MAO:16/19

Asian tausta

Turun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.10.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta rakennusautomaatiojärjestelmien ja valvomo-ohjelmien asennus-, ohjelmointi-, korjaus- ja ylläpitotöitä koskevasta palveluhankinnasta 31.12.2018 päättyvälle sopimuskaudelle, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana noudattaen kuuden kuukauden molemminpuolista irtisanomisaikaa.

Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen toimialajohtaja on 23.1.2017 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut Turun Automaatiokeskus Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut Caverion Suomi Oy:n, Honeywell Oy:n, Schneider Electric Finland Oy:n ja Yonos Oy:n tarjoukset.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 320.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimuksia ei ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Turun Automaatiokeskus Oy (jäljempänä myös valittaja) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.680 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintamenettely on ollut hankintasäännösten vastainen, koska hankintayksikkö on tarjouspyyntöä ja tarjoajille asettamia vaatimuksia määritellessään muodostanut hankinnan kohteesta kokonaisuuden, jonka nimenomaisena tarkoituksena on ollut kilpailun välttäminen. Lisäksi tarjouspyyntö on ollut epäselvä takuuajan velvoitteita koskevilta osin.

Hankintayksikkö on kilpailuttanut vastaavan hankinnan aikaisemmin niin, että ohjelmointitöistä sekä kenttälaitekorjaus- ja asennustöistä on pyydetty erilliset tarjoukset. Kysymyksessä olevassa hankinnassa hankintayksikkö on kuitenkin määritellyt hankinnan kohteen muodostamalla aikaisempaa laajempia kokonaisuuksia niputtamalla edellä mainitut työt yhteen.

Lisäksi hankintayksikkö on edellyttänyt tarjoajalta lisenssiä ja salasanaa, jotka ovat hankintayksiköllä tai nykyisellä palveluntarjoajalla, ja vaatinut, että palveluntuottajan on vastattava siitä, että hankinnan kohteiden takuuajan velvoitteet eivät häiriinny tai raukea. Tarjoajille ei ole tarjouspyynnössä kuitenkaan kerrottu, minkälaisia sopimuksia hankintayksiköllä on takuuajanvelvoitteista. Tältä osin tarjouspyyntö on ollut puutteellinen ja epäselvä.

Edellä mainitulla menettelyllään hankintayksikkö on pyrkinyt rajaamaan jokaisen ryhmän tarjoukset ainoastaan yhteen.

Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta ilmeisesti siitä syystä, että valittaja ei ole toimittanut selvitystä olemassa olevasta salasanasta eikä se ole voinut vastata takuuajanvelvoitteiden hoitamista koskevaan tiedusteluun muutoin kuin, että se ei tiedä, millaisia sopimuksia hankintayksiköllä on asian osalta.

Valittajalla ei ole myöskään ollut osoittaa lisenssiä hankinnan kohteena oleviin ohjelmiin. Lisenssi on kuitenkin aina ohjelman omistajalla, joka luovuttaa sen edelleen tarpeidensa mukaisesti kohdetta hoitavalle yritykselle. Valittaja on hoitanut vastaavia kohteita yksityisellä sektorilla ja palveluntuottajan vaihtuessa on menetelty siten, että vanha palveluntuottaja on luovuttanut uudelle palveluntuottajalle kyseisen kohteen hoidossa tarvittavat salasanat.

Valittaja on tarjouksessaan vakuuttanut tarjouspyynnön vaatimusten täyttyvän kohdallaan. Tästä huolimatta hankintayksikkö on kesken hankintamenettelyn esittänyt valittajalle tiedusteluja erilaisten vaatimusten täyttymisestä. Hankintayksikön tiedusteluun referensseistä, vastuuhenkilön kokemuksesta ja lisensseistä valittaja on vastannut lähettämällä listauksen referenssikohteittensa automaatiovalvonnoista ja vastuuhenkilön kokemuksesta sekä ilmoittanut, että valittaja on merkkiriippumaton rakennusautomaatioyritys. Hankintayksikön pyydettyä tarkennuksia vastauksiin valittaja on todennut olemassa olevaa salasanaa koskevan vaatimuksen olevan hankintasäännösten vastainen ja tarkentanut vastaustaan referensseistä ja vastuuhenkilöistä. Uuteen selvityspyyntöön takuuajan velvoitteiden hoitamisesta valittaja on vastannut, että se ei tunne hankintayksikön sopimuksia.

Turun kaupungin selvitys

Turun kaupunki on antanut siltä pyydetyn selvityksen siitä, milloin ja miten hankintapäätös on annettu tiedoksi Turun Automaatiokeskus Oy:lle ja mitä asiakirjoja tiedoksianto on käsittänyt.

Valtion tieto- ja viestintäkeskus Valtorin selvitys

Valtion tieto- ja viestintäkeskus Valtori (jäljempänä myös Valtori) on antanut siltä pyydetyn selvityksen Turun Automaatiokeskus Oy:n sähköpostitse toimitetun valituksen saapumisesta.

Valittajan lausuma

Turun Automaatiokeskus Oy on antanut siltä pyydetyn lausuman ja esittänyt muun ohella, että valitus on lähetetty määräajassa ja sen on katsottava saapuneen määräajassa, koska valittajan sähköpostipalvelimissa ei ole ollut vikaa kyseisenä päivänä. Se, että valitus ei ole saapunut vastaanottajan tietojärjestelmään määräajassa, on johtunut vastaanottajan päässä olevasta teknisestä virheestä.

Vastine

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen pääasian osalta myöhään saapuneena tutkimatta ja hylkää valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Toissijaisesti hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.080 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valitus on jätettävä tutkimatta, koska Valtorin selvitys osoittaa valituksen saapuneen ensimmäiselle vastaanottavalle palvelimelle vasta valituksen tekemiselle säädetyn määräajan jälkeen. Koska valituksen saapumisesta on Valtorin antama luotettava selvitys, merkitystä ei ole annettavissa sille, mistä syystä valitus on saapunut määräajan jälkeen. Laissa säädetty määräaika valituksen toimittamiselle ei ole tuomioistuimen harkintavaltaan kuuluva asia. Valittaja on lisäksi voinut tiedustella markkinaoikeudelta valituksensa saapumisajankohtaa.

Valitus on joka tapauksessa hylättävä, koska hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Hankinnan kohteena on ollut rakennusautomaatiojärjestelmien ja valvomo-ohjelmien asennus-, ohjelmointi-, korjaus- ja ylläpitotyöt neljässä eri ryhmässä. Ennen kilpailutusta hankintayksikön tekniset asiantuntijatahot ovat kartoittaneet puheena olevia markkinoita, eikä selvyyttä ole saatu siihen, onko ohjelmistotoimittajien hyväksymiä palveluntuottajia markkinoilla enemmän kuin yksi ohjelmistoa kohden. Ilman yleisen kilpailuttamisvelvoitteensa täyttämistä hankintayksikkö ei ole pystynyt varmistumaan siitä, että esimerkiksi niin sanotun suorahankinnan edellytys olisi käsillä. Hankintayksikön tarkoituksena ei ole ollut kilpailun välttäminen vaan kilpailun edistäminen. Hankinnan ennakoitu arvo kussakin neljässä osa-alueessa on ollut noin 20.000 euroa ryhmää kohden vuodessa. Hankinnan jakaminen vielä pienempiin osiin ei olisi ollut tarkoituksenmukaista eivätkä hankintasäännökset ole sellaista edellyttäneet.

Tarjouspyynnön vaatimukset ovat liittyneet tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta. Vaatimuksilla ei ole vaarannettu tarjoajien tasapuolista kohtelua eikä syrjitty valittajaa tai muitakaan tarjoajia. Vaatimukset ovat olleet suhteellisia ja puolueettomia, ja ne ovat olleet perusteltuja hankinnan kohteen ja luonteen kannalta. Vaatimukset ovat olleet kohtuullisessa suhteessa hankinnan toteuttamiseen liittyvien riskien minimointitavoitteen kanssa. Vaatimukset ovat myös tulleet selkeästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti tarjoajien tietoon.

Hankinnan kohteena olevia palveluja ei voi tuottaa ilman tarvittavia oikeuksia ja salasanoja. Takuuaikojen katkeamattomuus, sen tuoma luottamus ohjelmistojen kestävyyteen ja laatuun sekä säästö korjaus- ja huoltokuluissa ovat hankintayksikön näkökulmasta hankinnan kohteena olevan palvelun lähtökohtia. Hankintayksiköllä ei ole mahdollisuutta poistaa esimerkiksi sitä tosiasiallista etua, joka voittaneilla tarjoajilla on esimerkiksi siitä, että niillä on pääkäyttäjän oikeudet ohjelmistoihin ja ohjelmistotoimittajan hyväksyntä palvelun toimittamiselle takuuaikana.

Valittaja ei ole edes väittänyt, että sen kilpailijat eivät olisi suostuneet antamaan palvelun tuottamiseen tarvittavia oikeuksia valittajalle. Lisensointi ei yleensä ole ilmaista. Hankintayksikkö ei ole voinut toimittaa lisenssejä ja salasanoja kolmansille osapuolille, koska sillä ei ole niitä ollut. Valittajan näkemys vaikuttaa olevan se, että hankintayksikön olisi tullut tarjota sille ilmaiseksi sellaisten oikeuksien lisenssejä, joiden oikeudenhaltija hankintayksikkö ei ole ja joiden antamiseen hankintayksiköllä ei näin ollen ole oikeutta.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä tai puutteellinen miltään osin. Kaikkiin tarjouspyynnössä mainittuihin valvomo-ohjelmistoihin on liitetty useita takuunaikaisia kohteita. Hankintamenettelyn aikana tarjoajat eivät ole katsoneet tarpeelliseksi tiedustella, minkälaisia erilaisia takuuehtoja tai niiden variaatioita eri kohteissa on.

Valittaja on tarjoukseensa liitetyllä ESPD-lomakkeella ilmoittanut nimenomaisesti täyttävänsä asetetut valintaperusteet. Lisäksi valittaja on muun ohella ilmoittanut "pystyvänsä toimittamaan pyynnöstä ja viipymättä ilmoitetut todistukset ja muut asiakirjanäytön muodot".

Hankintayksikkö on varannut valittajalle useita tilaisuuksia täydentää ja täsmentää sen antamia asiakirjoja. Lisenssejä koskevaan tiedusteluun lähettämässään viestissään valittaja ei ole tosiasiallisesti vastannut sille esitettyyn kysymykseen lainkaan vaan se on antanut yleisluontoisen, yritysesittelyn tapaisen esityksen yhtiöstä. Myöhemmässä lisenssejä koskevassa uudessa tiedustelussa hankintayksikkö on ilmoittanut valittajalle myös, miten lisenssin olemassaolo on mahdollista todentaa. Valittaja on kuitenkin laiminlyönyt vaadittujen tietojen antamisen siltä osin kuin kysymys on koskenut oikeutta tehdä hankinnassa kohteena olevia töitä hankinnassa tarkoitettuihin järjestelmiin. Lisäksi valittajan vastaukset kokemusta ja muita ehdottomia vaatimuksia koskeviin tiedusteluihin ovat olleet puutteellisia.

Valittajan menettely ei ole jättänyt hankintayksikölle muuta vaihtoehtoa kuin sulkea valittaja tarjouskilpailusta.

Kuultavien lausunnot

Caverion Suomi Oy, Honeywell Oy, Schneider Electric Finland Oy ja Yonos Oy eivät ole niille varatuista tilaisuuksista huolimatta antaneet lausuntoja asiassa.

Vastaselitys

Turun Automaatiokeskus Oy on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että hankinnassa on ollut kysymys kokonaisuudesta, josta ylivoimaisesti suurin osa ei edellytä minkäänlaisia lisenssejä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintapäätöksen tiedoksiantoa ja valituksen toimittamista koskevasta seikastosta

Valittaja on saanut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen tiedokseen 27.1.2017. Hankintapäätökseen on liitetty lainmukainen valitusosoitus, jossa on todettu muun ohella, että valitus on toimitettava markkinaoikeudelle ja sen on oltava perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Valitusosoituksesta on ilmennyt myös, että markkinaoikeuden kirjaamon aukioloaika on 8.00–16.15 ja että valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan paitsi henkilökohtaisesti myös muun ohella sähköpostin avulla kuten sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa säädetään.

Valittaja on lähettänyt markkinaoikeudelle osoitetun valituksen sähköpostitse kahteen kertaan.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta (jäljempänä myös Valtori) saadun selvityksen mukaan ensimmäinen valituskirjelmän sisältäneistä sähköpostiviesteistä on lähetetty valituksen tekemiselle säädetyn määräajan viimeisenä päivänä eli 10.2.2017 sekunnilleen kello 14.51.04 ja se on saapunut tuomioistuimen tietojärjestelmän ensimmäiselle palvelimelle samana päivänä sekunnilleen kello 16.18.56.

Valittaja ei ilmoituksensa mukaan ole saanut vastaanottokuittausta edellä mainitusta sähköpostiviestistä, minkä vuoksi valittaja on lähettänyt sanottua vastaavan, valituskirjelmän sisältäneen sähköpostiviestin uudestaan. Valtorilta saadun selvityksen mukaan valittaja on lähettänyt viimeksi mainitun sähköpostiviestin edellä mainittuna päivänä 10.2.2017 sekunnilleen kello 16.03.21 ja se on saapunut tuomioistuimen tietojärjestelmän ensimmäiselle palvelimelle sekunnilleen kello 16.58.53.

Ensiksi lähetetyn sähköpostiviestin osalta Valtori on ilmoittanut, ettei ole saatavissa selvitystä, missä viesti on viipynyt ennen tuomioistuimen palvelinta.

Markkinaoikeus on tiedustellut Valtorilta, onko mahdollista, että sähköpostijärjestelmässä olisi ollut jokin sellainen häiriö, joka olisi aiheuttanut viiveen sähköpostin saapumiselle.

Valtori on vastannut tiedusteluun toteamalla, että eräässä toisessa tapauksessa oli selvinnyt, että erään palvelimen yhteyksien enimmäismäärä on ollut 300. Tuossa tapauksessa tämä yhteyksien enimmäismäärä oli ylittynyt, mistä oli johtunut viive sähköpostin kulussa. Kyseiseen tapaukseen viitaten Valtori on todennut olevan mahdollista, että valittajan "viesti on myös viivästynyt ’meidän’ järjestelmästä johtuvasta ominaisuudesta."

Edellä mainitun valittajan lähettämän jälkimmäisen sähköpostiviestin osalta Valtori on ilmoittanut, että viesti on jäänyt jonnekin jonoon melkein tunniksi ennen kuin se on saapunut tuomioistuimen ensimmäiselle palvelimelle.

Valituksen toimittamisen arviointiin liittyvistä oikeusohjeista

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla.

Edellä mainittua säännöstä koskien on lain esitöissä (HE 17/2002 vp s. 37–38) todettu, että lähettäjän vastuu koskee hänen omaa toimintaansa. Mainituissa lain esitöissä on lisäksi tuotu esiin, että näin ollen lähettäjä vastaa muun ohella siitä, että hän käyttää asioinnissaan toimivaltaisen viranomaisen tai tuomioistuimen ilmoittamaa yhteystietoa. Esitöiden mukaan lähettäjä vastaa myös siitä, että viesti tulee perille määräajan kuluessa, jos viestin toimittamiselle on asetettu jokin määräaika, ja että lähettäjän vastuun ulkopuolelle jäävät ne tilanteet, joissa viranomaisen yhteystieto on virheellinen. Esitöissä on lisäksi todettu, että säännös vastaa sähköisestä asioinnista hallinnossa annetun lain 21 §:ää sekä sähköisestä viestinnästä oikeudenkäyntiasioissa annetun lain 4 §:ää. Näistä ensiksi mainittua pykälää koskevissa esitöissä (HE 153/1999 vp s. 28) on todettu muun ohella, että oikeusvarmuuden kannalta jouduttaisiin kovin epävarmaan tilanteeseen, jos vireillepanijan luottamusta suojattaisiin niin voimakkaasti, että jo pelkkä yritys panna vireille asia voisi saada jälkikäteen oikeusvaikutuksia, vaikka viesti ei olisi säädetyssä ajassa viranomaiseen saapunutkaan.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä KKO 2011:63 (kohta 1) ja KKO 2005:3 (kohta 1) todetun mukaan sähköisen viestin lähettäjä vastaa siitä, että hän lähettää viestinsä oikeaan aikaan oikeaan osoitteeseen asianmukaisilla välineillä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 10.3.2016 taltio 780 on todettu, että sähköinen asiointi ei ole sidottu paikkaan ja se mahdollistaa asiakirjan lähettämisen huomattavasti myöhemmin kuin esimerkiksi kirjeen lähettäminen postitse. Mitä lähemmäksi määräajan päättymistä sähköisen viestin lähettäminen jää, sitä pienemmät mahdollisuudet sähköisen viestin lähettäjällä on varautua yllättäviin olosuhteisiin ja varmistua viestinsä saapumisesta määräaikaan mennessä ja käyttää tarpeen vaatiessa vaihtoehtoisia lähettämistapoja. Ratkaisun mukaan yhdenvertaisen kohtelun mukaista ei olisi se, että viran puolesta otettavia valituksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä sovellettaisiin tapauskohtaisesti. Ratkaisussa korkein hallinto-oikeus katsoi, että valitusajan viimeisenä päivänä sekunnilleen kello 16.15.05 saapunut valituksen sisältänyt viesti oli saapunut myöhässä.

Myös oikeuskirjallisuudessa on todettu lähettäjän omasta vastuusta, että viestin on oltava perillä määräaikaan mennessä (esimerkiksi Jokela, Hovioikeusmenettely, 2010, s. 228 ja Mäenpää, Hallinto-oikeus, 2018, s. 954). Oikeuskirjallisuudessa esitetyn mukaan asianosainen ei voi yleensä tehokkaasti vedota laitevikoihin taikka postin- tai sähkönkulussa tapahtuneeseen viivästykseen tai virheeseen, ellei kysymyksessä katsota olevan menetetyn määräajan palauttamiseen oikeuttava erittäin painava syy (Jokela, Hovioikeusmenettely, 2010, s. 228 ja Leppänen–Välimaa, Muutoksenhaun pääpiirteet, 1998, s. 38). Toisaalta oikeuskirjallisuudessa on todettu myös, että valituksen lähettäjän vastuuta ei kuitenkaan voida ulottaa tilanteisiin, joissa valituksen vireillepano ei ole määräajassa mahdollista tuomioistuimesta johtuvista syistä. Jos esimerkiksi ilmoitettu sähköinen yhteys ei toimi tai kirjaamoon ei ole pääsyä virka-aikana, valituksen lähettäjä ei vastaa tästä aiheutuvasta viivästyksestä. (Mäenpää, Hallinto-oikeus, 2018, s. 956.)

Muutoksenhakijan omaa vastuuta lähetettäessä muutoksenhakemus postitse on arvioitu korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 1999:116. Kyseisessä tapauksessa korkeimman oikeuden arvioitavana oli tilanne, jossa ensimmäisen luokan kirjeenä lähetetty muutoksenhakemus oli postitettu keskiviikkona 17.2.1999 ja se oli postin kulussa sattuneesta selvittämättömäksi jääneestä häiriöstä saapunut perille tiistaina 23.2.1999. Määräpäivä oli ollut maanantai 22.2.1999. Ennakkopäätöksessä todetun mukaan muutoksenhakemuksen omalla vastuulla lähettäminen tarkoittaa sitä, ettei hakija voi tehokkaasti vedota hakemuksen perillesaattamisessa sattuneeseen virheeseen tai viivästykseen, ellei se ole niin poikkeuksellinen, ettei siihen ole voinut varautua. Ennakkopäätöksen mukaan arvioinnissa oli otettava huomioon myös hakijan mahdollisuudet varmistua siitä, että muutoksenhakemus on saapunut perille, ja käytettävissä olleet mahdollisuudet toimittaa muutoksenhakemuskirjelmä uudelleen. Ennakkopäätöksessä korkein oikeus katsoi, ettei tapahtuneeksi selvitetty yksittäisen postilähetyksen perilletoimittamisen viivästyminen ollut niin poikkeuksellista tai ennalta arvaamatonta, ettei lähettäjän olisi tullut siihen varautua

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Pykälän 2 momentin mukaan, jos saapumisajankohdasta ei ole selvitystä sen johdosta, että viranomaisen käyttämä sähköinen tiedonsiirtomenetelmä on ollut epäkunnossa tai poissa käytöstä taikka selvitystä ei muusta vastaavasta syystä voida esittää, sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi sinä ajankohtana, jona se on lähetetty, jos lähettämisajankohdasta voidaan esittää luotettava selvitys.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 1 momenttia koskevien lain esitöiden (HE 17/2002 vp s. 40–41) mukaan saapumisajankohdan määrittelyssä ratkaisevaa on tiedon tallentumishetki. Mainituissa esitöissä on lisäksi todettu muun ohella, että saapumisajan määrittelytapa on tasaveroinen suhteessa postitse saapuneisiin lähetyksiin. Postitse viranomaiselle tullut asiakirja katsotaan saapuneeksi sinä päivänä, jolloin asiakirjan sisältävä postilähetys tai ilmoitus postilähetyksen saapumisesta postitoimipaikkaan on annettu viranomaiselle.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 2 momentin osalta on lain esitöissä (HE 153/1999 vp s. 29, joihin hallituksen esityksessä HE 17/2002 vp s. 41 on viitattu) todettu, että säännöksen tarkoituksena on turvata asian vireillepanijan oikeusasema tilanteessa, jossa viranomaisen tietojärjestelmän kapasiteetti ei riitä tai siinä on esimerkiksi toimintahäiriö. Esitöiden mukaan silloin, kun viranomaisen tietojärjestelmät eivät jostain syystä toimi viestin lähettämisaikana, viranomaisen tietojärjestelmään voi kirjautua saapumisajaksi huomattavasti myöhäisempi ajankohta. Tällöin viesti voidaan katsoa saapuneeksi viranomaiselle sinä ajankohtana, jolloin se on lähetetty, jos lähettämisajankohdasta voidaan esittää luotettava selvitys.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 6 §:n mukaan viranomaisen tulee huolehtia siitä, että sen sähköiset tiedonsiirtomenetelmät ovat toimintakunnossa ja mahdollisuuksien mukaan käytettävissä muulloinkin kuin viraston aukioloaikana.

Viimeksi mainittua säännöstä koskevissa lain esitöissä (HE 153/1999 vp s. 27, joihin hallituksen esityksessä HE 17/2002 vp s. 36 on viitattu) on todettu, että hallinnon tietojärjestelmien laatuun ja toimintakuntoon on kiinnitettävä erityistä huomiota muun ohella, koska määräajan menettäminen tai muu vastaava oikeudenmenetys viranomaisen laitteiston toimintavirheen takia heikentäisi oleellisesti kansalaisten oikeusturvaa. Mainittujen esitöiden mukaan viranomaisten palvelujärjestelmien on tarkoitus olla käytettävissä myös virka-ajan ulkopuolella ja lähtökohtana on, että palvelutauot ovat lähinnä muutamien tuntien mittaisia. Lisäksi käyttöhäiriöistä ja palvelukatkoksista tulee pitää kirjaa.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että edellä selostetun Valtorin selvityksen perusteella voidaan katsoa näytetyksi, että valittajan valituskirjelmän sisältänyt järjestyksessä ensimmäinen sähköpostiviesti on lähetetty valituksen tekemiselle säädetyn määräajan viimeisenä päivänä 10.2.2017 sekunnilleen kello 14.51.04 ja järjestyksessä toinen sähköpostiviesti on lähetetty samana päivänä sekunnilleen kello 16.03.21. Edelleen edellä selostetun Valtorin selvityksen perusteella voidaan katsoa näytetyksi, että mainittu järjestyksessä ensimmäinen sähköpostiviesti on saapunut tuomioistuimen tietojärjestelmän ensimmäiselle palvelimelle kyseisenä päivänä 10.2.2017 sekunnilleen kello 16.18.56 ja mainittu järjestyksessä toinen sähköpostiviesti on saapunut tuomioistuimen tietojärjestelmän ensimmäiselle palvelimelle samana päivänä sekunnilleen kello 16.58.53.

Edellä esitetyn valossa markkinaoikeus toteaa, että asiassa voidaan katsoa näytetyksi, että kumpikin valittajan valituskirjelmän sisältäneistä sähköpostiviesteistä on sinänsä lähetetty ennen valituksen tekemiselle säädetyn määräajan päättymistä, mutta ne molemmat ovat saapuneet tuomioistuimen ensimmäiselle palvelimelle siten, että niitä olisi voitu käsitellä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, vasta valituksen tekemiselle säädetyn määräajan päättymisen jälkeen.

Kuten edellä selostetusta ilmenee, valittajan turvautuessa valituskirjelmän toimittamisessa sähköpostiin lähtökohtana on, että valituskirjelmän toimittaminen tapahtuu valittajan omalla vastuulla. Tämä vastuu koskee edellä selostetuin tavoin valittajan omaa toimintaa.

Edelleen kuten edellä selostetusta ilmenee, vaikka edellä mainittua periaatetta on pidettävä selvänä lähtökohtana, siitä on kuitenkin mahdollista poiketa tietyissä tapauksissa. Tällaista poikkeamista voi muun ohella katsoa ilmentävän sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 2 momentin säännöksen, johon liittyen lain esitöissä on todettu, että tarkoituksena on turvata sähköiseen tiedonsiirtomenetelmään turvautuneen asian vireillepanijan oikeusasema tilanteessa, jossa viranomaisen tietojärjestelmän kapasiteetti ei riitä tai siinä on esimerkiksi toimintahäiriö (ks. HE 17/2002 vp s. 41 sekä HE 153/1999 vp s.29).

Edellä selostetulla tavalla sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 2 momentti sanamuotonsa mukaan koskee vain tilanteita, joissa sähköisen viestin saapumisajankohdasta ei ole selvitystä. Säännöstä koskevien esitöiden mukaan (HE 153/1999 vp s. 29) säännös voi kuitenkin tulla sovellettavaksi myös tilanteissa, joissa viranomaisen tietojärjestelmään sen toimintahäiriön vuoksi kirjautuu oikeaksi katsottavaa saapumisajankohtaa huomattavasti myöhäisempi ajankohta.

Kuten edellä on selostettu, Valtori on markkinaoikeudelle antamassaan selvityksessä edellä mainitun järjestyksessä ensimmäisen valittajan valituskirjelmän sisältäneen sähköpostiviestin osalta ilmoittanut, ettei ole saatavissa selvitystä, missä viesti on viipynyt ennen tuomioistuimen palvelinta. Markkinaoikeuden tiedusteluun siitä, onko mahdollista, että tuomioistuimen sähköpostijärjestelmässä olisi ollut jokin sellainen häiriö, joka olisi aiheuttanut viiveen sähköpostin saapumiselle, Valtori on vastannut toteamalla, että eräässä toisessa tapauksessa oli selvinnyt, että erään palvelimen yhteyksien enimmäismäärä on ollut 300. Tuossa tapauksessa tämä yhteyksien enimmäismäärä oli ylittynyt, mistä oli johtunut viive sähköpostin kulussa. Kyseiseen tapaukseen viitaten Valtori on todennut olevan mahdollista, että valittajan viesti on viivästynyt tuomioistuimen sähköpostijärjestelmästä johtuvasta ominaisuudesta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiassa on sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla edellytykset katsoa ainakin valittajan edellä mainittu järjestyksessä ensimmäinen valituskirjelmän sisältänyt sähköpostiviesti saapuneeksi sinä ajankohtana, jona se on lähetetty, eli 10.2.2017 kello 14.51.04. Näin ollen valituksen on katsottava saapuneen markkinaoikeuteen ennen valituksen tekemiselle säädetyn määräajan päättymistä.

Turun kaupungin vaatimus valituksen jättämisestä myöhään saapuneena tutkimatta on siten hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Asiaan sovellettavan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa pyydetään toimittajia esittämään kirjallisesti ja määräaikaan mennessä tarjouksensa.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä mainitun lain 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain esitöissä on todettu lain 56 §:n osalta (HE 50/2006 vp s. 100), että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Ehdokkaiden tai tarjoajien rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvien vaatimusten ja tarjoajien valinnassa käytettävien perusteiden on oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta.

Hankintamenettelyä koskeva keskeinen seikasto

Hankintaa koskevan tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena on ollut rakennusautomaatiojärjestelmien ja valvomo-ohjelmien asennus-, ohjelmointi-, korjaus- ja ylläpitotyöt neljään eri järjestelmään.

Tarjouspyynnön kohdassa "PALVELULLE ASETETUT EHDOTTOMAT VAATIMUKSET" on todettu, että palveluntuottajalla tulee olla oikeus tehdä kyseisen tarjoamansa ryhmän töitä (lisenssi), joka tulee tarvittaessa todentaa tilaajalle. Lisäksi samassa kohdassa on todettu, että kaikkiin tarjouspyynnössä mainittuihin valvomo-ohjelmiin on liitetty useita takuunalaisia kohteita ja että tämän vuoksi palveluntuottajan on vastattava myös siitä, että edellä mainittujen kohteiden takuuajanvelvoitteet eivät häiriinny tai pahimmassa tapauksessa raukea kokonaisuudessaan. Kohdassa on vielä todettu muun ohella, että palveluntuottajan on otettava huomioon järjestelmän kehittäjän vaatimukset ohjelmiston edelleen kehityksessä, version hallinnassa sekä päivitystilanteissa ja että näillä vaatimuksilla pyritään minimoimaan jo asennettujen järjestelmien elinkaaren aikaisia kustannuksia. Lisäksi kohdassa on mainittu, että korjaus-, ylläpito- ja ohjelmointitöitä valvomo-ohjelmistoon saa tehdä vain kyseisen valvomo-ohjelmiston ylläpitäjä.

Hankinta-asiakirjoista ilmenee, että hankintayksikölle on esitetty seuraava kysymys:

"Osa laitteista vaatii salasanan jotta järjestelmään pääsee ns. käsiksi.

Toimittaako tilaaja sopimuskauden alkaessa palveluntuottajalle laitteiden ns. "kuningas-salasanat", jotta laitteisiin päästään käsiksi esimerkiksi huoltotoimien aikana?"

Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen seuraavasti:

"Järjestelmän ylläpitäjällä on "kuningas-salasana" järjestelmään. Tilaajalla ei ole tällaisia, eikä voi näin ollen toimittaa sellaisia kenellekään.

Tarjouspyynnössä 14.10.2016 mainitaan Hankinnan taustan kohdassa PALVELULLE ASETETUT EHDOTTOMAT VAATIMUKSET sivulla 15 mm. seuraavasti:

Palveluntuottajalla tulee olla oikeus tehdä ko. tarjoamansa ryhmän töitä (lisenssi), joka tulee pyydettäessä todentaa Tilaajalle.

Kaikkiin tarjouspyynnössä mainittuihin valvomo-ohjelmistoihin on liitetty useita takuunalaisia kohteita. Tämän johdosta Palveluntuottajan on vastattava myös siitä, että em. kohteiden takuuajanvelvoitteet eivät häiriinny tai pahimmassa tapauksessa raukea kokonaisuudessaan.

Palveluntuottajan on huomioitava järjestelmän kehittäjän vaatimukset ohjelmiston edelleen kehityksessä, version hallinnassa sekä päivitystilanteissa. Näillä edellä mainituilla vaatimuksilla pyritään minimoimaan jo asennettujen järjestelmien elinkaaren aikaisia kustannuksia."

Turun Automaatiokeskus Oy on jättänyt tarjouksen, joka on koskenut kaikkia tarjouspyynnössä tarkoitettuja neljää järjestelmää. Yhtiön tarjouksesta ilmenee, että se on vastannut myöntävästi tarjouspyynnössä olevaan kohtaan, jossa on pyydetty ilmoittamaan, onko palveluntuottajalla tarjouspyynnössä edellytetty vähintään kolmen vuoden kokemus tarjoamansa järjestelmän ohjelmointi-, asennus- ja korjaustöistä. Lisäksi Turun Automaatiokeskus Oy on tarjouksessaan vastannut myöntävästi tarjouspyynnössä olevaan kohtaan, jossa on pyydetty ilmoittamaan, onko tarjoajalla oikeus tehdä tarjoamansa ryhmän töitä (lisenssi).

Hankinta-asiakirjoista ilmenee, että hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä varannut kolme kertaa Turun Automaatiokeskus Oy:lle tilaisuuden esittää täydennyksiä ja täsmennyksiä siitä, täyttyvätkö tarjouspyynnössä asetetut vaatimuksen yhtiön osalta.

Turun Automaatiokeskus Oy:n vastauksista ilmenee, ettei yhtiö ole todennut sillä olevan tarjouspyynnössä vaadittuja lisenssejä. Sen sijaan yhtiö on ilmoittanut olevansa merkkiriippumaton rakennusautomaatioyritys ja todennut edellä mainitun tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen olevan hankintasäännösten vastainen. Vastauksista ilmenee myös, ettei Turun Automaatiokeskus Oy ole täsmennyspyynnöistä huolimatta selvittänyt sillä olevan tarjouspyynnössä edellytettyä vähintään kolmen vuoden kokemusta tarjoamiensa palveluiden suorittamisesta. Takuunaikaisia kohteita koskevaan tiedusteluun Turun Automaatiokeskus Oy on lopulta vastannut, ettei se tunne Turun kaupungin sopimuksia.

Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen toimialajohtaja on hankintapäätöksessään sulkenut Turun Automaatiokeskus Oy:n tarjouskilpailusta. Päätöstä koskevassa pöytäkirjassa on todettu, että yhtiö oli tarjouksessaan ilmoittanut täyttävänsä tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset mutta se oli laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen. Turun Automaatiokeskus Oy ei ollut varsinaisesti ottanut kantaa tiedusteluun, oliko sillä tarvittavat oikeudet tehdä tarjoamansa ryhmän töitä. Lisäksi yhtiön antamaan selvitykseen kokemuksesta oli sisältynyt ristiriitainen tieto tarjouksessa ilmoitettuun nähden.

Asian arviointi

Asiassa on Turun Automaatiokeskus Oy:n valituksen perusteella kysymys ensinnäkin siitä, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti hankinnan kohdetta määritellessään.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen ja millaisia ominaisuuksia se hankinnan kohteelta edellyttää. Tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten tulee kuitenkin olla hankinnan kannalta perusteltuja eivätkä ne saa olla syrjiviä tai perusteettomasti rajoittaa kilpailua.

Tässä tapauksessa hankinnan kohteena on ollut palvelu, joka on kohdistunut hankintayksiköllä jo olemassa oleviin tietojärjestelmiin. Hankintayksikön esittämän mukaan hankinnan ennakoitu arvo kussakin neljässä osa-alueessa on ollut noin 20.000 euroa ryhmää kohden vuodessa. Hankintayksikön mukaan hankinnan jakaminen vielä pienempiin osiin ei olisi ollut tarkoituksenmukaista.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se on määritellyt hankinnan kohteen tarjouspyynnössä toteutetulla tavalla neljään alaryhmään järjestelmittäin.

Asiassa on Turun Automaatiokeskus Oy:n valituksen perusteella kysymys lisäksi siitä, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti ensinnäkin asettaessaan vaatimukseksi sen, että tarjoajalla on oltava oikeus (lisenssi) tehdä tarjoamaansa, tiettyyn järjestelmään kohdistuvaa työtä, sekä edelleen edellyttämällä tarjoajia vastaamaan siitä, että takuuajan velvoitteet eivät häiriinny tai raukea.

Kuten edellä on selostettu, hankinnan kohteena on ollut palvelu, joka on kohdistunut hankintayksiköllä jo olemassa oleviin tietojärjestelmiin. Hankintayksikön esittämän mukaan hankinnan kohteena olevia palveluja ei voi tuottaa ilman tarvittavia oikeuksia (lisenssejä). Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että hankintayksikkö ei ole voinut toimittaa lisenssejä kolmansille osapuolille, koska sillä ei ole niitä ollut.

Tarjouspyynnössä asetettujen takuunajanvelvoitteiden osalta markkinaoikeus puolestaan toteaa, että kyseinen vaatimus on esitetty tarjouspyynnön siinä yhteydessä, jossa on edellytetty palveluntarjoajalla olevan oikeus (lisenssi) tehdä tarjoamansa ryhmän töitä. Sanottuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei takuuajanvelvoitteita koskeva vaatimus ole ollut alalla ammattimaisesti toimivalle elinkeinonharjoittajalle valittajan esittämin tavoin epäselvä tai puutteellinen, vaikka tarjouspyyntöasiakirjoista ei olekaan ilmennyt yksityiskohtaisia tietoja, mitä takuuajanvelvoitteita tarjouspyynnössä on tarkoitettu. Osaltaan viimeksi mainittua voidaan katsoa osoittavan myös sen, ettei Turun Automaatiokeskus Oy tai muukaan tarjoaja ole ennen tarjouspyynnön jättämistä esittänyt hankintayksikölle puheena olevaa vaatimusta koskevia tiedusteluja.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti myöskään siltä osin, kun se on tarjouspyynnössä asettanut vaatimukseksi sen, että tarjoajalla on oltava oikeus (lisenssi) tehdä tarjoamaansa, tiettyyn järjestelmään kohdistuvaa työtä, sekä edellyttämällä tarjoajia vastaamaan siitä, että takuuajan velvoitteet eivät häiriinny tai raukea.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään sulkenut Turun Automaatiokeskus Oy:n tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska yhtiö oli laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen. Kun otetaan huomioon edellä todettu siitä, etteivät hankintayksikön tarjouspyynnössä asettamat vaatimukset siitä, että tarjoajalla on oltava oikeus (lisenssi) tehdä tarjoamaansa, tiettyyn järjestelmään kohdistuvaa työtä, sekä siitä, että tarjoajien tulee vastata, etteivät takuuajan velvoitteet häiriinny tai raukea, ole olleet hankintasäännösten vastaisia, hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen virheellisesti, kun se on sulkenut Turun Automaatiokeskus Oy:n tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Turun kaupungin vaatimuksen valituksen tutkimatta jättämisestä.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Turun Automaatiokeskus Oy:n korvaamaan Turun kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.080 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Jaakko Ritvala ja Pertti Lenkkeri (eri mieltä).

Asiassa on äänestetty. Eri mieltä olevan jäsenen äänestyslausunto on liitetty päätökseen.

Eri mieltä olevan jäsenen äänestyslausunto

Markkinaoikeustuomari Lenkkeri:

Erimielisyyteni koskee valituksen tutkimisen edellytyksiä eli sitä, onko valitus tässä tapauksessa saapunut markkinaoikeudelle valituksen tekemiselle säädetyssä määräajassa. Olen enemmistön kanssa samaa mieltä siitä seikastosta, joka on kirjattu markkinaoikeuden ratkaisun perustelujen jaksoon "Hankintapäätöksen tiedoksiantoa ja valituksen toimittamista koskevasta seikastosta". Hyväksyn myös enemmistön perustelujen jaksossa "Valituksen toimittamisen arviointiin liittyvistä oikeusohjeista" selostetut oikeusohjeet lähtökohdaksi arvioitaessa sitä, miten valituksen saapumiseen on suhtauduttava. Tämän jälkeen lausun eriävänä mielipiteenäni seuraavan.

Totean Valtorilta saadun selvityksen ilmentävän, että kumpikin valituksen sisältäneistä viesteistä on lähetetty ennen valituksen tekemiselle säädetyn määräajan päättymistä mutta ne ovat saapuneet tuomioistuimen tietojärjestelmään vasta määräajan päättymisen jälkeen. Viive viestien lähettämisen ja saapumisen välillä on molempien viestien osalta ollut samaa suuruusluokkaa ja enimmillään kuitenkin vain noin 1,5 tuntia. Viestit on lähetetty eri aikoina, ja ne ovat saapuneet eri aikoina. Katson, että Valtorin selvitystä viestien tosiasiallisista saapumisajankohdista voidaan pitää luotettavana. Tällaista johtopäätöstä tukee myös se, etteivät liitteitä sisältävät sähköpostiviestit yleisen elämänkokemuksen perusteella aina välity heti. Lähettämisen ja saapumisen välillä on tyypillisesti viive, joka yleensä on lyhyt mutta toisinaan pidempi.

Viestien lähettämisen ja saapumisen välisen viiveen pituus ja Valtorin ilmoitus viittaavat sinänsä siihen, että tuomioistuimen tietojärjestelmässä olisi voinut olla häiriö tai että järjestelmän kapasiteetti ei olisi ollut riittävä. Viestit ovat kuitenkin saapuneet perille, eikä Valtori ole todennut nyt kysymyksessä olevien viestien viivästyneen häiriön johdosta tai sitä, että tuomioistuimen tietojärjestelmä ei olisi ollut toimintakunnossa. Siitä, mitä lain esitöissä on muun ohella häiriöistä ja niiden merkityksestä todettu, ei seuraa, että tässä tapauksessa selvitetyksi tulleen viiveen ja Valtorin ilmoituksen johdosta valittajan viestit tulisi katsoa saapuneen niiden lähettämisajankohtina. Sen sijaan asian arvioinnissa on otettava huomioon, että vastuu sähköisen viestin perillemenosta on lain nimenomaisen säännöksen eli sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan lähettäjällä itsellään (ks. myös KKO 2017:89 kohta 8).

Katson sen perusteella, mitä lain esitöissä, oikeuskirjallisuudessa ja korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1999:116 on lähettäjän omasta vastuusta todettu, että asiassa on arvioitava, onko viive viestien välittymisessä tässä tapauksessa ollut niin poikkeuksellinen ja ennalta arvaamaton, ettei valittajan ole tullut siihen varautua. Asian arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon, onko valittaja voinut varmistua siitä, että valituksen sisältävä viesti on saapunut perille, ja mitä mahdollisuuksia valittajalla on ollut toimittaa valitus uudelleen. Toisaalta viimeksi mainitun kysymyksen osalta huomioon on otettava se korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta KHO 10.3.2016 taltio 780 ilmenevä tosiasia, että mitä lähemmäksi määräajan päättymistä sähköisen viestin lähettäminen jää, sitä pienemmät mahdollisuudet sähköisen viestin lähettäjällä on varautua yllättäviin olosuhteisiin ja varmistua viestinsä saapumisesta ja käyttää tarpeen vaatiessa vaihtoehtoisia lähettämistapoja. Katson tämän merkitsevän sitä, että viestin lähettäminen valituksen tekemiselle säädetyn määräajan viimeisillä hetkillä tapahtuu lähtökohtaisesti lähettäjän omalla vastuulla, vaikka vaihtoehtoisia valituksen toimittamistapoja ei enää tuossa vaiheessa olisi valittajan käytettävissä.

Tässä tapauksessa valittaja on lähettänyt viestinsä valituksen tekemiselle säädetyn määräajan viimeisenä päivänä kello 14.51.04 ja kello 16.03.21 eli määräajan päättymisen viimeisinä tunteina. Katson, ettei sähköpostien välittymisessä tapahtunutta noin 1,5 tunnin ja tunnin viivettä voida pitää niin poikkeuksellisena ja ennalta-arvaamattomana, ettei valittajan olisi pitänyt sellaiseen varautua. Tässä tapauksessa valittaja on lisäksi tullut jo määräajan kuluessa tietoiseksi siitä, että ensimmäisen viestin välittymisessä oli tapahtunut jokin epäselvyys, sillä valittaja on lähettänyt vastaavan viestin uudestaan siitä syystä, että viestiin ei ollut saapunut vastaanottokuittausta. Huomioon ottaen sen, että julkista hankintaa koskeva valitus voidaan panna markkinaoikeudessa vireille usealla eri tavalla, valittajan käytettävissä on ollut muitakin keinoja valituksen vireille saattamisessa kuin se, että valitus lähetetään kahteen kertaan sähköpostitse valituksen tekemiselle säädetyn määräajan viimeisinä tunteina. Päättämällä jättää valituksen vireillepanon tällä tavoin määräajan päättymistä lähellä olevaan ajankohtaan ja toimittamalla valituksen tapahtuneissa olosuhteissa vain sähköpostitse eikä esimerkiksi myös telekopiolaitteen avulla tai lähetin välityksellä valittaja on ottanut riskin, joka on valittajan vastuulla. Valittaja olisi voinut toimittaa valituksensa perille jo huomattavasti aiemmin ja tarvittaessa täydentää sitä määräajan päättymisen jälkeen.

Edellä todetun perusteella valittajan lähettämien sähköpostiviestien on katsottava saapuneen tuomioistuimen tietojärjestelmään Valtorin esittämän selvityksen mukaisesti 10.2.2017 sekunnilleen kello 16.18.56 ja kello 16.58.53. Valituksen sisältäneet viestit ovat siten aikaisintaan näinä ajankohtina eli vasta määräajan päättymisen jälkeen olleet markkinaoikeuden käytettävissä siten, että niitä on voitu käsitellä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Edellä mainituilla perusteilla jätän valituksen hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin nojalla tutkimatta.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan pääasiasta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta totean olevani niiden osalta samaa mieltä kuin enemmistö.

Vakuudeksi:

Puheenjohtaja Jussi Karttunen

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.