MAO:616/18

Asian tausta

Raaseporin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.11.2017 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden rakennusurakasta.

Raaseporin kaupunginhallitus on 19.2.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 62 sulkenut muun ohella Ykkös Infra Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut Graniittirakennus Kallio Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2,3 miljoonaa euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 20.3.2018.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Ykkös Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 230.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.750 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta puuttuvan RALA-pätevyyden vuoksi.

Vaaditun RALA-pätevyyden saaminen edellyttää kolmea referenssiä. Valittaja on osoittanut projektiin kolme henkilöä, joiden ansio- ja referenssiluetteloista on käynyt ilmi kymmenittäin vaaditun RALA-pätevyyden korvaavia referenssejä. Valittaja on lisäksi esittänyt neljä kysymyksessä olevaa kohdetta vastaavaa vaativaa vesistö- ja patorakennuskohdetta koskevaa referenssiä, kun vaatimuksena on ollut kolme referenssiä.

Hankintasäännösten mukaan hankintayksikkö on voinut vaatia näyttöä teknisestä osaamisesta kysymyksessä olevaan projektiin nähden, mutta se ei ole voinut vaatia, että tarjoajalla olisi tullut olla jokin tietty RALA-pätevyys. Jos vaatimuksena on ollut jokin tietty RALA-pätevyys, niin hankintasäännösten mukaan korvaava näyttö kohteeseen osoitetuista resursseista ja niiden tuomasta teknisestä suorituskyvystä on tullut hyväksyä.

Valittaja olisi virheettömässä menettelyssä tullut valituksi kohteen toteuttajaksi, koska sen tarjous on ollut halvin ja täyttänyt asetetut vaatimukset.

Vastine

Vaatimukset

Raaseporin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla.

Perusteet

Hankintayksiköllä on oikeus vaatia, että tarjoajalla on taloudelliset, rahoitukselliset ja tekniset edellytykset rakennusurakan suorittamiseen hankintasäännösten mukaisesti. Hankintayksikkö on vaatinut, että tarjoajalla on tullut olla Rakentamisen Laatu Rala ry:n RALA-pätevyystodistus, jossa toimialana on pääurakointi maa- ja vesirakennuksen alalla.

Valittaja on liittänyt tarjoukseensa Tilaajavastuu.fi-raportin "Luotettava kumppani" edellä mainitun RALA-pätevyystodistuksen sijasta. Kyseinen raportti ei ole riittänyt osoittamaan, että yrityksellä on riittävät voimavarat ja resurssit hankinnan toteuttamiseen. RALA-pätevyyden myöntämisen perusteina arvioidaan yrityksen teknistä osaamista ja resursseja. RALA-pätevyyttä ei voi saada pelkästään referenssien perusteella. Kyseessä on nimenomaan yrityksen pätevyyden arviointi, ei yksityishenkilöiden pätevyyden arviointi.

Koska valittajan tarjoukseen ei ole sisältynyt vaadittua RALA-pätevyystodistusta, valittaja ei ole täyttänyt edellytettyjä soveltuvuusvaatimuksia. Tämän johdosta valittaja on suljettu tarjouskilpailusta.

Vastaselitys

Valittaja on antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella, ettei se ole tarjouksessaan esittänyt Tilaajavastuu.fi-raporttia RALA-pätevyystodistuksen sijasta. Tilaajavastuu.fi-raportti on ladattu asianomaiseen tarjouslomakkeen kohtaan vain sen vuoksi, että siitä on käynyt ilmi samat tiedot liittyen yrityksen talouteen, vakuutustietoihin ja viranomaisvelvoitteisiin. Tarjouspalvelu.fi-portaalissa tarjousta ei voi lähettää, jollei ole ladannut jotain kohtiin, joissa lukee "ladattava". Vaadittua RALA-pätevyyttä vastaava näyttö teknisestä suorituskyvystä on ladattu muihin tarjouslomakkeen kohtiin vaaditulla tavalla. Hankintayksikön olisi tullut arvioida, onko valittajan suorituskyvystään tarjouksessaan esittämä näyttö ollut hankinnan kohteen kannalta riittävää.

Valittajan tarjouksessa on esitetty RALA-pätevyyden korvaavana näyttönä toimintakäsikirja laadunhallinnasta, ympäristövaikutusten hallinnan ja patoturvallisuuden tarkkailusuunnitelma, betonin laadunhallintasuunnitelma, alue- ja liikenteenohjaussuunnitelma henkilöstöluettelo sisältäen koulutus- ja työkokemustiedot sekä kaikkien projektiin osallistuvien johtohenkilöiden ansioluettelot referensseineen. Kyseisten selvitysten perusteella vaadittujen RALA-pätevyyksien vaatimustaso on ylittynyt selvästi. Selvitysten osoittama suorituskyky ja toimintatavat ovat myös täyttäneet vaatimukset hankinnan kohteen asianmukaisesta suorittamisesta. Hankintailmoituksen kohdassa "Hankintamenettelyn tarkemmat ehdot" on nimenomaisesti vaadittu selvitykset projektin johdosta ja henkilöstöstä.

Hankintasäännösten mukaan tarjoajan soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja olla sen kannalta perusteltuja. RALA-pätevyyttä koskeva vaatimus ei ole liittynyt hankinnan kohteeseen ja sen toteutukseen. Henkilöt, joiden työn perusteella RALA-pätevyys on myönnetty, eivät välttämättä enää edes työskentele kyseisessä yrityksessä. Yrityskohtaista RALA-pätevyyttä koskeva vaatimus ei siten ole ollut hankinnan kohteen kannalta perusteltu.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä mainitun lain 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 105 §:n 2 momentin säännöstä koskien on lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 213) todettu, että hankintalain 80–86 §:n soveltamisen mahdollisuus soveltuvin osin ei tarkoita sitä, että hankintalain II osan julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2014/24/EU (hankintadirektiivi) johtuvia säännöksiä on sovellettava kansallisissa hankinnoissa sellaisinaan. Kuten hankintamenettelyä koskevia säännöksiä, myös soveltuvuusehtoja ja poissulkemisperusteita koskevia säännöksiä voidaan soveltaa II osan säännöksiin nähden väljemmin. Hankintayksikkö ei ole EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen tavoin sidottu esimerkiksi hankintadirektiivin liitteissä listattuihin soveltuvuusselvityksiin. Hankintayksikkö voi edelleen ottaa huomioon soveltuvuusarvioinnissa toimittajan referenssejä II osassa säädettyyn nähden pidemmältä ajalta.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia mainitun lain 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta. Hankintayksikkö voi myös vaatia riittävää vastuuvakuutusta. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkailta ja tarjoajilta vaadittava vuotuinen vähimmäisliikevaihto saa olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen. Perustellusta syystä vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus voi olla korkeampi. Hankintayksikön on mainittava tällaista vaatimusta koskevat perustelut tarjouspyynnössä tai hankintapäätöksessä. Pykälän 3 momentin mukaan, jos hankinta on jaettu osiin mainitun lain 75 §:n mukaisesti, sovelletaan vähimmäisliikevaihtoa koskevaa vaatimusta kuhunkin osaan. Hankintayksikkö voi kuitenkin asettaa vähimmäisliikevaihtoa koskevan vaatimuksen osien ryhmille tapauksissa, joissa saman tarjoajan kanssa tehdään hankintasopimus useista samanaikaisesti toteuttavista osista. Hankintalain 85 §:n 4 momentin mukaan, jos puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat tehdään mainitun lain 43 §:n 3 momentissa tarkoitetulla kilpailutuksella, lain 85 §:n 2 momentissa tarkoitettu vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus on asetettava samanaikaisesti toteuttavien hankintasopimusten ennakoidun enimmäisarvon perusteella tai jos tätä ei tiedetä, puitejärjestelyn ennakoidun arvon perusteella. Dynaamisessa hankintajärjestelmässä vuotuista vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus on asetettava järjestelmässä tehtävien sopimusten oletetun enimmäisarvon perusteella.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnoissa, joiden kohteena on kokoonpano- tai asennustoimia edellyttäviä tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita, ehdokkaiden ja tarjoajien ammatillinen pätevyys palvelujen suorittamiseksi tai asennustoimien taikka rakennusurakan toteuttamiseksi voidaan arvioida ammattitaidon, kokemuksen ja luotettavuuden perusteella.

Hankintalain 88 §:n 6 momentin mukaan näyttö ehdokkaan tai tarjoajan taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta voidaan antaa yhdellä tai useammalla mainitun lain liitteessä D luetellulla asiakirjalla. Jos ehdokas tai tarjoaja ei hyväksyttävästä syystä voi toimittaa hankintayksikölle sen pyytämiä asiakirjoja, se saa osoittaa taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteensa jollakin muulla hankintayksikön hyväksymällä asiakirjalla. Pykälän 7 momentin mukaan ehdokkaan tai tarjoajan teknisestä pätevyydestä voidaan antaa näyttö yhdellä tai useammalla mainitun lain liitteessä D luetelluista tavoista hankinnan kohteen luonteen, määrän tai laajuuden ja käyttötarkoituksen mukaan.

Hankintamenettelyn kulku

Raaseporin kaupunki on pyytänyt tarjouksia Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden rakennusurakasta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi halvin hinta.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu urakan sisältävän betonirakenteisten kalateiden rakentamisen ja siihen liittyvät maa- ja vesirakennustyöt pääurakkana. Tarjouspyynnön mukaan urakkaan sisältyy myös automaatio- ja sähkötöitä sekä kalatien luukkurakenteet. Lisäksi urakan on ilmoitettu sisältävän tarvittavat ympäristö- ja muut tarkkailuohjelmat.

Tarjouspyynnön kohdassa "Hankintamenettelyn tarkemmat ehdot" on ilmoitettu seuraavat todistukset ja selvitykset, joiden perusteella soveltuvuuden täyttyminen arvioidaan:

"1. Rakentamisen Laatu RALA ry:n RALA-pätevyysraportti (toimiala: pääurakointi maa- ja vesirakennuksen alalla, esim. toimialaluokka 18.7a tai 18.9a)
2. Henkilöstön, mikäli ulkomaisia, kielitodistukset
3. Luettelo osallistuvasta henkilöstöstä, koulutus ja työkokemus
4. Referenssiluettelo, 3 vastaavaa kohdetta viimeisen 5 vuoden ajalta."

Tarjouspyynnön kohdassa "Soveltuvuusvaatimukset" on todettu muun ohella, että tarjoajien soveltuvuutta koskevat osallistumisehdot ja tarjousten kelpoisuusehdot on esitetty tarjouspyynnön kohdassa "Hankintamenettelyn tarkemmat ehdot". Tarjouspyynnön kohdassa "Soveltuvuusvaatimukset" on lisäksi todettu, että tarjoukseen tulee sisällyttää seuraavat teknistä suoritusta koskevat dokumentit:

"- alustava työmaa-aikataulu, alkaminen, päättyminen, työjärjestys
- ympäristövaikutuksien hallinnan suunnitelma
- Billnäsin työmaan aikainen liikennesuunnitelma
- betonin laadunhallintasuunnitelma."

Tarjouspyynnön kohdassa "Soveltuvuusvaatimukset" on lisäksi todettu, että urakoitsijan tulee varautua pyydettäessä toimittamaan tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset ja todistukset. Samassa kohdassa on myös ilmoitettu soveltuvuuden vähimmäisvaatimukseksi Rakentamisen Laatu Rala ry:n RALA-pätevyys tarjouspyynnössä mainituilta toimialoilta sekä asetettu vaatimus, jonka mukaan tarjoajalla tulee olla vähintään kolme vastaavanlaista referenssiä viimeisen viiden vuoden ajalta. Tarjouspyynnön mukaan RALA-pätevyystodistus ja referenssiluettelo yhteystietoineen on tullut ladata tarjouslomakkeeseen.

Tarjouspyynnön kohdassa "Hankinnan kohteen kriteerit" on ilmoitettu, että tarjouslomakkeeseen tulee ladata muun ohella henkilöstöluettelo sisältäen koulutus- ja työkokemustiedot sekä tarvittaessa kielitodistukset, ympäristövaikutusten hallinnan ja patoturvallisuuden tarkkailusuunnitelma, betonin laadunhallintasuunnitelma sekä Billnäsin työmaan aikainen liikennesuunnitelma.

Valittaja on ladannut tarjouslomakkeen kohtaan, johon on tullut ladata tarjouspyynnössä mainittu RALA-pätevyystodistus, Tilaajavastuu.fi-raportin. Lisäksi valittajan tarjous on sisältänyt muun ohella kolmen projektiin osallistuvan johtohenkilön referenssit, henkilöstön referenssejä sisältävän asiakirjan, toimintakäsikirjan laadunhallinnasta, ympäristövaikutusten hallinnan ja patoturvallisuuden tarkkailusuunnitelman, betonin laadunhallintasuunnitelman sekä alue- ja liikenteenohjaussuunnitelman.

Hankintayksikkö on 19.2.2018 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut muun ohella valittajan tarjouskilpailusta ja valinnut Graniittirakennus Kallio Oy:n tarjouksen. Päätöksen perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa:

"Ykkös Infra Oy:n tarjous ei vastaa tarjouspyyntöä. Tarjouksessa ei ole lainkaan vaadittua RALA-pätevyysraporttia. Ykkös Infra Oy:n tarjous hylätään."

Asian arviointi

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikön sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyynnössä on edellä todetulla tavalla asetettu tarjoajan soveltuvuutta koskeva vaatimus, jonka mukaan tarjoajalla on tullut olla Rakentamisen Laatu Rala ry:n RALA-pätevyys, jossa toimialana on tullut olla pääurakointi maa- ja vesirakennuksen alalla. Tarjouspyynnön mukaan RALA-pätevyyden toimialaluokka on voinut olla esimerkiksi 18.7a (Pääurakointi; vesitiet, satamat ja padot) tai 18.9a (Pääurakointi; muut maa- ja vesirakennustyöt).

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan virheellisesti asettaessaan edellä mainitun RALA-pätevyyttä koskevan soveltuvuusvaatimuksen ja sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittaja on edelleen esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut ottaa huomioon valittajan tarjouksessa esitetty korvaava näyttö soveltuvuudesta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä on ollut oikeus vaatia, että tarjoajalla on mainittu RALA-pätevyys. Lisäksi hankintayksikkö on esittänyt, että sillä ei ole ollut velvollisuutta ottaa huomioon valittajan tarjoukseen liitettyä korvaavaa näyttöä. Joka tapauksessa kyseinen korvaava näyttö ei olisi riittänyt osoittamaan valittajan soveltuvuutta.

Edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa on valituksen johdosta siten ensin ratkaistava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti edellä mainitun RALA-pätevyyttä koskevan soveltuvuusvaatimuksen asettamisessa. Mikäli katsotaan, että hankintayksikkö on voinut asettaa kysymyksessä olevan soveltuvuusvaatimuksen, asiassa on vielä kysymys siitä, onko valittajalla ollut oikeus esittää soveltuvuudestaan korvaavaa näyttöä ja onko hankintayksiköllä vastaavasti ollut velvollisuus ottaa tämä korvaava näyttö huomioon valittajan soveltuvuutta arvioidessaan.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on ollut kalateiden rakennusurakka, jonka ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2,3 miljoonaa euroa. Hankinnassa on ollut kysymys maa- ja vesirakentamisesta. Markkinaoikeus katsoo, että edellä selostetulla tarjouspyynnössä asetetulla RALA-pätevyyttä koskevalla vaatimuksella hankintayksikkö on voinut asianmukaisesti varmistaa, että tarjoajalla on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kysymyksessä oleva hankintasopimus. Vaatimuksen on katsottava liittyneen hankinnan kohteeseen, eikä sitä voida pitää hankinnan luonteeseen ja laajuuteen nähden suhteettomana.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa asettaa mainitun RALA-pätevyyttä koskevan vaatimuksen.

Valittaja on RALA-pätevyystodistuksen sijasta esittänyt tarjouksessaan Tilaajavastuu.fi-raportin, projektiin osallistuvien johtohenkilöiden referenssit, henkilöstön referenssejä sisältävän asiakirjan, toimintakäsikirjan laadunhallinnasta, ympäristövaikutusten hallinnan ja patoturvallisuuden tarkkailusuunnitelman, alue- ja liikenteenohjaussuunnitelman sekä betonin laadunhallintasuunnitelman.

Hankintayksikkö on 19.2.2018 tekemässään hankintapäätöksessä perustellut valittajan poissulkemista tarjouskilpailusta sillä, että tarjouksessa ei ole ollut vaadittua RALA-pätevyystodistusta. Sanottuun nähden hankintayksikön on katsottava lähteneen siitä, että sillä ei ole ollut velvollisuutta ottaa huomioon valittajan esittämää korvaavaa näyttöä taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteestaan sekä teknisestä suorituskyvystään ja ammatillisesta pätevyydestään, minkä vuoksi hankintayksikkö ei ole myöskään sanottua näyttöä arvioinut.

Kuten edellä on selostettu, asiassa on siten toiseksi kysymys siitä, onko valittajalla ollut oikeus esittää soveltuvuudestaan korvaavaa näyttöä ja onko hankintayksiköllä vastaavasti ollut velvollisuus ottaa tämä korvaava näyttö huomioon valittajan soveltuvuutta arvioidessaan.

Markkinaoikeus toteaa, että aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) kansallisia hankintoja koskevan 69 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioimiseksi vaadittavien selvitysten osalta voitiin noudattaa soveltuvin osin, mitä mainitun lain 55–59 §:ssä säädettiin. Vanhan hankintalain 58 §:ssä säädettiin taloudellista ja rahoituksellista tilannetta koskevasta selvityksestä sekä mainitun lain 59 §:ssä teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevasta selvityksestä.

Vanhan hankintalain 58 §:n 2 momentin mukaan, jos ehdokas tai tarjoaja ei hyväksyttävästä syystä voinut toimittaa hankintayksikön vaatimia asiakirjoja, se saattoi osoittaa taloudelliseen tai rahoitukselliseen tilanteeseensa liittyvät tiedot jollakin muulla hankintayksikön hyväksymällä asiakirjalla. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2017:70 todennut, että hankintayksikkö ei ollut menetellyt vanhan hankintalain vastaisesti pelkästään sen vuoksi, että se ei ollut antanut jo tarjouspyynnössä tarjoajille mahdollisuutta esittää vaihtoehtoista selvitystä Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa yritysraportin asemesta, sillä suoraan mainitun lain 58 §:n 2 momentista johtui, että valittaja olisi voinut osoittaa taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseensa liittyvät tiedot muullakin tavoin kuin esittämällä Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa yritysraportin mukaisen selvityksen, mikäli yhtiö ei hyväksyttävästä syystä voinut toimittaa hankintayksikön vaatimia asiakirjoja.

Markkinaoikeus toteaa, että käsillä olevaan hankintamenettelyyn sovellettavan, nykyisin voimassa olevan hankintalain kansallisia hankintoja koskevan 105 §:n 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä mainitun lain 80–86 §:ssä säädetään. Hankintalain 105 §:n 2 momentissa on siten viitattu ainoastaan mainitun lain 80–86 §:ään. Hankintalain 105 §:n 2 momenttiin ei sen sijaan sisälly lainkaan viittausta EU-kynnysarvon ylittäviä tavara- ja palveluhankintoja, rakennusurakoita ja suunnittelukilpailuja koskevaan poissulkemisen edellytysten ja soveltuvuusvaatimusten täyttymisen selvittämistä koskevaan mainitun lain 88 §:ään. Viimeksi mainitun pykälän ei näin ollen ole katsottava tulevan sovellettavaksi kysymyksessä olevaan kansallista hankintaa koskevaan hankintamenettelyyn. Näin ollen kysymyksessä olevaan kansallista hankintaa koskevaan hankintamenettelyyn ei tule sovellettavaksi muun ohella hankintalain 88 §:n 6 momentin säännös, jonka mukaan näyttö ehdokkaan tai tarjoajan taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta voidaan antaa yhdellä tai useammalla mainitun lain liitteessä D luetellulla asiakirjalla. Jos ehdokas tai tarjoaja ei hyväksyttävästä syystä voi toimittaa hankintayksikölle sen pyytämiä asiakirjoja, se saa osoittaa taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteensa jollakin muulla hankintayksikön hyväksymällä asiakirjalla. Edelleen sovellettavaksi ei tule myöskään hankintalain 88 §:n 7 momentin säännös, jonka mukaan ehdokkaan tai tarjoajan teknisestä pätevyydestä voidaan antaa näyttö yhdellä tai useammalla liitteessä D luetelluista tavoista hankinnan kohteen luonteen, määrän tai laajuuden ja käyttötarkoituksen mukaan.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintalain 105 §:stä sekä siinä viitatuista mainitun lain 80–86 §:stä voida katsoa johtuvan tarjoajalle oikeutta esittää korvaavaa näyttöä soveltuvuudestaan eikä vastaavasti hankintayksikölle velvollisuutta ottaa tällaista näyttöä vastaan tarjoajan soveltuvuutta arvioidessaan, jollei hankintailmoituksessa ole tällaisesta mahdollisuudesta ilmoitettu.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintayksikkö on voinut asettaa kysymyksessä olevan RALA-pätevyyttä koskevan vaatimuksen tarkasteltavana olevassa hankintamenettelyssä.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia.

Valittaja ei ole tarjouksessaan esittänyt edellä mainittua tarjouspyynnössä vaadittua RALA-pätevyystodistusta. Hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta edellä mainitun puuttuvan soveltuvuuden vuoksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Ykkös Infra Oy:n korvaamaan Raaseporin kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Jaakko Ritvala ja Riikka Innanen.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 14.11.2019 taltionumero 5347.