MAO:603/18

Asian tausta

Oulun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.3.2017 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta oppilaskuljetusten palveluhankinnasta lukuvuosille 2017–2018, 2018–2019 ja 2019–2020 sekä väistökuljetuksista lukuvuodelle 2017–2018 ja yhden vuoden optiokaudelle. Hankinta on jaettu 14 eri kohteeseen.

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunta on 11.5.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 57 muun ohella valinnut R. Sassin Liikenne Oy:n tarjouksen kohteiden 1B Huttukylän reitti ja 1C Alakylän reitti osalta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 3.300.000 euroa, josta edellä mainittujen kohteiden 1B ja 1C arvo on ollut saatujen tarjousten perusteella noin 600.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 19.6.2017.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Revon turistiliikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen reittien 1B ja 1C osalta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 150.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla.

Perusteet

Oulun kaupunki on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tehdessään 19.6.2017 hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa oppilaskuljetuspalvelujen tuottamisesta kohteiden 1B Huttukylän reitti ja 1C Alakylän reitti osalta. Hankintayksikön 11.5.2017 tekemä hankintapäätös on ollut edellä mainittujen reittien osalta puutteellinen, sillä päätös on perustunut virheelliseen selvitykseen voittaneen tarjoajan kaluston vähimmäisvaatimusten täyttymisestä. Valittajalla ei ole ollut hankintapäätöksen puutteellisuuden vuoksi mahdollisuutta arvioida oikeussuojan tarvettaan. Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta tehdä hankintasopimusta voittaneen tarjoajan kanssa.

Voittaneen tarjoajan kalusto ei ole täyttänyt päästöluokkaa koskevaa vähimmäisvaatimusta hankintamenettelyn aikana eikä sopimuskauden alkaessa. Reiteillä 1B ja 1C liikennöivien ajoneuvojen on tullut tarjouspyynnön mukaan täyttää muun muassa vaatimus vähintään Euro 4 -luokan päästötasosta. Euro 3 -päästöluokan ajoneuvo ei ole täyttänyt vaatimusta.

Tarjouspyynnössä on asetettu vähimmäisvaatimukseksi, että tarjoajan kalusto on palvelukuvauksen mukainen. Tarjouspyynnössä on ollut myös vaatimus, jonka mukaan tarjoajan on tullut täyttää kaikki tarjouspyynnössä vaaditut toiminnalliset ja laadulliset vaatimukset viimeistään sopimuskauden alkaessa eli 1.8.2017. Tarjouspyynnössä on ollut lisäksi vaatimus, jonka mukaan tarjoajan on tullut toimittaa luettelo tarjoamastaan, hankinnan vähimmäisvaatimukset täyttävästä kalustosta ennen liikennöintisopimuksen eli hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Valittaja on 14.8.2017 hankintayksikölle lähettämässään sähköpostissa ilmoittanut, että voittaneen tarjoajan linja-autot kohteissa 1B ja 1C kuuluvat tarjouspyynnön vastaisesti Euro 3 -päästöluokkaan. Samalla valittaja on tiedustellut, mihin toimenpiteisiin hankintayksikkö aikoo tämän johdosta ryhtyä.

Hankintayksikkö on kaikkien eri kohteiden voittaneille tarjoajille 24.8.2017 lähettämässään sähköpostissa pyytänyt 3.9.2017 mennessä lähettämään ajoneuvojen kalustoluettelot, joista on tullut ilmetä muun ohella ajoneuvon päästöluokka. Voittaneen tarjoajan 30.8.2017 hankintayksikölle toimittamassa kalustoluettelossa on hankintayksikön mukaan molempien ajoneuvojen päästöluokaksi ilmoitettu Euro 4.

Liikenteen turvallisuusviraston tietojen mukaan voittaneen tarjoajan linja-autojen päästöluokka on kuitenkin Euro 3, joten voittanut tarjoaja on ilmoittanut tietoisesti ja tahallisesti väärän päästöluokan hankintayksikölle.

Voittanut tarjoaja on siten liikennöinyt reitit linja-autoilla, joiden päästöluokka on ollut Euro 3. Mikään ei myöskään ole viitannut siihen, että voittaneella tarjoajalla olisi ollut aikomus käyttää reiteillä muita ajoneuvoja. Voittanut tarjoaja on saanut Euro 3 -luokan kalustollaan hinnoitteluhyödyn, ja voittaneen tarjoajan menettely on aiheuttanut valittajalle huomattavan suuren vahingon kyseisten reittien liikevoittojen menetyksenä.

Tarjouspyyntöön sisältyneessä yhteisessä eurooppalaisessa hankinta-asiakirjassa on todettu muun ohella, että "tarjoaja toimittaa luettelon tarjoamastaan, hankinnan vähimmäisvaatimukset täyttävästä kalustosta ennen liikennöintisopimuksen allekirjoittamista". Tarjouksessa annettu kyllä-vastaus on ollut tarjoajan sitoumus toimittaa vaadittu luettelo vaaditussa aikataulussa ja vakuutus siitä, että tarjottu kalusto on palvelukuvauksen mukainen. Varsinainen selvitys kalustolle asetettujen vähimmäisvaatimusten täyttymisestä on tullut arvioida vasta voittajan ollessa selvillä. Hankintayksikön olisi tullut tarkistaa vaatimusten täyttyminen voittaneen tarjoajan osalta kalustoluettelon ja siihen sisältyvien rekisteriotteiden avulla. Jos vaatimukset eivät olisi täyttyneet, voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Voittanut tarjoaja ei ole tarjouspyynnössä esitetystä vaatimuksesta huolimatta toimittanut kalustoluetteloaan hankintayksikölle ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista, joten näyttöä kalustoa koskevan vaatimuksen täyttymisestä ei ole ollut, eikä hankintayksiköllä ole ollut oikeutta tehdä voittaneen tarjoajan kanssa hankintasopimusta.

Vastine

Vaatimukset

Oulun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.636,80 eurolla.

Perusteet

Hankintapäätöstä koskeva 14 päivän muutoksenhakuaika on päättynyt 26.5.2017. Valittaja ei ole tehnyt valitusta hankintalaissa säädetyssä määräajassa. Koska valitus on perustunut hankintapäätöksen väitettyyn puutteellisuuteen, eikä kysymyksessä ole edes väitetysti ollut laiton suorahankinta, vaan kilpailutukseen perustuva lainvoimainen hankintapäätös, valitusta markkinaoikeuteen ei ole voinut tehdä enää kuuden kuukauden kuluessa hankintasopimuksen tekemisestä.

Tarjouspyynnön mukaisen kaluston tarjoamisen varmistamiseksi tarjouspyynnössä ei ollut asetettu ehtoja, kuten esimerkiksi kaluston katselmointia tai testausta. Tarjouksessaan voittanut tarjoaja on sitoutunut siihen, että sopimuskauden alkaessa käytössä on tarjouspyynnön vaatimukset täyttävä kalusto. Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämät kalustoa koskevat tai muut tiedot eivät ole olleet millään tavalla ristiriitaisia. Hankintayksiköllä on ollut perusteltu oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin ja tehdä tämän kanssa hankintasopimus.

Valittajan hankintayksikölle 14.8.2017 lähettämässä sähköpostissa on esitetty, että voittaneen tarjoajan kalusto ei täytä Euro 4 -luokituksen vaatimuksia. Tämän jälkeen hankintayksikkö on pyytänyt kaikilta valituksi tulleilta liikennöitsijöiltä kalustoluettelot. Voittaneen tarjoajan kalustoluetteloon päästöluokaksi oli merkitty Euro 4. Voittanut tarjoaja on tämän jälkeen toimittanut hankintayksikön pyynnöstä vielä rekisteriotteet, joista ei ole ilmennyt Euroluokitusta.

Hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat pitäneet kokouksen 14.11.2017, jossa on todettu yksimielisesti, että voittaneen tarjoajan kalusto ei ole täyttänyt Euro 4 -luokitusvaatimuksia. Osapuolet ovat sopineet, että voittaneelle tarjoajalle annetaan 14 päivää aikaa selvittää mahdollisuudet tarjotun kaluston muuntamiseksi tarjouspyynnön ja sopimuksen mukaiseksi. Lisäksi on sovittu, että mikäli kalustoa ei pikimmiten saada sopimuksenmukaiseksi, hankintayksikkö päättää voittaneen tarjoajan kanssa solmitun hankintasopimuksen sen ehtojen mahdollistamalla tavalla.

Kyse on ollut sopimuskauden aikaisesta sopimusrikkomuksesta, jonka tutkiminen ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan. Kysymyksessä ei ole ollut olennaiseen ja täten kiellettyyn sopimusmuutokseen perustuva valitus laittomasta suorahankinnasta. Hankintasopimuskauden aikaisella sopimusrikkomusta koskevalla selvityksellään hankintayksikkö on pyrkinyt toteuttamaan hankintojen ja hallinnon tasapuolisen kohtelun vaatimusta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt ilmiannon hankintayksikölle.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksiköllä ei ole ollut 11.5.2017 tehdyn hankintapäätöksen perusteella oikeutta tehdä hankintasopimusta voittaneen tarjoajan kanssa. Myöskään perustetta suorahankinnan tekemiseen voittaneen tarjoajan kanssa ei ole ollut. Näin ollen 19.6.2017 tehty hankintasopimus on ollut laiton suorahankinta.

Hankintayksiköllä on ollut velvollisuus tutkia soveltuvuusvaatimusten täyttyminen voittaneen tarjoajan osalta kalustoluettelon avulla, koska hankintasopimusta ei ole voinut tehdä sellaisen tarjoajan kanssa, joka ei ole täyttänyt hankintayksikön asettamia soveltuvuusvaatimuksia. Kalustoluettelon pyytämättä jättäminen on mahdollistanut voittaneen tarjoajan perusteettoman suosimisen ja muiden tarjoajien syrjimisen.

Hankintayksikön käynnistämä selvitys voittaneen tarjoajan ajoneuvojen päästöluokituksesta ja mahdollisuudesta ajoneuvojen saattamiseen tarjouspyynnön mukaisiksi osoittaa, että vaatimuksia vastaamaton kalusto ei ole johtanut välittömään sopimuksen purkuun, vaan voittaneelle tarjoajalle on annettu mahdollisuus tehdä tarvittavat korjaustoimenpiteet.

Tarjouspyyntöön sisältyneestä kalustoluettelon toimittamista koskeneesta vaatimuksesta luopuminen on verrattavissa olennaiseen hankintasopimuksen muutokseen. Hankintaan sovellettavien JYSE 2014 Palvelut -ehtojen mukaan tarjouspyyntö on osa hankintasopimusasiakirjoja. Näin ollen muuttunut hankintasopimus on kilpailutettuun hankintaan nähden eri hankinta, josta ei ole julkaistu hankintailmoitusta. Muutettua hankintasopimusta on siten pidettävä laittomana suorahankintana.

Hankintayksikkö ei ole julkaissut suorahankintaa koskevaa ilmoitusta tai jälki-ilmoitusta, joten valitus markkinaoikeuteen on tullut tehdä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hankintasopimus on 19.6.2017 tehty. Valitus on tullut vireille markkinaoikeudessa 13.11.2017, joten se on tehty määräajassa.

Lisäkirjelmät

Hankintayksikkö on 18.5.2018 toimittanut markkinaoikeudelle lisäselvityksen siitä, että Oulun kaupungin ja R. Sassin Liikenne Oy:n välinen hankintasopimus on edelleen voimassa, ja että R. Sassin Liikenne Oy on hankkinut tarjouspyynnön ja hankintasopimuksen mukaisen kaluston.

Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt muun ohella, että tarjouspyynnössä asetetut kalustovaatimukset ovat olleet pakollisia vähimmäisvaatimuksia, joiden on tullut tarjouspyynnön mukaan täyttyä viimeistään sopimuskauden alkaessa eli tässä tapauksessa elokuussa 2017. Mahdollisesti mittavia kalustoinvestointeja ei olisi ollut kohtuullista tai suhteellisuusperiaatteen mukaista vaatia tehtäväksi ennen kuin tarjoajalla on varmuus syntyvästä hankintasopimuksesta.

Tarjouspyynnön ESPD-lomakkeen vaatimus siitä, että voittaneen tarjoajan tulee toimittaa kalustoluettelo hankinnan vähimmäisvaatimukset täyttävästä kalustosta ennen sopimuksen allekirjoittamista, on ollut virheellinen ja ristiriitainen tarjouspyynnössä todetun kanssa. Hankintayksikön tarkoituksena ei ole ollut vaatia kalustoluetteloa voittaneelta tarjoajalta ennen sopimuksen allekirjoittamista, koska hankintayksikkö ei ole vaatinut kalustovaatimuksen toteutumista kuin vasta sopimuskauden alkaessa. Hankintayksikkö on kohdellut kaikkia hankinnan eri osa-alueiden voittaneita tarjoajia yhdenvertaisesti, kun se ei ole pyytänyt keneltäkään kalustoluetteloa. Kalustoluetteloa koskevalla ESPD-lomakkeen kirjauksella ei ole ollut vaikutusta tarjousvertailuun tai hankinnan lopputulokseen.

Voittanut tarjoaja on hankkinut tarjouspyynnön ja hankintasopimuksen mukaisen kaluston, joten perustetta hankintasopimuksen purkamiselle ei ole ollut. Kyse ei siten ole laittomasta suorahankinnasta. Tilanne olisi erilainen, jos hankintayksikkö olisi hyväksynyt sopimuskaudella ilmenneen sopimuksenvastaisuuden. Tämä olisi voinut merkitä olennaista sopimusmuutosta.

Valittaja on 3.8.2018 toimittamassaan lisävastaselityksessä esittänyt muun ohella, että hankintayksikön on ennen hankintasopimuksen tekemistä vaadittava valittua tarjoajaa toimittamaan ajantasaiset todistukset ja selvitykset sen selvittämiseksi, täyttyvätkö hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset. Vaatimus kalustoluettelon toimittamisesta ennen hankintasopimuksen tekemistä ei ole ollut ristiriidassa sen kanssa, että tarjoajan on tullut täyttää kaikki tarjouspyynnössä vaaditut ehdottomat toiminnalliset ja laadulliset vaatimukset viimeistään sopimuskauden alkaessa, sillä tarjoaja on voinut valmistella mahdollista kalustohankintaansa tiedon hankintapäätöksestä saatuaan ja sopia hankinnastaan ehdollisena. Hankintayksikön menettelyä ei ole oikeuttanut se, että muidenkaan hankintaan sisältyneiden kohteiden voittajilta ei ole vaadittu kalustoluettelon toimittamista ennen hankintasopimuksen tekemistä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että valittajan valitus tulee jättää tutkimatta, koska valitus on saapunut myöhässä ja lisäksi asiassa on kysymys hankintasopimuskauden aikaisesta sopimusrikkomuksesta, jonka tutkiminen ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan.

Valittajan mukaan valitus ei ole saapunut myöhässä, koska 11.5.2017 päivätty hankintapäätös on ollut olennaisesti puutteellinen eikä valittaja ole voinut arvioida oikeussuojan tarvettaan sen perusteella.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Edellä mainitun pykälän 4 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on toimittanut julkaistavaksi 131 §:ssä tarkoitetun suorahankintaa tai 58 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun sopimusmuutosta koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä, valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Pykälän 5 momentin 2 kohdan mukaan, jollei 4 momentissa tarkoitettua ilmoitusta ole julkaistu, suorahankintaa koskeva valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hankintasopimus on tehty.

Valittajan mukaan hankintapäätös on ollut olennaisesti puutteellinen, koska se on perustunut virheelliseen selvitykseen voittaneen tarjoajan kaluston vähimmäisvaatimusten täyttymisestä. Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen mahdollinen perustuminen tarjouksessa esitettyihin virheellisiin tietoihin ei merkitse hankintapäätöksen olevan hankintalain 147 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti puutteellinen siten, että valittajalla ei olisi ollut mahdollisuutta arvioida hankintapäätöksen perusteella oikeussuojan tarvettaan.

Asiassa ei ole tullut esille tai edes väitetty, että hankintapäätös tai sen liitteenä ollut valitusosoitus olisivat olleet myöskään muulla tavoin puutteellisia. Siltä osin kuin muutoksenhaun kohteena on 11.5.2017 päivätty hankintapäätös, valituksen tekemiseen on näin ollen sovellettava hankintalain 147 §:n 1 momentissa säädettyä 14 päivän määräaikaa päätöksen tiedoksisaannista. Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintapäätös on annettu valittajalle tiedoksi 12.5.2017 käyttäen valittajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Hankintalain 127 §:n 1 momentin mukaan käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päivänä, jona asiaa koskeva sähköinen asiakirja on viestin vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että sähköistä viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Edellä todetuin perustein määräaika valituksen tekemiselle on päättynyt 26.5.2017. Koska valitus on tehty vasta 13.11.2017, se on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta 11.5.2017 tehdyn hankintapäätöksen osalta.

Valittaja on myös esittänyt, että 19.6.2017 tehty hankintasopimus on merkinnyt lainvastaista suorahankintaa ja verrattavissa sopimuskauden aikaiseen olennaiseen sopimusmuutokseen, koska voittanut tarjoaja ei ole ennen hankintasopimuksen tekemistä toimittanut hankintayksikölle tarjouspyynnössä vaaditun mukaista kalustoluetteloa ja hankintayksikkö on luopunut tästä vaatimuksesta. Ellei suorahankintaa tai hankintasopimuksen muuttamista sopimuskauden aikana koskevaa ilmoitusta ole julkaistu, valitus on hankintalain 147 §:n 5 momentin mukaan tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hankintasopimus on tehty. Markkinaoikeuteen 13.11.2017 saapunut valitus on siten 19.6.2017 tehtyyn väitettyyn suorahankintaan kohdistuneena saapunut määräajassa. Valittaja on jo alun perin perustanut valituksensa väitteelle siitä, että hankintayksikkö on menetellyt lainvastaisesti tehdessään hankintasopimuksen, vaikka voittanut tarjoaja ei ole toimittanut kalustoluetteloa. Näin ollen asia ei ole muuttunut toiseksi hallintolainkäyttölain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, vaikka väite lainvastaisesta suorahankinnasta on esitetty vasta vastaselityksessä valitusajan päättymisen jälkeen. Valitus on näin ollen tutkittava siltä osin kuin se perustuu lainvastaista suorahankintaa koskevaan väitteeseen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Asiaan vaikuttava tosiseikasto

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia oppilaskuljetuksista. Tarjouspyynnön kohdassa "Hankinnan kohteen kriteerit" on edellytetty, että kalusto on palvelukuvauksen mukainen.

Tarjouspyynnön kohdassa "Sopimusmenettely" on todettu muun ohella, että hankintasopimus allekirjoitetaan hankintapäätöksen jälkeen ennen sopimuskauden alkamista, ja että tarjoajan tulee täyttää kaikki tarjouspyynnössä vaaditut ehdottomat toiminnalliset ja laadulliset vaatimukset viimeistään sopimuskauden alkaessa.

Tarjouspyynnön liitteen 1 "Palvelukuvaus" kohdassa 3.1. "Isoille linja-autoille (min. 48 +1) asetettavat vaatimukset" on vaadittu muun ohella, että euroluokituksen mukaan kaluston on täytettävä vähintään Euro 4 -luokan päästötasot.

Tarjoajia on lisäksi vaadittu täyttämään yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan ESPD-lomake, jonka kohdassa C "TEKNINEN JA AMMATILLINEN PÄTEVYYS" on todettu seuraavaa:

"Vaatimukset työvälineille, kalustolle tai teknisille laitteille:

Tarjoaja toimittaa luettelon tarjoamastaan, hankinnan vähimmäisvaatimukset täyttävästä kalustosta ennen liikennöintisopimuksen allekirjoittamista."

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vahvistanut kalustonsa olevan palvelukuvauksen mukainen. Lisäksi voittanut tarjoaja on "Kyllä" -vastauksella vahvistanut edellä mainitussa ESPD-lomakkeessa olleen vaatimuksen mukaisesti toimittavansa luettelon tarjoamastaan kalustosta ennen liikennöinti- eli hankintasopimuksen allekirjoittamista. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittanut tarjoaja ei ole kuitenkaan 11.5.2017 tehdyn hankintapäätöksen jälkeen ja ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista 19.6.2017 toimittanut hankintayksikölle luetteloa tarjoamastaan kalustosta, ja myöskään hankintayksikkö ei ole tällaista luetteloa voittaneelta tarjoajalta tuolloin vaatinut.

Hankintasopimuksen mukainen sopimuskausi on alkanut 1.8.2017, ja asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittaja on 14.8.2017 tehnyt hankintayksikölle ilmoituksen voittaneen tarjoajan kahden ajoneuvon päästöluokituksen tarjouspyynnön vaatimuksen vastaisuudesta. Esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on tämän jälkeen pyynnöstä saanut voittaneelta tarjoajalta kalustoluettelon, jonka mukaan tämän ajoneuvot ovat olleet vaaditun Euro 4 -päästöluokan mukaisia. Marraskuussa 2017 on tehtyjen selvitysten perusteella kuitenkin ilmennyt, että voittaneen tarjoajan kyseiset ajoneuvot eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön päästöluokkavaatimusta. Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle vaatineensa voittanutta tarjoajaa muuntamaan ajoneuvonsa tarjouspyynnön ja hankintasopimuksen vaatimusten mukaisiksi, ja edelleen hankintayksikön esittämän selvityksen mukaan voittanut tarjoaja on hankkinut tarjouspyynnön ja hankintasopimuksen mukaisen kaluston.

Kysymyksenasettelu ja asian arviointi

Asiassa on arvioitavana se, onko kysymys lainvastaisesta suorahankinnasta, kun hankintayksikkö on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen jättänyt vaatimatta voittaneelta tarjoajalta tarjouspyynnön ESPD-lomakkeessa edellytetyn kalustoluettelon ja siten tehnyt hankintasopimuksen, vaikka kalustoluetteloa ei ole hankintayksikölle toimitettu.

Markkinaoikeus toteaa aluksi, että tarjouspyynnön liitteessä 1 on lueteltu vaatimukset, jotka palveluntuottajan liikennöinnissään käyttämälle kalustolle on asetettu. Markkinaoikeus katsoo, että nämä vaatimukset ovat, hankinnan kohde huomioon ottaen, nyt esillä olevassa asiassa liittyneet pikemminkin hankinnan kohteen määrittelyyn kuin tarjoajien soveltuvuuden arviointiin.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan suorahankinnassa hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Edellä todetuin tavoin tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellytetty, että tarjoaja toimittaa luettelon tarjoamastaan, hankinnan vähimmäisvaatimukset täyttävästä kalustosta ennen liikennöintisopimuksen allekirjoittamista. Hankintayksikön on tullut kalustoluettelon perusteella tarkistaa, että kalusto vastaa tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö ei ole vaatinut kalustoluetteloa keneltäkään hankinnan eri kohteiden voittaneilta tarjoajilta. Hankintayksikkö on näin ollen laiminlyönyt selvitysvelvollisuutensa ennen hankintasopimuksen tekemistä.

Markkinaoikeus toteaa kuitenkin, että hankinnan kohde ei ole muuttunut siitä, mikä se on ollut 23.3.2017 julkaistuun hankintailmoitukseen perustuneessa ja 11.5.2017 tehdyn hankintapäätöksen mukaisessa tarjouskilpailussa. Hankintayksikkö ei ole missään vaiheessa luopunut tarjouspyynnössä ajoneuvoille asetetusta Euro 4 -päästöluokkaa koskevasta vaatimuksesta tai muullakaan tavoin hyväksynyt sitä, että voittaneen tarjoajan kalusto voisi olla tarjouspyynnön vaatimusten vastainen. Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on päinvastoin hankintasopimuskauden aikana ryhtynyt toimenpiteisiin voittaneen tarjoajan kaluston saattamiseksi tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukaiseksi sen jälkeen, kun hankintayksikkö kun on saanut valittajalta kalustoa koskevan tiedon.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole kysymys lainvastaisesta suorahankinnasta, eikä myöskään siitä, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn aikana kohdellut tarjoajia epätasapuolisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistään huolimatta menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Ottaen huomioon hankintayksikön selvitysvelvollisuuden laiminlyönti ei ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta 11.5.2017 tehdyn hankintapäätöksen osalta ja hylkää valituksen muilta osin.

Markkinaoikeus hylkää Oulun kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Markus Mattila ja Jenni Ihalainen.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 17.12.2019 taltionumero 5985.