MAO:508/18

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä - itseilmoittautumisjärjestelmän palveluhankinnat

julkinen hankinta - hankintailmoituksen virheellisyys - hankintasanasto (CPV)

Diaarinumero: 2017/769 ja 2018/95

Antopäivä: 10.10.2018

ASIAN TAUSTA

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.7.2017 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta itseilmoittautumisjärjestelmän palveluhankinnasta neljän vuoden ajalle ja optiona toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtaja on 13.12.2017 tekemällään päätöksellä § 103 sulkenut Digitouch Group Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän strategia- ja tukipalveluiden toimialajohtaja on 20.2.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 15 valinnut CGI Suomi Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 768.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Asia 2017/769

Valitus

Vaatimukset

Digitouch Group Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittajan on katsottava myös vaatineen, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna hankintasopimuksen kokonaisarvon mukaisen summan.

Perusteet

Valittajan tarjouksen sulkemiselle tarjouskilpailusta ei ole ollut perusteita ja hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti. Tarjouspyynnössä on referenssien osalta ollut ehdottomana vaatimuksena, että toimittaja kuvaa järjestelmän toimivuutta muun muassa referenssitietoina suurilla käyttäjämäärillä ja/tai laajoissa ympäristöissä esimerkiksi alueellisena ratkaisuna. Valittaja on kuvannut vaatimuksen mukaisesti järjestelmän ja laitteiston toimivuutta referenssitiedoilla. Valittaja on toiminut referenssitoimituksissa maahantuojana, ja Hartikaari Oy on toiminut valittajan jälleenmyyjänä. Hartikaari Oy:n rooli referenssitoimituksissa on selvennetty valittajan vastauksessa hankintayksikön täsmennyspyyntöön.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että referenssien olisi tullut olla tarjouksen tehneen yrityksen itsensä loppuasiakkaille toimittamia, ja että jälleenmyyjien toimituksia ei hyväksyttäisi referensseiksi. Referenssien tarkoitus on ollut tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti osoittaa tarjottujen järjestelmien ja laitteiden toimivuus vastaavassa ympäristössä sekä vastaavilla käyttäjämäärillä kuin tarjouspyynnön kohteessa.

Valittaja ei ole viitannut Hartikaari Oy:n kokemukseen aiemmissa toimituksissa, vaan on kuvannut järjestelmän ja laitteiston toimivuutta referenssitietona tarjouspyynnön mukaisesti. Valittaja ei ole myöskään ilmoittanut Hartikaari Oy:tä käytettävänä voimavarana tai alihankkijana tarjouksessaan, koska tarjouspyynnössä ei ole vaadittu ilmoittamaan alihankkijoita.

Valittajan tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan vuoksi on perustunut hankintayksikön virheelliseen tulkintaan. Valittaja on hinnoitellut laitteet ja palvelut normaalin hinnoittelumallinsa mukaisesti ja toimitus on ollut mahdollinen tarjotulla hinnalla. Hankintayksikkö on tarjotun hinnan osalta pyytänyt valittajalta lisäselvitystä ainoastaan kysymällä sitä, onko tarjouksessa annettu kuukausihinta sisältänyt laitteistot ja järjestelmän tarjouspyynnön ja sen liitteiden vaatimusten mukaisesti. Valittaja on vahvistanut hankintayksikölle kysymyksen mukaisesti, että tarjouksessa annettu kuukausihinta on sisältänyt laitteistot ja järjestelmän tarjouspyynnön ja sen liitteiden vaatimusten mukaisesti. Hankintayksikkö ei ole pyytänyt muita lisäselvityksiä valittajan tarjouksen hinnoittelumallista tai siitä, miten toimitus on mahdollinen tarjotulla hinnalla. Valittaja on lisäksi sitoutunut hankintayksikön asettamiin aikatauluihin ja ehtoihin tarjouspyynnön jättäessään.

Vastine

Vaatimukset

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan tarjous ei ole sisältänyt vaadittuja referenssejä, koska valittajalla itsellään ei ole ollut vaadittuja referenssitoimituksia. Valittaja ei ole myöskään ilmoittanut käyttävänsä sellaisia muiden yritysten voimavaroja referensseinä, jotka olisivat täyttäneet tarjouspyynnön vaatimukset. Valittaja on viitannut Hartikaari Oy:n kokemukseen, joka on ollut eräissä aiemmissa toimituksissa valittajan alihankkija. Hartikaari Oy:tä ei ole kuitenkaan käytetty tarjouksessa alihankkijana tai käytössä olevana resurssina.

Hartikaari Oy:n mahdollisia aiempia toimituksia ei ole ollut mahdollista käyttää referenssikohteina. Tarjouksessa ei ole selvennetty Hartikaari Oy:n roolia toimittajana. Referensseillä on varmistettu tarjouksen jättäneen tarjoajan ja tällä kyseisellä tarjouksella yksilöidyn tarjoajan itseilmoittautumisjärjestelmän soveltuvuus sopimuksen täyttämiseen. Tarjoaja ei ole voinut käyttää toisen yksilöidyn yrityksen referenssejä ominaan.

Valittajan tarjouksen poikkeuksellisen alhaisen hinnan osalta hankintayksikkö on saanut lisäselvityksiä, jotka eivät kuitenkaan ole antaneet tyydyttävää vastausta siihen, miten tarjotulla hinnalla olisi kyetty tuottamaan laitteet ja palvelu. Valittajan tarjoushintaa on voitu pitää poikkeuksellisen alhaisena. Hankinnassa on ollut kyse suuresta, asiakasvirtojen hallinnan kannalta merkittävästä tietojärjestelmätoimituksesta, jossa myös toimitusvarmuudelle on tullut antaa korostettu merkitys.

Vastaselitys

Digitouch Group Oy on esittänyt, että sitä ei tule velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja, vaan osapuolten tulee vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Asia 2018/95

Valitus

Vaatimukset

X-Akseli Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.745 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksulla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnan pääasialliseksi kohteeksi on ilmoitettu yhteisen hankintasanaston (CPV) mukaisesti "Tietojärjestelmät ja palvelimet", CPV-koodi 48800000-6, ja lisäksi "Ohjelmatuotteet ja tietojärjestelmät", CPV-lisäkoodi 48000000-8. Kyseiset CPV-koodit koskevat tavarahankintoja.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena on kuitenkin ollut SaaS-palvelu. Hankinnan kohteena ei siten ollut ohjelmatuote tai tietojärjestelmä, vaan järjestelmäpalvelu. Oikea palveluhankinnan kohde olisi ollut "Tietotekniset palvelut: neuvonta, ohjelmistojen kehittäminen, Internet ja tuki", jonka CPV-koodi on 72000000-5.

Virheellinen CPV-koodi on antanut hankinnalle väärän kohteen ja estänyt potentiaalisia tarjoajia osallistumasta tarjouskilpailuun. Julkaistujen hankintailmoitusten suuri määrä huomioon ottaen niiden seuraamisen kannalta potentiaalisille tarjoajille on merkityksellistä, että hankintailmoituksissa käytetyt CPV-koodit ovat virheettömiä. Hankinnan kohteena olevan palveluhankinnan ilmoituksen julkaiseminen tavarahankintaa koskevana hankintailmoituksena ei ole turvannut potentiaalisten tarjoajien tasapuolisia mahdollisuuksia tehdä tarjousta tarjouskilpailussa.

Vastine

Vaatimukset

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia itseilmoittautumisjärjestelmän hankinnassa, joka on sisältänyt laitteet ja järjestelmän. Itseilmoittautumisjärjestelmän hankinta on koskenut laitteistoja: itseilmoittautumiskioskeja 30 kappaletta, vuoronumeronäyttöjä 30 kappaletta sekä laitteiden perustamiskustannuksia. Toisaalta hankinta on koskenut ohjelmistoa tai järjestelmää, joka toimii palveluntarjoajan ylläpitämältä palvelimelta tietoverkon kautta. Kyseessä on ollut tavara- ja palveluhankinta.

Tarjouspyynnössä on Cloudian valikosta valikoitu ensin sopimuksen tyypiksi palvelut, ja tämän jälkeen on valittu CPV-koodit. Hankintayksikön Cloudian käyttökokemuksen perusteella sopimustyypin ja CPV-koodien väliset ristiin valinnat eivät ole aikaisemmin olleet mahdollisia tavara- ja palveluhankintojen välillä. Otsikkojen tasolla edellä mainittujen CPV-koodien nimikkeistä ei ilmene, tarkoitetaanko niillä nimenomaisesti palvelu- vai tavarahankintoja.

Hankintamenettelyssä on tehty yhteensä kolme tarjousta, joista yksi on hylätty tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten vastaisena ja kaksi tarjouksista on vertailtu. Myös edellisessä itseilmoittautumisjärjestelmän hankintamenettelyssä hankintayksikkö on saanut tarjoukset kahdelta toimittajalta. Kahdessa peräkkäisessä tarjouskilpailussa tarjoukset ovat tulleet samoilta toimittajilta, joten potentiaalisia tarjoajia ei ole ollut markkinoilla enempää. Uhka siitä, että potentiaaliset tarjoajat eivät olisi löytäneet hankintailmoitusta, ei vastaa todellisuutta.

Kuultavan lausunto

CGI Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.610 eurolla viivästyskorkoineen.

CGI Suomi Oy on muun ohella esittänyt, että valittajan väittämä CPV-koodin virheellisyydestä ei ole vaikuttanut valittajan mahdollisuuteen tehdä tarjous tarjouskilpailussa, eikä sillä ole ollut vaikutusta edes potentiaalisten tarjoajien tosiasialliseen mahdollisuuteen tehdä tarjous.

Itseilmoittautumisjärjestelmien hankinnoissa on käytetty vaihtelevasti CPV-koodein ilmoitettuina kohteina sekä tietoteknisiä palveluita että ohjelmatuotteita ja tietojärjestelmiä sekä näiden alakoodeja, koska hankinnat kohdistuvat sekä järjestelmään ja laitteisiin että palveluihin. Alalla toimivat tarjoajat ottavat tämän huomioon käyttämiensä hakupalveluiden asetusvalinnoissa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut itseilmoittautumisjärjestelmän ja potilasrannekeratkaisun hankinnasta edellisen kerran 17.7.2015 julkaistulla EU-hankintailmoituksella. Tuolloin hankinnan on pystynyt toimittamaan myös SaaS-palveluna, ja hankinnan kohteeksi on ilmoitettu "Terveydenhuollon tietojärjestelmät", jonka CPV-koodi on 48814000-7, sekä "Viivakoodausohjelmatuotteet", jonka CPV-koodi on 48720000-1. CGI Suomi Oy valitti kyseistä aiempaa hankintaa koskevasta hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen, ja markkinaoikeus ei katsonut päätöksessään, että hankinnassa olisi käytetty virheellistä CPV-koodia.

Vastaselitys

X-Akseli Oy on esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö olisi voinut markkinakartoituksella hankkia tietoa siitä, onko kyseessä ollut palvelu- vai tavarahankinta. Vaihtoehtona olisi ollut käyttää sekä palveluhankinnan että tavarahankinnan CPV-koodeja.

Itseilmoittautumiskioskit ja vuoronumeronäytöt eivät ole sisältyneet hankintayksikön käyttämiin CPV-koodeihin. Hankintailmoituksessa ilmoitettuihin CPV-koodeihin ovat sisältyneet tavarahankinnoiksi luokitellut pysyväislisenssillä myytävät ohjelmistotuotteet sekä palvelimet, joista on erikseen alakoodit verkko-, tietokone-, tiedosto-, tulostus- ja www-palvelimille. Itseilmoittautumiskioskit ja vuoronumerolaitteet eivät ole edellä todetun kaltaisia ohjelmistotuotteita tai palvelimia. Hankintayksikön käyttämät CPV-koodit eivät siten vastanneet lainkaan hankinnan kohdetta.

Aiempaa hankintayksikön hankintapäätöstä koskeneessa oikeudenkäynnissä ei vedottu lainkaan virheelliseen CPV-koodiin.

CPV-koodi on ainoa hankinnan sisällöstä kertova ilmaisu, joka kääntyy EU:n virallisille kielille, joten virheellinen CPV-koodi on ollut omiaan vähentämään erityisesti toisiin EU-maihin sijoittuneita potentiaalisia tarjoajia. Väärän CPV-koodin käyttämisellä EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa on voinut olla oleellinen vaikutus hankinnan lopputulokseen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut asiassa 2018/95

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 2 momentin 1 virkkeen mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä; tavarahankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- tai asennustöitä.

Viimeksi mainitun pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen.

Saman pykälän 15 kohdan mukaan yhteisellä hankintanimikkeistöllä (CPV) tarkoitetaan yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 sekä yhteisestä hankintasanastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2195/2002 sekä julkisista hankintamenettelyistä annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta ja yhteisen hankintasanaston tarkistuksesta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 213/2008 tarkoitettua viitenimikkeistöä.

Hankintalain 32 §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaan avoimessa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja asettaa saataville tarjouspyynnön, joiden perusteella kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen.

Hankintalain 59 §:n 2 momentin mukaan hankintojen määrittelyssä on käytettävä 4 §:n 15 kohdassa tarkoitettua yhteistä hankintanimikkeistöä (CPV).

Yhtenäisen viitenimikkeistön käytöllä on pyritty turvaamaan hankintojen avoimuus ja läpinäkyvyys. Viitenimikkeistön ja numeerisen koodin käyttö on pakollista, koska ilmoitustila ei salli pitkiä sanallisia selostuksia ja koska EU-hankintailmoituksissa hankinnan kohde käännetään unionin muille virallisille kielille CPV-koodien perusteella. Menettely mahdollistaa tuote- ja palvelukohtaisten hakupalveluiden käytön ilmoitusten seurannassa. Jos koodi on määritelty virheellisesti, ilmoitusten löytäminen on vaikeata ja sattumanvaraista. Tästä syystä virheellisen koodin käyttö voi olla rinnastettavissa muunlaisiin ilmoitusvirheisiin.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on julkaissut 11.7.2017 itseilmoittautumisjärjestelmän hankintaa koskevan EU-hankintailmoituksen. Hankintailmoituksessa hankintalajiksi on ilmoitettu palvelut. Sekä hankintailmoituksessa että tarjouspyynnössä on hankinnan kuvauksessa ilmoitettu, että kilpailutuksen tavoitteena on puitesopimus itseilmoittautumisjärjestelmästä SaaS-palveluna sisältäen kahdensuuntaisen tiedonsiirron Effica-potilastietojärjestelmään ja asiakkaiden käyttöön tulevat itseilmoittautumislaitteet, eli niin sanotut itseilmoittautumiskioskit ja vuoronumeronäytöt. Hankinnan pääasialliseksi CPV-koodiksi on ilmoitettu 48800000-6 (Tietojärjestelmät ja palvelimet) ja CPV-lisäkoodiksi on ilmoitettu 48000000-8 (Ohjelmatuotteet ja tietojärjestelmät).

Hankintailmoituksen kohdassa IV.1.3 "Tietoa puitejärjestelystä tai dynaamisesta hankintajärjestelmästä" on todettu muun ohella, että itseilmoittautumisjärjestelmän puitesopimustoimittajaksi haetaan kumppania, joka sitoutuu yhteistyöhön ja toiminnan kehittämiseen yhdessä tilaajan kanssa. Tarjouspyynnössä on "PALVELUN SISÄLTÖ" kohdassa ilmoitettu muun ohella järjestelmää koskien vaatimus kahdensuuntaisesta tiedonsiirrosta Effica-potilastietojärjestelmään ja useita rajapintoja, raportointiominaisuuksia sekä järjestelmäpäivitysten toteutusta.

Valittajan mukaan hankintailmoituksessa käytetyt CPV-koodit ovat olleet virheellisiä, sillä hankinnan kohteena ei ole ollut ohjelmatuote tai tietojärjestelmä, vaan järjestelmäpalvelu. Hankintayksikön mukaan kysymyksessä on ollut sekä tavara- että palveluhankinta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintailmoituksessa ilmoitettu pääasiallinen CPV-koodi 48800000-6 (Tietojärjestelmät ja palvelimet) viittaa CPV-luokittelujärjestelmän osastoon 48000000-8 (Ohjelmatuotteet ja tietojärjestelmät), joka hankintailmoituksessa on ilmoitettu CPV-lisäkoodiksi. Euroopan unionissa julkisista hankinnoista tietoa tarjoavilla verkkosivuilla https://simap.ted.europa.eu/ on julkaistu muun ohella CPV 2008 Seliteosa, jonka mukaan ohjelmatuotteita ja tietojärjestelmiä koskevaa osastoa 48 käytetään vain ostettaessa valmisohjelmatuotteita, jolloin se katsotaan tavarahankinnaksi.

Hankintailmoituksessa käytetty hankintalaji on ilmaissut tarjoajille, että kyse on ollut pääasiassa palveluiden hankinnasta. Hankintailmoituksessa on kuitenkin käytetty ainoastaan tavarahankintojen CPV-koodeja, joiden ilmaisema hankinnan kohde ei ole siten vastannut ilmoitettua hankintalajia. Kyseiset CPV-koodit eivät ole myöskään vastanneet hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön suomenkielistä hankinnan kuvausta, jossa on ilmoitettu SaaS-palvelun ja itseilmoittautumislaitteiden hankinnasta. Hankinta-asiakirjojen perusteella kysymys ei ole ollut valmisohjelmatuotteesta, vaan ainakin osittain hankintayksikön toiveiden mukaan räätälöidystä järjestelmäpalvelusta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa on julkaistu hankintailmoitus, jossa CPV-koodit on ilmoitettu sillä tavoin virheellisesti, ettei ilmoitusta ole tämän vuoksi ollut mahdollista löytää ainakaan palvelukohtaista hakupalvelua käyttämällä. Vaikka hankintailmoitus on ollut kaikkien mahdollisten tarjoajien luettavana hankintalaissa tarkoitetuissa tietokannoissa ja ilmoituspaikoissa, ilmoitusten suuren lukumäärän vuoksi kaikkien hankintailmoitusten seuraaminen on kuitenkin työlästä eikä tällaista toimintatapaa voida pitää toimittajien kannalta vaikeuksitta mahdollisena tai edes kohtuullisena.

Hankintailmoituksen virheellisyys CPV-koodien osalta ei ole ollut omiaan turvaamaan potentiaalisten tarjoajien tasapuolisia mahdollisuuksia tehdä tarjousta tarjouskilpailussa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely on ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Perustelut asiassa 2017/769

Edellä asiassa 2018/95 hankintamenettelyn virheellisyydestä sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa 2017/769 ei ole enää tarpeen lausua valittajan hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevat päätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa tässä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva hankintailmoitus on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä aikoo edelleen toteuttaa itseilmoittautumisjärjestelmän hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli X-Akseli Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa 2018/95. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän strategia- ja tukipalveluiden toimialajohtajan 20.2.2018 tekemän hankintapäätöksen § 15 ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtajan 13.12.2017 tekemän päätöksen § 103. Markkinaoikeus kieltää Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta mainittujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän korvaamaan X-Akseli Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.745 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja CGI Suomi Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Jenni Ihalainen sekä asessori Anu Pitkänen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 17.10.2018