MAO:500/18

Kiertokapula Oy - jätteen keräystä ja kuljetusta

julkinen hankinta - markkinaoikeuden toimivalta

Diaarinumero: 2018/207
Antopäivä: 8.10.2018

ASIAN TAUSTA

Kiertokapula Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.3.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta jätteen keräystä ja kuljetusta koskevasta palveluhankinnasta ajalle 1.10.2018–30.9.2023 ja kahden vuoden optiokaudelle.

Kiertokapula Oy:n toimitusjohtaja on 8.5.2018 tekemällään hankintapäätöksellä hyväksynyt urakka-alueen A osalta RenoNodren Oy:n (13.6.2018 alkaen URBASER Oy) tarjouksen ja urakka-alueen B osalta Remeo Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 3.000.000–4.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 18.6.2018 antamallaan päätöksellä numero 332/18 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen.

Perusteet

Hankintapäätös ei ole täyttänyt jätelautakunta Kolmenkierron päätöksessä 6.10.2016 § 43 asetettuja vaatimuksia kokonaissuunnitelman tekemisestä kooltaan tai sijainniltaan erilaisista alueista taikka urakka-ajoista. Kiertokapula Oy:n tulee huolehtia erikokoisten kuljetusyritysten mahdollisuuksista osallistua ja voittaa tarjouskilpailuja.

Kilpailutus on ollut Kolmenkierroksen päätöksen vaatimusten vastainen myös siltä osin kuin kilpailutuksessa on jätetty lausumatta kalustovaatimuksista ja alihankinnasta ja kun Kiertokapula Oy ei ole järjestänyt hankintaklinikkaa ja päätöksen perusteena on ollut vain halvin hinta. Nyt tehtyä päätöstä voidaan pitää sen laajuus huomioon ottaen kokonaistarjoushankintana, eikä se ole täyttänyt tältäkään osin Kolmenkierron päätöksessä asetettua vaatimusta.

Vastine

Vaatimukset

Kiertokapula Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.772,50 eurolla.

Perusteet

Valituksessa viitattu jätelautakunta Kolmenkierron päätös on suositus eikä Kiertokapula Oy:tä sitova jätehuoltoviranomaisen päätös. Lisäksi jätehuoltoviranomaisella ei ole edes toimivaltaa antaa kuntien omistamalle jäteyhtiölle sen järjestämiä hankintoja koskevia sitovia määräyksiä, vaan toimivalta on yksinomaan kyseisillä kunnilla ja niiden välisen osakassopimuksen nojalla Kiertokapula Oy:llä. Edelleen markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa soveltaa jätelakia ja sen nojalla annettuja jätehuoltoviranomaisen määräyksiä.

Valittajan väitteet ovat myös asiasisällöltään virheellisiä. Kilpailutuksen suunnitteluvaiheessa järjestettiin kaikille avoin esittelytilaisuus. Hankinnasta järjestettiin lisäksi kaikille avoin hankintaklinikka. Hankinta päädyttiin toteuttamaan vaiheittain kahdessa osassa. Hankinnan toteuttamisella vaiheittain on haluttu taata myös pienemmille toimijoille mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Lisäksi pienten tarjoajien asemaa on parannettu sillä, että kokonaistarjousta ei voinut jättää, eli jokaiselle alueelle valitaan erikseen urakoitsija.

Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä on yksityiskohtaisesti ilmoitettu laatuvaatimukset, joihin tarjoaja sitoutuu urakkaa tarjotessaan. Laatuvaatimukset oli määritelty niin korkealle tasolle, että parhaan tarjoajan ja tarjouksen valinta on voitu tehdä pelkästään hintaa vertailemalla.

Vastaselitys

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastaselitystä.

Muut kirjelmät

Valittaja on lisälausumassaan esittänyt paljoksuvansa hankintayksikön korvattaviksi vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määrää 1.400 euroa ylittävältä osin.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Valituksessa on katsottava olevan pääosin kysymys siitä, onko hankintayksikön menettely ollut jätehuoltoviranomaisen 6.10.2016 tekemän päätöksen ja siinä asetettujen kilpailutussuositusten vastaista.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 154 §:n 1 momentin perusteella markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka pykälässä mainittujen muiden säännösten tai oikeusohjeiden vastaisesti.

Markkinaoikeus on siten toimivaltainen tutkimaan, onko tietyssä yksilöidyssä julkista hankintaa koskevassa menettelyssä toimittu julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Sen sijaan markkinaoikeus ei ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä toimivaltainen tutkimaan, onko hankintayksikkö noudattanut muiden viranomaisten antamia kilpailutussuosituksia, eikä hankintayksikön menettelyn laillisuutta yleisesti. Yksin se, että hankintayksikkö olisi poikennut toisen viranomaisen asettamista suosituksista, ei tekisi hankintayksikön menettelystä hankintasäännösten vastaista. Siten valittajan väitteet hankintayksikön menettelyn kilpailutussuositusten mukaisuudesta eivät sellaisenaan kuulu hankintaa koskevassa asiassa markkinaoikeuden toimivaltaan ja valitus on siten näiltä osin jätettävä tutkimatta.

Siltä osin kuin valittajan on katsottava esittäneen hankintayksikön menetelleen julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole huolehtinut riittävästi erikokoisten kuljetusyritysten mahdollisuuksista osallistua tarjouskilpailuihin ja kun se on käyttänyt kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena halvinta hintaa, markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Hankintalain 2 §:n 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.

Mainitun säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 73) mukaan hankintalainsäädännön uudistamisen keskeisiin tavoitteisiin sisältyy pienten ja keskisuurten yritysten sekä muiden pienten toimittajien aseman edistäminen siten, että julkisten hankintamenettelyjen toteuttamisessa ei perusteettomasti asetettaisi Suomen yrityskannasta suuren osan muodostavia pieniä ja keskisuuria toimittajia muita tarjoajia ja toimittajia heikompaan asemaan. Pykälässä asetetaan suosituksenluonteinen säännös hankintamenettelyn järjestämisestä siten, että pienet ja keskisuuret toimittajat pääsisivät tasapuolisesti muiden toimittajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Säännöksen kautta hankintayksiköitä kannustetaan kiinnittämään erityistä huomiota hankintamenettelyssä asetettujen vaatimusten vaikutuksiin pieniin yrityksiin.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina ja määritellä kyseisten osien koon ja kohteen. Jos hankintayksikkö ei jaa hankintasopimusta osiin, sen on esitettävä jakamatta jättämisen syyt hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Jos hankintayksikkö käyttää muissa kuin tavarahankinnoissa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen on esitettävä tätä koskevat perustelut hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä taikka hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.

Hankintalain 146 §:n 2 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee muun ohella sitä, että hankintasopimusta ei jaeta osiin 75 §:n nojalla (2 kohta) tai sitä, että 93 §:ssä tarkoitetun kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään yksinomaan halvinta hintaa tai kustannuksia (3 kohta).

Hankintalain 146 §:n esitöistä ilmenee (HE 108/2016 vp s. 238), että tällaiset hankintayksikön tarkoituksenmukaisuusharkintaan liittyvät ratkaisut koskevat viime kädessä hankinnan sisältöä eivätkä hankintamenettelyn syrjimättömyyttä tai avoimuutta, eikä niitä koskevien ratkaisujen oikeudellinen arviointi sovellu voimassa olleeseen ja tämän lain mukaiseen julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmään.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei se ole toimivaltainen arvioimaan kysymystä yksinomaan halvimman hinnan käyttämisestä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena. Kun asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole käynyt ilmi ja kun valittaja ei ole edes esittänyt, että hankintayksikkö olisi hankinnassaan kohdellut syrjivästi toimittajia, ehdokkaita tai tarjoajia taikka jättänyt hyödyntämättä kilpailuolosuhteita, ei markkinaoikeus ole toimivaltainen tutkimaan valitusta myöskään siltä osin kuin siinä voidaan katsoa vedotun hankintasäännösten vastaisena menettelynä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksista huolehtimisen laiminlyöntiin ja yksinomaan halvimman hinnan käyttämiseen kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena. Valitus on siten jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta.

Markkinaoikeus velvoittaa A:n korvaamaan Kiertokapula Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.772,50 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Riikka Pirttisalo ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 12.10.2018