MAO:471/18

Asian tausta

Kiertokapula Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 22.2.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta jätteen keräystä ja kuljetusta Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan alueella koskevasta palveluhankinnasta ajalle 1.5.2019–30.4.2024 sekä enintään kahden vuoden optiokaudelle.

Kiertokapula Oy:n toimitusjohtaja on 12.4.2018 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut urakka-alueen A osalta Remeo Oy:n tarjouksen, urakka-alueen B osalta URBASER Oy:n (ent. RenoNorden Oy) tarjouksen ja urakka-alueen C osalta Lassila & Tikanoja Oyj:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 2.500.000–3.500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen.

Perusteet
Hankintaa koskevat perusteet on käsitelty ja päätetty jätelautakunta Kolmenkierron päätöksessä 6.10.2016 § 43.

Hankintapäätös ei ole täyttänyt jätelautakunta Kolmenkierron päätöksessä asetettuja vaatimuksia kokonaissuunnitelman tekemisestä kooltaan tai sijainniltaan erilaisista alueista taikka urakka-ajoista. Kilpailutus ei ole täyttänyt Kolmenkierron päätöksen vaatimuksia myöskään siltä osin, kun kilpailutuksessa on jätetty lausumatta kalustovaatimuksista ja alihankinnasta ja kun Kiertokapula Oy ei ole järjestänyt hankintaklinikkaa. Nyt tehtyä päätöstä voidaan pitää sen laajuus huomioon ottaen kokonaistarjoushankintana, eikä se ole täyttänyt tältäkään osin Kolmenkierron päätöksessä asetettua vaatimusta.

Kiertokapula Oy:n olisi tullut huolehtia erikokoisten kuljetusyritysten mahdollisuudesta osallistua tarjouskilpailuun. Hankintapäätöksen perusteena on ollut vain halvin hinta. Kolmenkierron päätöksen vaatimuksia ei siis ole lainkaan otettu huomioon.

Vastine

Vaatimukset

Kiertokapula Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valituksessa viitattu jätelautakunta Kolmenkierron päätös on suositus eikä Kiertokapula Oy:tä sitova jätehuoltoviranomaisen päätös. Lisäksi jätehuoltoviranomaisella ei ole toimivaltaa antaa kuntien omistamalle jäteyhtiölle hankintoja koskevia sitovia määräyksiä, vaan toimivalta on yksinomaan kyseisillä kunnilla ja niiden välisen osakassopimuksen nojalla Kiertokapula Oy:llä. Markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa soveltaa jätelakia ja sen nojalla annettuja jätehuoltoviranomaisen määräyksiä.

Valittajan väitteet ovat myös asiasisällöltään virheellisiä. Kilpailutuksen suunnitteluvaiheessa on järjestetty kaikille avoin esittelytilaisuus ja hankintaklinikka. Hankinta on toteutettu vaiheittain kahdessa osassa. Hankinnan toteuttamisella vaiheittain on haluttu taata myös pienemmille toimijoille mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Lisäksi pienten tarjoajien asemaa on parannettu valitsemalla jokaiselle kolmelle alueelle erikseen urakoitsija.

Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä on yksityiskohtaisesti ilmoitettu laatuvaatimukset, joihin tarjoaja sitoutuu urakkaa tarjotessaan. Näitä ovat olleet muun ohella kalustovaatimukset, ajojen sujuminen päiväkohtaisessa aikataulussa, autojen lisävarusteluvaatimukset ja laadunvalvontajärjestelmän käyttö. Laatuvaatimukset on määritelty niin korkealle tasolle, että parhaan tarjoajan ja tarjouksen valinta on voitu tehdä pelkästään hintaa vertailemalla.

Kuultavien lausunnot

Lassila & Tikanoja Oyj, Remeo Oy ja URBASER Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että Kiertokapula Oy on toiminut asiassa toimialueensa kuntien puolesta. Tämän vuoksi jätehuoltoviranomaisen päätökset koskevat myös Kiertokapula Oy:tä. Samoin päätökset on otettava huomioon hankintasäännöksiä soveltavassa markkinaoikeudessa.

Hankintayksikkö on vastineessaan myöntänyt hankintapäätöksensä virheet eli sen, ettei päätöksessä ole lainkaan arvioitu hankintaan liittyviä muita seikkoja kuten kalustovaatimuksia, ajojen sujumista päiväkohtaisessa aikataulussa, autojen lisävarusteluvaatimuksia ja laadunvalvontajärjestelmän käyttöä urakassa.

Muut kirjelmät

A on lisälausumassaan esittänyt paljoksuvansa hankintayksikön korvattaviksi vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määrää 1.000 euroa ylittävältä osin.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Valituksessa on katsottava olevan pääosin kysymys siitä, onko hankintayksikön menettely ollut jätehuoltoviranomaisen 6.10.2016 tekemän päätöksen ja siinä asetettujen kilpailutussuositusten vastaista.

Mainitussa päätöksessä on aluksi muun ohella todettu, että jätelautakunta Kolmenkierto on tähän asti hyväksynyt päätöksellään Kiertokapula Oy:n tekemät jätteenkuljetusurakoiden tarjouspyynnöt sekä niihin liittyvät hankinnat. Jätelautakunnalla ei kuitenkaan ole juridista asemaa tehdä kilpailutus- tai hankintapäätöksiä, koska se ei jätehuoltoviranomaisena ole hankintayksikkö näissä asioissa. Jätelautakunta on päättänyt hyväksyä kilpailusuositukset ja antaa ne tiedoksi muun ohella Kiertokapula Oy:lle.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 154 §:n 1 momentin perusteella markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka pykälässä mainittujen muiden säännösten tai oikeusohjeiden vastaisesti.

Markkinaoikeus on siten toimivaltainen tutkimaan, onko tietyssä yksilöidyssä julkista hankintaa koskevassa menettelyssä toimittu julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Sen sijaan markkinaoikeus ei ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä toimivaltainen tutkimaan, onko hankintayksikkö noudattanut muiden viranomaisten antamia kilpailutussuosituksia, eikä hankintayksikön menettelyn laillisuutta yleisesti. Yksin se, että hankintayksikkö olisi poikennut toisen viranomaisen asettamista suosituksista, ei tekisi hankintayksikön menettelystä hankintasäännösten vastaista. Siten valittajan väitteet hankintayksikön menettelyn kilpailutussuositusten mukaisuudesta eivät sellaisenaan kuulu hankintaa koskevassa asiassa markkinaoikeuden toimivaltaan ja valitus on siten näiltä osin jätettävä tutkimatta.

Siltä osin kuin valittajan on katsottava esittäneen hankintayksikön menetelleen julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole huolehtinut riittävästi erikokoisten kuljetusyritysten mahdollisuuksista osallistua tarjouskilpailuihin ja kun se on käyttänyt kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena halvinta hintaa, markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Hankintalain 2 §:n 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.

Mainitun säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 71) mukaan hankintalainsäädännön uudistamisen keskeisiin tavoitteisiin sisältyy pienten ja keskisuurten yritysten sekä muiden pienten toimittajien aseman edistäminen siten, että julkisten hankintamenettelyjen toteuttamisessa ei perusteettomasti asetettaisi Suomen yrityskannasta suuren osan muodostavia pieniä ja keskisuuria toimittajia muita tarjoajia ja toimittajia heikompaan asemaan. Pykälässä asetetaan suosituksenluonteinen säännös hankintamenettelyn järjestämisestä siten, että pienet ja keskisuuret toimittajat pääsisivät tasapuolisesti muiden toimittajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Säännöksen kautta hankintayksiköitä kannustetaan kiinnittämään erityistä huomiota hankintamenettelyssä asetettujen vaatimusten vaikutuksiin pieniin yrityksiin.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina ja määritellä kyseisten osien koon ja kohteen. Jos hankintayksikkö ei jaa hankintasopimusta osiin, sen on esitettävä jakamatta jättämisen syyt hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Jos hankintayksikkö käyttää muissa kuin tavarahankinnoissa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen on esitettävä tätä koskevat perustelut hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä taikka hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.

Hankintalain 146 §:n 2 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee muun ohella sitä, että hankintasopimusta ei jaeta osiin 75 §:n nojalla (2 kohta) tai sitä, että 93 §:ssä tarkoitetun kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään yksinomaan halvinta hintaa tai kustannuksia (3 kohta).

Hankintalain 146 §:n esitöistä ilmenee (HE 108/2016 vp s. 238), että tällaiset hankintayksikön tarkoituksenmukaisuusharkintaan liittyvät ratkaisut koskevat viime kädessä hankinnan sisältöä eivätkä hankintamenettelyn syrjimättömyyttä tai avoimuutta, eikä niitä koskevien ratkaisujen oikeudellinen arviointi sovellu voimassa olleeseen ja tämän lain mukaiseen julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmään.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei se ole toimivaltainen arvioimaan kysymystä yksinomaan halvimman hinnan käyttämistä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena tai sitä, onko hankintayksikkö huolehtinut hankinnassaan riittävästi erikokoisten kuljetusyritysten mahdollisuuksista osallistua tarjouskilpailuihin esimerkiksi jakamalla hankintasopimus osiin, ellei hankintayksikön voida katsoa myös kohdelleen toimittajia, ehdokkaita tai tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti taikka jättämällä hyödyntämättä kilpailuolosuhteita. Kun asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole käynyt ilmi ja kun valittaja ei ole edes esittänyt, että hankintayksikkö olisi hankinnassaan kohdellut syrjivästi toimittajia, ehdokkaita tai tarjoajia taikka jättänyt hyödyntämättä kilpailuolosuhteita, valitus on jätettävä tutkimatta myös siltä osin kuin siinä voidaan katsoa vedotun hankintasäännösten vastaisena menettelynä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksista huolehtimisen laiminlyöntiin ja yksinomaan halvimman hinnan käyttämiseen kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta.

Markkinaoikeus velvoittaa A:n korvaamaan Kiertokapula Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Pekka Savola ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.