MAO:459/18

Kuusamon kaupunki - metsäsuunnitelman laatimista ja metsäpalvelut

julkinen hankinta - tutkimatta jättäminen - tarjoajan soveltuvuus - epäselvä tarjouspyyntö - vertailuperusteiden hyväksyttävyys - hankintalaki 2017

Diaarinumero: 2018/94
Antopäivä: 19.9.2018

ASIAN TAUSTA

Kuusamon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.12.2017 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta metsäsuunnitelman laatimista ja metsäpalveluja koskevasta palveluhankinnasta sopimuskaudelle 2018–2020 sekä mahdollisille kahdelle kahden vuoden optiokaudelle.

Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta on 25.1.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 6 valinnut OTSO Metsäpalvelut Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut kolmen vuoden sopimuskaudelle noin 70.000–80.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Metsänhoitoyhdistys Kuusamo ry on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perusteet

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, sillä se ei ole toiminut tarjoajan toiminnalta vähimmäisedellytyksenä vaadittua viittä vuotta, vaan on perustettu vasta 19.9.2016.

Valittaja ei ole saanut laatupisteytyksen perusteluja pyynnöistä huolimatta. Tarjousvertailusta ei ole yksiselitteisesti ilmennyt, millä perusteilla hankintayksikkö on päätynyt antamiinsa pisteisiin.

Valittaja on valittanut markkinaoikeuteen muutoksenhaun kohteena olevaan päätökseen liitetyn muutoksenhakuohjeen mukaisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut päätöksen tiedoksi.

Vastine

Vaatimukset

Kuusamon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta. Toissijaisesti Kuusamon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Valitus on saapunut markkinaoikeuteen myöhässä, sillä muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös on annettu valittajalle tiedoksi 5.2.2018 ja valitus on toimitettu markkinaoikeuteen vasta 5.3.2018.

Asiassa annettu valitusosoitus on ollut sinänsä puutteellinen, sillä siitä on jäänyt pois muutoksenhakuaikaa koskeva kappale inhimillisen erehdyksen vuoksi. Kyseistä virhettä ei ole kuitenkaan pidettävä olennaisena.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta. Vaikka voittanut tarjoaja on perustettu vasta 2016, perustamisen taustalla on ollut Otso Metsäpalvelu -liiketoimintayksikön ostaminen Suomen Metsäkeskukselta. Kauppaan on kuulunut koko liiketoiminta, tilauskanta, toimintajärjestelmät ja tietojärjestelmät, minkä lisäksi henkilöstö on siirtynyt vanhoina työntekijöinä voittaneen tarjoajan palvelukseen. Voittanut tarjoaja on voinut tässä tilanteessa käyttää referenssinään ostamansa liiketoimintayksikön referenssejä liiketoimintakauppaa edeltävältä ajalta.

Kuultavan lausunto

OTSO Metsäpalvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

OTSO Metsäpalvelut Oy:n toiminnan on katsottava alkaneen vuonna 1928 perustetuista Metsänhoitolautakunnista ja jatkuneen sen jälkeen katkeamatta. OTSO Metsäpalvelut Oy:llä on näin ollen lähes sadan vuoden kokemus metsäsuunnittelusta ja metsäpalvelujen tuottamisesta.

Käytetty laatupisteytys on ollut selkeä ja käytettyjen laatukriteerien painoarvot on selkeästi määritelty sekä esitetty riittävällä tarkkuudella hankintapäätöksessä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on antanut puutteellisen valitusosoituksen, jossa muutoksenhakuaika on ollut virheellinen. Kyseisen virheen on katsottava olleen olennainen.

Tarjouspyynnössä ei ole määritelty viiden vuoden toimintaa vähimmäisvaatimuksena. Se on lisätty tarjousten vertailuvaiheessa ja sen perusteella on suljettu tarjouskilpailusta yksi tarjoaja. Myös voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tasapuolisuuden nimissä mainitulla perusteella.

Kolmen tarjoajan on katsottu täyttäneen vähimmäisvaatimukset. Niiden väliset erot on saatu pisteytyksessä yllättävän suuriksi. Vertailtaessa voittaneen tarjoajan ja valittajan vastuuhenkilöiden, referenssien ja alihankkijoiden kokemusta toisiinsa voidaan todeta, että valittajan kokemus ja osaaminen eivät ainakaan ole olleet heikompia kuin muilla tarjoajilla, mutta valittaja on saanut vain puolet muiden tarjoajien saamista pisteistä. Väärin annettujen laatupisteiden johdosta valittajan halvin tarjous on saatu huonommaksi kuin voittaneen tarjoajan tarjous.

Tarjousten pisteytyksessä on ollut erikoista, että käytettävyydestä ei ole annettu lainkaan pisteitä, vaikka tarjouspyynnössä on pyydetty muun ohella sähköistä metsäsuunnitelmaa ja hankintayksiköllä on ollut vastaava metsäpalvelusopimus voimassa valittajan kanssa ilman reklamaatioita.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Valittaja on esittänyt, että valitusosoitus on ollut olennaisesti virheellinen ja että valitusosoituksen mukaan päätöksestä on voinut valittaa markkinaoikeuteen 30 päivän määräajassa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei muualla ole toisin säädetty. Pykälän 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen mainitun lain 130 §:n 1 tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Hankintalain 147 §:n 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintapäätös on annettu tiedoksi valittajalle 5.2.2018 ja valitus on saapunut markkinaoikeuteen 5.3.2018. Näin ollen valitus ei ole saapunut hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaisessa 14 päivän määräajassa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätökseen on liitetty valitusosoitus, josta on puuttunut kokonaan hankintalain 147 §:n 1 momentin mukainen valitusosoitus ja jossa on sen sijaan ollut otsikon "Poikkeukset säännönmukaisesta valitusajasta" alla seuraava valitusosoitus:

"Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen 130 §:n 1 tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa. Odotusaikaa ei tarvitse noudattaa, jos sopimus koskee puitejärjestelyn perusteella tehtävää hankintaa tai sopimus koskee dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtävää hankintaa.

Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen."

Markkinaoikeus katsoo, että koska valitusosoituksesta on puuttunut kokonaan hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaista säännönmukaista 14 päivän valitusaikaa koskeva muutoksenhakuohjaus, kyseinen valitusosoitus on ollut mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti puutteellinen. Valittaja on toimittanut valituksen markkinaoikeuteen hankintalain 147 §:n 3 momentin mukaisessa kuuden kuukauden määräajassa. Näin ollen valitus on tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjoajan soveltuvuus

Valittaja on ensinnäkin esittänyt, että voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta sen vuoksi, että voittaneella tarjoajalla ei ole ollut edellytettyä viiden vuoden kokemusta metsäsuunnitelman laatimisesta ja metsäpalveluista.

Hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat esittäneet, että vaikka voittanut tarjoaja on perustettu vasta vuonna 2016, sen asiassa merkityksellinen liiketoiminta on ostettu kokonaisuutena ja juontaa juurensa vuoteen 1928.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia.

Tarjouspyynnön liitteen 4 kohdassa 2 "Tarjoajaa koskevat vähimmäisvaatimukset" on esitetty, että tarjoajalla tulee olla vähintään viiden vuoden kokemus metsäsuunnitelman tekemisestä ja erilaisten metsänhoitotöiden ja niiden valvonnan suorittamisesta sekä puun myynnistä ja sopimusten laadinnasta.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn perusteella voittaneen tarjoajan osalta kyse on ollut tilanteesta, jossa voittanut tarjoaja on jatkanut keskeytyksettä vuosikymmeniä harjoitettua liiketoimintaa, jonka liiketoiminnan voittanut tarjoaja on hankkinut kokonaisuutena.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassa hankintasäännösten vastaisesti, kun se on arvioinut voittaneen tarjoajan täyttäneen tarjouspyynnössä esitetyn viiden vuoden kokemusta koskevan vaatimuksen nyt kyseessä olevien palvelujen tarjoamisen osalta.

Tarjousten vertailuperusteet ja tarjousvertailu

Valittaja on toiseksi esittänyt, että hankintayksikkö on tarjouksia vertaillessaan menetellyt virheellisesti. Valittajan esittämän mukaan sen kokemus ja osaaminen eivät ainakaan ole olleet heikompia kuin muilla tarjoajilla, mutta valittaja on kuitenkin saanut vain puolet muiden tarjoajien pisteistä. Valittajan mukaan väärin annettujen laatupisteiden johdosta valittajan halvin tarjous on saatu huonommaksi kuin voittaneen tarjoajan tarjous. Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjousvertailusta ei yksiselitteisesti ole ilmennyt, millä perusteilla hankintayksikkö on päätynyt antamiinsa pisteisiin.

Hankintalain 106 §:n mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 106 §:ään liittyen on lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 214) todettu, että hankintayksikön on valittava tarjouksista se, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Jos hankintayksikkö käyttää kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena parasta hinta-laatusuhdetta, on sen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden liityttävä hankinnan kohteeseen ja mahdollistettava tarjousten puolueeton arviointi.

Hankintalain 106 §:ää koskien on lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 213) lisäksi todettu, että kyseinen säännös vastaa pääosin hankintalain 93 §:ssä ja viimeksi mainitun pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyä.

Hankintalain 93 §:n 2 momenttiin liittyen on lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 202) todettu, että tarjousten vertailuun liittyvän henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen arviointi on erotettava itse tarjoajaan liittyvien ominaisuuksien ja referenssien arvioinnista. Nämä arviointikategoriat on lähtökohtaisesti edelleen säilytettävä erillään toisistaan. Unionin tuomioistuin on katsonut (tuomio 19.6.2003, GAT, C-315/01, EU:C:2003:360), ettei tarjousten vertailuperusteina tule käyttää tarjoajan muille asiakkaille tarjoamien tuotteiden referenssien lukumäärää, vaan kysymyksessä on peruste, jolla varmistetaan tarjoajan soveltuvuus sopimuksen täyttämiseen. Tarjoajan referenssit voivat kuitenkin tapauskohtaisesti olla myös hankinnan kohteeseen liittyviä ja siten vertailuperusteina sallittuja, kunhan samoja tekijöitä ei käytetä sekä tarjoajan soveltuvuusvaatimuksena että hinta-laatusuhteen vertailuperusteena.

Tarjouspyynnössä on esitetty vertailuperusteista seuraavaa:

"Kokonaistaloudellisesti valitaan edullisin tarjous, laatutekijöiden painotus 30 % ja hinnan 70 %. Laatupisteet muodostuvat referensseistä ja käytettävyydestä. Pisteet arvioidaan kaupungin teknisten palveluiden tulosalueen työryhmässä.

1. Hinta 70 % (vertailuhinta)

2. Laatupisteytys
Referenssit 15/30 %
- Metsäsuunnitelman laadintaan osallistuvien suunnittelijoiden ja metsäpalvelusta vastaavien henkilökohtaiset referenssit. (max 8 p)
- Yrityksen referenssit vastaavien metsäsuunnitelmien laadinnasta ja metsäpalveluiden tuottamisesta. (max 7 p)
Käytettävyys 15/30 %
- Järjestelmän käytettävyys, mm. kokonaisyhteenvedot ja raportointi, teemakarttojen selkeys (max 15 p)"

Hankintapäätöksen liitteen mukaan laatupisteytys on tehty seuraavasti:

"Referenssit 15/30 %
Metsäsuunnitelman laadintaan osallistuvilla suunnittelijoilla (nimettävä hankkeeseen) tulee olla toimeksiantoon soveltuva koulutus ja kokemus max 8 p"

Valittaja on saanut edellä mainitusta kohdasta 4 pistettä, kun taas sekä voittanut tarjoaja että kolmas tarjoaja ovat saaneet 8 pistettä.

"Yrityksen referenssit vastaavien metsäsuunnitelmien laadinnasta, viiden vuoden ajalta (max 7 p)"

Valittaja on saanut kyseisestä kohdasta 3 pistettä, kun taas voittanut tarjoaja on saanut 7 pistettä ja kolmas tarjoaja 6 pistettä.

"Käytettävyys 15/30 %
Järjestelmän käytettävyys, mm. kokonaisyhteenvedot ja raportointi, teemakarttojen selkeys (max 15 p)"

Yksikään tarjoaja ei ole saanut pisteitä käytettävyydestä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Edelleen markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä seikkoja ei lähtökohtaisesti tule käyttää tarjousten vertailuperusteina, eikä samoja seikkoja ole mahdollista ottaa huomioon sekä tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa että tarjousten vertailussa.

Tarjouspyynnössä on edellä kuvatun mukaisesti esitetty soveltuvuusvaatimuksena viiden vuoden kokemus metsäsuunnitelmien tekemisestä ja erilaisten metsänhoitotöiden ja niiden valvonnan suorittamisesta sekä puun myynnistä ja sopimusten laadinnasta. Lisäksi tarjouspyynnössä on edellä kuvatusti esitetty vertailuperusteena yrityksen referenssit vastaavien metsäsuunnitelmien laadinnasta ja metsäpalvelujen tuottamisesta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on siten käyttänyt samoja tekijöitä sekä tarjoajan soveltuvuusvaatimuksena että tarjousten vertailuperusteena. Käyttämällä samanlaisia tekijöitä sekä tarjoajan soveltuvuusvaatimuksena että tarjousten vertailuperusteena hankintayksikön ei ole katsottava tehneen tarjouspyynnössään riittävää eroa tarjoajien soveltuvuuden arvioinnin ja tarjousten vertailussa huomioon otettavien seikkojen välillä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on näin toimiessaan menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyynnön mukaan käytettävyyttä koskevan vertailuperusteen osalta on otettu huomioon "Järjestelmän käytettävyys, mm. kokonaisyhteenvedot ja raportointi, teemakarttojen selkeys". Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei ole tarkemmin esitetty, mistä seikoista pisteitä käytettävyydestä olisi voinut saada.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, etteivät tarjoajat ole tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella voineet riittävällä tavalla ennakoida, mitä seikkoja edellä tarkastellun käytettävyyttä koskevan vertailuperusteen osalta tullaan ottamaan huomioon tarjousten vertailussa. Näin ollen kyseisen vertailuperusteen voidaan katsoa olleen omiaan jättämään hankintayksilölle tosiasiallisesti lähes rajoittamattoman harkintavallan tarjousvertailun toteuttamisessa. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti kyseisen käytettävyyttä koskevan vertailuperusteen asettamisessa.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintapäätöksessä ei ole lainkaan esitetty perusteluja tarjousten laatupisteytykselle. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös jättäessään hankintapäätöksessä perustelematta suorittamansa laatuvertailun.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa mainitussa laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Kuusamon kaupunki aikoo edelleen toteuttaa metsäsuunnitelman laatimista ja metsäpalveluja koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan 25.1.2018 tekemän hankintapäätöksen § 6. Markkinaoikeus kieltää Kuusamon kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 10.000 euron sakon uhalla.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Petri Rinkinen ja Riikka Innanen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 25.9.2018