MAO:435/18
ASIAN TAUSTA
Solaris-Lomat Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 6.7.2017 julkaistulla sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevalla hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta tuettujen lomapalveluiden hankinnasta ajalle 1.9.2017–31.12.2017. Hankinta on jaettu kuuteen osa-alueeseen.
Solaris-Lomat Oy:n toiminnanjohtaja on 16.8.2017 tekemällään hankintapäätöksellä 4 "Joululoma sekä lapsiperheille että aikuisille" ja viidellä muulla eri hankinnan osa-alueita koskeneilla hankintapäätöksillä valinnut tarjoajat kyseisiin osa-alueisiin.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 400.000–500.000 euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on päätöksellään 2.2.2017 myöntänyt Solaris-Lomat ry:lle tukea hankinnan tekemiseen yli puolet hankinnan arvosta.
Markkinaoikeus on 13.9.2017 antamallaan päätöksellä numero 564/17 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.
Hankintasopimus on allekirjoitettu 9.10.2017, ja sen sopimuskausi on päättynyt 31.12.2017.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Kankaanpään Kangaspolku Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Kankaanpään Kangaspolku Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 957 eurolla viivästyskorkoineen sekä oikeudenkäyntimaksun.
Kankaanpään Kangaspolku Oy on ilmoittanut 1.9.2017 markkinaoikeuteen saapuneella oikaisulla, että se kohdistaa vaatimuksensa kaikkiin tarjouskilpailun kuuteen osa-alueeseen.
Perusteet
Hankintayksikkönä toimiva Solaris-Lomat ry omistaa kokonaan kolme lomatuotteita tarjoavaa yhtiötä: Saarijärven Kylpylä Oy:n, Karjalohjan Päiväkumpu Oy:n ja Kuopion Kylpylä Oy:n. Hankintayksikkö omistaa myös edellisten taloushallinnosta vastaavan Somahallinto Oy:n. Tytäryhtiörakenteella toimiva konserni on tiivis taloudellinen kokonaisuus, ja tytäryhtiöiden taloudellisella menestyksellä on suora ja välitön vaikutus Solaris-Lomat ry:n taloudelliseen asemaan. Tytäryhtiöillä ja Solaris-Lomat ry:llä oli myös sama toimitusjohtaja vuoden 2017 alkuun saakka. Valituksen tekohetkellä Solaris-Lomat ry:llä ja sen tytäryhtiöiden hallituksilla on kaikilla sama puheenjohtaja, jolla on nimenkirjoitusoikeus.
Kyseessä on esteellisyystilanne, joka perustuu konsernirakenteesta johtuvaan ilmeiseen intressiristiriitaan. Veikkausvoittovaroilla lomatoiminnan rahoittavalla Solaris-Lomat ry:llä on selvä taloudellinen intressi hankkia palvelut omilta tytäryhtiöiltään. Solaris-Lomat ry ei voi käyttää avustusvaroja suoraan oman varallisuutensa tai voittojensa lisäämiseen, mutta tytäryhtiöiden kautta tämä on mahdollista. Tytäryhtiöiden varallisuus ja voitot ovat hankintayksikön omia voittoja ja varallisuutta, minkä vuoksi avustusten kanavoiminen ostoihin tytäryhtiöiltä mahdollistaa avustusmääräysten kiertämisen. Tämä ilmeinen intressiristiriita ei häviä konsernin yhtiöiden eriyttämisellä.
Tarjouspyynnön mukaan tarjousten valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Laadun arviointiperusteina ovat olleet "kulkuyhteydet", "ruokailut", "majoitus", "tilat", "välineet", "esteettömyys", "ympäristö", "tervetulotilaisuus", "palaute" ja "ohjelmat". Tarjouspyynnön liitteessä 3 on todettu muun ohella, että laatupisteytys tehdään tarjouksissa annettujen tietojen ja vastausten sekä tuotekohtaisten tietojen perusteella. Pisteytyksen on todettu tapahtuvan lomatuotekohtaisesti kunkin lomatuotteiden tarpeiden perusteella. Sitä, mitä "tuotekohtaiset tiedot" tai "lomatuotteiden tarpeet" tarkoittavat, ei ole ilmennyt mistään. Liitteen 3 mukaiset vertailuperusteet ovat myös olleet erittäin tulkinnanvaraiset ja ovat jättäneet hankintayksikölle lähes kaikissa kohdissa rajoittamattoman harkintavallan. Esimerkiksi majoitusta koskevasta kuvauksesta ei ole voitu mitenkään päätellä, mistä seikoista saa pisteitä ja kuinka paljon. Tarjoajilla ei ole ollut tiedossa, mitä asioita laadullisessa tarjousvertailussa otetaan tosiasiallisesti huomioon ja kuinka niitä arvioidaan.
Hankintapäätösten liitteinä on ollut kullekin osa-alueelle erillinen pisteytystaulukko ja kaikki osa-alueet kattanut perustelumuistio. Perustelumuistiossa on kuvattu pisteytystä paikoin melko tarkastikin. Pisteytysperusteita on muutettu siten, että niitä on lisätty tai vähennetty ja niille on vertailuvaiheessa annettu painoarvot. Tarjoajat eivät ole voineet tarjousta tehdessään tietää, miten tarjouksia arvioidaan.
Kulkuyhteyksien vertailuperusteen osalta tarjouspyynnön epätäsmälliset ilmaukset on perustelumuistiossa tarkennettu ja muistioon on lisätty tieto siitä, miten pisteitä annetaan. Sana "usein" on täsmennetty tarkoittamaan vähintään kolmea ja sana "muutama" yhdestä kahteen kertaa. Hankintapäätöksessä on kokonaan sivuutettu tarjouspyynnön kohta, jonka mukaan täydet pisteet saa, mikäli lomapaikan läheisyyteen pääsee julkisilla kulkuvälineillä useita kertoja päivässä tai lomapaikan järjestämällä korkeintaan paikallisliikenteen hintaisella kuljetuksella.
Ruokailua koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä pisteytyksessä arvioitaviksi ilmoitetuista asioista, kuten aterioiden kattavuudesta ja vaihtelevuudesta, lähiruoan käytöstä, ruokailutiloista, henkilökunnasta sekä aterioiden erikoislaatuisuudesta, ei pääsääntöisesti ole annettu pisteitä tarjousvertailussa. Käytännössä tarjouspyynnön pisteytysperusteet on vaihdettu kokonaan toisiin.
Majoitusta koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä ei ole kerrottu, miten ja mistä pisteitä annetaan. Perustelumuistiossa on kuitenkin todettu, että täysiin pisteisiin on edellytetty muun ohella lemmikki- ja allergiahuoneiden tarjontaa, vaikka niitä ei ole tarjouspyynnössä mainittu.
Tiloja koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä on todettu pisteytyksessä arvioitaviksi asioiksi monipuolinen uima-allasosasto sekä harraste- ja vapaa-ajantilat kuten sulkapallokentät ja leikkipaikat. Hankintapäätöksen pisteytyksessä on kuitenkin huomioitu vain se, että käytössä on uima-allasosasto, sauna ja sisäliikuntatilat.
Välineitä koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että täydet pisteet saa, mikäli saatavilla on monipuolisesti harrastusvälineitä kuten polkupyöriä, soutu- tai melontavälineitä sekä frisbee- tai minigolfia. Hankintapäätöksen mukaan täydet pisteet ovat kuitenkin edellyttäneet muun ohella kirjastoa, internet-yhteyttä ja pyykinpesumahdollisuutta. Internet-yhteys on mainittu tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksena.
Ympäristöä koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnön mukaan pisteytyksessä arvostetaan hiihtolatuja, lenkkipolkuja, luontoelämyksiä sekä uima- ja leikkipaikkoja. Pisteitä on voinut saada myös edullisista maksullisista lisäpalveluista, kuten keilailumahdollisuudesta, seikkailupuistosta tai kotieläinpihasta. Hankintapäätöksen perustelumuistiossa arvostetut asiat ovat osin muuttuneet toisiksi ja täysiin pisteisiin on edellytetty muun ohella ulkokuntosalia sekä lähialueella sijaitsevia museo- ja taidenäyttelyitä. Muutoinkin pisteytysperusteet ovat olleet niin epämääräiset ja täsmentymättömät, että sen enempää tarjouspyynnön kuin perustelumuistion perusteella ei ole ollut mahdollista päätellä, miksi kukin tarjous on saanut tietyn pistemäärän. Samoin on ollut mahdotonta päätellä, minkä määrän pisteitä tarjousten olisi tullut saada.
Tarjouspyynnön mukaan tilojen esteettömyystarpeet vaihtelevat lomaryhmän mukaan. Tarjouspyynnössä on edelleen todettu, että lähtökohtaisesti arvostetaan tiloja, jotka ovat selkeät kulkea, sekä sitä, että eri kerrosten välillä on hissi ja tilat ovat hyvin saavutettavissa. Hankintapäätöksessä pisteytysperusteet on tarkennettu ja ne ovat perustuneet liikunta- ääni- ja näkövammaisten tarpeiden huomiointiin eri tiloissa kaikkien osa-alueiden osalta.
Tarjouspyynnön mukaan tervetulotilaisuutta koskevan vertailuperusteen osalta on arvostettu motivoivaa hyvin organisoitua tilaisuutta, ryhmäyttämiseen panostusta ja laadukasta tarjoilua. Tältä osin hankintapäätöksen perustelumuistio on vastannut tarjouspyyntöä, mutta muistiossa on kuitenkin tarkennettu pisteytysperusteita. Sitä, mitä tarkoitetaan ilmaisulla "laadukas tarjoilu" tai mikä katsottiin riittäväksi "ryhmäyttämiseen panostamiseksi" ei siitäkään kuitenkaan ole ilmennyt.
Edellä todetuin tavoin tarjousvertailuvaiheessa vertailuperusteita on poistettu, muutettu ja lisätty, ja nämä uudistetut vertailuperusteet on toimitettu hankintapäätöksen liitteenä olevana perustelumuistiona. Edes perustelumuistion avulla ei kuitenkaan ole ollut mahdollista päätellä kuin vähäisin osin, mistä seikoista tarjoaja on kussakin asiassa pisteensä saanut, ja pisteitä on annettu myös eri tavoin eri osa-alueiden hankintapäätöksissä.
Puitejärjestelyä ei voi käyttää tarjoajien oikeusturvan sivuuttamiseen siten, että hankintayksikkö voisi vapaasti ja tarjouskilpailun lopputuloksesta välittämättä hankkia palvelut haluamaltaan tarjoajalta. Tarjouspyynnön mukaan tilaaja valitsee liitteen 1 mukaisesti lomatuotteesta riippuen puitejärjestelyyn kahdesta kymmeneen eniten pistettä saanutta lomakohdetta. Liitteessä 1 on kuvattu hankinnan osa-alueittain lomajaksojen ja lomakohteiden lukumäärät. Mitään muuta tietoa siitä, miten hankintayksikkö tilaa lomat, ei tarjouspyyntöasiakirjoista ole ilmennyt. Tarjouspyynnössä on mainittu etusijajärjestys muttei ole täsmennetty, miten sitä sovelletaan. Lisäksi on ilmeistä, että asiassa ei sovelleta etusijajärjestystä ainakaan kaikilta osin.
Mitään puitejärjestelyn sisäisiä hankintoja koskevia ehtoja ei ole ilmoitettu, ja tarjouspyynnöstä on ilmennyt välillisesti, että mitään puitejärjestelyn sisäisiä kilpailutuksia ei ole ollut tarkoituskaan järjestää.
Vastine
Vaatimukset
Solaris-Lomat ry on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta. Siinä tapauksessa, että markkinaoikeus tutkii valituksen, Solaris-Lomat ry on vaatinut, että markkinaoikeus jättää vertailuperusteisiin kohdistuvat vaatimukset tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.052 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Markkinaoikeuteen 30.8.2017 saapuneessa valituksessa on valittajiksi ilmoitettu Kankaanpään Kangaspolku Oy:n lisäksi kaksi muuta yritystä. Valituksessa on kohdistettu vaatimuksia Solaris-Lomat ry:n 16.8.2017 tekemiin hankintapäätöksiin 1, 2, 3, 5 ja 6. Tämän lisäksi on ilmoitettu, että toinen muista valittajista esittää vaatimuksia hankintapäätöksistä 1–6. Valittajina ovat hankintayksikön näkemyksen mukaan kaikki 30.8.2017 markkinaoikeuteen saapuneessa valituksessa nimetyt valittajat ja vaatimukset kohdistuvat hankintapäätöksiin 1, 2, 3, 5 ja 6. Kyseiset valitukset käsitellään omina asioinaan. Hankintapäätöstä 4 koskeva valitus on saapunut markkinaoikeuteen myöhässä vasta 1.9.2017. Mainitussa valituksessa ei ole tuotu esiin mitään konkreettisia vaatimuksia tai väitteitä koskien osa-aluetta 4.
Siltä varalta, että markkinaoikeus ottaa valituksen tutkittavakseen, hankintayksikkö esittää seuraavaa:
Solaris-Lomat ry:n toiminnanjohtaja on luopunut toimitusjohtajan tehtävistä yhdistyksen tytäryhtiöissä. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat eivät ole mukana Solaris-Lomat ry:n toiminnassa. Yhdistyksen hallitus on uusiutunut 31.5.2017 ja vain puheenjohtaja on jäsenenä myös tytäryhtiöiden hallituksissa. Solaris-Lomat ry:n toiminnanjohtaja on vastannut käsillä olevasta tarjouskilpailusta ja toiminut siinä hankintayksikön edustajana. Yhdistyksen tai sen tytäryhtiöiden hallitukset eivät käsittele tai tee päätöksiä tarjouksista. Toiminnanjohtajalla ei ole mitään asemaa tai roolia yhdistyksen tytäryhtiöissä, eikä tytäryhtiöiden toimitusjohtajilla ole mitään roolia tai asemaa yhdistyksessä. Tytäryhtiöt ovat toimineet tarjouskilpailussa täysin itsenäisesti. Solaris-Lomat ry on kilpailuttanut julkisina hankintoina kaikki ne hankinnat, joihin se on saanut julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta. Hankintayksikön omistaman organisaation osallistuminen julkiseen hankintamenettelyyn ei ole kiellettyä. Yksinomaan Solaris-Lomat ry:n ja sen tytäryhtiöiden väliset omistussuhteet eivät merkitse, että hankintayksikkö olisi toiminut hankintasäännösten vastaisesti.
Hankintamenettelyn avoimuutta sekä tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua ei ole vaarantanut se, että hankintayksiköllä ja tarjoajalla on sama edustaja hallituksissa. Kyseinen henkilö ei ole miltään osin osallistunut hankinnan valmisteluun, käynnistämiseen tai päätöksentekoon. Asiassa on myös huomattava, että hankinnan kesto on hyvin lyhyt ja kyseessä on usean toimittajan puitejärjestely. Samoin hankintamenettelyyn on osallistunut hankintayksikön koko henkilökunta eli neljä henkilöä. Valittaja ei ole konkretisoinut, miten väitetty esteellisyys olisi vaikuttanut hankintaprosessiin epätasapuolisella tai syrjivällä tavalla. Hankintayksikkö on kohdellut kaikkia tarjoajia hankintamenettelyssä samalla tavalla. Solaris-Lomat ry:n tytäryhtiöt eivät ole myöskään menestyneet kilpailutuksessa erityisen hyvin. Niiden saama osuus vastaa noin 23 prosenttia kaikista toimittajista.
Valittajan väitteet tarjousten vertailuperusteista ja vertailusta tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta myöhään tehtyinä. Valittajan muutoksenhakuoikeutta ja muutoksenhakuaikaa tulee arvioida tarjouspyynnön perusteella. Valittajan tulee reagoida nopeasti valitusperusteeseen, joka on ollut sen tiedossa. Valittaja on tullut tietoiseksi tarjouspyynnön vertailuperusteista hankintailmoituksen julkaisemisen yhteydessä. Tarjouspyynnön saatuaan valittajalla on ollut riittävät tiedot hankinnan vertailuperusteista ja mahdollisuus arvioida, vaatiiko sen oikeuksien turvaaminen asian saattamista markkinaoikeuden käsiteltäväksi.
Valittaja ei ole esittänyt vasta valituksessa esiin nostamiensa vertailuperusteiden epäselvyydestä lainkaan kysymyksiä tarjousaikana, vaikka Solaris-Lomat ry on tarjouspyynnössä nimenomaisesti varannut mahdollisuuden lisäkysymysten esittämiselle. Valittaja ei ole myöskään hakenut asiaan oikaisua tai muutoin reagoinut tarjouspyynnön keskeiseen kohtaan kuin vasta tarjousten tekemisen ja hankintapäätösten jälkeen. Valitus ei perustu hankintapäätökseen, joten valittajalla ei ole ollut mitään todellisia perusteita tehdä valitusta vasta hankintapäätöksen tiedoksisaannin jälkeen.
Toissijaisesti valittajan väitteet tarjousten vertailuperusteista ja vertailusta tulee hylätä perusteettomina. Solaris-Lomat ry on hankintailmoituksessa ilmoittanut hankinnan olevan jaettu osiin ja kuvannut hankinnan kohteen sekä hankintailmoituksen liitteenä olleessa tarjouspyynnössä ilmoittanut hankinnassa sovellettavat vertailuperusteet. Jokainen lomatuote ja lomatuotteen tarpeet on kuvattu hankintailmoituksessa.
Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjousten valintaperusteet ja vertailu" on ilmoitettu valintaperusteena pisteytyksen perusteella saatu etusijajärjestys ja sen määräytymisperusteet. Tarjouspyynnön liitteessä 3 "Hankinnan kohteen laatuvertailu" on kuvattu muun ohella, miten laatuvertailun pisteytys tapahtuu ja millä perusteilla tarjoukset saavat parhaat laatu- ja hintapisteet. Liitteessä on lisäksi kuvattu yksityiskohtaisesti kunkin pisteytettävän vertailuperusteen osalta, mitä tilaaja arvostaa ja miten tarjoukselle annetaan pisteitä. Tarjouspyyntöaineistosta on edellä kuvatulla tavalla riittävän selvästi käynyt ilmi vertailuperusteet, niiden pisteytystapa ja se, mitä hankintayksikkö vertailussa arvostaa. Ammattimaiset tarjoajat ovat tarjouksia antaessaan tienneet, millä seikoilla on merkitystä tarjoajien vertailussa, eivätkä vertailuperusteet ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta harkintavaltaa.
Tarjousten vertailu on tapahtunut lomatuotekohtaisesti kunkin lomatuotteen tarpeen perusteella pisteyttämällä kukin tarjous tarjouspyynnön liitteessä 3 ilmoitettujen kriteerien mukaisesti. Pisteet on esitetty hankintapäätöksen perustelumuistiossa. Käsillä olevassa tapauksessa tarjouspyynnössä on sekä kerrottu laatuvertailuperusteen painoarvo että avattu laatupisteiden alakohdat, kuten ruokailu, majoitus ja tilat, pisteineen.
Kulkuyhteyksiä koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä on kerrottu, miten yhtäältä kaukoliikenne ja toisaalta lähiliikenne on pisteytetty. Tarjouspyyntö ei ole ollut vertailuperusteen suhteen ristiriitainen. Pisteytys on tapahtunut tarjouspyynnön mukaisesti, ja se on avoimesti perusteltu hankintapäätöksen perustelumuistiossa.
Ruokailua koskevan vertailuperusteen osalta pisteytys on tapahtunut tarjouspyynnön mukaisesti. Pisteytyksessä on tarjouspyynnön mukaisesti huomioitu aterioiden vaihtelevuus ja monipuolisuus, ruokailujen elämyksellisyys sekä lähiruoan käyttö.
Välineitä koskevan vertailuperusteen osalta viiden pisteen saaminen ei ole edellyttänyt sekä kirjaston olemassaoloa että internet-yhteyttä. Kyseiset seikat on mainittu perusteluissa vain osana listaa. Sen sijaan ilmainen tai edullinen pyykinpesumahdollisuus on vaikuttanut täysien pisteiden saamiseen. Pisteytys on suoritettu tarjouspyynnön mukaisesti.
Ympäristöä koskevan vertailuperusteen osalta pisteytysperusteet ovat olleet selkeitä. Tarjoukset on arvostettu ja pisteytetty tarjouspyynnön mukaisesti, mikä käy selvästi ilmi perustelumuistiosta.
Tervetulotilaisuutta koskevan vertailuperusteen osalta alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää tarjoilua koskevan määritelmän merkitys ja se, mitä tarkoitetaan riittävällä panostamisella ryhmäyttämiseen. Erityisen hyvä tarjoilu tarkoittaa samaa kuin tarjouspyynnössä määritelty laadukas tarjoilu.
Pisteytys on tapahtunut tarjouspyynnön mukaisesti myös majoitusta, tiloja, esteettömyyttä ja ohjelmaa koskevien vertailuperusteiden osalta. Valituksessa olleet viittaukset aiemmissa kilpailutuksissa esitettyyn eivät liity millään tavalla käsillä olevaan kilpailutukseen.
Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä määritellyt puitejärjestelyyn valittavien lomatuotteiden määrät. Lisäksi on kuvattu, miten lomajaksojen määrä käytännössä määräytyy. Lomajaksojen sisältö on edelleen määritelty tarjouspyynnössä, minkä lisäksi tarjouspyynnössä on kuvattu kilpailutettavien lomatuotteiden taustaa. Tässä hankinnassa puitejärjestelyn sisäisillä hankinnoilla tarkoitetaan nimenomaan lomajaksojen järjestämistä tai hankkimista. Niitä koskeva menettely tapahtuu tarjouspyynnön mukaan siten, että hankittavan palvelun valinta tehdään etusijajärjestyksen mukaisesti jokaisen lomatuotteen osalta erillisenä.
Lomajaksojen eli yksittäisten hankintojen lopullinen määrä on tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla riippuvainen tilaajan saaman avustuksen määrästä ja lomajaksojen hinnoista sekä myös siitä, miten paljon eri lomajaksoille arvioidaan tulevan hakijoita. Kunkin lomatuotteen toimittajavalinta tapahtuu etusijajärjestyksessä, tarjouspyynnössä määritellyn mukaisesti vahvistettujen lomajaksojen ja arvioitujen hakijamäärien perusteella. Lopullisesti hankittavien lomien määrä riippuu kriteerit täyttävien hakijoiden määrästä. Hankintayksikkö on siten kuvannut tarjouspyynnössä, miten lomajaksojen järjestäminen käytännössä toteutuu.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että valitus kohdistuen hankintapäätökseen 4 on saapunut markkinaoikeuteen ajoissa. Alun perin 31.8.2017 markkinaoikeuteen jätetyn valituksen vaatimukset ja niiden perusteet ovat kohdistuneet myös hankintapäätökseen 4, joka on myös ollut valituskirjelmän liitteenä. Valituksen tarkentaminen oikaisemalla yhdestä sen kohdasta puuttunut tieto vastaamaan valituksen vaatimuksia, perusteluita ja liitteitä, ei vaikuta asiaan millään tavalla. Valituksen kohdassa "Asia" on mainittu yksiselitteisesti, että valitus koskee kaikkia kuutta 16.8.2017 tehtyä hankintapäätöstä. Puutteellisessa kohdassa on annettu ainoastaan lisätieto siitä, mitä osa-aluetta kukin hankintapäätös on koskenut. Kyseisessä luettelossa ollut kirjoitusvirhe ei muuta valituksen kohdetta. Muualta valituksesta on selvästi ilmennyt, että valitus on kohdistunut myös hankintapäätökseen 4. Ottaen huomioon, että valituskirjelmälle ei ole tältä osin asetettu erityisiä muotomääräyksiä, voi valituksen kohde ilmetä muustakin kuin valituksen kohdetta koskevasta kohdasta.
Hankintayksiköllä on selvä taloudellinen intressi saada omat tytäryhtiönsä palveluntuottajiksi. Vastaavasti sillä ei ole samanlaista taloudellista intressiä valvoa omien tytäryhtiöidensä sopimussuorituksia kuin ulkopuolisten toimijoiden sopimussuorituksia. Esteellisyyssäännöillä pyritään etukäteen rajoittamaan epäilyjä puolueettomuuden vaarantumisesta kieltämällä liian läheiset yhteydet käsittelijän ja asianosaisten välillä. Esteellisyystilanne pitää aina ottaa huomioon, vaikka esteellisyys ei ilmeisesti vaikuttaisi tai edes voisi vaikuttaa asian käsittelyyn tai siinä tehtävään päätökseen.
Mahdollinen esteellisyys tulisi huomioida, kun hankintayksikkönä on organisaatioltaan pieni yhdistys, joka tekee hankinnat julkisin varoin, kun hankintayksikkö omistaa täysin useita tarjouskilpailuun osallistuvia osakeyhtiöitä, kun hankintayksikössä porras hallinnon ja työntekijöiden välillä on kapea ja kaikki henkilöt ovat osallistuneet hankinnan valmisteluun ja siitä päättämiseen, kun hankintapäätöksessä on jouduttu tekemään hyvinkin subjektiivista arviota edellyttävää tarjousvertailua ja kun puitesopimuksesta ei ole pääteltävissä, miten tilaukset jakautuvat puitesopimustoimittajien välillä.
Solaris-Lomat ry:n neljä työntekijää ovat palvelussuhteessa yhdistykseen, ja he voivat hyötyä taloudellisesti omaan konserniin kuuluvien yritysten voittaessa yhdistyksen järjestämät kilpailutukset. Solaris-Lomat ry:n tapa jakaa julkisilla varoilla tehtäviä hankintoja tytäryhtiöilleen eli käytännössä itselleen muodostaa perustellun syyn epäillä yhdistyksen päätöksenteon puolueettomuutta ja päätösten asianmukaisuutta.
Valittaja on tarjonnut hankintayksikön järjestämässä tarjouskilpailussa. Hankintapäätös koskee valittajan tarjouksia ja taloudellisia etuja. Valittajalla on hankintapäätöstä koskien kiistaton asianosaisasema. Asianosaisasema ei vaihtele väitteittäin.
Perustelumuistiosta tai vastineesta ei ole pääteltävissä, mistä seikoista tarkalleen ottaen on annettu pisteitä tiloja koskevan vertailuperusteen osalta. Välineiden vertailuperusteen osalta valittaja oudoksuu sitä, että hankintayksikön mukaan hankintapäätöksen perustelumuistion pisteytystä koskevassa selostuksessa on mainittu asioita vain osana listaa ilman, että niillä olisi ollut merkitystä pisteytyksessä. Esteettömyyttä koskevan vertailuperusteen osalta käytännössä tilojen esteettömyystarpeet eivät ole vaihdelleet lomaryhmän mukaan. Sitä, millaisista tiloista on saanut kaksi, kolme tai neljä pistettä, ei ole kuvattu mitenkään. Tervetulotilaisuutta koskevan vertailuperusteen osalta hankintapäätöksen perusteella ei ole ollut pääteltävissä millään tavalla, onko tarjoajan ohjelmaa pidetty ryhmäyttämisen osalta riittämättömänä vai onko kenties ruokailun laatua pidetty muuna kuin korkealaatuisena.
Hankintayksikkö on tyypillisesti ilmoittanut, mitä olisi vaadittu maksimipisteisiin. Sitä, miten haitarin keskivaiheilla pisteet ovat käytännössä määräytyneet, ei hankintapäätöksen perusteella ole mahdollista arvioida. Pisteytyksen perusteella tarjoajat eivät pysty edes jälkikäteen arvioimaan, onko niiden tarjousten pisteytys toteutettu oikein. Lisäksi useissa vertailuperusteissa ei ole sovellettu kaikkia vertailuperusteissa mainittuja seikkoja.
Hankintayksikön vastineesta, puitesopimuksista tai hankinta-asiakirjoista ei ilmene, miten eniten pisteitä saaneiden lomakohteiden valinta lomaryhmien täyttämiseksi ja palveluiden saatavuuden varmistamiseksi suhteutuu puitejärjestelyn etusijajärjestykseen. Hankintayksikkö tarkoittanee sitä, että se on pidättänyt itsellään oikeuden poiketa etusijajärjestyksestä haluamallaan tavalla, mikäli se katsoo kysynnän tätä vaativan. Mikäli näin on, on hankintayksikkö pidättänyt itsellään laajan oikeuden poiketa etusijajärjestyksestä oman harkintansa mukaan, mikä ei ole selkeä, objektiivinen ja ennalta määritelty toimintamalli.
Koska hankintayksikkö on rikkonut hankintasäännöksiä ja koska hankintasopimukset on jo tehty, on asiassa käytettävä toissijaisia seuraamuksia, joista kyseeseen tulee seuraamusmaksu.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt, että markkinaoikeudelta saadun tiedon perusteella hankintapäätös 4 on toimitettu markkinaoikeudelle vasta valituksen täydennyksen yhteydessä 1.9.2017 eikä 30.8.2017 markkinaoikeuteen toimitetun valituskirjelmän liitteenä.
Hankintayksikkö ei ole toiminut vastoin hankintasäännöksiä, kun se on tehnyt hankintasopimukset odotusajan jälkeen ja markkinaoikeuden myönnettyä sille hankintapäätösten täytäntöönpanoluvan. Edellytyksiä seuraamusmaksun määräämiselle ei siten ole.
Hankintayksikkönä toimiva yhdistys ei ole hallintolain tarkoittama julkisoikeudellinen yhdistys, joten hallintolakia ei sovelleta sen toimintaan. Hankintamenettelyssä on toimittu tasapuolisesti ja kohdeltu kaikkia tarjoajia syrjimättömästi. Hankintayksiköllä ei ole ollut taloudellista intressiä kanavoida varoja tytäryhtiöilleen. Hankintayksikön työntekijöille ei ole seurannut tai ole odotettavissa minkäänlaista taloudellista hyötyä siitä, että samaan konserniin kuuluvat yritykset voittavat hankintayksikön järjestämässä kilpailutuksessa. Kyseiset tytäryritykset ovat täysin samanarvoisessa tilanteessa suhteessa muihin lomapaikkoihin. Kaikki hankintayksikön varainhankinnan tuotot käytetään täysimääräisesti uusien lomien hankintaan.
Kulkuyhteyttä koskevan vertailuperusteen osalta pisteytyksessä on käsitelty lähi- ja kaukoliikenne erikseen, koska erilaisia matkaketjuja on useita. Valtaosa lomalaisista tulee kaukaa ja parasta on, jos kulkuvälineellä pääsee perille asti. Useat vaihdot ja pitkät välimatkat lisäävät kustannuksia ja estävät lomalle osallistumisen, koska lomalaiset ovat usein toimintakyvyiltään rajoittuneita tai perhelomilla suurperheitä. Kaukoliikenteessä pisterajat ovat olleet 10, 20 ja 30 kilometriä ja lähiliikenteessä 200 ja 500 metriä. Perille tuleva kaukoliikenne voi luonnollisesti korvata lähiliikenteen kuten tarjouspyynnössä on todettu. Lähiliikenne ei sen sijaan voi korvata kaukoliikennettä, minkä muut tarjoajat ovat ymmärtäneet.
Ruokailua koskevan vertailuperusteen osalta tarjousvertailussa on saanut seitsemän pistettä, mikäli kaikki ateriat ovat poikkeuksellisen runsaita ja monipuolisia. Pisteytyksessä on huomioitu muun ohella vaihtelevuus aterioissa, vaikkei perustelumuistiossa käytetty nimenomaisesti kyseisiä sanoja. Lähiruoan käytöstä on ollut mahdollista saada lisäpiste vertailussa. Ruokailutilojen, henkilökunnan ja vastaavien osalta on vertailua tehtäessä todettu, että kaikki tarjoukset ovat olleet niiltä osin asiallisella tasolla ja kyseisten seikkojen tarkempi vertailu ja pisteyttäminen olisi siten ollut epätarkoituksenmukaista kaikkien tarjoajien saadessa niistä samat pisteet. Itseoikaisun tekeminen ei tältä osin toisi muutosta lopputulokseen.
Majoitusta koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä on pyydetty vertailuperusteiden yhteydessä ilmoittamaan, onko tarjolla allergiahuoneita ja invahuoneita. Nämä seikat on myös huomioitu pisteytyksessä.
Välineitä koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä ja perustelumuistiossa luetelluilla seikoilla on luonnollisesti ollut merkitystä pisteytyksessä. Perustelumuistion mukaisesti täysien viiden pisteen saamisen edellytyksenä on ollut, että lomapaikalla on käytössä rajoituksetta ja maksutta muun ohella laaja valikoima siinä luetelluista seikoista. Ei siis ole edellytetty kaikkien kyseisessä listassa lueteltujen seikkojen olemassaoloa. Täysien pisteiden saaminen on kuitenkin edellyttänyt ilmaista tai edullista pyykinpesumahdollisuutta.
Esteettömyyttä koskevan vertailuperusteen osalta tarjouspyynnössä on kerrottu, mitä tarvitaan yhden pisteen ja mitä viiden eli täysien pisteiden saamiseen. Hankintasäännökset eivät edellytä jokaisen ilmoitetun pisteskaalan sisällä olevan pisteen kuvaamista tarjouspyynnössä.
Tervetulotilaisuutta koskevan vertailuperusteen osalta Kruunupuisto Oy on saanut täydet pisteet ja Kuntopolku Oy sekä Kankaanpään Kangaspolku Oy kaksi pistettä. Hankintayksikkö toteaa tarkastettuaan suoritetun pisteytyksen uudelleen, että Kankaanpäälle on ollut tarkoitus antaa tästä pisteytyskohdasta kolme pistettä, mutta perustelumuistion pisteytyslomakkeelle on epähuomiossa kirjattu vain kaksi pistettä. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta kilpailutuksen lopputulokseen.
Puitejärjestelyn sisäiset hankinnat voidaan tehdä sen jälkeen, kun on selvinnyt kysyntä ja hankintayksikön saaman avustuksen määrä eli kuinka monta lomaa hankintayksikkö ylipäänsä pystyy järjestämään. Hankintayksikön toiminta on valtakunnallista, joten lomia on oltava etusijajärjestyksen mahdollistavissa määrin mahdollisimman laajasti eri osissa maata. Etusijajärjestyksestä ei missään tapauksessa poiketa, ellei puitesopimustoimittaja itse rajaa määrää pienemmäksi. Lomalaiset itse valitsevat lomahakemuksissaan kolme lomatoivetta ja ryhmät täyttyvät kriteerit täyttävien hakijoiden perusteella. Puitejärjestelyn toimintamalli on kuvattu tarjouspyynnössä riittävällä tarkkuudella, ja toisaalta toimintamalli on muutoinkin ollut hankintayksikön vastaavien aiempien kilpailutusten perusteella valittajilla tiedossa.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Valituksen tutkiminen
Hankintayksikkö on esittänyt, että valitus tulisi jättää myöhään tehtynä tutkimatta.
Asiaan sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan 12 luvun (107–115 §) säännöksiä.
Hankintalain 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.
Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.
Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä.
Hankintalain 167 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, valitukseen ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston esitykseen sovelletaan hallintolainkäyttölakia.
Hallintolainkäyttölain 23 §:n 1 momentin mukaan valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
1) päätös, johon haetaan muutosta;
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä
3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Hallintolainkäyttölain 25 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmään on liitettävä:
1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä
3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Hallintolainkäyttölain 27 §:n 1 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää vireillä olevassa asiassa ainoastaan sellaisen uuden vaatimuksen, joka perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Valittaja saa vaatia myös täytäntöönpanon kieltämistä tai tehdä muun sivuvaatimuksen.
Hallintolainkäyttölain 28 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puutteellinen, valittajalle on varattava tilaisuus täydentää sitä, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta.
Asiassa saadun selvityksen perusteella markkinaoikeuteen on saapunut 30.8.2017 valitus, jonka kohdassa "Valittajat" on ilmoitettu Kankaanpään Kangaspolku Oy sekä kaksi muuta yhtiötä. Valituksen kohdassa "Asia" on todettu kyseessä olevan valitus koskien Solaris-Lomat ry:n 16.8.2017 tekemiä hankintapäätöksiä koskien 4.7.2017 päivätyn tarjouspyynnön osa-alueita. Kohdassa on edelleen todettu, että hankintapäätökset osa-alueittain olivat hankintapäätökset 1, 2, 3, 5 ja 6. Valituksen kohdassa "Vaatimukset" on ilmoitettu muun ohella, että yksi kahdesta muusta valittajina ilmoitetuista yhtiöistä vaatii markkinaoikeutta kumoamaan valituksenalaiset hankintapäätökset 1–6. Valituksen kohdassa "Asian tausta" on ilmoitettu, että Kankaanpään Kangaspolku Oy on tarjonnut kaikkiin tarjouskilpailun kuuteen osa-alueeseen ja kaksi muuta valittajana ilmoitettua yhtiötä tarjouskilpailun osa-alueisiin 1, 2, 3, 5 ja 6. Valituksen perusteissa esitetty on koskenut yhtäältä hankintayksikön menettelyä kaikkiin Solaris-Lomat ry:n hankintapäätöksiin 1–6 johtaneen tarjouskilpailun aikana ja toisaalta kaikille hankintapäätöksille yhteisessä perustelumuistiossa esitettyä. Sähköisesti markkinaoikeuteen toimitetun valituksen liitteinä on toimitettu kansiot Solaris-Lomat ry:n hankintapäätöksistä 1–6, mutta hankintapäätöksen 4 kansio ei ole sisältänyt hankintapäätösasiakirjoja.
Markkinaoikeuteen on saapunut 1.9.2017 oikaisu markkinaoikeudelle 30.8.2017 toimitettuun valitukseen. Oikaisun mukaan valittajat oikaisevat selvyyden vuoksi valituksen kohdassa "Asia" ilmoitettuja tietoja valituksen kohdistumisesta vastaamaan valituksen muuta sisältöä siten, että Kankaanpään Kangaspolku kohdistaa valituksensa kaikkiin tarjouskilpailun kuuteen osa-alueeseen ja kaksi muuta valittajaa osa-alueisiin 1, 2, 3, 5 ja 6. Lisäksi asiakirjassa on ilmoitettu valittajan oikaisevan valituksen vaatimuksia koskevaa kohtaa siten, että vaatimusten esittäjinä ovat valittajat.
Asiassa saadun selvityksen perusteella tarjoajat ovat saaneet tiedon hankintapäätöksestä sähköisesti 16.8.2017. Hankintalain 147 §:ssä säädetty päätöksen tiedoksisaannista laskettava 14 päivän määräaika valituksen tekemiselle markkinaoikeuteen on päättynyt näin ollen 30.8.2017.
Markkinaoikeus toteaa, että markkinaoikeuteen 30.8.2017 saapunut valitus on sisältänyt keskenään ristiriitaista tietoa siitä, mitkä Solaris-Lomat ry:n 16.8.2017 tekemät hankintapäätökset ovat olleet muutoksenhaun kohteena kunkin valittajan osalta. Markkinaoikeus katsoo, että valituksen enempi käsittely on edellyttänyt valituksen täydentämistä, mikä on toteutunut markkinaoikeuteen kaksi päivää myöhemmin 1.9.2017 saapuneessa oikaisussa. Kun otetaan huomioon, että markkinaoikeuteen 30.8.2017 saapuneessa valituksessa on ilmoitettu valittajana myös Kankaanpään Kangaspolku Oy ja että valituskirjelmässä esitetyt vaatimukset on kohdistettu myös hankintapäätökseen 4, näihin tietoihin osin ristiriidassa olevista valituskirjelmän muista tiedoista huolimatta Kankaanpään Kangaspolku Oy:n on katsottava kohdistaneen vaatimuksensa myös hankintapäätökseen 4 siten, että vaatimusten voidaan katsoa esitetyn tältä osin hankintalaissa säädetyssä määräajassa 30.8.2017, ja valitus on otettava tutkittavaksi. Kun lisäksi otetaan huomioon, että asiassa saadun selvityksen perusteella Kankaanpään Kangaspolku Oy on jättänyt tarjouksen sen asemaan vaikuttaneeseen hankintapäätökseen 4 johtaneessa hankintamenettelyssä, mikä on todettu jo 30.8.2017 saapuneessa valituskirjelmässä, ja kun sen asemaa ei ole ennen hankintapäätöksen tekemistä lopullisesti ratkaistu hankintamenettelyssä, yhtiön valitus on otettava tutkittavaksi myös tarjousten vertailuperusteita ja tarjousvertailua koskevien väitteiden osalta.
Pääasiaratkaisun perustelut
Hankintayksikön ja sen tytäryhtiöiden suhde
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti mahdollistaen esteellisyyden, kun se on hyväksynyt tytäryhtiöinään olevien Saarijärven Kylpylä Oy:n, Karjalohjan Päiväkumpu Oy:n ja Kuopion Kylpylä Oy:n tarjoukset tarjouskilpailuun.
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 15 §:n 1 momentissa on säädetty hankintayksikön määräysvaltaan kuuluvilta sidosyksiköiltä tehtyjä hankintoja koskevasta soveltamisalapoikkeuksesta.
Hankintalain 114 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikön tulee soveltaa 80 §:ssä ja se voi soveltaa 81 §:ssä säädettyjä poissulkemisperusteita. Ehdokkaiden ja tarjoajien korjaaviin toimenpiteisiin ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamiseen voidaan soveltaa, mitä 82–86 §:ssä säädetään.
Hankintalain 81 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, jonka eturistiriitaa hankintamenettelyssä ei voida tehokkaasti poistaa muilla toimenpiteillä.
Edellä mainitun lainkohdan esitöissä (HE 108/2016 vp s. 186) on todettu, että kun otetaan huomioon voimassa olevan hallintolain säännökset esteellisyydestä ja erityisesti hankintalainsäädännön suhteellisuusperiaate, on ehdokkaan tai tarjoajan poissulkemista käytettävä poikkeuksellisesti viimesijaisena toimenpiteenä estämään hankintadirektiivin tarkoittaman eturistiriidan syntymisen hankintamenettelyssä. Lähtökohtaisesti hankintayksikön tulee ehkäistä eturistiriidan syntyminen etukäteen muulla toimenpiteellä kuin ehdokkaan tai tarjoajan poissulkemisella. Toimittajan poissulkeminen 7 kohdan nojalla tilanteessa, jossa hankintayksikkö olisi voinut muilla keinoin ehkäistä eturistiriidan syntyminen, voi olla myös hankintalain syrjimättömyysvaatimuksen vastaista.
Hankintalain 97 §:stä ilmenevän periaatteen mukaan, jos tarjoajana on hankintayksikön omaan organisaatioon kuuluva yksikkö taikka jos tarjoaja on saanut tai on saamassa hankintayksiköltä tarjoushintaan vaikuttavaa taloudellista tukea, hankintayksikön tulee tarjousten vertailussa ottaa huomioon edellä mainittu taloudellinen tuki ja muut sille aiheutuvat todelliset tarjoushintaan vaikuttavat seikat.
Markkinaoikeus toteaa, että sen toimivaltaan kuuluu hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla ratkaista, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Vaikka markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu hankinta-asiassakin esikysymyksenä ottaa kantaa väitteisiin siitä, että hankinta-asiassa tehty päätös on muullakin perusteella lainvastainen, hankintayksikön menettelyä on esteellisyyttä koskevan väitteen osalta arvioitava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen pohjalta.
Unionin tuomioistuin on katsonut (Tuomio 12.3.2015, eViglio, C-538/13, EU:C:2015:166, 43 kohta), että velvollisuus kohdella talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä vastaa julkisia hankintamenettelyjä koskevien direktiivien perusajatusta, mistä johtuu, että hankintaviranomaisen pitää joka tapauksessa tarkastaa mahdollisten eturistiriitojen olemassaolo ja toteuttaa tarkoituksenmukaisimmat toimenpiteet estääkseen, paljastaakseen ja poistaakseen eturistiriidat.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa on noudatettava tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatetta hankintamenettelyn läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Hankintayksikön on toimittava siten, että kaikilla ehdokkailla ja tarjoajilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä tarjouskilpailussa ja että hankintamenettely myös ulospäin näyttäytyy tasapuolisena. Hankintayksikön on toimillaan estettävä tilanne, jossa hankintamenettelyn puolueettomuus ja siten syrjimättömyys vaarantuvat yhden tai useamman ehdokkaan tai tarjoajan esteellisyyden tai eturistiriidan johdosta. Tarvittaessa hankintayksikkö voi hankintalain 81 §:n 1 momentin 7 kohdan nojalla sulkea ehdokkaan tai tarjoajan, jonka eturistiriitaa hankintamenettelyssä ei voida tehokkaasti poistaa muilla toimenpiteillä.
Asiassa saadun selvityksen perusteella Solaris-Lomat ry:n toiminnanjohtaja, joka on tehnyt muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset, ei nyt käsillä olevan hankintamenettelyn toteuttamisajankohtana ole ollut yhdistyksen tytäryhtiöiden palveluksessa tai toiminut niiden lukuun. Muutkaan yhdistyksen palveluksessa olevat henkilöt eivät ole tuolloin työskennelleet tytäryhtiöiden palveluksessa tai niiden lukuun. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että tytäryhtiöiden toimitusjohtaja tai henkilöstö olisivat osallistuneet Solaris-Lomat ry:n toimintaan tai hankintamenettelyjen toteuttamiseen. Solaris-Lomat ry:n hallituksen puheenjohtaja on sen sijaan toiminut myös yhdistyksen tytäryhtiöiden hallituksen jäsenenä. Yhdistyksen tai sen tytäryhtiöiden hallitukset eivät ole asiassa saadun selvityksen perusteella kuitenkaan osallistuneet nyt käsillä olevan julkisen hankinnan suunnitteluun, toteuttamiseen tai ohjaamiseen.
Kun otetaan huomioon hankintalain 15 ja 97 §:ssä säädetty, pelkkää organisaatio- tai määräysvaltasuhdetta ei voida pitää hankintayksikön tytäryhtiöihin liittyvää hankintalaissa tarkoitettua esteellisyyttä tai eturistiriitaa osoittavana seikkana. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole myöskään käynyt ilmi, että Solaris-Lomat ry:n ja sen tytäryhtiöiden yhteinen hallituksen jäsen olisi asemallaan, hankinnasta saamillaan tiedoilla tai toiminnallaan saanut hankintamenettelyssä aikaan hankintasäännösten vastaisen eturistiriidan tai syrjivyyden. Edelleen asiassa ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi nyt käsillä olevassa hankinnassa jättänyt tarkistamatta sitä, että sen tytäryhtiöiden osallistuminen tarjouskilpailuun ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt syrjivästi tai muutoin hankintasäännösten vastaisesti, kun se on hyväksynyt sen tytäryhtiöt nyt käsillä olevaan tarjouskilpailuun.
Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteiden asettaminen
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnössään kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet siten epäselvästi, että sillä on ollut rajaton harkintavalta niiden soveltamisessa.
Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintalain 115 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti siten, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja ettei hankintayksikölle anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa.
Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjousten valintaperusteet ja vertailu" on todettu seuraavaa:
"Tarjouksen valintaperuste on pisteytyksen perusteella saatu etusijajärjestys. Hinta- ja laatuvertailu sekä etusijajärjestys tehdään lomatuotekohtaisesti.
Etusijajärjestys määräytyy lomatuotekohtaisesti siten, että hinnasta voi saada 40 pistettä ja laadusta 60. Pisteet lasketaan yhteen jolloin suurin mahdollinen pistemäärä on 100. Hintavertailussa otetaan huomioon viiden vuorokauden arvonlisäveroton hinta. Kunkin tarjouksen paras hinta saa 40 pistettä, johon muiden tarjousten hinnat suhteutetaan seuraavalla kaavalla: halvin hinta/vertailtava hinta * 40. Laatupisteitä lomaohjelmasta voi saada 10, saavutettavuudesta julkisella liikenteellä 9, ruokailusta 8, majoituksesta 7, tiloista 6, välineistä 5, esteettömyydestä 5, kohteen ympäristöstä 5, tervetulojärjestelyistä 3 ja palautejärjestelyistä 2. Laatupisteytys suoritetaan liitteessä 3 kuvatun arvioinnin perusteella.
Hankittavan palvelun valinta tehdään etusijajärjestyksen mukaisesti jokaisen lomatuotteen osalta erillisenä. Tarjouspyynnössä esitetty hankintamäärä on arvio eikä sopimus muodosta tilaajalle määräostovelvoitetta. Palveluita hankitaan 2–10 lomapaikasta lomatuotteesta riippuen, määrät on yksilöity liitteessä 1."
Tarjouspyynnön liitteessä 3 "Hankinnan kohteen laatuvertailu" on otsikon "Kaikkia lomatuotteita koskevat asiat" alla todettu muun ohella seuraavaa:
"Pisteytys tapahtuu lomatuotekohtaisesti kunkin lomatuotteen tarpeiden perusteella. Enimmäispistemäärät on kerrottu alla. Parhaat laatupisteet annetaan tarjouksille, jotka pystyvät parhaiten täyttämään arvostuksemme. Mikäli arvostuksemme täyttyy vain osittain, vähennetään laatupisteitä. Hintapisteet muotoutuvat lomatuotekohtaisesti ainoastaan hinnan perusteella. Edullisin hinta saa täydet pisteet johon muut hinnat suhteutetaan."
Liitteen kohdissa 3.1.1–3.1.11 on ilmoitettu jokaisen tarjouspyynnössä ilmoitetun tarjousten vertailuperusteen osalta, mitä hankintayksikkö arvostaa, mitä tarjoajien on tarjouksissaan kuvailtava vertailun osalta ja mistä palvelun ominaisuuksista saa enimmäis- ja vähimmäispisteet.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjouksia vertailtavan hinnan ja laadun perusteella ja että näiden keskinäinen painotus on niin ikään ilmoitettu. Laadulliset vertailuperusteet on listattu tarjouspyynnössä, ja näiden osalta on esitetty, mitä hankintayksikkö arvostaa, miten enimmäis- ja vähimmäispisteet muodostuvat ja mitä tarjoajien on tältä osin tarjouksissaan kuvattava.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole asettanut hankinta-asiakirjoissaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteita siten, että ne olisivat antaneet sille rajoittamattoman valinnanvapauden niitä soveltaessaan. Hankintayksikön on katsottava tältä osin laatineen tarjouspyynnön ja muut hankinta-asiakirjat siten, että niiden perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä.
Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteiden soveltaminen
Valittaja on esittänyt myös, että hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt riittävän selvästi, miten asetettuja vertailuperusteita on sovellettu, minkä lisäksi vertailuperusteita on muutettu tarjouspyynnössä ilmoitettuun nähden.
Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
Lainkohdan esitöiden perustelujen (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan pykälän 2 momentissa täsmennetään päätöksen perusteluvelvollisuutta siten, että hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintayksikön ei näin ollen tarvitse esimerkiksi yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot
ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista. Erityisen laajoissa, kymmeniä tai satoja tuotteita sisältävissä hankinnoissa
hankintayksikön ei tarvitse yksilöidä erikseen, miten kutakin vertailuperustetta on sovellettu kuhunkin tarjoukseen jokaisessa tuotteessa tai tuoteryhmässä, vaan piste-eroja voitaisiin kuvata tätä yleisemmällä mutta hankinnan luonteeseen nähden riittävän kuvaavalla tasolla.
Markkinaoikeus toteaa, että muutoksenhaun kohteena olevassa hankintapäätöksessä on muun ohella ilmoitettu hintavertailun toteutustapa ja viitattu laatupisteiden osalta päätöksen liitteenä olleeseen sanalliseen perustelumuistioon ja pisteytystaulukkoon.
Hankintapäätöksen liitteenä olleessa pisteytystaulukossa on ilmoitettu kunkin tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä. Saadut pistemäärät on esitetty osittain kokonaislukuina ja osittain desimaalilukuina hankinta-asiakirjoissa esitettyjen enimmäis- ja vähimmäispistemäärien puitteissa.
Hankintapäätösten liitteenä olleessa perustelumuistiossa on kulkuyhteyksiä, ruokailuja, tiloja, välineitä, esteettömyyttä, tervetulotilaisuutta, palautetta ja ohjelmaa koskevien vertailuperusteiden osalta ilmoitettu, mistä tarjotun palvelun ominaisuuksista tai niiden puutteista on saanut kunkin kokonaislukuina ilmoitetun pistemäärän tarjouspyynnössä esitettyjen enimmäis- ja vähimmäispistemäärän puitteissa. Ruokailuja ja tiloja koskevien vertailuperusteiden osalta on ilmoitettu myös puolikkaiden pisteiden antamisesta tai vähentämisestä. Majoitusta koskevan vertailuperusteen osalta perustelumuistiossa on ilmoitettu enimmäispisteiden saamisen perusteet ja se, mistä tarjoukset ovat voineet saada pisteitä joululomien majoituksen osalta. Ympäristöä koskevan vertailuperusteen osalta perustelumuistiossa on ilmoitettu enimmäispisteiden saamisen perusteet sekä se, mitä hankintayksikkö on arvostanut ja mistä tarjoukset ovat tältä osin voineet saada pisteitä.
Markkinaoikeus toteaa, että pisteytystaulukon mukaan tarjoukset ovat saaneet puolikkaita pisteitä myös niissä vertailuperusteissa, joiden osalta perustelumuistiossa ei ole mainittu puolikkaiden pisteiden antamisesta tai vähentämisestä. Saatua vertailuperustekohtaista pistemäärää ei ole kaikin osin voinut myöskään päätellä hankinta-asiakirjojen ja hankintapäätöksen perusteella. Vaikka hankintalain 123 §:n esitöiden perustelujen mukaan hankintapäätöksen perusteluvelvollisuutta on kevennetty muun ohella siten, ettei tarjouksesta ilmenevää konkreettista pisteisiin oikeuttavaa seikkaa tarvitse ilmoittaa, markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien on voitava asemansa ja oikeussuojansa tarpeen selvittämiseksi saada hankintapäätöksen ja hankinta-asiakirjojen perusteella selville asemansa tarjouskilpailussa siten, että saatu kokonaispistemäärä voidaan johtaa hankintayksikön sanallisesti arvostamista tekijöistä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksistä ja niiden liitteistä ei ole käynyt ilmi hankintasäännösten edellyttämällä tavalla riittävästi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneita seikkoja.
Asiassa on vielä arvioitava, onko hankinta-asiakirjoissa asetettuja vertailuperusteita muutettu hankintasäännösten vastaisesti hankintamenettelyn aikana.
Unionin tuomioistuin on katsonut (Tuomio 5.4.2017, Borta, C-298/15, EU:C:2017:266), että sen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 49 ja 56 artiklasta ilmenevät syrjintäkiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteet sekä avoimuusvelvollisuus edellyttävät erityisesti, että tarjoajilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet silloin, kun ne laativat tarjouksiaan (tuomion 67 ja 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Mainitut periaatteet ja velvollisuus edellyttävät muun ohella, että hankintasopimuksen kohde ja tekoperusteet määritetään selvästi jo heti hankintasopimuksen tekomenettelyn alussa.
Unionin tuomioistuin on edelleen samassa tuomiossa lausunut, että sen oikeuskäytännöstä seuraa myös, että hankintayksikkö ei lähtökohtaisesti voi muuttaa hankintamenettelyn kuluessa niiden hankintasopimuksen olennaisten ehtojen ulottuvuutta, joihin tekniset eritelmät ja hankintasopimuksen tekoperusteet kuuluvat ja joihin hankinnasta kiinnostuneet taloudelliset toimijat ovat legitiimisti turvautuneet tehdessään päätöksensä valmistautua tarjouksen esittämiseen tai sitä vastoin luopua osallistumasta kyseistä hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyyn (tuomion 70 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Unionin tuomioistuin on myös todennut, ettei tästä seuraa, että mikä tahansa tarjouspyyntöasiakirjoihin tehty muutos hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen olisi lähtökohtaisesti kielletty olosuhteista riippumatta (tuomion kohta 71).
Unionin tuomioistuin on mainitussa tuomiossaan katsonut, että syrjintäkiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita sekä avoimuusvelvollisuutta on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sille, että hankintayksikkö muuttaa hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen hankinta-asiakirjojen ammatillisten voimavarojen yhdistämistä koskevaa lauseketta. Edellytyksenä on kuitenkin ensimmäiseksi, että muutokset eivät ole siinä määrin olennaisia, että ne olisivat houkutelleet potentiaalisia tarjoajia, jotka eivät ilman näitä muutoksia voisi jättää tarjousta, toiseksi, että mainituista muutoksista tiedotetaan riittävästi ja kolmanneksi, että muutokset tehdään ennen kuin tarjoajat jättävät tarjouksensa ja että näiden tarjousten jättämiselle asetettua määräaikaa pidennetään silloin, kun kyseiset muutokset ovat tärkeitä (tuomion 77 kohta).
Ruokailua koskevan vertailuperusteen pisteytyksen osalta tarjouspyynnön liitteessä 3 "Hankinnan kohteen laatuvertailu" on todettu muun ohella seuraavaa:
"Pisteytyksessä arvostamme
Arvostamme monipuolista ruokailua, jossa lomalainen voi valita eri ruokalajien välillä ja tarjolla on alku-, pää- ja jälkiruoka. Arvostamme vaihtoehtoja ja vaihtelevuutta aterioissa sekä monipuolista lähiruoan käyttöä. Ruokailu on kokonaisuus, joka tapahtuu viihtyisissä tiloissa ja paikalla on henkilökuntaa tarvittaessa auttamassa ja kertomassa ruuasta. Arvostamme mahdollisuutta toteuttaa laajasti erikoisruokavalioita. On hyvä, jos lomajaksolla on tavallisesta aterioinnista poikkeavia ruokaelämyksiä. Edellä kuvatun toteutuminen tuo täydet pisteet. Jos kaikilla aterioilla on yksipuolinen ruoka, annamme yhden pisteen.Enimmäispistemäärä 8."
Hankintapäätöksen liitteenä olleessa perustelumuistiossa on todettu tältä osin seuraavaa:
"Ruokailusta on saanut kaksi (2) pistettä, mikäli eri ruokavaihtoehtoja on tarjolla. Kolme (3) pistettä on saanut, jos yksi päivän aterioista on monipuolinen ja muut ateriat vaatimattomia. Neljä (4) pistettä on saanut tavanomaisista ruokailuista, mikäli lounaalla tai päivällisellä on tarjolla useampi lämmin ruoka. Viisi (5) pistettä on saanut jos ateriat ovat yhtä lukuun ottamatta monipuolisia (esimerkiksi pelkät keittolounaat). Kuusi (6) pistettä on saanut, mikäli aamiainen on monipuolinen ja lounaalla sekä illallisella on tarjolla useampi lämmin ruokavaihtoehto. Seitsemän (7) pistettä on saanut, mikäli kaikki ateriat ovat poikkeuksellisen runsaita ja monipuolisia.
Lisäksi korkeintaan yhden (1) pisteen on voinut saada elämyksellisyydestä kuten musiikkiohjelmaa sisältäneestä teemaillallisesta tai ulkona laavulla tarjotusta ateriasta sekä lähiruoan käytöstä.
Joululomilla suppea jouluruokien määrä tai jouluruoan yleisluontoinen kuvailu on vähentänyt puoli (0,5) pistettä. Mikäli jouluruokaa ei ole kuvattu erikseen lainkaan, on vähennetty yksi (1) piste."
Majoitusta koskevan vertailuperusteen pisteytyksen osalta tarjouspyynnön liitteessä 3 "Hankinnan kohteen laatuvertailu" on osalta todettu muun ohella seuraavaa:
"Kuvaile vain ne majoitustilat, joita tarjoatte lomalaistemme käyttöön. Liitä mukaan valokuvia kaikista lomalaisillemme tarjoamistanne huonetyypeistä. Kerro lukumäärä huonetyypeittäin, montako henkilöä voi majoittua huoneeseen tai huoneistoon, onko yhdistettäviä huoneita ja millaiset mahdollisuudet on lisävuoteisiin. Kerro mahdollisten inva-huoneiden määrä ja varustetaso. Kerro, onko allergiahuoneita, jos on niin millaisia. Ilmoita myös majoitustilojen etäisyys, mikäli ne ovat eri rakennuksissa.
(– –)
Pisteytyksessä arvostamme
Arvostamme lomaryhmän tarkoitukseen sopivia viihtyisiä lomailuun tarkoitettuja huoneita, jotka ovat helposti saavutettavissa lomakohteen muista tiloista. Perheiden osalta arvostamme myös, että perheillä on hyvät ja isot tilat ja että näitä perhehuoneita on riittävästi ryhmän kokoon nähden. Arvostamme myös varusteita ja palveluita kuten jääkaappia, wifi-yhteyttä, vedenkeitintä, kuivauskaappia ja useammin kuin kahdesti loman aikana tehtävää siivousta. Vaatimaton huone ilman televisiota, jossa on kuitenkin wc ja suihku, antaa yhden pisteen. Seitsemän pistettä saa, mikäli majoitustilat ovat helposti saavutettavissa ja esteettömiä sekä korkeatasoisia.
Enimmäispistemäärä 7."
Hankintapäätöksen liitteenä olleessa perustelumuistiossa on todettu tältä osin seuraavaa:
"Täydet seitsemän (7) pistettä majoituksesta on saanut, mikäli kaikki ryhmälle tarjottavat huoneet ovat korkeatasoisia, ne siivotaan päivittäin ja sijaitsevat samassa rakennuksessa ruokailujen ja muiden keskeisten toimintojen kanssa. Täysiin pisteisiin on myös edellytetty että inva-, lemmikki- ja allergiahuoneita on tarjolla, ja että huoneissa on langaton internet-yhteys.
Joululomilla pisteitä on lisäksi voinut saada mikäli erikokoisille perheille, myös jopa yli kymmenhenkisille perheille, on tarjolla riittävästi sopivia huoneita tai huoneistoja tai erillisiä mökkejä. Joululomilla on laskettu eduksi, mikäli vauvanruokien säilytykseen on jääkaappi ja lämmitykseen mikroaaltouuni, vedenkeitin tai hella."
Välineitä koskevan vertailuperusteen pisteytyksen osalta tarjouspyynnön liitteessä 3 "Hankinnan kohteen laatuvertailu" on todettu muun ohella seuraavaa:
"Pisteytyksessä arvostamme
Palveluiden ja välineiden osalta arvostamme, että lomalaisten käytettävissä on maksutta monipuolisesti vapaa-ajanvälineitä, kuten polkupyöriä, soutuveneitä, ulkopelivälineitä. Arvostamme myös ilmaista tai edullista pyykinpesumahdollisuutta. Yhden pisteen annamme, jos on vähäisiä välineitä (lautapelit, pulkat, kävelysauvat) rajoitetusti saatavilla. Täydet pisteet saa, mikäli saatavilla on monipuolisesti harrastusvälineitä, kuten polkupyöriä, soutu- tai melontavälineitä, frisbee- tai minigolfia. Emme anna pisteitä mikäli saatavilla on välineitä ja palveluita ainoastaan erillistä maksua vastaan.Enimmäispistemäärä 5."
Hankintapäätöksen liitteenä olleessa perustelumuistiossa on todettu tältä osin seuraavaa:
"Yhden (1) pisteen on saanut maksuttomista sisäpeleistä. Kaksi (2) pistettä on saanut tavanomaisesta valikoimasta maksuttomia ulko- ja sisäpelejä. Kolme (3) pistettä on saanut jos näiden lisäksi on esimerkiksi vielä riittävästi maksuttomia polkupyöriä tai veneitä. Neljä (4) pistettä on saanut esimerkiksi, mikäli pelien lisäksi on sekä maksuttomia polkupyöriä, veneitä että muita arvokkaampia harrastusvälineitä. Viisi (5) pistettä on saanut, mikäli käytössä on rajoituksetta ja maksutta mm. laaja valikoima sisä- ja ulkopelejä, polkupyöriä, veneitä, suksia, monoja ja sauvoja, luistimia, internet, kirjasto, kalastusvälineitä sekä maksuton tai edullinen pyykinpesumahdollisuus."
Ympäristöä koskevan vertailuperusteen pisteytyksen osalta tarjouspyynnön liitteessä 3 "Hankinnan kohteen laatuvertailu" on todettu muun ohella seuraavaa:
"Pisteytyksessä arvostamme
Arvostamme hiihtolatuja, lenkkipolkuja, luontoelämyksiä, uima- ja leikkipaikkoja. Pisteitä voi saada myös edullisista maksullisista lisäpalveluista, kuten keilailumahdollisuudesta, seikkailupuistosta tai kotieläinpihasta. Täydet pisteet saa, mikäli lomalaisten käytössä on paljon ympäristössä harrastamisen mahdollisuuksia. Yhden pisteen saa, mikäli lomapaikalla on vain muutama maksuton ulkoharrastuspaikka.Enimmäispistemäärä 5."
Hankintapäätöksen liitteenä olleessa perustelumuistiossa on todettu tältä osin seuraavaa:
"Pisteytyksessä on arvostettu loppusyksyyn ja alkutalveen sopivia maksuttomia vapaa-ajan aktiviteetteja. Lähialueen nähtävyyksistä, avantouintimahdollisuudesta, liikuntapuistoista sekä laduista että pururadoista on voinut saada pisteitä. Joululomalla on arvostettu myös lasten leikkipaikkoja.
Viisi (5) pistettä olisi saanut, mikäli lomapaikan välittömässä läheisyydessä löytyy uintimahdollisuus, ladut ja pururadat, erilaisia liikuntapaikkoja kuten ulkokuntosali, sekä lähialueelta useita kiinnostavia maksuttomia tai edullisia nähtävyyksiä ja aktiviteetteja kuten museoita ja taidenäyttelyitä."
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että usean vertailuperusteen osalta hankintapäätöksen liitteenä olleessa perustelumuistiossa on pisteisiin oikeuttavina ja arvostettuina tekijöinä mainittu seikkoja, joita ei ollut tällaisina esitetty hankinta-asiakirjoissa ja joita ammattimaisesti toimivat tarjoajat eivät ole voineet myöskään johtaa hankinta-asiakirjoissa esitetyistä. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi majoitusta koskevan vertailuperusteen soveltamisen yhteydessä mainitut lemmikki- ja allergiahuoneet, välineitä koskevan vertailuperusteen soveltamisen yhteydessä mainitut internet-yhteys ja kirjasto sekä ympäristöä koskevan vertailuperusteen soveltamisen yhteydessä mainitut museot ja taidenäyttelyt. Ruokailua koskevan vertailuperusteen osalta hankinta-asiakirjoissa on lisäksi mainittu arvostettavana tekijänä erikoisruokavalion toteuttamisen mahdollisuutta, jota ei ole kuitenkaan mainittu huomioon otettuna tekijänä hankintapäätöksen perustelumuistiossa. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se on muuttanut tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen hankinta-asiakirjoissa asetettuja kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteita.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Lainvastaisen menettelyn on etenkin kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteiden muuttamisen osalta katsottava vaikuttaneen hankintamenettelyn lopputulokseen ja valittajien asemaan hankintamenettelyssä. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 154 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.
Seuraamusten määrääminen
Sovellettavat oikeusohjeet
Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen säännösten vastaisesti, markkinaoikeus voi:
1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.
Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan säätämiseen johtaneissa lain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voitaisiin määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.
Hankintalain 154 §:n 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E mukaisia palveluita koskevassa hankinnassa ja käyttöoikeussopimuksessa sekä EU-kynnysarvon ylittävässä muussa hankinnassa.
Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.
Hankintalain 156 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi todeta hankintasopimuksen tai käyttöoikeussopimuksen tehottomaksi, jos:
1) hankintayksikkö on tehnyt suorahankinnan ilman tässä laissa säädettyä perustetta eikä suorahankinnassa ole menetelty 131 §:ssä tarkoitetulla tavalla;
2) hankintayksikkö on tehnyt hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen, vaikka hankinnassa on ollut velvollisuus noudattaa odotusaikaa;
3) hankintayksikkö on tehnyt 150 §:n vastaisesti hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen, vaikka hankinta-asia on saatettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi.
Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellytyksenä on lisäksi, että hankintayksikkö on tehnyt tämän lain vastaisen muun virheen, joka on vaikuttanut muutoksenhakijan mahdollisuuksiin saada hankinta- tai käyttöoikeussopimus. Pykälän 4 momentin mukaan markkinaoikeus määrää, mitä sopimuksen velvoitteita tehottomuusseuraamus koskee. Tehottomuusseuraamus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita.
Hankintalain 158 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, jos
1) markkinaoikeus on määrännyt tehottomuusseuraamuksen;
2) hankintayksikkö on tehnyt sopimuksen, vaikka hankinta- tai käyttöoikeussopimuksessa on ollut velvollisuus noudattaa odotusaikaa;
3) hankintayksikkö on tehnyt 150 §:n vastaisesti hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen, vaikka hankinta-asia on saatettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi; tai
4) markkinaoikeus ei ole yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä 157 §:n mukaisesti määrännyt hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen tehottomuusseuraamusta.
Hankintalain 158 §:n 1 momentin 1 kohdan säätämiseen johtaneiden hallituksen esityksen perustelujen (HE 190/2009 vp s. 72) mukaan markkinaoikeuden olisi täyttämättä oleviin sopimusvelvoitteisiin kohdistuvaa tehottomuusseuraamusta määrätessään määrättävä lisäksi hankintayksikkö maksamaan valtiolle seuraamusmaksu. Tilanteessa, jossa sopimusvelvoitteet on seuraamusta määrättäessä jo täytetty osittain tai kokonaisuudessaan, voisivat pelkän tehottomuusseuraamuksen vaikutukset jäädä merkityksettömiksi. Tämän vuoksi laissa säädettäisiin tehottomuuden lisäseuraamuksena valtiolle maksettavasta seuraamusmaksusta.
Saman hallituksen esityksen perusteluissa kohdassa 4 (Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys s. 93–94) on todettu sopimusten tehottomuuden, sopimuskauden lyhentämisen ja seuraamusmaksun osalta muun ohella, että koska kysymyksessä olevat seuraamukset tulevat määrättäviksi hallintolainkäytön järjestyksessä hallinnollisina sanktioina, niitä on tarkasteltava myös suhteessa hallinnollisiin sanktioihin liittyviin vaatimuksiin seuraamuksen täsmällisyydestä. Seuraamusten täsmällisyysvaatimus on puolestaan johdettavissa perustuslain rikosoikeudellisesta legaliteettiperiaatteesta. Lainsäädännön täsmällisyyttä koskeva vaatimus liittyy erityisesti siihen, että taloudellisilla toimijoilla tulee olla mahdollisuus arvioida etukäteen seuraamusten todennäköisyyttä toimintaansa suunnitellessaan myös silloin, kun kysymys on hallinnollisista sanktioista.
Myös perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä on katsottu, että vaikka perustuslain 8 §:n rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen täsmällisyysvaatimus ei sellaisenaan kohdistu hallinnollisten seuraamusten sääntelyyn, sääntelyn tarkkuuden yleistä vaatimusta ei kuitenkaan voida tällaisen sääntelyn yhteydessä sivuuttaa (esimerkiksi PeVL 14/2013 vp, PeVL 17/2012 vp, PeVL 9/2012 vp ja PeVL 57/2010 vp).
Hankintalain 150 §:n 1 momentin mukaan hankinnassa, jossa on noudatettava odotusaikaa tai 131 §:n 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa, hankintayksikkö ei saa tehdä hankintasopimusta, jos asia on saatettu valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi.
Hankintalain 129 §:n 1 momentin mukaan EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa sekä kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E palveluhankinnassa tai käyttöoikeussopimuksessa voidaan tehdä sopimus aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi (odotusaika).
Hankintalain 151 §:n 1 momentin mukaan valituksen tultua vireille markkinaoikeus voi kieltää, keskeyttää tai sallia hankintapäätöksen täytäntöönpanon taikka määrätä hankintamenettelyn muutoin keskeytettäväksi väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Lainkohdassa tai sen esitöiden perusteluissa ei ole otettu kantaa hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisen vaikutuksiin julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmässä.
Valvontadirektiivin säännökset
Hankintalailla on pantu täytäntöön muun ohella julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 89/665/ETY (valvontadirektiivi) sekä neuvoston direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY muuttamisesta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantamiseksi annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/66/EY (oikeussuojadirektiivi).
Valvontadirektiivin, sellaisena kuin se on ollut muutettuna oikeussuojadirektiivillä sekä käyttöoikeussopimusten tekemisestä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/23/EU, 1 artiklan 1 kohdan neljännen kappaleen mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivin 2014/24/EU tai direktiivin 2014/23/EU soveltamisalaan kuuluviin hankintasopimuksiin liittyviin hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja varsinkin mahdollisimman nopeasti tämän direktiivin 2–2 f artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti sillä perusteella, että nämä päätökset ovat vastoin julkisia hankintoja koskevaa unionin oikeutta tai vastoin kansallisia säännöksiä, jotka on annettu kyseisen oikeuden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Direktiivin 2 d artiklan 2 kohdan mukaan pätemättömäksi todetusta sopimuksesta aiheutuvista seurauksista säädetään kansallisessa lainsäädännössä. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan säätää kaikkien sopimusvelvoitteiden taannehtivasta peruuntumisesta tai rajoittaa peruuntuminen koskemaan niitä velvoitteita, jotka edelleen olisi pantava täytäntöön. Jälkimmäisessä tapauksessa jäsenvaltioiden on säädettävä muiden 2 e artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen seuraamusten soveltamisesta.
Direktiivin 2 e artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa säädettävä pätemättömyydestä tai vaihtoehtoisista seuraamuksista. Jäsenvaltiot voivat säätää, että hankintaviranomaisista riippumattoman muutoksenhakuelimen on kaikki olennaiset näkökohdat arvioituaan päätettävä, onko sopimusta pidettävä pätemättömänä vai onko määrättävä vaihtoehtoisia seuraamuksia. Artiklan 2 kohdan mukaan vaihtoehtoisten seuraamusten, eli seuraamusmaksun määräämisen hankintaviranomaiselle ja sopimuksen voimassaoloajan lyhentämisen, on oltava tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia.
Oikeussuojadirektiivin johdanto-osan 21 perustelukappaleen mukaan saavutettava tavoite silloin kun jäsenvaltiot vahvistavat säännöt, joilla varmistetaan sopimuksen katsominen pätemättömäksi, on se, että sopimuksen mukaiset osapuolten oikeudet ja velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa ja täytäntöönpantavissa. Pätemättömäksi todetusta sopimuksesta aiheutuvat vaikutukset on määriteltävä kansallisessa lainsäädännössä. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan esimerkiksi säätää kaikkien sopimusvelvoitteiden taannehtivasta peruuntumisesta (ex tunc) tai päinvastoin rajoittaa peruuntuminen koskemaan niitä velvoitteita, jotka edelleen on pantava täytäntöön (ex nunc). Tämä ei kuitenkaan saa johtaa tehokkaiden seuraamusten puuttumiseen, jos sopimuksesta aiheutuvat velvoitteet on jo täytetty joko kokonaan tai lähes kokonaan. Tällöin jäsenvaltioiden on säädettävä myös vaihtoehtoisista seuraamuksista ottaen huomioon, missä määrin sopimus on edelleen voimassa kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Asian arviointi
Valittaja on vaatinut asiassa seuraamusmaksun määräämistä.
Hankintalain 158 §:n 1 momentissa on lueteltu tyhjentävästi ne tilanteet, joissa seuraamusmaksun määrääminen voi tulla kysymykseen.
Markkinaoikeus on erillisellä päätöksellään sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon. Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle 9.10.2017 tehdyn hankintasopimuksen, jonka mukaan sopimuskausi on 15.10–31.12.2017. Hankintasopimuksen sopimuskausi on siten jo päättynyt, joten hankintalain 156 §:n 4 momentin mukaan tehottomuusseuraamuksen määräämisen edellytyksiä ei asiassa ole. Näin ollen myöskään seuraamusmaksun määrääminen ei ole mahdollista hankintalain 158 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella. Asiassa ei myöskään ole hankintalain 158 §:n 1 momentin 2 tai 4 kohdan mukaisesti kysymys siitä, että tehottomuusseuraamusta ei tulisi määrättäväksi yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä tai että hankintayksikkö olisi tehnyt sopimuksen noudattamatta odotusaikaa.
Näin ollen asiassa jää arvioitavaksi, onko seuraamusmaksun määrääminen mahdollista hankintalain 158 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella. Kyseisen kohdan mukaan seuraamusmaksu voidaan määrätä, mikäli hankintayksikkö on hankintalain 150 §:n vastaisesti tehnyt hankintasopimuksen, vaikka hankinta-asia on saatettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi.
Julkisia hankintoja koskevissa oikeusohjeissa ei ole säädetty nimenomaisesti siitä, voidaanko mainitun edellytyksen katsoa täyttyvän myös tilanteessa, jossa markkinaoikeus on hankintalain 151 §:n nojalla sallinut hankintapäätöksen täytäntöönpanon.
Valvontadirektiivin tehokas vaikutus edellyttää, että tuomioistuimella on käytössään tehottomuusseuraamukselle vaihtoehtoiset seuraamukset silloin, kun tehottomuusseuraamusta ei jo täytettyjen sopimusvelvoitteiden johdosta voida täysimääräisesti määrätä. Vaihtoehtoiset seuraamukset ovat erityisen merkityksellisiä tilanteissa, joissa sopimusvelvoitteet on kokonaisuudessaan täytetty eikä tehottomuusseuraamusta voida lainkaan määrätä.
On toisaalta otettava huomioon, että niin kansallisissa hankintasäännöksissä kuin valvontadirektiivissä tehottomuusseuraamus ja sille vaihtoehtoiset seuraamukset on rajattu määrättäviksi tilanteissa, joissa hankintayksikkö on tehnyt lainvastaisesti suorahankinnan tai pannut hankintapäätöksen täytäntöön lainvastaisesti ennen tuomioistuinkäsittelyä tai tuomioistuimen ratkaisun antamista.
Seuraamusmaksun määrääminen tilanteessa, jossa tuomioistuin on päätöksellään nimenomaisesti sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon, tarkoittaisi sitä, että hankintayksikön katsottaisiin markkinaoikeuden väliaikaisesta päätöksestä huolimatta toimineen lainvastaisesti hankintalain 150 §:n osalta. Seuraamusmaksun määrääminen tällaisessa tilanteessa tekisi lisäksi täytäntöönpanon sallimista koskevista markkinaoikeuden väliaikaisista päätöksistä hankintayksiköiden toiminnan kannalta merkityksettömiä. Tämä johtuu siitä, että seuraamusmaksu olisi markkinaoikeuden käytettävissä hankintasopimuksen tekemisen johdosta riippumatta siitä, onko hankintapäätöksen täytäntöönpano väliaikaisella päätöksellä sallittu vai ei. Seuraamusmaksun määräämistä tällaisessa tilanteessa ei voida myöskään pitää hankintalain 158 §:n 1 momentin 3 kohdan sanamuoto huomioon ottaen yhdenmukaisena hallinnollisiin sanktioihin liittyvän seuraamusten täsmällisyysvaatimuksia tukevan tulkinnan kanssa. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin yksin sen perusteella, että seuraamusten täsmällisyysvaatimuksella suojataan erityisesti talouden toimijoita tai että hankintalain 151 §:ssä tarkoitetuissa markkinaoikeuden väliaikaisissa päätöksissä ei ole kysymys pääasiaratkaisun antamisesta.
Asiassa on edelleen otettava huomioon, että markkinaoikeuden seuraamusvalikoimassa on edellä esitettyjen seuraamusten ohella myös hankintalain 154 §:n 4 kohdassa tarkoitettu hyvitysmaksun määrääminen. Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä ei ole se, että hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 150 §:n vastaisesti, joten hyvitysmaksu voitaisiin määrätä sille asetettujen edellytysten täyttyessä myös tilanteessa, jossa markkinaoikeus on väliaikaisesti hyväksynyt hankintapäätöksen täytäntöönpanon.
Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta vaatinut hyvitysmaksun määräämistä asiassa.
Asiaa kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus katsoo, ettei seuraamusmaksun määrääminen ole mahdollista myöskään hankintalain 158 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella. Näin ollen seuraamusmaksun määräämisen edellytykset eivät hankintamenettelyn edellä todetuista virheistä riippumatta täyty esillä olevassa asiassa ja valitus on hylättävä pääasian osalta.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Hankintalain 149 §:n 3 momentin perusteella vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuutta ratkaistaessa hankintayksikköön sovelletaan, mitä edellä mainituissa hallintolainkäyttölain säännöksissä säädetään viranomaisesta tai muusta julkisesta osapuolesta.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Näin ollen hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.
Markkinaoikeus velvoittaa Solaris-Lomat ry:n korvaamaan Kankaanpään Kangaspolku Oy:n oikeudenkäyntikulut 957 eurolla viivästyskorkoineen. Lisäksi markkinaoikeus velvoittaa Solaris-Lomat ry:n korvaamaan valittajan oikeudenkäyntimaksusta muodostuvat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Solaris-Lomat ry:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
MUUTOKSENHAKU
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Mirva Näsi ja Markus Ukkola.
HUOMAA
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.