MAO:428/18

Espoon kaupunki - kaupunkipyöräjärjestelmä

julkinen hankinta - valituksen tutkiminen - tarjoajan soveltuvuus - referenssit - hyvitysmaksun määrääminen

Diaarinumero: 2017/690
Antopäivä: 27.8.2018

ASIAN TAUSTA

Espoon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.5.2017 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta kaupunkipyöräjärjestelmän palveluhankinnasta pyöräilykausiksi 2018–2025.

Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen johtaja on 29.6.2017 tekemässään päätöksessä § 12 todennut muun ohella, että kumpikin osallistumishakemuksen jättäneistä elinkeinonharjoittajista on täyttänyt soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset.

Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen johtaja on 19.10.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 18 valinnut CityBike Finland Ltd:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 8.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 12.12.2017 antamallaan päätöksellä numero 771/17 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 20.12.2017.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Suomen kaupunkiautot Oy, Unicom Consulting Oy ja Tracetel SA ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittajat ovat vaatineet myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan niille hyvitysmaksuna 1.218.000 euroa. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.116,80 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hyväksyessään KaupunkiPyörä Suomi Oy:n osallistumishakemuksen ja pyytäessään tältä tarjouksen, sekä valitessaan tämän sittemmin tarjouskilpailun voittajaksi, vaikka yhtiö ei ole referenssien osalta täyttänyt tarjouspyyntökirjeen kohdassa 9 asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Tarjouspyyntökirjeessä hankintayksikkö on asettanut tarjouskilpailuun osallistumisen edellytykseksi sen, että ehdokas on vastannut vähintään kahden kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttamisesta ja operoinnista viimeisen viiden vuoden aikana. Osallistumishakemuksen liitteessä olleessa tarjouspyyntökirjeessä on vielä todettu, että vähimmäisvaatimuksen täyttyminen todetaan kahden ensimmäisen referenssin perusteella. Tältä osin on lisäksi täsmennetty, että kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttamisen ja operoinnin on täytynyt käsittää koko kaupunkipyöräjärjestelmä, mukaan lukien kaupunkipyörät, kaupunkipyöräasemat, tietojärjestelmä ja järjestelmän ylläpito- ja asiakaspalvelu.

Valitun tarjoajan KaupunkiPyörä Suomi Oy:n, jonka rinnakkaistoiminimi on CityBike Finland Ltd, lisäksi sen tarjousorganisaatioon ovat kuuluneet KaupunkiPyörä Suomi Oy:n 80 ja 20 prosentin osuuksin omistavat yhtiöt Marfina, S.L. ja Smoove S.A. sekä alihankkijana Clear Channel Suomi Oy. Valittu tarjoaja on kuvannut tarjousorganisaationsa ja sen osapuolten vastuut osallistumishakemuksensa liitteessä 3 "Hallinnollinen organisaatio". Clear Channel Suomi Oy:n osalta on ilmoitettu, että se on KaupunkiPyörä Suomi Oy:n alihankkija, joka vastaa mainontayksikköjen ja järjestelmäsponsoroinnin hallinnasta.

Valittu tarjoaja on ilmoittanut toiseksi referenssikseen Tukholman kaupunkiin toimitetun kaupunkipyöräjärjestelmän. Tältä osin toimittajaksi on ilmoitettu Clear Channel. Clear Channel on kuitenkin monikansallinen yritys, jolla on tytäryhtiöitä ympäri maailmaa. Valitun tarjoajan osallistumishakemuksen liitteessä 3 "Hallinnollinen organisaatio" alihankkijana ilmoitettu Clear Channel Suomi Oy on ruotsalaisen Clear Channel AB:n tytäryhtiö. Clear Channel AB:n emoyhtiö puolestaan on brittiläinen Clear Channel Ltd.

Kun referenssin toteuttajana on ilmoitettu ainoastaan Clear Channel, ei valitun tarjoajan osallistumishakemuksesta ole käynyt yksiselitteisesti ilmi, minkä Clear Channel -konserniin kuuluvan yhtiön voimavaroihin hakemuksessa on tarkoitettu vedota. Clear Channel Suomi Oy ei ole Tukholman kaupungilta saadun tiedon mukaan toteuttanut ilmoitettua Tukholman kaupunkipyöräjärjestelmää, vaan toteuttaja on ollut Clear Channel Sverige AB.

Clear Channel Sverige AB ei ole kuulunut valitun tarjoajan tarjousorganisaatioon. Osallistumishakemuksessa ilmoitettu Clear Channel Suomi Oy ei ole lainkaan vastannut referenssiksi ilmoitetusta Tukholman kaupunkipyöräjärjestelmästä.

Valittu tarjoaja ei ole esittänyt tarjouksessaan vaadittuja referenssejä, jotka osoittaisivat KaupunkiPyörä Suomi Oy:n tai kenenkään sen tarjousorganisaatioon kuuluvan yhdessäkään vastanneen kahden kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttamisesta ja operoinnista viimeisen viiden vuoden aikana. Valittu tarjoaja on tältä osin vedonnut alihankkijansa emoyhtiön toteuttamaan referenssiin. Tämä ei kuitenkaan ole käynyt yksiselitteisesti ilmi tarjouksesta. Näin ollen se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Valittajalla olisi ainoana vähimmäisvaatimukset täyttäneenä tarjoajana ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Vastine

Vaatimukset

Espoon kaupunki on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Espoon kaupunki on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajat korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kysymyksessä on ollut rajoitettu menettely. Espoon kaupunki on 29.6.2017 tehnyt ehdokkaaksi ilmoittautuneiden osallistumishakemusten perusteella ehdokkaiden soveltuvuutta tarjoajiksi koskevan päätöksen. Hankintayksikkö on hyväksynyt molemmat ehdokkaat tarjouskilpailuun. Päätös tarjoajien valinnasta muutoksenhakuohjeineen on todistettavasti lähetetty pyynnöstä sähköpostilla 30.8.2017 kello 18:03 valittajan yhteyshenkilöksi osallistumishakemuksessa ilmoitetulle henkilölle Unicom Consulting Oy:öön. Päätöksen tiedoksianto on näin ollen tapahtunut viimeistään tuolloin ja muutoksenhakuaika on alkanut. Valittajan 2.11.2017 markkinaoikeuteen toimittama valitus, joka kohdistuu ehdokkaiden ilmoittamien referenssien arviointiin, on siten valitusajan päättymisen jälkeen toimitettuna jätettävä tutkimatta.

Pääasian osalta hankintayksikkö on todennut seuraavaa. Osallistumishakemusvaiheessa hankintayksikölle on esitetty seuraava kysymys: "Hyväksytäänkö ehdokkaan toteuttamiksi ja operoimiksi kaupunkipyöräjärjestelmiksi sen nimeämän ja tässä hankinnassa toimivan alihankkijan toteuttamat ja operoimat kaupunkipyöräjärjestelmät?" Kysymykseen hankintayksikkö on vastannut hyväksyvästi.

Valitun tarjoajan osallistumishakemuksessa on ilmoitettu, että Clear Channel Suomi Oy on Clear Channel Outdoor -konsernin paikallinen tytäryhtiö. Toteuttajana järjestelmässä toimii Clear Channel Outdoor

-konserni paikallisen tytäryhtiönsä kautta, kuten se on toiminut myös muissa mainituissa referenssikohteissa. Hankintayksikölle on ollut selvää, että käytettäessä termiä Clear Channel, on tarkoitettu koko konsernia kaikkine tytäryhtiöineen. Osallistumishakemuksen liitteistä 2 ja 3 on käynyt selkeästi ilmi, että tarkoitus on ollut käyttää konsernin referenssejä sekä teknisiä ja ammatillisia voimavaroja koko sopimusajan.

Valittajan lausuma ja vastaselitys

Valittaja on lausumassaan ja vastaselityksessään esittänyt, että hankintayksikö on tehnyt 19.10.2017 hankintapäätöksen ja valinnut tarjoajan, joka ei ole täyttänyt tarjouskilpailussa asetettuja edellytyksiä. Hankintasäännösten mukaan hankintayksikön olisi tullut sulkea kyseinen tarjoaja tarjouskilpailusta. Espoon kaupungin hankintapäätös on siten ollut virheellinen ja valittaja on kohdistanut valituksensa oikeaan hankintapäätökseen.

Espoon kaupunki on ilmeisesti tehnyt päätöksen tarjoajien soveltuvuudesta jo 29.6.2017. Valittaja on saanut tämän päätöksen sitä erityisesti hankintayksiköltä pyydettyään 30.8.2017. Hankintayksikkö on siis 30.8.2017 ilmoittanut tarjouskilpailuun osallistuneille, että ne on hyväksytty tarjouskilpailuun. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole ilmoittanut, millä perusteella se on arvioinut tarjoajien soveltuvuuden. Hankintayksikkö on vasta 19.10.2017 toimittanut tiedon tarjoajien soveltuvuuden arvioinnin perusteista. Näin ollen valittaja on vasta 19.10.2017 saanut tiedokseen päätöksen, jonka perusteella se on voinut arvioida hankintamenettelyn hankintasäännösten mukaisuutta. Valitusaika on siten päättynyt 2.11.2017. Näin ollen valittajan valitus, joka on saapunut markkinaoikeuteen 2.11.2017 ennen kello 16:15, on tutkittava.

Valitun tarjoajan osallistumishakemuksen perusteella on jäänyt epäselväksi, minkä yhtiön voimavaroihin sen on ollut tarkoitus vedota. Selkeästi valittu tarjoaja on vedonnut ainoastaan Clear Channel Suomi Oy:n voimavaroihin, jotka eivät ole riittävät. Ruotsalainen Clear Channel AB, joka on toteuttanut Tukholman kaupunkipyöräjärjestelmän, ei ole suomalaisen Clear Channel Suomi Oy:n tytäryhtiö tai alihankkija. Kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttajaksi on näin ollen valittu tarjoaja, joka ei ole täyttänyt tarjouspyynnön ehtoja.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Mainitun pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet, sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintapäätöksen tulee siten edelleen sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta kuten voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Päätöksessä tulee edelleen esittää tarjousvertailua koskevat perustelut sillä tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin.

Hankintalain 126 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen valitusosoitus, jossa selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, hankintayksikön yhteystieto 148 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta varten sekä ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä (oikaisuohje), joissa selostetaan, miten ehdokas tai tarjoaja voi saattaa asian uudelleen käsiteltäväksi.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Mainitun pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa pääosin voimassa olevan hankintalain 86 §:ssä säädettyä. Esitöissä on edelleen todettu, että korkein hallinto-oikeus on linjannut vuosikirjaratkaisussaan (KHO:2014:129) voimassa olevan hankintalain 86 §:n esitöiden perustelujen mukaisesti, että muukin kuin hankintayksikön varsinainen päätös kuten tarjouspyynnön julkaiseminen voi olla hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta tarjoajan asemaan ja joka on voinut olla muutoksenhaun kohteena.

Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Julkisten hankintojen oikeussuojakeinoista on säädetty muun ohella valvontadirektiivissä (direktiivi 89/665/ETY), sellaisena kuin se on muutettuna oikeussuojadirektiivillä (direktiivi 2007/66/EY) sekä julkisista käyttöoikeussopimuksista annetulla direktiivillä (direktiivi 2014/23/EU).

Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivin 2014/24/EU tai direktiivin 2014/23/EU soveltamisalaan kuuluviin hankintasopimuksiin liittyviin hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja varsinkin mahdollisimman nopeasti.

Direktiivin 1 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että muutoksenhakumenettelyt, joiden yksityiskohtaisista säännöistä kukin jäsenvaltio voi itse päättää, ovat ainakin niiden käytettävissä, jotka ovat tai ovat olleet tavoittelemassa tiettyä sopimusta, ja joiden etua väitetty virheellinen menettely on loukannut tai saattaa loukata.

Direktiivin 2 a artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä on käytössä tarpeeksi aikaa hakea tehokkaasti muutosta hankintaviranomaisten hankintaa koskeviin päätöksiin, antamalla tarvittavat säännökset muun ohella tämän artiklan 2 kohdassa vahvistettujen vähimmäisedellytysten mukaisesti.

Direktiivin 2 a artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa on säädetty asianomaisten tarjoajien ja ehdokkaiden muutoksenhakumahdollisuuden suojaksi sovellettavasta odotusajasta. Saman kohdan toisen alakohdan mukaan tarjoajat on katsottava asianosaisiksi, jos niitä ei ole vielä lopullisesti suljettu pois. Poissulkeminen on lopullista, jos siitä on ilmoitettu asianomaiselle tarjoajalle ja jos riippumaton muutoksenhakuelin on todennut poissulkemisen lailliseksi tai jos poissulkemiseen ei voida enää hakea muutosta.

Markkinaoikeus toteaa, että Espoon kaupungin julkaiseman 24.5.2017 päivätyn osallistumispyynnön liitteenä on ollut myös mainittuna päivänä päivätty tarjouspyyntökirje, jossa on ilmoitettu ehdokkaille asetetut soveltuvuusvaatimukset.

Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen johtaja on 29.6.2017 tekemässään päätöksessä § 12 todennut muun ohella, että kummatkin osallistumishakemuksen jättäneistä elinkeinonharjoittajista on täyttänyt soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset. Päätökseen ei ole oheistettu muita liitteitä kuin hankintaoikaisuohje ja valitusosoitus markkinaoikeuteen.

Päätöksessä on tarjoajien soveltuvuuden arvioinnin osalta todettu seuraavaa: "Kumpikin osallistumishakemus on osallistumispyynnön ja sen liitteiden mukainen ja kumpikin täyttää soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset." Lisäksi on ilmoitettu niiden henkilöiden nimet, jotka ovat tarkastaneet osallistumishakemukset.

Tarjouspyynnössä, joka on päivätty 30.6.2017, on todettu, että tarjouspyynnön saajat ovat täyttäneet vähimmäis- ja soveltuvuusvaatimukset hankinnan ensimmäisessä vaiheessa. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjouksen valintaperusteena olevan kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnan painoarvo on 75 prosenttia ja laatutekijöiden 25 prosenttia.

Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen johtaja on 19.10.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 18 valinnut CityBike Finland Ltd:n tarjouksen. Hankintapäätökseen on liitetty 6.10.2017 päivätty tarjousten vertailupöytäkirja, jossa on ilmoitettu vertailuhinnat ja hintapisteet sekä laatutekijöiden osalta annetut pisteet perusteluineen.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön teknisen toimen johtajan päätöksessä 29.6.2017 § 12 ei ole ilmoitettu yhdenkään ehdokkaan poissulkemisesta. Päätös ei ole myöskään sisältänyt siinä viitattuun tarjoajien soveltuvuuden arviointiin tai ehdokkaiden hyväksymiseen liittyviä perusteluja siten, että valittaja olisi päätöksen perusteella voinut arvioida oikeussuojan tarvettaan kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä. Kun päätöksellä ei ole lopullisesti ratkaistu valittajan asemaa hankintamenettelyssä, on valittajan katsottava olleen muutoksenhakuun oikeutettu 19.10.2017 tehdystä hankintapäätöksestä, jolla hankintayksikkö on tehnyt valinnan valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjouksen väliltä. Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukainen valitusaika ei siten ole alkanut kulua vielä 29.6.2017 tehdyn päätöksen tiedoksiannosta valittajalle, vaan vasta 19.10.2017 tehdyn hankintapäätöksen tiedoksiannosta, joka on tapahtunut 20.10.2017. Valittajan valitus, joka on saapunut markkinaoikeuteen 2.11.2017 on siten tehty hankintalain 147 §:n mukaisessa valitusajassa. Hankintayksikön vaatimus valituksen tutkimatta jättämisestä on siten hylättävä.

Valitun tarjoajan referenssit

Espoon kaupungin julkaiseman 24.5.2017 päivätyn osallistumispyynnön liitteenä on ollut tarjouspyyntökirje, jossa on ilmoitettu ehdokkaille asetetut soveltuvuusvaatimukset muun ohella seuraavalla tavalla:

"Ehdokas on vastannut vähintään kahden (2) kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttamisesta ja operoinnista viimeisen viiden (5) vuoden aikana (2012-2016). – – Kummankin kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttamisen ja operoinnin on täytynyt käsittää koko kaupunkipyöräjärjestelmä (muun muassa kaupunkipyörät, kaupunkipyöräasemat, tietojärjestelmä ja järjestelmän ylläpito- ja asiakaspalvelu)."

Osallistumishakemukseen on lisäksi liittynyt liite 2, jolla ehdokkaan on tullut ilmoittaa kaupunkipyöräreferenssinsä. Vähimmäisvaatimuksen täyttyminen todetaan liitteen mukaan kahden ensimmäisen referenssin perusteella.

Voittanut tarjoaja on osallistumishakemukseensa liittämässä liitteessä 2 ilmoittanut yhteensä 15 referenssikohdetta. Näistä kaksi ensimmäistä ovat olleet HKL ja Stockholms stad, eli Tukholman kaupunki, joista viimeksi mainitun osalta valittaja on esittänyt, että kyseistä kohdetta ei ole toteuttanut valitun tarjoajan tarjousorganisaatioon kuuluva yhtiö.

Voittanut tarjoaja on esittänyt tarjousorganisaationsa osallistumishakemuksensa liitteessä 3, Hallinnollinen organisaatio. Liitteessä 3 on tältä osin todettu muun ohella seuraavaa:

"Ehdokkaana ja tarjoajana on KaupunkiPyörä Suomi Oy (CityBike Finland Oy). KaupunkiPyörä Suomi Oy:stä 80 % omistaa Marfina, S.L., ja 20 % Smoove S.A.S. KaupunkiPyörä Suomi Oy on perustettu vuonna 2016, ja se toimittaa kaupunkipyöräprojektin Helsingin kaupungin liikennelaitokselle (HKL). HKL-projekti alkoi vuonna 2016 ja siihen kuuluu 1 500 pyörää. Ehdokkaana ja tarjoajana toimiva KaupunkiPyörä Suomi Oy on suoraan sopimussuhteessa tilaajan kanssa toimiva taho ja vastaa siten suhteessa tilaajaan koko palveluhankinnan toimittamisesta ja kaikista hankintasopimuksen velvoitteista. KaupunkiPyörä Suomi Oy vastaa mm. pyörien yhteiskäyttöjärjestelmästä (pyörät, pyöräasemat, IT-järjestelmät/-palvelut), toiminnasta (korjaus/kunnossapito, uudelleenjakelu ja asiakaspalvelu) sekä mainonnasta ja sponsoroinnista.

Smoove S.A.S. on pyöräjärjestelmän toimittaja. Smoove toimittaa pyörien Smoove-yhteiskäyttöjärjestelmän toimintaan tarvittavat pyörät, pyöräasemat ja IT-tuotteet ja

-palvelut. – – Smoove S.A.S. on tarjouksessa KaupunkiPyörä Suomi Oy:n alihankkija, joka toimittaa kaupunkipyöräjärjestelmän (pyörät, pyöräasemat, IT-järjestelmät/-palvelut).

Clear Channel Suomi Oy kuuluu kansainväliseen Clear Channel Outdoor -konserniin. – – Clear Channelin referenssiprojektit on lueteltu Liitteessä 2. Clear Channelin tekniset ja ammatilliset voimavarat ovat KaupunkiPyörä Suomi Oy:n käytössä koko sopimuskauden ajan. KaupunkiPyörä Suomi Oy toimittaa tarvittaessa tarjouksensa yhteydessä (tai tilaajan pyynnöstä aiemmin) sitoumuksen tämän osoittamiseksi. Tässä tarjouksessa Clear Channel Suomi Oy on KaupunkiPyörä Suomi Oy:n alihankkija, joka vastaa mainontayksikköjen ja järjestelmäsponsoroinnin hallinnasta.

Marfina S.L. (Moventia) on KaupunkiPyörä Suomi Oy:n 80-prosenttisesti omistava emoyhtiö. KaupunkiPyörä Suomi Oy käyttää hankinnassa hyväkseen Marfina S.L.:n (Moventia) taloudellisia ja rahoituksellisia voimavaroja, jotka ovat KaupunkiPyörä Suomi Oy:n käytettävissä koko sopimuskauden ajan. KaupunkiPyörä Suomi Oy toimittaa tarvittaessa tarjouksensa yhteydessä (tai tilaajan pyynnöstä aiemmin) sitoumuksen tämän osoittamiseksi."

Voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen liitteessä 2 on Tukholman kaupunkia koskevan referenssin osalta ilmoitettu kohdassa "Kaupunkipyöräjärjestelmän lyhyt kuvaus tai linkki järjestelmän nettisivuille" seuraavaa:

"Alihankkija: Clear Channel
Järjestelmän nimi: City Bikes
Sijainti: Stockholm, Sweden
http://www.citybikes.se/home"

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan hankinnoissa, joiden kohteena on kokoonpano- tai asennustoimia edellyttäviä tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita, ehdokkaiden ja tarjoajien ammatillinen pätevyys palvelujen suorittamiseksi tai asennustoimien taikka rakennusurakan toteuttamiseksi voidaan arvioida ammattitaidon, kokemuksen ja luotettavuuden perusteella.

Hankintalain 86 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 192 ja 193) mukaan pykälässä ehdotetaan säädettäväksi hankintayksikön asettamista ehdokkaan ja tarjoajan teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevista vaatimuksista.

Esitöissä on edelleen todettu, että pykälän 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankinnan toteuttamisessa tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin. Lainkohdassa tarkoitetut vaatimukset voivat koskea esimerkiksi ehdokkaiden ja tarjoajien aikaisempaa kokemusta hankinnan kohteena olevan urakan, palvelun tai tavarantoimituksen kaltaisista sopimuksista, ehdokkaan tai tarjoajan johtohenkilöiden tai palvelun tai urakan suorittamisesta vastaavien henkilöiden koulutusta ja ammatillista pätevyyttä, ehdokkaan tai tarjoajan teknisiä laitoksia, laadunvarmistusmenetelmiä, tuotantokapasiteettia sekä työvoimaa. Lain liitteessä D on tyhjentävästi lueteltu teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevat selvitykset, joilla hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta tai tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä. Liitteessä rajattu selvitysten käyttö ohjaa välillisesti myös teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien vaatimusten asettamista, koska asetettujen vaatimusten tulisi olla sellaisia, että niiden täyttyminen voidaan osoittaa liitteessä D mainituilla selvityksillä. Myös teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tulee liittyä ehdokkaan tai tarjoajan mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta ja niiden pitää olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Hankintalain 92 §:n 2 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta niiden välisten suhteiden oikeudellisesta luonteesta. Myös ryhmittymä voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden yksiköiden voimavaroja. Muiden yksiköiden henkilöstön pätevyyteen ja kokemukseen liittyviä voimavaroja voidaan käyttää hyväksi vain, jos kyseiset muut yksiköt suorittavat hankinnan kohteena olevat rakennusurakat tai palvelut taikka osan niistä. Ehdokkaan tai tarjoajan taikka niiden ryhmittymän on osoitettava hankintayksikölle taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien sekä muiden vaatimusten täyttyminen.

Mainitun pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 200) mukaan pykälän 2 momenttiin otetaan säännös siitä, että muiden yksiköiden henkilöstön pätevyyteen ja kokemuksen liittyviä voimavaroja voidaan käyttää hyväksi vain, jos kyseiset muut yksiköt suorittavat hankinnan kohteena olevat rakennusurakat ja palvelut tai osan niistä. Lisäys perustuu hankintadirektiivin 63 artiklan 1 kohtaan. Tällöin tarjoaja ei voi viitata sellaisiin voimavaroihin, joita sillä ei ole käytössään juuri siinä osassa hankintaa, johon kohdistuen hankintayksikkö on niitä vaatinut. Nimenomaan henkilöstöä koskevissa vaatimuksissa on tärkeää, että viitattu toinen toimittaja myös tosiasiallisesti toteuttaa hankintasopimuksen sisältämät työt.

Esitöissä on edelleen todettu, että näyttövelvollisuus hankintayksikön esittämien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen ja ammatilliseen pätevyyteen sekä muiden vaatimusten täyttämisestä on siihen vetoavalla ehdokkaalla, tarjoajalla tai niiden ryhmittymällä. Näyttönä voidaan käyttää esimerkiksi yritysten välisiä sopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla osoitetaan, että vaaditut edellytykset täyttävät voimavarat ovat ehdokkaiden tai tarjoajien taikka ryhmittymän käytettävissä. Hankintayksikön tulee arvioida näytön riittävyys vaatimusten täyttymisestä. Unionin tuomioistuin on käsitellyt muiden yksiköiden voimavaroihin vetoamista asiassa C-176/98, Holst Italia (EU:C:1999:593). Tapauksessa tarjouskilpailuun osallistunut yritys osoitti vuosiliikevaihtoa koskevan vaatimuksen täyttymisen osaomistajansa liikevaihtoa koskevalla näytöllä. Tuomioistuin katsoi sallituksi sen, että sellainen palvelujen suorittaja, joka ei täytä tarjouskilpailuun osallistumisen vähimmäisedellytyksiä, voi vedota kolmannen suorituskykyyn, johon se voi turvautua hankinnan toteuttamisessa. Tarjouskilpailuun osallistuvan yrityksen on osoitettava näyttö resurssien käytettävyydestä. Hankintayksikön on vastaavasti tarkastettava takeet siitä, että resurssit ovat käytettävissä koko sen ajan jonka sopimus kattaa.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön osalta markkinaoikeus toteaa, että sen asiassa C-389/92 Ballast Nedam Groep (BNG I) ja asiassa C-5/97 Ballast Nedam Groep (BNG II) antamissa tuomioissa (EU:C:1994:133 ja EU:C:1997:636) oli kysymys tilanteesta, jossa konsernin määräävässä asemassa oleva oikeushenkilö vetosi konserniin kuuluvien yhtiöiden suorituskykyyn. Unionin tuomioistuimen mukaan, kun yhtiö teknisen, rahoituksellisen ja taloudellisen suorituskykynsä todistamiseksi esittää tytäryhtiöidensä viiteasiakirjoja, sen on näytettävä toteen, että se itsensä ja tytäryhtiöidensä välisen oikeudellisen suhteen luonteesta riippumatta tosiasiallisesti hallitsee tytäryhtiöiden varoja, jotka ovat välttämättömiä sopimuksen toteuttamiseksi (asiassa C-5/97 annetun tuomion 12 kohta).

Unionin tuomioistuimen edellä mainituissa asioissa oli kysymys vanhojen rakennusurakoita koskeneiden direktiivien (direktiivit 71/304/ETY ja 71/305/ETY) tulkinnasta. Unionin tuomioistuin on sittemmin toistanut edellä mainitun kannan palveluhankintoja koskeneen direktiivin (direktiivi 92/50/ETY) tulkintaa koskeneessa asiassa C-176/98 Holst Italia (EU:C:1999:593, 29 kohta), jossa annettuun tuomioon on puolestaan viitattu julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2004/18/EY (jäljempänä hankintadirektiivi) tulkintaa koskevassa asiassa C-94/12 Swm Costruzioni 2 ym. annetussa tuomiossa (EU:C:2013:646).

Unionin tuomioistuin on asiassa C-94/12 antamassaan tuomiossa todennut, että hankintadirektiivissä sallitaan useampien taloudellisten toimijoiden voimavarojen yhdistäminen hankintaviranomaisen vahvistamien soveltuvuutta koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi, kunhan hankintaviranomaiselle osoitetaan, että ehdokkaalla tai tarjoajalla, joka käyttää hyväkseen yhden tai useamman muun yksikön voimavaroja, on tosiasiallisesti käytettävinään näiden muiden yksikköjen voimavarat, joita hankintasopimuksen täyttäminen edellyttää (33 kohta). Unionin tuomioistuin on kyseisessä tuomiossa lausunut, että hankintadirektiivin 47 artiklan 2 kohtaa ja 48 artiklan 3 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 44 artiklan 2 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jolla julkista rakennusurakkaa koskevaan hankintamenettelyyn osallistuvia taloudellisia toimijoita kielletään lähtökohtaisesti käyttämästä saman valmiusryhmän osalta useamman yrityksen voimavaroja.

Hankintadirektiivin 48 artiklassa on säädetty teknisen ja ammatillisen pätevyyden arvioimisesta ja todentamisesta. Artiklan 3 kohdan mukaan taloudellinen toimija voi tiettyä hankintasopimusta varten tarvittaessa käyttää muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisten yhteyksien oikeudellisesta luonteesta. Sen on tässä tapauksessa osoitettava hankintaviranomaisille, että sillä on käytettävissään hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat keinot esittämällä esimerkiksi todisteen näiden yksiköiden antamasta sitoumuksesta antaa tarvittavat keinot taloudellisen toimijan käyttöön.

Voimassa olevalla hankintalailla on pantu täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (jäljempänä uusi hankintadirektiivi). Uuden hankintadirektiivin 63 artiklan 1 kohdassa on vastaavasti kuin hankintadirektiivin 48 artiklassa säädetty taloudelliseen tilanteeseen ja rahoitusasemaan sekä tekniseen ja ammatilliseen pätevyyteen liittyen, että talouden toimija voi tarkoituksenmukaisissa tapauksissa yksittäistä sopimusta varten käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisten yhteyksien oikeudellisesta luonteesta. Mainitussa kohdassa on edelleen säädetty, että jos talouden toimija haluaa käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja, sen on osoitettava hankintaviranomaiselle, että sillä on käytettävissään tarvittavat voimavarat, esittämällä esimerkiksi näiden yksiköiden asiasta antama sitoumus.

Hankintalain esitöihin ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön viitaten markkinaoikeus katsoo, että ehdokkaan tai tarjoajan velvollisuutena on esittää selvitys siitä, että sillä on käytättävissään ne voimavarat ja se kokemus, joihin se vetoaa täyttääkseen hankintayksikön asettamat teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevat soveltuvuusvaatimukset. Jos ehdokas tai tarjoaja ei esitä täyttävänsä ehdottomiin soveltuvuusvaatimuksiin liittyviä vähimmäisvaatimuksia, on hankintayksikön velvollisuutena sulkea ehdokas tai tarjoaja tarjouskilpailusta.

Kuten edellä on todettu, osallistumispyynnön liitteenä olleessa tarjouspyyntökirjeessä on asetettu vaatimus siitä, että ehdokas on vastannut vähintään kahden kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttamisesta ja operoinnista viimeisen viiden vuoden aikana siten, että toteuttaminen ja operointi on käsittänyt koko kaupunkipyöräjärjestelmä sisältäen muun muassa kaupunkipyörät, kaupunkipyöräasemat, tietojärjestelmät ja järjestelmien ylläpito- ja asiakaspalvelun. Osallistumishakemuksen liitteessä 2, jolla ehdokkaan on tullut ilmoittaa kaupunkipyöräreferenssinsä, on lisäksi todettu, että vähimmäisvaatimuksen täyttyminen todetaan kahden ensimmäisen referenssin perusteella.

Voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen liitteessä 2 on järjestyksessä toisena referenssikohteena ilmoitettu Tukholman kaupunki. Lomakkeen kohdassa "Kaupunkipyöräjärjestelmän lyhyt kuvaus tai linkki järjestelmän nettisivuille" on ilmoitettu referenssikohteen toteuttajasta "Alihankkija: Clear Channel".

Tukholman kaupungin kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttaja ja ylläpitäjä vuodesta 2006 lukien on kaupungin oman ilmoituksen mukaan ollut yksin Clear Channel Sverige AB. Voittanut tarjoaja on osallistumishakemuksessaan ilmoittanut Clear Channel Suomi Oy:n toimivan sen alihankkija ja vastaavan mainontayksikköjen ja järjestelmäsponsoroinnin hallinasta. Osallistumishakemuksesta ei ole käynyt ilmi, että Clear Channel Sverige AB olisi voittaneen tarjoajan tytäryhtiö tai siihen muutoin sellaisessa suhteessa, että voittanut tarjoaja olisi voinut ilmoittaa sen toteuttaman kaupunkipyöräjärjestelmän referenssikseen.

Osallistumishakemuksesta ei myöskään ole käynyt ilmi, että Clear Channel Sverige AB olisi voittaneen tarjoajan alihankkijakseen mainontayksikköjen ja järjestelmäsponsoroinnin hallinnan osalta ilmoittaneen Clear Channel Suomi Oy:n tytäryhtiö tai muutoin sellaisessa asemassa, että sen voimavarojen voitaisiin Clear Channel Suomi Oy:n kautta katsoa olevan voittaneen tarjoajan käytössä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että voittanut tarjoajan Tukholman kaupungin kaupunkipyöräjärjestelmän osalta ilmoittama referenssi ei ole ollut riittävä selvitys siitä, että voittanut tarjoaja olisi osallistumishakemuksen liitteenä olleessa tarjouspyyntökirjeessä edellytetyllä tavalla vastannut vähintään kahden kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttamisesta ja operoinnista viimeisen viiden vuoden aikana. Näin ollen virheettömässä hankintamenettelyssä hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi:
1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; 3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Saman pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Markkinaoikeus voi kuitenkin jättää hyvitysmaksun määräämättä, jos hankintayksikkö on pidättäytynyt hankintapäätöksen täytäntöönpanosta markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Markkinaoikeus on 12.12.2017 antamallaan päätöksellä numero 771/17 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon ja hankintasopimus on allekirjoitettu 20.12.2017. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälässä säädettäisiin tarkemmin 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta hyvitysmaksusta. Pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä vanha hankintalaki) 95 §:ssä säädettyä.

Vanhan hankintalain 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Valittaja on 29.6.2017 tehdyllä päätöksellä § 12 hyväksytty tarjoajaksi rajoitetulla menettelyllä toteutetussa tarjouskilpailussa. Valittajan lisäksi osallistumishakemuksen on jättänyt ainoastaan voittanut tarjoaja.

Hankintapäätöksessä 19.10.2017 § 18 on todettu, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja se on otettu mukaan tarjousvertailuun. Kun tarjoajia on ollut vain kaksi, ja hankintayksikön ei olisi tullut ottaa voittaneen tarjoajan tarjousta mukaan tarjousten vertailuun, markkinaoikeus katsoo, että ilman voittaneen tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa tehtyä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Hankintayksikön virheellinen menettely on näin ollen vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen ja se on siten määrättävä maksamaan valittajalle hyvitysmaksu.

Valituksen kohteena olevan hankinnan arvo on ollut hankintailmoituksen mukaan ollut noin 8.000.000 euroa ja tarjousten mukainen kokonaishinta vähintään noin 4.600.000 euroa. Hankintamenettelyn osalta ilmenneisiin seikkoihin nähden markkinaoikeus harkitsee hankintalain 155 §:n 1 momentissa tarkoitetun hyvitysmaksun määräksi 200.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus määrää Espoon kaupungin maksamaan Suomen kaupunkiautot Oy:lle, Unicom Consulting Oy:lle ja Tracetel SA:lle hyvitysmaksuna yhteensä 200.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Espoon kaupungin korvaamaan Suomen kaupunkiautot Oy:n, Unicom Consulting Oy:n ja Tracetel SA:n oikeudenkäyntikulut yhteensä 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Espoon kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 5.9.2018