MAO:404/18

Helen Oy - maksuvalvonnan, perinnän ja tulostuspalvelun hankinta

julkinen hankinta - erityisalojen hankintalaki - poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta - tiedon antaminen asiakirjasta

Diaarinumero: 2017/500
Antopäivä: 9.8.2018

ASIAN TAUSTA

Helen Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 30.12.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta maksunvalvonnan, perinnän ja tulostuspalvelun hankinnasta ajalle 1.8.2017–31.7.2020 ja toistaiseksi voimassa olevalle optiokaudelle.

Helen Oy:n hallitus on 21.6.2017 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Intrum Justitia Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 6.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 1.9.2017 antamallaan päätöksellä numero 542/17 hylännyt Helen Oy:n vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Lindorff Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.440 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on lisäksi vaatinut, että sille annetaan tieto voittaneen tarjoajan tarjouksesta, tarjouksen hintaliitteestä, voittaneen tarjoajan yhteisestä eurooppalaisesta hankinta-asiakirjasta sekä selonottoneuvottelun muistiosta.

Perusteet

Hankintayksikön olisi tullut hylätä voittanut tarjous. Voittaneen tarjoajan tarjoama hinta ei ole kuvannut hankinnan asianmukaisen toteuttamisen vaatimaa työmäärää ja siihen liittyviä kustannuksia oikealla tavalla ja hinta on siten hankkeen laatuun ja laajuuteen nähden poikkeuksellisen alhainen, mistä aiheutuu hankintayksikölle taloudellinen riski. Voittaneen tarjouksen hinta ei ole mahdollinen niin, että tarjous on sisältänyt kaikki hankinnan kohteena olevat palvelut ilman, että voittanut tarjoaja voi tehdä muita toimenpideveloituksia kannattavuuden saamiseksi. Voittanut tarjous on ollut noin 75 prosenttia halvempi kuin valittajan tarjous ja yli 80 prosenttia halvempi kuin voittaneen tarjoajan toinen tarjous. Alalla voidaan pitää normaalina noin 10–20 prosentin hinnaneroja. Valittaja ja kuultava ovat osallistuneet vastaaviin tarjouskilpailuihin aiemminkin ja tarjousten erot eivät ole olleet yhtä suuria.

Voittanut tarjous on ollut merkittävästi halvempi kuin hankintayksikkö on olettanut ja merkittävästi alempi kuin mitä on ollut hankintayksikön oma samanlaisten palvelujen tuottamisen kustannus. Hankintayksikön olisi tullut epäillä, miten näin suuret erot ovat mahdollisia samasta hankinnan kohteesta sekä siitä, että voittanut tarjoaja pystyy esitetyllä hinnalla suoriutumaan hankinnan kohteena olevan palvelun suorittamisesta hankintayksikön vaatimalla tavalla. Hankintayksikkö ei ole saanut voittaneelta tarjoajalta selvitystä siitä, miksi tarjottu hinta on niin alhainen taikka mihin suuret hintaerot perustuvat ja miten voittanut tarjoaja luotettavasti osoittaa mahdollisuutensa hankinnan toteuttamiseen tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Hankintapäätöksestä ei ole käynyt ilmi muun ohella sitä, onko voittaneen tarjoajan tarjous tehty tarjouspyynnön mukaisesti ja vastaako voittaneen tarjouksen sisältö tarjouspyyntöä.

Pyydettyjen voittaneen tarjoajan tarjousta koskevien tietojen saaminen voi vaikuttaa valittajan asian käsittelyyn ja niiden antamatta jättäminen vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen, sillä valittaja ei voi tarkistaa esimerkiksi sitä, täyttääkö valitun tarjoajan tarjous tarjouspyynnön vaatimukset tai sitä, onko voittanut tarjoaja esimerkiksi esittänyt veloituksia muista toimenpiteistä kuten maksupäivän siirroista tai laskukopiosta.

Vastine

Vaatimukset

Helen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.200 eurolla ja asianosaiskulut 1.500 eurolla, molemmat viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta hylätä voittanutta tarjousta. Toimiakseen huolellisesti hankintayksikkö on lisäksi selvittänyt voittaneen tarjouksen perusteita ja arvioinut sille aiheutuvia riskejä. Hankintayksikkö on lähettänyt molemmille tarjoajille täsmennyspyynnöt, joilla on varmistettu, että asiakkaiden maksumuistutuskulut jäävät tarjouspyynnön mukaisesti hankintayksikölle. Lisäksi hankintayksikkö on nimenomaisesti selvittänyt, onko voittaneen tarjoajan tarjousta pidettävä poikkeuksellisen alhaisena ja koituuko siitä riskejä hankintayksikölle. Tässä tarkoituksessa hankintayksikkö on pyytänyt selvitystä tarjouksen perusteista järjestämällä asiaa koskevan selonottoneuvottelun, jossa on ilmennyt muun ohella, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Neuvotteluissa ei ole ilmennyt riskejä siitä, että voittanut tarjoaja ei pystyisi tuottamaan tarjoamiaan palveluita tarjouspyynnön mukaisesti. Voittanut tarjoaja on alalla vakiintunut ja taloudellisesti vakaa sekä luottokelpoinen yhtiö. Hankintayksikkö on asianmukaisesti arvioinut saamansa selvityksen sekä julkisesti saatavilla olevien talous- ja muiden tietojen perusteella sille aiheutuvia toiminnallisia ja taloudellisia riskejä ja päätynyt siihen, ettei hankintayksiköllä käytettävissä olevien tietojen perusteella ole ollut aihetta epäillä, että sille aiheutuisi riskejä voittaneen tarjoajan tarjouksen hyväksymisestä tai että voittanut tarjoaja ei pystyisi tuottamaan palvelua tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla.

Hankintapäätöksestä on käynyt riittävällä tavalla ilmi päätöksen perustelut. Tarjousvertailun sisältö on esitetty hankintapäätöksen liitteenä olleessa vertailutaulukossa. Muutoksenhakuohjeesta on ilmennyt, minkä ajan kuluttua hankintasopimus voidaan tehdä. Se, että hankintapäätöksessä ei ole ollut erillistä mainintaa siitä, että tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia, ei ole muodostanut menettelyvirhettä.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut, että tarjous ja erityisesti sen yksikköhintaerittely sisältää voittaneen tarjoajan liike- ja ammattisalaisuuksia. Hankintayksikkö ei ole voinut antaa kyseisiä asiakirjoja niihin sisältyvien liike- ja ammattisalaisuuksien suojaamisen vuoksi. Tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on ilmennyt hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta. Valittaja vaatii tosiasiassa tietoja tarjouksen yksikköhinnoista sekä siitä, miten voittanut tarjoaja pystyy tuottamaan palvelut tarjoushinnalla.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Intrum Justitia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hinnoittelu ei ole ollut siten poikkeuksellisen alhainen, että yhtiön tarjous olisi tullut hylätä. Hankintayksikkö on selonottoneuvottelun yhteydessä varmistanut, että hinnoittelu on ollut tarjouspyynnön mukainen eikä se vaaranna hankinnan kohteena olevien palveluiden tuottamisen toteuttamista.

Valittajalla ei ole oikeutta saada tietoa kuultavan tarjouksen sisällöstä siltä osin, kuin ne sisältävät kuultavan liike- ja ammattisalaisuuksia. Kuultavan tarjouksessa olevat palvelukuvaukset, tekniset ratkaisut ja yksikköhinnoittelu ovat salassa pidettävää tietoa. Hankintayksikön hankintapäätöksestä ja vertailutaulukosta on ilmennyt hankintaan osallistuneiden tarjousten vertailu ja myös vertailuhinta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön tulisi joka tapauksessa antaa tiedot sellaisista osista asiakirjoja, jotka eivät sisällä salassa pidettäviä tietoja. Esimerkiksi tarjouksen kohdat "Kustannukset yhteensä" sekä "Optiot Postimaksut ja Luottotieto- ja seurantapalvelut" eivät ole hankintayksikön vastineessa mainittuja liike- ja ammattisalaisia yksikköhintatietoja, vaan kokonaishinnan osahintoja tai hankintayksikön vastineessa mainittuja välisummia. Myös muistio selonottoneuvottelusta on merkitty kokonaan salassa pidettäväksi, vaikka se olisi voitu laatia myös niin, että valittajalle olisi selvinnyt voittaneen tarjouksen perusteet asian selvittämiseksi tarvittavassa laajuudessa.

Olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi korvaamaan hankintayksikön tai kuultavan oikeudenkäyntikuluja. Koska hankintayksikkö ei ole pyynnöistä huolimatta antanut valittajan käyttöön tarvittavia tietoja, valittaja on joutunut käynnistämään nyt puheena olevan menettelyn varmistaakseen oikeusturvansa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että sille annetaan tieto kuultavan eli voittaneen tarjoajan tarjouksesta, tarjouksen hintaliitteestä, voittaneen tarjoajan yhteisestä eurooppalaisesta hankinta-asiakirjasta sekä selonottoneuvottelun muistiosta. Markkinaoikeus on 2.3.2018 toimittanut valittajalle voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat asianosaisjulkisiksi ilmoitetuilta osin.

Markkinaoikeus toteaa, että markkinaoikeudelle ei ole oikeudenkäyntiaineistona toimitettu kuultavan yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa. Huomioon ottaen se, että lopullisessa tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tarjoajia käyttämään yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa, markkinaoikeus hallintolainkäyttölain 42 §:n ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n nojalla katsoo, että valittajan vaatimus on kuultavan yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan osalta hylättävä. Asian arviointiin tältä osin ei vaikuta kysymys siitä, onko hankintayksikön sovellettavien hankintasäännösten nojalla tullut vaatia yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan toimittamista kysymyksessä olevassa hankinnassa.

Valittajan vaatimat muut asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan vaatimuksen johdosta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä oikeudenkäynnin osapuolena olevana asianosaisena.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Mainitun lainkohdan mukaan salassa pidettäviä ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 11 §:ssä on säädetty asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niihin rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Mainitussa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 30) on lisäksi todettu, ettei oikeudenkäynti saa muodostua myöskään keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja koskevissa asioissa.

Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Harkittaessa valittajan vaatimien asiakirjojen antamista valittajalle on otettava huomioon asiakirjojen antamisesta voittaneelle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan edellä mainitut salaisiksi merkityt asiakirjat sisältävät muun ohella yksityiskohtaista tietoa voittaneen tarjoajan hinnoittelun muodostumisesta. Markkinaoikeus katsoo, että voittaneella tarjoajalla voidaan katsoa olevan liiketoimintoihinsa liittyvä objektiivinen intressi pitää edellä mainitut tiedot salassa. Kyse on siten tältä osin julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liike- tai ammattisalaisuuksista. Kun lisäksi otetaan huomioon asiaa koskevat valittajan tiedoksi saamat asiakirjat sekä jäljempänä pääasiaratkaisun perusteluissa lausuttu, markkinaoikeus katsoo, että vaadituilla voittaneen tarjoajan liike- tai ammattisalaisuuksia sisältävillä asiakirjoilla ei ole hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa sillä tavalla merkitystä, että tiedon antamatta jättäminen kyseisistä asiakirjoista vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjoista.

Pääasiaratkaisun perustelut

Poikkeuksellisen alhainen hinta

Asiassa sovellettavan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007; jäljempänä erityisalojen hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 55 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä.

Erityisalojen hankintalain 55 §:n 1 momentin esitöiden (HE 50/2006 vp s. 167) mukaan hankintayksiköllä on oikeus hylätä hankintaan nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset. Poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulisikin perustua siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Koska nyt käsillä oleva hankintamenettely on aloitettu sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta 106 artiklan 1 kohdassa sen täytäntöönpanolle varattu määräaika on päättynyt, ja koska direktiivin määräykset on saatettu osaksi Suomen lainsäädäntöä vasta hankintamenettelyn alkamishetken jälkeen voimaan tulleella lailla vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1398/2016), on asiassa otettava huomioon direktiivin ehdottomat ja riittävän täsmälliset määräykset (esimerkiksi Tuomio 5.10.2004, yhdistetyt asiat C-397/01–C-403/01, Pfeiffer, EU:C:2004:584, 103 kohta).

Mainitun direktiivin 84 artiklan 1 kohdan mukaan hankintayksiköiden on vaadittava, että talouden toimijat antavat selvityksen tarjouksessa olevista hinnoista tai kustannuksista, jos tarjoukset vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta rakennusurakoihin, tavaroihin tai palveluihin nähden.

Kohdassa 1 tarkoitetut selvitykset voivat koskea erityisesti
a) valmistusmenetelmän, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia näkökohtia;
b) valittuja teknisiä ratkaisuja tai tarjoajan käytettävissä olevia poikkeuksellisen edullisia ehtoja tuotteiden toimittamiseksi, palvelun suorittamiseksi tai urakan toteuttamiseksi;
c) tarjottujen tuotteiden, palvelujen tai rakennusurakoiden omintakeisuutta;
d) 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista;
e) 88 artiklassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista;
f) tarjoajan mahdollisuutta saada valtiontukea.

Saman artiklan 3 kohdan mukaan hankintayksikön on arvioitava annetut tiedot kuulemalla tarjoajaa. Se voi hylätä tarjouksen vain siinä tapauksessa, että toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa, kun otetaan huomioon 2 kohdassa tarkoitetut tekijät. Hankintayksiköiden on hylättävä tarjous, jos ne ovat todenneet, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen, koska se ei ole 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sovellettavien velvoitteiden mukainen.

Mainitun direktiivin 36 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava aiheellisia toimenpiteitä varmistaakseen, että talouden toimijat noudattavat hankintasopimuksia toteuttaessaan sovellettavia ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita, jotka on vahvistettu unionin lainsäädännössä, kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai liitteessä XIV luetelluissa kansainvälisissä ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisissa säännöksissä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on edellä mainituissa puitteissa harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan edellyttävän tarjouksessa olevien hintojen tai kustannusten selvittämistä ja mahdollista tarjouksen hylkäämistä. Hankintayksikön on kuitenkin tarjouksen hintaa arvioidessaan meneteltävä tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua koskevan vaatimuksen mukaisesti.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperuste on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyynnön liitteen "Lopullinen tarjouspyyntö Helen Oy maksunvalvonnan perinnän ja tulostuspalvelun hankinta" kohdan "Hankinnan vertailukriteerit" alakohdassa "1. Elinkaarikustannus, max 30 pistettä" on todettu, että elinkaarinkustannuksen osalta verrataan neljän vuoden palvelun tuotantotoiminnan kokonaiskustannusta ja tarjoajan käyttöönottoprojektissa hankintayksiköltä veloittamia työkustannuksia. Voittaneen tarjouksen elinkaarikustannus on ollut 464.968 euroa, voittaneen tarjoajan toisen tarjouksen elinkaarikustannus on ollut 2.664.586,58 euroa ja valittajan molempien tarjousten elinkaarikustannus on ollut 1.825.623,60 euroa.

Vaikka voittaneen tarjouksen hinta on ollut selvästi alhaisempi kuin muut tarjoushinnat, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut arvioida, että voittanut tarjoaja voi toteuttaa tarjouspyynnön kohteena olevan palvelun tarjouksen mukaisella hinnalla. Asiassa esitetyn selvityksen perustella asiassa ei ole ilmennyt myöskään seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole hylännyt tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Hankintapäätös

Valittaja on esittänyt, että sille ei ole annettu riittävästi tietoa hankintamenettelystä, kun hankintapäätöksessä ei ole otettu kantaa voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuteen.

Erityisalojen hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Saman pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on lisäksi käytävä ilmi, minkä ajan kuluttua hankintasopimus voidaan tehdä.

Asiassa annettu hankintapäätös on muodostunut sähköpostiviestistä, jonka liitteenä on toimitettu vertailutaulukko ja muutoksenhakuohje. Hankintasäännöksistä ilmenevä hankintamenettelyn etenemistapa huomioon ottaen ammattimaisesti toimiva elinkeinonharjoittaja on voinut päätellä tarjousvertailuun mukaan otettujen tarjousten täyttäneen hankintayksikön näkemyksen mukaan tarjouspyynnön vaatimukset. Muutoksenhakuohjeistuksessa on ollut lisäksi maininta odotusajasta. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintapäätös ole ollut valittajan esittämällä tavalla perusteiltaan puutteellinen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Sen sijaan asianosaiskulut on tarkoitettu korvattavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kun asiassa ei ole voitu todeta, että hankintayksikölle olisi aiheutunut oikeudenkäynnistä tavanomaisesta poikkeavia erityisiä kuluja, on vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Lindorff Oy:n korvaamaan Helen Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.200 eurolla ja Intrum Justitia Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla, molemmat viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Helen Oy:n vaatimuksen asianosaiskulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Riikka Pirttisalo ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 24.8.2018