MAO:378/18

Heinolan vuokra-asunnot Oy - rakennusurakat

julkinen hankinta - hankintalaki 2017 - vertailuperusteet - hyvitysmaksun edellytykset

Diaarinumero: 2017/490 ja 2017/547
Antopäivä: 10.7.2018

ASIAN TAUSTA

Heinolan vuokra-asunnot Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 16.5.2017 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta rakennusurakasta.

Heinolan vuokra-asunnot Oy:n hallitus on 15.6.2017 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Rakennusliike Valve Oy:n tarjouksen.

Heinolan vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtaja on 4.7.2017 tekemällään täsmennetyllä hankintapäätöksellä (jäljempänä hankintaoikaisupäätös) oikaissut 15.6.2017 tehdyn hankintapäätöksen mukaista tarjousvertailun pisteytystä muuttamatta kuitenkaan hankintapäätöksen lopputulosta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 770.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 23.8.2017.

ASIOIDEN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Markkinaoikeuden asia diaarinumero 2017/490

Valitus

Vaatimukset

Savon Julkisivurakennus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan 15.6.2017 tehdyn hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna käsillä olevassa asiassa ja markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2017/547 yhteensä 90.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.421,60 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjousten vertailuperusteet ovat olleet epäselvät. Hankintayksikkö ei ole yksilöinyt laatua koskevia vertailuperusteita niin, että tarjoajat olisivat tarjouksia laatiessaan voineet tietää, mitä tekijöitä hankintayksikkö on tarjousten vertailussa arvostanut. Kun hankintayksikkö on asettanut laatuperusteet hankintasäännösten vastaisesti, annetut tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä ilmoittanut, mitä laadun arvioinnissa on tarkoitettu toimitusvarmuudella. Tarjouspyynnössä ilmoitettu toimitusvarmuutta koskeva kriteeri on jättänyt hankintayksilölle rajoittamattoman vapauden arvioida tarjouksia haluamallaan tavalla.

Hankintayksikkö ei saa käyttää tarjoajia koskevia soveltuvuusvaatimuksia hankinnan vertailuperusteina. Hankintapäätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta on käynyt ilmi, että toimitusvarmuuden osalta tarjoajat ovat saaneet pisteitä tilaajavastuuvelvoitteiden täyttämisestä, referensseistä, työntekijämääristä, RALA-pätevyydestä ja vastuuvakuutuksesta. Hankintapäätöksen mukaan kyseiset tarjousvertailussa tosiasiallisesti huomioon otetut seikat on ilmoitettu tarjoajien soveltuvuusvaatimuksiksi.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksen tiedoksiannon jälkeen toimittanut valittajalle tiedoksi tausta-asiakirjan, josta on käynyt ilmi hankintayksikön käyttämät laatukriteerien tarkemmat pisteytysperusteet. Myös muita tarjouspyynnössä ilmoitettuja laatukriteereitä on tarkennettu vasta tarjousvertailua varten laaditussa tausta-asiakirjassa siten, että tarjoajat eivät ole voineet ottaa tarjouksia laatiessaan huomioon hankintayksikön arvostamia painotuksia. Tausta-asiakirjassa toimitusvarmuuden osalta on arvioitaviksi seikoiksi ilmoitettu toimitusvarmuus ja toteutuksen realistisuus hintaan nähden, referenssit, henkilöstö ja työn organisointi. Myös muita laatuvertailussa huomioon otettavia seikkoja on ilmoitettu yksityiskohtaisemmin kuin tarjouspyynnössä.

Hankintayksikkö on myös vertaillut ja pisteyttänyt tarjoukset virheellisesti. Valittajan tarjous on saanut toimitusvarmuutta koskevan laatukriteerin osalta 35 pistettä muiden tarjoajien tarjousten saatua 40 pistettä. Valittajan tarjouksen saama pistemäärä on ollut perusteettomasti muiden tarjoajien tarjouksia alhaisempi. Hankintapäätöksessä valittajan tarjoukselle annettuja pisteitä on perusteltu muun ohella sillä, että valittaja ei ole tarjouksessaan ilmoittanut työntekijöidensä määrää. Valittajan tarjoukseen liitetyn RALA-raportin mukaan sen työntekijämäärä on vastannut voittaneen tarjoajan ja toiseksi tulleen tarjoajan työntekijämäärää. Oikein suoritetussa vertailussa valittajan tarjouksen olisi pitänyt saada toimitusvarmuudesta täydet 40 pistettä.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen erikseen ilmoittanut valittajalle, että valittajan tarjoukselle annettuihin pisteisiin toimitusvarmuuden osalta on vaikuttanut alentavasti valittajan ilmoittamat henkilöreferenssit. Hankintayksikkö on vähentänyt pisteitä, koska valittajan ilmoittaman työnjohtajan ikä oli ylittänyt julkisen sektorin eläkeiän. Asiassa ei ole ollut perusteita alentaa valittajan saamaa pistemäärää työnjohtajan iän vuoksi.

Valittajan tarjoukselle on annettu laadunvarmistustoimenpiteiden osalta 15 pistettä, kun taas muiden tarjoajien tarjouksille on annettu 20 pistettä. Valittajan tarjoukselle annettu pistemäärä on tässäkin kohtaa ollut perusteettomasti muita tarjouksia alhaisempi, sillä valittaja on laadunhallinnan kuvauksessa ilmoittanut laativansa laatusuunnitelman ja tarkastusasiakirjan. Myös erilaiset laaduntarkastustoimenpiteet on kuvattu. Valittajan suunnitelman laadunvarmistustoimenpiteet ovat olleet vastaavalla tasolla kuin muillakin tarjoajilla.

Tilaajan ja urakoitsijan yhteistoimintaa koskevan laatukriteerin osalta valittajan tarjouksen pisteytystä on hankintapäätöksen perusteella alentanut se, että kohde on ollut urakoitsijalle tuntematon. Edellä mainittua pisteytysperustetta ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä eikä hankintayksikön jälkikäteen toimittamassa tarkemmassa tausta-asiakirjassa. Peruste on suosinut hankintayksikön aiempia sopimuskumppaneita. Valittaja on järjestänyt ja kuvannut tilaajan ja urakoitsijan yhteistoiminnan vastaavalla tavalla kuin muutkin tarjoajat. Oikein suoritetussa vertailussa valittajan tarjous olisi saanut kyseisestä kriteeristä muiden tarjoajien tavoin viisi pistettä.

Vastine

Vaatimukset

Heinolan vuokra-asunnot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.952 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan valitus tulee jättää tutkimatta, koska valittajalla ei ole enää oikeussuojan tarvetta. Valituksen kohteena on hankintayksikön 15.6.2017 tekemä hankintapäätös. Valittajalla ei ole enää oikeussuojan tarvetta mainitulta osin, sillä hankintayksikkö on sittemmin 4.7.2017 tekemällään päätöksellä kumonnut 15.6.2017 tehdyn hankintapäätöksen tekemällä asiassa uuden hankintaoikaisupäätöksen.

Tarjouspyyntö ja vertailuperusteet ovat olleet selkeät, koska saadut neljä tarjousta ovat olleet yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia. Hankintayksikkö on antanut tarjoajille mahdollisuuden esittää kysymyksiä tarjouspyynnöstä.

Hankintayksikkö on 4.7.2017 tehnyt hankintaoikaisupäätöksen, jolla se on korjannut valittajan tarjoukselle annettuja pisteitä toimitusvarmuuden ja laadunvarmistustoimenpiteiden osalta. Toimitusvarmuuden osalta hankintayksikkö on korjannut valittajan tarjoukselle annettua pistemäärää, koska valittajan esittämä väite henkilöstön määrän esittämisestä tarjouksessa on ollut perusteltu. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan voinut antaa valittajan tarjoukselle täyttä pistemäärää kyseisestä kohdasta, sillä valittajan tarjouksessa on ollut selkeä tasoero verrattuna muihin tarjoajien tarjouksiin. Erot ovat liittyneet valittajan tarjoaman työnjohtajan ansioluettelossa esitettyihin referensseihin sekä siihen, että muut tarjoajat ovat valittajan yhden vastuuhenkilön sijaan tarjonneet kahta vastaavaa henkilöä työmaan laajuuden vuoksi.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut liittää kuvaus ja suunnitelma toiminnastaan urakan toteuttamisessa painottaen laadun arvioinnissa esitettyjä seikkoja. Alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on kokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella tullut itsenäisesti tunnistaa ja kuvata laatutekijöiden keskeiset tekijät. Vertailuperusteita koskeva tausta-asiakirja on toiminut tarjousten arvioinnin tarkistuslistana, joka on tukenut arvioinnin suorittaneiden asiantuntijoiden perusteluiden yhdenmukaisuutta, tasapuolista vertailua ja sen arviointia, millä tarjoajalla on parhaat edellytykset toimittaa hankintayksikön tarvitsemaa palvelua.

Hankintayksikkö ei ole valinnut toimittajaksi samaa yritystä, joka on voittanut edellisen perusparannuskohteen kilpailutuksen. Vertailu on tehty puolueettomasti ja se on perustunut vain tarjouspyynnössä asetettuihin kriteereihin.

Kuultavan lausunto

Rakennustoimisto Valve Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen valitus on tutkittava. Hankintayksikkö ei ole 4.7.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä muuttanut alkuperäistä hankintapäätöstään, vaan ainoastaan täsmentänyt pisteytystä. Valittajan oikeussuojan tarve ei ole hankintaoikaisupäätöksen johdosta poistunut.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisäkirjelmän.

Markkinaoikeuden asia diaarinumero 2017/547

Valitus

Vaatimukset

Savon Julkisivurakennus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan 4.7.2017 tehdyn hankintaoikaisupäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna käsillä olevassa asiassa ja markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2017/490 yhteensä 90.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.236,60 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on valittajan tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta muuttanut 15.6.2017 tekemäänsä hankintapäätöstä siten, että hankintayksikkö on korjannut valittajan tarjoukselle tarjousvertailussa annettua pistemäärää toimitusvarmuutta ja laadunvarmistustoimenpiteitä koskevien laatuperusteiden osalta. Valittajan tarjoukselle annettu pistemäärä on oikaisun johdosta noussut 91,43 pisteestä 92,69 pisteeseen.

Valittajalla on edelleen oikeussuojan tarve. Edellä mainittu valittajan tarjoukselle annetun pistemäärän muutos ei ole vaikuttanut valittajan tarjouksen sijoittumiseen tarjouskilpailussa, vaan pistemuutosten jälkeenkin valittajan tarjous on sijoittunut tarjousvertailussa kolmanneksi. Valittajan oikeusasema ei ole hankintayksikön tekemien oikaisupäätösten johdosta muuttunut siten, että valittajalla ei enää olisi oikeussuojan tarvetta taikka tarvetta saada perusteltua päätöstä markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2017/490.

Muilta osin valittaja on viitannut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2017/490 esittämiinsä perusteisiin.

Vastine

Vaatimukset

Heinolan vuokra-asunnot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 9.424 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on toimittanut valituksen markkinaoikeudelle myöhässä. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut yhteystiedokseen sähköpostiosoitteen, jonne hankintayksikkö on lähettänyt hankintaoikaisupäätöksen 4.7.2017. Valitusaika kyseisestä päätöksestä on siten päättynyt 18.7.2017. Koska valittajan valitus on toimitettu markkinaoikeudelle vasta 14.8.2017, tulee valitus jättää tutkimatta myöhässä saapuneena.

Hankintayksikkö on tarkistanut valittajan oikaisuvaatimuksen perusteella hankintapäätöstään ja laatinut täsmennetyn tarjousvertailun ja hankintaoikaisupäätöksen. Tarjouspyynnöstä on ilmennyt teemoittain, mitä hankintayksikkö tulee vertailemaan. Tämä on ollut riittävä taso ottaen huomioon, että kyseessä on kansallinen hankinta. Laatua koskevat vertailuperusteet on kuvattu tarjouspyynnössä avainsanoin, joiden merkityksen alalla vakiintuneesti toimivan tarjoajan on tullut käsittää.

Valittajan väitteet tilaajan ja urakoisijan välisen yhteistoiminnan osalta ovat olleet kaikin osin perusteettomia. Hankintayksikkö ei ole suosinut aiempia toimittajia tai edellyttänyt kohteen etukäteistä tuntemista. Vertailun kohteena on ollut sananmukaisesti tilaajan ja urakoitsijan yhteistoiminta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen valitus on tutkittava. Valittaja on valittanut hankintaoikaisupäätöksestä määräajassa. Valittaja on 28.6.2017 päivätyssä hankintaoikaisuvaatimuksessaan ilmoittanut sähköiseksi yhteystiedokseen asiamiehen prosessiosoitteen. Kyseinen prosessiosoite on ollut hankintasäännösten tarkoittama tarjoajan sähköinen yhteystieto, johon hankintayksikön on tullut antaa tiedoksi hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta antamansa päätös. Hankintayksikkö on 31.7.2017 antanut oikaisupäätöksen tiedoksi valittajan prosessiosoitteeseen. Valitus on siten saapunut ajoissa markkinaoikeuteen.

Hankintayksikkö on ilmoittanut allekirjoittaneensa hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa. Hankintayksikkö tulee siten suorittaa valittajalle hyvitysmaksu.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt, että hyvitysmaksun määräämiselle maksettavaksi ei ole perusteita. Valittajalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Hankintayksikkö on hankintaoikaisuvaatimuksen jälkeen tarkastanut valittajan tarjoukselle annetut pisteet, minkä jälkeen valittajan tarjous on yhä ollut tarjousvertailussa kolmantena.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdista

Hankintayksikkö on 15.6.2017 tehnyt hankintapäätöksen, jolla se on valinnut hankinnan toteuttajaksi Rakennustoimisto Valve Oy:n.

Savon Julkisivurakennus Oy on valittanut edellä mainitusta hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen 28.6.2017 toimittamallaan valituksella (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2017/490).

Savon Julkisivurakennus Oy:n hankintayksikölle tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta hankintayksikkö on 4.7.2017 tehnyt hankintaoikaisupäätöksen.

Savon Julkisivurakennus Oy on valittanut myös viimeksi mainitusta hankintaoikaisupäätöksestä markkinaoikeuteen 14.8.2017 toimittamallaan valituksella (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2017/547).

Markkinaoikeus toteaa, että Savon Julkisivurakennus Oy on edellä selostetulla tavalla valittanut markkinaoikeuteen määräajassa hankintayksikön 15.6.2017 tekemästä alkuperäisestä hankintapäätöksestä. Valituksen käsittelyn aikana hankintayksikkö on sittemmin tehnyt hankintaoikaisupäätöksen, jolla se on muodollisesti kumonnut aikaisemmin tekemänsä hankintapäätöksen. Tosiasiallisesti hankintayksikkö on edellä selostetulla tavalla hankintaoikaisupäätöksellään kuitenkin ainoastaan oikaissut 15.6.2017 tekemänsä hankintapäätöksen mukaista tarjousvertailun pisteytystä, minkä johdosta hankintapäätöksen lopputulos ei ole muuttunut eikä edes valittajan sijoitus tarjousvertailussa ole muuttunut. Markkinaoikeus katsoo, ettei viimeksi mainitun kaltaisessa tilanteessa valittajan toimesta tapahtunut hankintayksikön menettelyn oikeellisuuden arvioinnin saattaminen markkinaoikeuden käsiteltäväksi ole enää edellyttänyt valittamista erikseen vielä hankintayksikön tekemästä hankintaoikaisupäätöksestä, vaan sanottu hankintayksikön hankintamenettelyn oikeellisuus on tutkittavissa jo valittajan hankintayksikön hankintapäätöksestä 15.6.2017 tekemän valituksen käsittelyn puitteissa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2017/490 ja 2017/547 esittämät vaatimukset valitusten tutkimatta jättämisestä on hylättävä.

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on mainitun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 106 §:n mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Viimeksi mainitun pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 214) mukaan hankintayksikön on valittava tarjouksista se, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Jos hankintayksikkö käyttää kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena parasta hinta-laatusuhdetta, on sen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden liityttävä hankinnan kohteeseen ja mahdollistettava tarjousten puolueeton arviointi. Vertailuperusteiden asettamista on kuvattu hankintalain 93 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa. Kansallisissa hankinnoissa vertailuperusteiden asettamista on väljennetty siten, että vertailuperusteiden alakriteerien painoarvoja ei tarvitse yksilöidä. Lisäksi hankintayksikkö voi asettaa vertailuperusteet teemoittain siten, että se kuvaisi yleisemmällä tasolla sen, mitä se tulee vertailemaan.

Hankintalain 106 §:ä koskevissa lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 213) on todettu, että kyseinen säännös vastaa pääosin hankintalain 93 §:ssä ja viimeksi mainitun pykälän esitöissä esitettyä. Hankintalain 93 §:n 2 momenttiin liittyen lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 202) on todettu, että tarjouksen vertailuun liittyvän henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen arviointi on erotettava itse tarjoajaan liittyvien ominaisuuksien ja referenssien arvioinnista.

Hankintamenettelyn kulusta

Hankinnan kohteena on ollut rakennusteknisiä korjaustöitä koskeva rakennusurakkahankinta. Tarjouspyynnön kohdassa "Hankinnan taustaa ja hankinnan kohteen kuvaus" on todettu seuraavaa:

"Heinolan kaupungin vuokrataloyhtiö teettää peruskorjauksen kohteessa Marjatie 1, Heinola. Vuokrataloyhtiön edellinen perusparannuskohde, Marjatie 3, valmistui vuonna 2016, ja tarkoituksena on monistaa samantyyppinen projekti vieressä sijaitsevaan Marjatie 1:een.

Urakkaan kuuluvat korjaukset mm. vesikaton ja parvekkeiden osalta, talosaunassa, asuntojen keittiöissä, kylpyhuoneissa ja eteisissä sekä yleisten tilojen maalauksia ja muut rakennusselostuksen ja urakkaohjelman (tarjouspyynnon liitteet 4 ja 3) mukaiset työt."

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjoajaa koskevat kelpoisuusvaatimukset" on todettu seuraavaa:

"Tarjoajan on täytettävä kaikki seuraavat vähimmäisvaatimukset:

- Tarjouskilpailuun osallistuvilta edellytetään, että näillä on hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät taloudelliset ja tekniset edellytykset työn toteuttamiseen (esitettävä tilinpäätös kahdelta edelliseltä vuodelta) ja että nämä suoriutuvat yhteiskunnallisista velvoitteistaan.

- Tarjoaja täyttää kaikki tilaajavastuulain (1233/2006) mukaiset velvoitteensa
o Urakoitsijan on liitettävä urakkatarjoukseensa tilaajavastuulain (1233/2006) 5 § mukaiset asiakirjat.
o Luotettavana selvityksenä hyväksytään Rakentamisen Laatu RALA ry:n yritystietopankista tulostettu RALA-perustieto tai RALA-pätevyystieto.
o Urakoitsijalla tulee olla voimassa oleva toiminnan vastuuvakuutus.

- Tarjoajan tulee huomioida, että työmaakieli on suomen kieli.
- Tarjoajalla tulee olla kokemusta vastaavanlaisten urakoiden toteuttamisesta viimeisen viiden (5) vuoden ajalta (referenssivaatimus). Referenssivaatimuksen katsotaan täyttyvän, kun referenssikohteista on ilmoitettu kohteen laajuus euroina ja kuutioina, toteutusvuosi ja tilaaja – oheiset tiedot tarjouspyynnön liitteen 2 lomakkeella.
- Työnjohtohenkilöstön referenssit on esitettävä referenssilomakkeella (liite 2)

Tarjoukseen liitetään kuvaus tarjoajayrityksestä:
- yhteyshenkilöt
- selvitys taloudellisten ja teknisten edellytysten olemassaolosta (tilinpäätösasiakirjat, todistus liikevaihdosta)
- työnjohtohenkilöstö
- vakituisten henkilöiden lukumäärä
- referenssiliite täytettynä."

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjousten vertailu" on todettu seuraavaa:

"Tarjousten valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa hinnan painoarvo on 70 % ja laadun 30 %.

[– –]

Laadun vertailuperusteet arvioidaan seuraavien kriteerien mukaisesti:

Laatupisteet, yhteensä max 100 pistettä jakautuen seuraavasti:

Toimitusvarmuus max 40 pistettä
Toiminnalliset ominaisuudet max 30 pistettä, josta
- energiatehokkuusasiat max 10 pistettä
- toteutusaikataulu max 10 pistettä
- ympäristönhoitotoimenpiteet urakkaa suoritettaessa max 5 pistettä
- kestävän kehityksen näkökulmat toteutuksessa, esim. kestävät materiaalit max 5 pistettä

Laadunvarmistus ja yhteistyökyky max 30 pistettä, josta

- laadunvarmistustoimenpiteet max 20 pistettä
- tilaajan ja urakoitsijan yhteistoiminta max 5 pistettä
- urakoitsijoiden yhteistoiminta max 5 pistettä

Laadun arvioimiseksi tarjoajan on liitettävä kuvaus ja suunnitelma toiminnastaan urakan toteuttamisessa painottaen laadunarvioinnissa esitettyjä seikkoja. Kuvaus ja suunnitelma tulee esittää yhdessä asiakirjassa, jonka enimmäispituus on 2 sivua A4."

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjouksen valinta ja päätöksenteon perusteet" on todettu seuraavaa:

"Tarjousten arviointi ja vertailu toteutetaan kolmessa vaiheessa:

1. Tarjoajien kelpoisuuden arviointi
2. Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen
3. Tarjousten vertailu."

Hankintayksikön 15.6.2017 tekemästä hankintapäätöksestä ilmenee, että hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta, joista kaikki on hyväksytty tarjousvertailuun.

Tarjoajille on toimitettu hankintapäätöksen liitteenä asiakirja, josta on käynyt ilmi seikat, joiden perusteella hankintayksikkö on pisteyttänyt laatua koskeneet vertailuperusteet. Asiakirjassa on todettu muun ohella seuraavaa:

"Toimitusvarmuus, max. 40 p.

- Toimitusvarmuus ja toteutuksen realistisuus hintaan nähden
- Referenssit
- Henkilöstö
- Työn organisointi

Erittäin hyvin 40
Hyvin 32
Tyydyttävästi 24
Osittain puutteellisesti 16
Puutteellisesti 8
Erittäin puutteellisesti 0".

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään 14.6.2017 valinnut urakoitsijaksi Rakennusliike Valve Oy:n.

Hankintayksikkö on 4.7.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä tosiasiallisesti poistanut 15.6.2017 tekemänsä hankintapäätöksen ja muuttanut valittajan tarjoukselle annettuja pisteitä. Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellä uudelleen valinnut Rakennusliike Valve Oy:n tarjouksen.

Hankintayksikkö on 23.8.2017 allekirjoittanut hankintasopimuksen Rakennusliike Valve Oy:n kanssa.

Asian arviointi

Valittaja on muun ohella esittänyt, että tarjouspyynnössä ilmoitetut laatua koskevat vertailuperusteet ovat olleet epäselviä ja tulkinnanvaraisia sekä jättäneet hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan pisteytyksen suorittamisessa. Valittajan esittämän mukaan hankintayksikkö ei ole yksilöinyt laatua koskevia vertailuperusteita niin, että tarjoajat olisivat tarjouksia laatiessaan tietää, mitä tekijöitä hankintayksikkö on tarjousten vertailussa arvostanut. Valittajan mukaan epäselvää on ollut, mitä laadun arvioinnissa on tarkoitettu toimitusvarmuudella.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut yhtenä laatua koskevana vertailuperusteena toimitusvarmuuden. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei kuitenkaan ole muutoin selostettu, mitä hankintayksikkö on mainitulla vertailuperusteella lähemmin tarkoittanut tai mitä seikkoja kyseisen vertailuperusteen arvioinnin yhteydessä tullaan ottamaan huomioon. Hankintapäätöksen liitteenä olleen vertailutaulukon mukaan hankintayksikkö on käyttänyt vertailuperusteen "Toimitusvarmuus" arvioinnissa tilaajavastuuseen liittyviä selvityksiä, tarjoajan kotikuntaa, referenssejä, työtekijöiden ilmoittamista, vakuutustietoja sekä RALA-pätevyystodistuksia.

Markkinaoikeus toteaa, ettei vertailuperustetta "Toimitusvarmuus" tarjouspyynnössä käytettynä ilmaisuna ole ollut pidettävissä merkitykseltään täysin yksiselitteisenä. Sanottuun nähden ja kun otetaan huomioon edellä todettu siitä, ettei tarjouspyyntöasiakirjoissa kyseistä vertailuperustetta ole määritetty sen enempää, markkinaoikeus katsoo, ettei tarjoajien ole tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ollut mahdollista tietää, millä seikoilla tulee olemaan merkitystä vertailuperusteen "Toimitusvarmuus" arvioinnissa.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössään arvioivansa ensin tarjoajien soveltuvuuteen liittyvien vaatimusten täyttymisen ja vasta tämän jälkeen vertailevansa tarjoukset. Tarjouspyynnöstä on selkeästi ilmennyt, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee käyttämään yhtäältä tarjoajien soveltuvuuden arvioimiseen ja toisaalta tarjousten parhaan hinta-laatusuhteen vertailuun.

Kuten edellä on selostettu, hankintayksikkö on hankintapäätöksen mukaan pisteyttäessään vertailuperustetta "Toimitusvarmuus" ottanut huomioon muun ohella tilaajavastuuseen liittyvät selvitykset, referenssit ja RALA-todistukset.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä seikkoja ei lähtökohtaisesti tule käyttää tarjousten vertailuperusteina, eikä samoja seikkoja ole mahdollista ottaa huomioon sekä tarjoajien soveltuvuuden että tarjousten vertailun arvioinnissa. Käyttämällä täsmälleen samanlaisia tekijöitä sekä tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa että tarjousten vertailussa hankintayksikkö ei ole tehnyt tarjouspyynnössään riittävää eroa tarjoajien soveltuvuuden arvioinnin ja tarjottavan urakan sisältöön liittyvien seikkojen välille. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on myös sanotussa suhteessa menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 23.8.2017. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainittua pykälää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön menettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö olisi tarjouspyynnössään määritellyt yhtenä laatua koskevana vertailuperusteena ilmoitetun vertailuperusteen "Toimitusvarmuus" sisällön täsmällisemmin.

Kyseisen hankintamenettelyn virheen luonteen vuoksi virheettömän menettelyn lopputuloksen arvioimiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten millä tavoin tarjousten vertailuperusteet olisi virheettömässä menettelyssä määritelty sekä minkälaisia tarjouksia tällöin olisi saatu. Asiassa ei siten ole mahdollista riittävän luotettavasti todeta, että valittajalla olisi ollut hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Valittajan hyvitysmaksun määräämistä koskeva vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Ottaen huomioon, että käsillä olevissa asioissa tulee perittäväksi ainoastaan yksi 2.000 euron määräinen oikeudenkäyntimaksu, on vaadituista oikeudenkäyntikuluista kuitenkin vähennettävä toisen 2.000 euron määräisen oikeudenkäyntimaksun osuus. Muilta osin hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Heinolan vuokra-asunnot Oy:n vaatimukset valitusten tutkimatta jättämisestä markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2017/490 ja 2017/547.

Markkinaoikeus hylkää Savon Julkisivurakennus Oy:n valitukset pääasian osalta markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2017/490 ja 2017/547.

Markkinaoikeus velvoittaa Heinolan vuokra-asunnot Oy:n korvaamaan Savon Julkisivurakennus Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2017/490 ja 2017/547 yhteensä 10.658,20 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Heinolan vuokra-asunnot Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2017/490 ja 2017/547.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Jukka Koivusalo ja Eeva-Riitta Siivonen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 11.7.2018