MAO:367/18

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä - mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumis- ja työtoiminnan palvelut

julkinen hankinta - hankintalaki 2017 - tarjouspyyntö

Diaarinumero: 2017/746
Antopäivä: 5.7.2018

ASIAN TAUSTA

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 24.6.2017 julkaistulla sosiaalipalveluita ja muita erityispalveluita koskevalla hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä yhteishankintana Heinolan kaupungin kanssa toteutettavasta mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden ja työtoiminnan liitteen E kohdan 1 mukaisesta palveluhankinnasta ajalle 1.1.2018–31.12.2018 ja mahdolliselle kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus on 13.11.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 321 valinnut palveluntarjoajat osa-alueittain seuraavasti:

Mielenterveyskuntoutujat:

A. Tuettu asuminen, kevyt tuki (4)
1. Aspa Palvelut Oy
2. Kaarnakoti Oy
3. Mehiläinen Oy Ykköskoti Huuna
4. Hoivakoti Auringonnousu Oy

B. Tuettu asuminen, perustason tuki (4)
1. Mehiläinen Oy perustettava
2. Mehiläinen Oy Ykköskoti Huuna
3. Hoivakoti Auringonnousu Oy
4. Mehiläinen Oy Ykköskoti Hannunharju

C. Tuettu asuminen, vahva tuki (4)
1. Provesta Oy perustettava
2. Aspa Palvelut Oy
3.-5. Attendo Oy perustettava – Nastola ja/tai PHHYKY:n alue ja/tai Janakkala

D. Palveluasuminen (10)
1. Pengerkosken hoitokoti Oy
2. Etelä-Savon Mielenterveys Oy Esperi Hoitokoti Majakka
3. Palvelukoti Länsituuli Oy Esperi Hoitokoti Lipparinne
4. Aspa Palvelut Oy
5. Etelä-Savon Mielenterveys Oy Esperi Hoitokoti Rantakallio
6. MielenRuokaa Oy Esperi Hoitokoti Ilona
7. Aholan tila Oy
8. Attendo Oy perustettava Nastola
9. Attendo Oy perustettava PHHYKY:n alue
10. Attendo Oy perustettava Janakkala

E. Tehostettu palveluasuminen, perustason tuki (10)
1. Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
2. Hoitokoti Gröndal Oy Esperi Hoitokoti Gröndal
3. Aholan tila Oy
4. Pengerkosken hoitokoti Oy
5. Etelä-Savon Mielenterveys Oy Esperi Hoitokoti Rantakallio
6. Esperi Care Oy Hoitokoti Kapteenska
7. Jämsän Palvelukoti Oy Esperi Hoitokoti Koskikoti
8. Attendo Oy perustettava Nastola
9. Attendo Oy perustettava PHHYKY:n alue
10. Attendo Oy perustettava Janakkala

F. Tehostettu palveluasuminen, vahva tuki (10)
1. Pengerkosken hoitokoti Oy
2. Etelä-Savon Mielenterveys Oy Esperi Hoitokoti Rantakallio
3. Esperi Care Oy Hoitokoti Kapteenska
4. Vanhan Kutomon Hoivakoti Pumpuli Oy Esperi Hoitokoti Popliini
5. Kivipuiston palvelukoti Oy Kivipuisto Esperi
6. Esperi Care Oy perustettava Riihimäki
7. Etelä-Savon Mielenterveys Oy Esperi Hoitokoti Valkama
8. Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
9. MielenRuokaa Oy Esperi Hoitokoti Ilovuori
10. Esperi Care Oy perustettava Lahti

G. Työtoiminta (3)
1. Mikeva Oy Asikkalan palvelukoti
2. Mikeva Oy perustettava Torkonkatu, Lahti
3. Provesta Oy perustettava
4. Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Päihdekuntoutujat:

H. Tuettu asuminen, kevyt tuki (4)
1. Kaarnakoti Oy
2. Mehiläinen Oy Ykköskoti Huuna
3. Mehiläinen Oy perustettava Päijät-Häme
4. Mehiläinen Oy Ykköskoti Hannunharju

I. Tuettu asuminen, perustason tuki (4)
1. Mehiläinen Oy perustettava Päijät-Häme
2. Mehiläinen Oy Ykköskoti Huuna
3. Mehiläinen Oy Ykköskoti Hannunharju
4. Mehiläinen Oy Ykköskoti Katrineberg

J. Tuettu asuminen, vahva tuki (4)
1. Provesta Oy perustettava
2. Mehiläinen Oy Ykköskoti Visamäki
3. Mehiläinen Oy perustettava Päijät-Häme
4. Mehiläinen Oy Ykköskoti Hannunharju

K. Palveluasuminen (10)
1. Pengerkosken hoitokoti Oy
2. Etelä-Savon Mielenterveys Oy Esperi Hoitokoti Majakka
3. Palvelukoti Länsituuli Oy Esperi Hoitokoti Lipparinne
4. Etelä-Savon Mielenterveys Oy Esperi Hoitokoti Rantakallio
5. MielenRuokaa Oy Esperi Hoitokoti Ilona
6. Aholan tila Oy
7. Coronaria Hoiva Oy perustettava
8. Mehiläinen Oy Ykköskoti Metsola
9. Mehiläinen Oy perustettava Päijät-Häme
10. JST Solum Oy Heinola tai perustettava Lahti

L. Tehostettu palveluasuminen, perustason tuki (10)
1. Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
2. Hoitokoti Gröndal Oy Esperi Hoitokoti Gröndal
3. Aholan tila Oy
4. Pengerkosken hoitokoti Oy
5. Etelä-Savon Mielenterveys Oy Esperi Hoitokoti Rantakallio
6. Esperi Care Oy Hoitokoti Kapteenska
7. Jämsän Palvelukoti oy Esperi Hoitokoti Koskikoti
8. Vanhan Kutomon Hoivakoti Pumpuli Esperi Hoitokoti Popliini
9. Kivipuiston palvelukoti Oy Kivipuisto Esperi
10. Mehiläinen Oy perustettava Päijät-Häme

M. Tehostettu palveluasuminen, vahva tuki (10)
1. Pengerkosken hoitokoti Oy
2. Etelä-Savon Mielenterveys Oy Esperi Hoitokoti Rantakallio
3. Esperi Care Oy Hoitokoti Kapteenska
4. Vanhan Kutomon Hoivakoti Pumpuli Esperi Hoitokoti Popliini
5. Kivipuiston palvelukoti Oy Kivipuisto Esperi
6. Esperi Care Oy perustettava Riihimäki
7. Etelä-Savon Mielenterveys Oy Esperi Hoitokoti Valkama
8. Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
9. MielenRuokaa Oy Esperi Hoitokoti Ilovuori
10. Esperi Care Oy perustettava Lahti

N. Työtoiminta (3)
1. Mikeva Oy Asikkalan palvelukoti
2. Mikeva Oy perustettava Torkonkatu, Lahti
3. Provesta Oy.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 36.000.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Mehiläinen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla lisättynä 4.000 euron oikeudenkäyntimaksulla, molemmat viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintapäätös on tehty tarjouspyynnön vastaisesti valitsemalla ennalta ilmoitettu määrä toimintayksiköitä sen sijaan, että olisi valittu ilmoitettu määrä oikeushenkilöitä. Tarjouspyynnössä on viitattu valittavien toimittajien määrään sanalla "palveluntuottaja", eikä sen perusteella ole ollut pääteltävissä, että sanalla viitattaisiin myös palveluntuottajan toimintayksikköön. Tarjoajan on ollut perusteltua olettaa, että palveluntuottajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä palveluja tuottavaa yritystä, eli yhtä y-tunnusta, eikä toimintayksikköä.

Hankintayksikön hankintapäätöksessään käyttämällä, tarjouspyynnöstä poikkeavalla valintatavalla on ollut negatiivinen vaikutus tarjoajiin ja johtanut tarjoajien syrjivään kohteluun. Mikäli tarjouspyynnössä olisi ilmoitettu valittavan yksiköitä, olisi valittajan jokaisesta tarjoamasta yksiköstä annetun tarjouksen hinnat olleet alhaisemmat. Syynä tähän on se, että tarjousta laatiessaan tarjoaja joutuu huomioimaan sen, kuinka monta tarjoajaa on ilmoitettu valittavaksi. Tarjoaja on joutunut hinnoittelussaan arvioimaan sitä, millainen riski on jäädä järjestelyyn valittavien toimittajien ulkopuolelle. Hankintayksikkö on valinnut tarjouspyynnössään ilmoittamansa määrän palveluntuottajia 14 osa-alueesta vain kolmessa.

Kilpailutuksessa yksi palveluntuottaja on voinut tarjota useita toimintayksiköitä, joista osaa ei perustettavien yksiköiden tilanteessa edes ole ollut olemassa. Näin yksi palveluntuottaja on saanut useita toimintayksiköitä valittavien joukkoon, ja toisia palveluntuottajia on tällöin jäänyt järjestelyn ulkopuolelle. Tarjouspyynnössä ei ole ollut sanktioita siitä, mikäli uuden toimintayksikön perustaminen ei toteutuisikaan. Menettely on ollut tarjoajien tasavertaisen kohtelun vastaista.

Vastine

Vaatimukset

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintalainsäädäntö ei sisällä sanan "palveluntuottaja" määritelmää. Sen sijaan käsitteiden "tarjoaja" ja "toimittaja" merkitykset on määritelty. Palveluntuottajalla voidaan tarkoittaa organisaatiota tai sen osaa, kuten toimintayksikköä tai palveluyksikköä, jopa yksittäistä henkilöä. Palveluiden tuottaminen tai suorittaminen ei ole hankintalainsäädännön kontekstissa vieras, ja näin ollen käsitettä palveluntuottaja on ollut perusteltua käyttää ilman tarjouspyyntöön sisällytettyä määritelmää. Hankintasäännösten mukaan hankintayksikön on valittava "tarjouksia", jota ei myöskään ole terminä määritetty hankintasäännöksissä.

Hankinnan kohteena on ollut mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut, joten tässäkin suhteessa tarjousten valinnassa käytetty termi palveluntuottaja on ollut ymmärrettävä ja perusteltu.

Hankintayksikkö on vastannut tarjoajien kysymyksiin muun ohella koskien erillisten tarjousten tekemistä erillisistä yksiköistä. Vastaus ei ole rajoittanut usean yksikön sisältäviä tarjouksia, eikä kilpailutuksessa ole edellytetty erillisiä tarjouksia. Sama tarjoaja on siten voinut tarjota useampaa eri yksikköä ja jokaisesta yksiköstä on myös voinut tehdä erillisen tarjouksen.

Tarjouksista on valittu halvin tarjous. Jokaisesta palvelutuotteesta tai hinnasta on pyydetty täyttämään oma tarjouskohtainen lomakkeensa, eli yhdessä tarjouksessa on sallittu yksi hinta. Jos hinnat ovat olleet eriäviä, niistä on jätetty erilliset tarjoukset. Tämä on mahdollistanut tarjouskohtaisen vertailun.

Valittaja on tehnyt useita eri tarjouksia, joissa se on esittänyt tarjouskohtaisesti yksilöidyt hinnat. Valittajan valituksessaan esittämä vaatimus oikeushenkilön valitsemisesta olisi käytännössä tarkoittanut sitä, että jos valittajan tarjouksessaan esittämä yksi hinta olisi kuulunut halvimpiin vertailussa, olisi valittajan kaikki yksilöidyt tarjoukset tullut valita. Myös tulkinta, jonka mukaan yhden tarjoajan kaikki erilliset tarjoukset olisi laskettu yhdeksi eri hintoja sisältäväksi tarjoukseksi, on mahdoton. Tällainen tarjousvertailu olisi ollut mahdotonta suorittaa, koska vertailuhinnan laskemiselle ei ole ollut mekanismia tarjouspyynnössä. Tällainen vertailu olisi myös ollut tarjoajien tasavertaisen kohtelun vastainen.

Kuultavien lausunnot

Attendo Oy ja Attendo Mi-Hoiva Oy ovat yhdessä antamassaan lausunnossa vaatineet, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Attendo Oy ja Attendo Mi-Hoiva Oy ovat muun ohella esittäneet, että termi palveluntuottaja ei tarkoita samaa kuin tarjoaja. Palveluntuottaja on alalla yleisesti käytössä oleva termi, jolla tarkoitetaan yksittäistä tarjoajan palvelutaloa tai yksikköä. Ainakin kaikkien suurten yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajien tiedossa on yleisesti, että tarjoajat jättävät kilpailutuksissa useiden eri palveluntuottajien tai yksiköiden osalta tarjouksia, aivan kuten valittajakin on muutoksenhaun alaisessa hankinnassa toiminut. Ottaen huomioon valittajan kokemuksen ja osaamisen vastaavien palveluiden tuottamisesta ja aikaisemmista kilpailutuksista, sille ei ole voinut olla epäselvää, mitä hankintayksikkö on tarkoittanut termillä palveluntuottaja. Kun tarjouspyynnössä on käytetty termiä palveluntuottaja eikä tarjoaja, on hankintayksikkö tehnyt hankintapäätöksen tarjouspyynnön mukaisesti.

Attendo Oy ja Attendo Mi-Hoiva Oy ovat lisäksi esittäneet, että tarjoajalta ei voida edellyttää hankinnan vaatimien resurssien olemassaoloa tarjouksen tekemisen hetkellä. Tarjouspyynnössä on nimenomaan myös sallittu kohteiden tarjoaminen, jotka valmistuvat kesken sopimuskauden. Valittaja on myös itse tarjouksessaan tarjonnut vasta perustettavia kohteita.

Pengerkosken Hoitokoti Oy on antanut lausunnon.

Aholan tila Oy, Aspa Palvelut Oy, Coronaria Hoiva Oy, Esperi Care Oy, Etelä-Savon Mielenterveys Oy, Hoitokoti Gröndal Oy, Hoivakoti Auringonnousu Oy, JST Solum Oy, Jämsän Palvelukoti Oy, Kaarnakoti Oy, Kivipuiston palvelukoti Oy, MielenRuokaa Oy, Palvelukoti Länsituuli Oy, Provesta Oy, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö sr ja Vanhan Kutomon Hoivakoti Pumpuli Oy eivät ole niille varatuista tilaisuuksista huolimatta antaneet lausuntoja.

Vastaselitys

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastaselitystä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 4 §:n 8 kohdan mukaan toimittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai julkista tahoa taikka edellä tarkoitettujen tahojen ryhmittymää, joka tarjoaa markkinoilla tavaroita tai palveluja taikka rakennustyötä tai rakennusurakoita. Saman pykälän 10 kohdan mukaan tarjoajalla tarkoitetaan toimittajaa, joka on jättänyt tarjouksen.

Hankintalain 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I ja IV osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan sosiaali- ja terveyspalveluita sekä muut erityisiä palveluhankintoja koskevan 12 luvun säännöksiä.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 115 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintamenettelystä

Asiassa on kysymys hankintalain liitteen E mukaisesta mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden ja työtoiminnan järjestämisen hankinnasta. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut halvin hinta.

Tarjouspyynnön kohdan "Hankinnan kohde" mukaan hankinta on jaettu neljään osaan: mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettuun asumiseen, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumiseen, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tehostettuun palveluasumiseen ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien työtoimintaan sosiaalisena kuntoutuksena.

Tarjouspyynnön kohdan "Hankinnan kohteen kriteerit" mukaan kaikkien osa-alueiden yhteishinnan maksimipisteet ovat olleet 100 pistettä ja hintavertailu on toteutettu kohderiveittäin.

Tarjouspyynnön kohdassa "Päätöksenteon perusteet" on esitetty seuraavaa:

" Tarjousten vertailu toteutetaan kolmessa vaiheessa:
1. Tarjoajien kelpoisuuden arviointi
2. Tarjousten ja tarjouspyynnön vastaavuuden tarkastaminen
3. Tarjousten vertailu
Vain kolmanteen vaiheeseen saakka päässeet tarjoukset ovat mukana lopullisessa vertailussa.

Tarjouksen tulee olla tarjouspyynnön mukainen ja sisältää vähintään tarjouspyynnössä edellytetty materiaali. Lisäksi tarjottavan kokonaisuuden tulee täyttää kaikki sille asetetut vähimmäisvaatimukset.

Valintaperusteena on hinnaltaan halvin asetetut vaatimukset täyttävä ja tarjouspyynnön mukainen tarjous. Ehdottomien laatuvaatimusten täyttymisen jälkeen, hinnan osuus on 100%. Vertailu ja valinta tehdään kullekin kohderyhmälle ja kohderiville (tuettu asuminen (kevyt tuki, perustason tuki, vahvatuki), palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen (perustason tuki, vahva tuki) sekä työtoiminta sosiaalisena kuntouksena erikseen.

Tilaaja pidättää oikeuden solmia osa-aluekohtainen puitesopimus useamman kuin yhden palveluntuottajan kanssa riittävän palveluntarpeen kattamiseksi.

Palveluntuottajia valitaan:

- Tuettu asuminen (sis. kolme eri tukimuotoa) yhteensä kaksitoista (12) palveluntuottajaa. (Kevyt tuki 4 palveluntuottajaa, perustason tuki neljä (4) palveluntuottajaa sekä vahva tuki neljä (4) palveluntuottajaa ensisijajärjestyksessä)
- Palveluasuminen, yhteensä kymmenen (10) palveluntuottajaa ensisijajärjestyksessä
- Tehostettu palveluasuminen, yhteensä kaksikymmentä (20) palveluntuottajaa ensisijajärjestyksessä. (Perustason tuki 10 palveluntuottajaa sekä vahva tuki 10 palveluntuottajaa ensisijajärjestyksessä.)
­­- Työtoiminta sosiaalisena kuntoutuksena, yhteensä kolme (3) palveluntuottajaa ensisijajärjestyksessä.

Ensisijaisesti palvelua tilataan edullisimman tarjouksen tehneeltä palveluntuottajalta. Ensijajärjestyksen tapauskohtaisesti ohittavia ohjaavia tekijöitä ovat: olemassa oleva asiakassuhde, asiakkaan yksilölliset tarpeet, uuden asiakkaan kohdalla tarjoajan käytössä oleva kapasiteetti sekä bonus -malli (kts. alla)."

Tarjouspyynnön liitteenä 1 olleessa hintaerittelylomakkeessa on todettu, että jokaisesta palvelutuotteesta tai hinnasta täytetään oma lomake.

Tarjoajat ovat hankintamenettelyn aikana voineet esittää kysymyksiä hankintayksikölle. Hankintayksikkö on muun ohella antanut kysymyksiin seuraavat vastaukset:

"[Kysymys:] Voiko sama tarjoaja tarjota useampaa eri yksikköä? Tuleeko jokaisesta yksiköstä tehdä erillinen tarjous?

Vastaus:] Kyllä voi.

[– –]

[Kysymys:] Perustiedot ja henkilöstö-lomake, eikö Y-tunnus ole pikemminkin palveluntuottaja- kuin palveluyksikkökohtainen?

[Vastaus:] Kyllä Y-tunnus on palvelutuottaja kohtainen. Jokaista tarjottavaa yksikköä kohti jätetään oma tarjous ja palveluntuottajan y-tunnus on ilmoitettava."

Hankintayksikkö on vastaanottanut tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä 84 erillistä tarjousta osin samoilta tarjoajilta. Hankintapäätöksen mukaan tarjoukset on vertailtu osa-alueittain, joille on nimetty 3–10 palveluntuottajaa ensisijaisjärjestyksessä.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on toiminut tarjouspyynnön vastaisesti valitessaan saman tarjoajan eri yksiköitä yksittäisiin osa-alueisiin. Valittajan mukaan hankintayksikön olisi pitänyt tarjouspyynnön sanamuodon vuoksi valita osa-alueisiin 3–10 eri tarjoajaa 3–10 eri yksikön sijaan. Lisäksi hankintamenettelyn lopputulos on valittajan esittämän mukaan ollut epävarma, koska tarjoajat ovat voineet tarjota vasta perustettavia kohteita ilman sanktioita. Valittaja on edelleen esittänyt, että hankintayksikön nyt käyttämän mekanismin selvittäminen tarjouspyynnössä olisi vaikuttanut sen tarjoamiin hintoihin.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on ensiksi arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut riittävän selvä siltä osin, miten toimittajat on ilmoitettu valittavan puitejärjestelyyn.

Tarjouspyynnössä on edellä esitetyllä tavalla ilmoitettu, että puitejärjestelyyn valitaan palveluntuottajia. Tarjouspyynnössä käytetyn sanan "palveluntuottaja" merkitystä ei ole ilmoitettu.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaki sinänsä sisältää määritelmät toimittajalle ja tarjoajalle, mutta että ilmaisua "palveluntuottaja" ei ole määritelty hankintasäännöksissä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjousten vertailu ja valinta tehdään kullekin kohderyhmälle ja kohderiville erikseen. Tarjouspyynnössä on edelleen ilmoitettu, että jokaisesta palvelutuotteesta täytetään oma lomake, ja hankintayksikön hankintamenettelyn aikana antamasta vastauksesta tarjoajan kysymykseen ilmenee, että jokaista tarjottavaa yksikköä kohti on tullut jättää oma tarjous.

Valittaja on jättänyt 21 eri tarjousta eri yksiköidensä osalta. Kunkin yksikön osalta valittaja on tarjonnut hankinnan eri kilpailutetuille osa-alueille jättäen kustakin yksiköstä useamman eri hintalomakkeen. Eri hintalomakkeilla esitetyt hinnat ovat eronneet toisistaan.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on ollut selvää, että mikäli tarjoaja tarjoaa useampaa yksikköä, tarjoajan on tullut jättää tarjouksensa kustakin yksiköstä erikseen. Tarjouspyyntö on myös ollut yksiselitteinen sen osalta, että tarjoukset vertaillaan kohdekohtaisesti. Lisäksi edellä selostetulla tavalla tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että palveluntuottajat valitaan kuhunkin kohteeseen hinnan ensisijajärjestyksessä. Tarjouspyynnössä ilmoitettu hinnan ilmoittamisen ja vertailun tapa on viitannut siihen, että tarjouspyynnön perusteella valitaan nimenomaan palveluntuottajien erillisiä yksiköitä. Siten edellä sanottujen seikkojen perusteella tarjoajille on täytynyt olla selvää, että puitejärjestelyssä kuhunkin kohteeseen valitaan ennalta ilmoitettu määrä erillisiä toimintayksiköitä, eikä tarjoajia. Myös valittaja on hinnoitellut erikseen kaikki yksikkönsä, vaikka niitä olisi tarjottu saman kohteeseen. Tarjouspyyntö ei ole siten ollut tältä osin valittajan väittämällä tavalla epäselvä.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että tarjouksen tekemisellä tarjoaja sitoutuu hankinnan toteuttamiseen tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että tarjoajalla ei lähtökohtaisesti tarvitse olla tarjouspyynnössä edellytettyjä resursseja vielä tarjouksen tekohetkellä, vaan riittävää on, että tarjouksessa on luotettavalla todennäköisyydellä sitouduttu tarjouspyynnön mukaisen hankinnan toteuttamiseen siinä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Hankintayksiköllä on lisäksi lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot pitävät paikkansa, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Useat tarjoajat, mukaan lukien valittaja, ovat tarjouksissaan tarjonneet puitejärjestelyn eri osa-alueisiin yksiköitä, joita ei vielä ole ollut olemassa ja joiden perustamiseen tarjoajat ovat sitoutuneet.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut luottaa tarjoajien tarjouksissaan esittämiin tietoihin myös vielä perustamatta olevien yksiköiden osalta. Asian arviointiin ei vaikuta se, onko tarjouspyyntöasiakirjoissa erikseen asetettu sanktioita vielä perustettavana olevien yksiköiden osalta, sillä tehty tarjous joka tapauksessa lähtökohtaisesti sitoo tarjoajaa.

Hankintayksikkö on perustanut puitejärjestelyn valitsemalla sen eri osa-alueisiin sen määrän palveluyksiköitä, kuin se on tarjouspyynnössään ilmoittanut, eikä sen menettely siten ole ollut valittajan esittämin tavoin tarjoajien tasavertaisen kohtelun vastaista.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö sekä Attendo Oy ja Attendo Mi-Hoiva Oy joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön sekä Attendo Oy:n ja Attendo Mi-Hoiva Oy:n määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Mehiläinen Oy:n korvaamaan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus velvoittaa Mehiläinen Oy:n korvaamaan Attendo Oy:n ja Attendo Mi-Hoiva Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Edellä mainitut viivästyskorot on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Jukka Koivusalo ja Eeva-Riitta Siivonen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 9.7.2018