MAO:362/18
ASIAN TAUSTA
Laukaan kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.8.2017 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Vihtavuoren koulukeskuksen suunnittelutöiden hankinnasta ajalle 27.10.2017–30.6.2020. Hankinta on jaettu neljään osa-alueeseen, jotka ovat olleet pää- ja arkkitehtisuunnittelu, rakennesuunnittelu, sähkösuunnittelu ja LVIAJ-suunnittelu.
Laukaan kunnan teknisten palveluiden tilapalvelupäällikkö on 26.10.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 25 valinnut A:n tarjouksen pää- ja arkkitehtisuunnittelun osa-alueeseen. Päätöksen mukaan se on ollut ehdollinen, kunnes valittu toimittaja on toimittanut tarjouspyynnössä vaaditut selvitykset.
Laukaan kunnan teknisten palveluiden tilapalvelupäällikkö on 27.11.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 29 oikaissut tarjousvertailua A:n tarjouksen pisteiden osalta ja valinnut Arkkitehtuuritoimisto Riitta Korhonen Oy:n tarjouksen pää- ja arkkitehtisuunnittelun osa-alueeseen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 500.000 euroa, josta pää- ja arkkitehtisuunnittelun osuus on ollut 230.000 euroa.
Markkinaoikeus on 9.1.2018 antamallaan päätöksellä numero 10/18 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan 27.11.2017 tehdyn hankintaoikaisupäätöksen täytäntöönpanon.
Hankintasopimus on hankintayksikön ilmoituksen mukaan tehty 20.2.2018.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
A on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 67.200 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 23.600 eurolla viivästyskorkoineen.
Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan markkinaoikeudelle ja valittajalle hankinnan muiden osa-alueiden voittaneiden tarjoajien tarjoukset.
Perusteet
Hankintayksikön olisi tullut ennen hankintaoikaisupäätöksen tekemistä varata valittajalle tilaisuus tulla kuulluksi hankintayksikön oma-aloitteisesti hankkimista selvityksistä. Hankintayksikön olisi lisäksi tullut tarkistaa myös muiden samassa asemassa olleiden tarjoajien tarjoustiedot, eikä vain valittajan tietoja.
Vertailuperusteet on asetettu valittajaa syrjivästi. Pää- ja arkkitehtisuunnittelua koskevaan vertailuperusteeseen "Pätevyys (Fise), vastuullinen nimetty suunnittelija, pääsuunnittelija" olisi tullut lisätä ilmaisu "tai vastaava". Hankintayksikkö on myös muuttanut tätä vaatimusta tarjousten jättämiselle varatun ajan jälkeen esittämässään lisäselvityspyynnössä.
Tarjoukset on vertailtu virheellisesti. Valittajan tarjouksen olisi tullut saada täydet pisteet pääsuunnittelijan Terve Talo kohteiden ja Puhtausluokka P1 -kohteiden osalta. Valittajan tarjoaman pääsuunnittelijan referenssit ovat tarjoustietojen perusteella täyttäneet vaaditut Terve Talo kriteerit ja P1-puhtaudenhallintavaatimukset. Hankintaoikaisupäätöksellä oikaistu tarjousten vertailu on perustunut virheellisiin referenssikohteilta saatuihin tietoihin.
Vastine
Vaatimukset
Laukaan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 23.808 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Hankintayksikkö on voinut tehdä hankintaoikaisupäätöksen valittajaa kuulematta ottaen huomioon oikaisuun johtanut syy ja referenssikohteiden tilaajilta saadut tiedot. Valittajan kuulematta jättäminen ennen hankintaoikaisun tekemistä ei ole merkinnyt sellaista hankintasäännösten vastaista menettelyä, jonka vuoksi asiassa tulisi harkittavaksi seuraamuksen määrääminen.
Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä todetulla tavalla tarkistanut tiedot vain voittaneelta tarjoajalta. Hankintayksikkö tulee tarkastamaan valituksen kohteena olevan osa-alueen voittaneen tarjoajan tarjoustiedot ennen hankintasopimuksen tekemistä.
Vertailuperusteet ovat olleet syrjimättömiä. Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy on rakennus- ja kiinteistöalan järjestöjen toimesta perustettu voittoa tavoittelematon organisaatio, joka myöntää kyseisille toimialoille pätevyyksiä. FISE-pätevyys on ollut tarjoajien kannalta syrjimätön ja hyväksyttävä vertailuperuste. Kyseiset FISE-pätevyydet ovat käytännössä kaikkien toimialan ammattimaisten tarjoajien saatavilla helposti, jos pätevyyden edellytykset täyttyvät. Kysymyksessä on ollut tarjousten vertailuun liittyvä vaatimus, eikä hankinnan kohteeseen liittyvä vaatimus, jonka osalta edellytetään, että kohdetta kuvaaviin määritelmiin on liitettävä ilmaisu "tai vastaava".
Valittajan tarjous on pisteytetty oikein pääsuunnittelijan Terve Talo kohteiden ja Puhtausluokka P1 -kohteiden osalta. Pelkästään se, että kohteiden suunnitelmissa olisi otettu huomioon Terve Talo tai Puhtausluokka P1 -kriteerit, ei vielä merkitse, että rakennuskohde on Terve Talo tai Puhtausluokka P1 -kohde, mikä on ollut pisteytyksen edellytyksenä. Pääsuunnittelijan tehtävä on myös rakennusaikana edistää suunnitelmien toteuttamista. Rakennushankkeissa noudatettavien kyseisten kriteerien osalta yksi olennaisimpia huomioitavia seikkoja on tilaajan puolelta tapahtuva hankkeiden mainittujen kriteerien toteutumisen valvonta työmaavaiheessa.
Valittajalla ei olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua virheettömässä menettelyssä. Valittajan vaatima hyvitysmaksu on suuri suhteessa valittajan tarjoushintaan ja hankinnan arvoon.
Kuultavan lausunto
Arkkitehtuuritoimisto Riitta Korhonen Oy on antanut lausunnon.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö ei ole voinut oma-aloitteisesti oikaista lainvoiman saanutta hankintapäätöstään valittajan vahingoksi.
Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjoajien soveltuvuusvaatimuksia asettaessaan. Tarjouspyynnössä on vaadittu tarjoajilta tietyn rajan alittavaa enimmäisliikevaihtoa. Siten vain riittävän pienen keskimääräisen vuosiliikevaihdon omaavat yritykset ovat voineet tarjota pääsuunnittelua.
Hankesuunnittelu on tilattu voittaneelta tarjoajalta, mikä on syrjinyt muita tarjoajia pääsuunnittelun kilpailutuksessa.
Hankintayksikön olisi tullut tarkistaa valittajan tarjoaman pääsuunnittelijan referenssit jo ennen tarjousten vertailua.
FISE-auktorisoitu pätevyys olisi sinänsä voinut olla vertailuperusteena, mutta tarjouspyynnössä käytetty viittaustapa siihen ei ole ollut riittävä. Jos tarjouspyynnössä on vaadittu pelkkää FISE-auktorisoitua pätevyyttä, olisi tämä tullut käydä ilmi tarjouspyynnöstä tai tästä olisi tullut pyytää lisäselvitystä tarjousten jättämiselle varattuna aikana.
Valittajan olisi tullut saada myös pääsuunnittelijan FISE-pätevyyttä vastaavasta pätevyydestä täydet pisteet. Valittajan tarjouksessaan esittämä pätevyysselvitys on ollut riittävä selonteko vastaavasta pätevyydestä hankinnan kohteena olleisiin tehtäviin.
Myös hankintaoikaisupäätöksellä tarjouskilpailun voittaneeksi tarjoajaksi valitun tarjoajan tarjous on pisteytetty virheellisesti. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole esitetty lainkaan Terve Talo kohteita.
Muut kirjelmät
Valittaja on antanut lisäkirjelmiä, joissa se on muun ohella esittänyt, että muissa hankinnan osissa lienee hyväksytty valittajan referenssien kanssa samoja referenssikohteita.
Hankintayksikkö on lisävastineessaan muun ohella esittänyt, että hankesuunnittelun tilaaminen voittaneelta tarjoajalta ei ole vaikuttanut tarjoajien tasapuoliseen ja syrjimättömään kohteluun.
Tarjouspyynnössä asetettu liikevaihtovaatimus on ilmaistu epähuomiossa väärin, joten tarjoajien liikevaihtoa ei ole tarkastettu tarjoajien soveltuvuutta arvioitaessa. Virheellä ei ole kuitenkaan merkitystä valituksen käsittelyn suhteen.
Hankintayksikkö on käyttänyt apuna hankinnassa rakennuttajakonsulttia. Hankintayksikön tietoon on vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen tullut se, ettei tarjouksissa ilmoitettuja referenssejä ole tarkastettu ennen hankintapäätöstä, minkä vuoksi referenssikohteista on pyydetty tietoja vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen.
Hankintayksikön näkemykset Terve Talo ja P1 puhtaudenhallinta kriteereistä perustuvat RT-korttien ohjeistukseen, joiden perusteella merkitsevää on se, onko kohde tosiasiassa myös toteutettu Terve Talo -kriteerien mukaisesti.
Voittaneen tarjoajan tarjous on pisteytetty oikein. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ollut virheellistä tietoa kohteiden S1 ja S2 -luokista, mutta kohteet ovat silti olleet Terve Talo kohteita.
Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on perusteeton sekä perusteiltaan että määrältään. Hankintaoikaisuun kohdistuvat kulut eivät ole hallintolainkäyttölaissa tarkoitettuja oikeudenkäyntikuluja, eikä niitä voida sisällyttää oikeudenkäyntikuluvaatimukseen.
Valittaja on antanut lisäkirjelmiä ja hankintayksikkö lisäkirjelmän.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Asian tarkastelun lähtökohdat ja kysymyksenasettelu
Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Vihtavuoren koulukeskuksen suunnittelutöiden hankinnasta neljään osa-alueeseen, joista muutoksenhaun kohteena on pää- ja arkkitehtuurisuunnittelun osa-alueesta tehty hankintaoikaisupäätös.
Hankintayksikkö on 26.10.2017 tekemänsä mainittua osa-aluetta koskevan hankintapäätöksen jälkeen esittänyt valittajan tarjouksessa ilmoittamille pääsuunnittelijan referenssikohteita edustaville henkilöille kysymyksiä, jotka ovat liittyneet vertailuperusteina käytettyjen Terve Talo -kriteerien, P1 Puhtausluokka -kriteerien ja Tietomallikohteita koskevien kriteerien täyttymiseen. Hankintayksikkö on saamiensa vastausten perusteella muutoksenhaun kohteena olevalla 27.11.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä oikaissut hankintapäätöstä tarjousvertailun osalta ja valinnut pää- ja arkkitehtisuunnittelun osa-alueeseen alun perin toiseksi sijoittuneen tarjoajan tarjouksen.
Asiassa on valituksen johdosta kysymys ensinnäkin siitä, onko hankintayksikkö voinut oikaista lainvoimaista hankintapäätöstä valittajan vahingoksi ja valittajaa kuulematta sekä onko tarjouspyyntö laadittu hankintasäännösten mukaisesti. Tarvittaessa on arvioitava myös tarjoajien soveltuvuuden arviointia ja tarjousten vertailua koskevia väitteitä.
Hankintaoikaisupäätöksen tekeminen
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 132 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksen tai ratkaisun oikaiseminen ei edellytä asianosaisen suostumusta.
Hankintalain 133 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen tai ratkaisun korjattavakseen 90 päivän kuluessa siitä, kun hankintaoikaisun kohteena oleva päätös tai ratkaisu on tehty. Pykälän 3 momentin mukaan hankintaoikaisu voi koskea myös lainvoimaiseksi tullutta hankintayksikön päätöstä, jos asiaa ei ole saatettu markkinaoikeuden käsiteltäväksi.
Valittaja on esittänyt, ettei hankintayksikkö ole voinut oikaista lainvoimaista hankintapäätöstään valittajan vahingoksi. Lisäksi valittajan mukaan hankintayksikön olisi tullut ennen hankintaoikaisupäätöksen tekemistä varata valittajalle tilaisuus tulla kuulluksi hankintayksikön oma-aloitteisesti hankkimista selvityksistä.
Hankintayksikön mukaan se on voinut oikaista hankintapäätöstä lainvoimaisuudesta huolimatta. Hankintayksikkö on voinut sen referenssikohteilta saamat vastaukset huomioon ottaen jättää kuulematta valittajaa. Lisäksi hankintayksikön mukaan valittajan kuulematta jättäminen ennen hankintaoikaisun tekemistä ei ole merkinnyt sellaista hankintasäännösten vastaista menettelyä, jonka vuoksi asiassa tulisi harkittavaksi seuraamuksen määrääminen.
Markkinaoikeus toteaa, että asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö on saanut valittajan referenssikohteista tarjousten vertailuperusteina käytettyjen Terve Talo -kriteerien, P1 Puhtausluokka kriteerien ja Tietomallikohteita koskevien kriteerien täyttymisen osalta sellaista uutta tietoa, joka on voinut vaikuttaa päätökseen tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin.
Hankintapäätös, jolla valittajan tarjous on valittu tarjouskilpailun voittajaksi, on tehty 26.10.2017. Hankintaoikaisupäätös on tehty hankintayksikön omasta aloitteesta 27.11.2017, eli säädetyssä määräajassa hankintaoikaisun kohteena olevan hankintapäätöksen tekemisestä lukien. Asiaa ei hankintaoikaisupäätöksen tekohetkellä ole ollut saatettu markkinaoikeuden käsiteltäväksi.
Edellä todetun perusteella hankintayksikkö on voinut hankintalain 132 §:ssä tarkoitetulla tavalla oikaista 26.10.2017 tekemäänsä hankintapäätöstä siitä huolimatta, että se oli jo hankintaoikaisupäätöksen tekohetkellä tullut lainvoimaiseksi.
Valittaja on luopunut vaatimasta hankintaoikaisupäätöksen kumoamista sen jälkeen, kun markkinaoikeus on päätöksellään sallinut hankintaoikaisupäätöksen täytäntöönpanon. Jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen arvioida sitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole varannut valittajalle tilaisuutta tulla kuulluksi ennen kyseisen hankintaoikaisupäätöksen tekemistä.
Enimmäisliikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen hyväksyttävyys
Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.
Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.
Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta. Hankintayksikkö voi myös vaatia riittävää vastuuvakuutusta.
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti soveltuvuusvaatimuksia asettaessaan. Valittajan mukaan tarjouspyynnössä on vaadittu tiettyä enimmäisliikevaihtoa, mikä on rajannut potentiaalisia tarjoajia tarjouskilpailusta.
Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnössä asetettu liikevaihtovaatimus on ilmaistu epähuomiossa väärin, joten tarjoajien liikevaihtoa ei ole tarkastettu tarjoajien soveltuvuutta arvioidessa. Virheellä ei kuitenkaan hankintayksikön mukaan ole merkitystä valituksen käsittelyn suhteen.
Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjouspyynnön muut ehdot" on esitetty seuraava vähimmäisvaatimus:
"Yrityksen keskimääräinen vuotuinen liikevaihto on enintään kaksi kertaa tarjotun suunnitteluosa-alueen hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen."
Tarjoajat ovat voineet esittää tarjouspyyntöä koskevia kysymyksiä. Hankintayksikölle on määräajassa esitetty kolme kysymystä, joihin hankintayksikkö on antanut vastauksen. Kysymyksistä kaksi on kuulunut seuraavasti:
"Tarjouspyynnön muissa ehdoissa on vaatimus, että yrityksen liikevaihto on enintään kaksi kertaa tarjotun suunnitteluosa-alueen hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen. Esimerkiksi sähkösuunnittelussa vuotuinen liikevaihto pitää olla alle 140 000 €. Pitääkö tämä paikkaansa? – –
Tarjouspyynnön muissa ehdoissa on mainittu minimiehtona: ’Yrityksen keskimääräinen vuotuinen liikevaihto on enintään kaksi kertaa tarjotun suunnitteluosa-alueen hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen.’
Onko tilaaja tarkoittanut tässä, että liikevaihto on vähintään kaksi kertaa tarjotun suunnitteluosa-alueen hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen?"
Molempiin kysymyksiin on vastattu seuraavasti:
"Tarjouspyynnön kohta ’Tarjouspyynnön muut ehdot’ on ollut liikevaihtovaatimuksena enintään kaksi kertaa tarjotun suunnitteluosa-alueen hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen.
Liikevaihtovaatimukseen tulee tarkennuksena, että liikevaihto korvataan sanalla vähimmäisliikevaihto.
’Yrityksen keskimääräinen vuotuinen vähimmäisliikevaihto on enintään kaksi kertaa tarjotun suunnitteluosa-alueen hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen.’"
Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että vaikka liikevaihtovaatimuksen täyttymistä ei olisi käytännössä tarkastettu tarjoajien soveltuvuutta arvioitaessa, asiassa ei ole kuitenkaan käynyt ilmi, että tarjouspyynnössä asetettua liikevaihtovaatimusta olisi muutettu tai että siitä olisi luovuttu ja että tästä olisi tiedotettu hankinnasta mahdollisesti kiinnostuneita tarjoajia.
Hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia esimerkiksi vähimmäisliikevaihdosta. Vaatimusten tulisi liittyä ehdokkaan tai tarjoajan mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta ja niiden pitäisi olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Hankintasäännösten tavoitteena on turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.
Tarjouspyynnössä on asetettu tarjoajien liikevaihtoa koskeva enimmäisvaatimus. Hankintayksikön tarjoajien kysymysten johdosta antamien vastausten ei voida katsoa muuttaneen tätä vaatimusta liikevaihtoa koskevaksi vähimmäisvaatimukseksi. Nyt valituksen kohteena olevan hankinnan osan ennakoitu arvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 230.000 euroa.
Tarjouspyynnössä asetettu enimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus on johtanut siihen, että yli 460.000 euron vuosittaisen liikevaihdon omaavat potentiaaliset tarjoajat eivät ole voineet jättää tarjousta tarjouskilpailussa, mikä on ollut näitä syrjivää ja ollut omiaan rajoittamaan kilpailua. Asetettu vaatimus ei ole myöskään liittynyt tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti asettaessaan tarjoajien liikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintasopimus on hankintayksikön ilmoituksen mukaan tehty 20.2.2018 ja valittaja on ilmoittanut luopuvansa muista kuin hyvitysmaksua koskevasta vaatimuksesta. Näin ollen ja hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.
Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.
Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Nyt käsillä olevassa asiassa virheetön menettely olisi tarkoittanut muun ohella sitä, että tarjouspyyntö olisi laadittu soveltuvuusvaatimusten osalta hankintasäännösten mukaisesti.
Asetettu enimmäisliikevaihtoa koskeva soveltuvuusvaatimus on edellä todetulla tavalla rajoittanut kilpailua ja ollut omiaan sulkemaan mahdollisia tarjoajia tarjouskilpailun ulkopuolelle. Siten virheettömässä menettelyssä tarjouskilpailuun olisivat voineet jättää tarjouksensa myös liikevaihdolla mitattuna asetettua enimmäisrajaa suuremmat toimijat.
Toteutumatta jääneen tarjouskilpailun lopputuloksen jälkikäteiseen arviointiin liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä, kuten mitkä toimijat olisivat jättäneet tarjouksensa ja millaisia tarjoukset olisivat olleet sekä millaisia soveltuvuusvaatimuksia hankinnassa olisi asetettu. Asiassa ei ole tämän vuoksi mahdollista jälkikäteen riittävän luotettavasti todeta, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.
Näin ollen asiassa ei ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty ja kyseinen vaatimus on hylättävä.
Asiakirjojen esittämistä ja tiedon antamista asiakirjasta koskeva vaatimus
Markkinaoikeus toteaa, että sille ei ole toimitettu valittajan vaatimia hankinnan muiden osa-alueiden voittaneiden tarjoajien tarjouksia. Edellä todettu pääasian lopputulos ja perustelut huomioon ottaen asian ratkaiseminen ei ole edellyttänyt kyseisten asiakirjojen toimittamista markkinaoikeuteen ja valittajalle. Näin ollen valittajan asiakirjojen esittämistä ja tiedon saamista koskevat vaatimukset on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Markkinaoikeus on oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta harkitessaan ottanut huomioon muun ohella, että valittajan esittämän kuluerittelyn perusteella osa oikeudenkäyntikuluina korvattavaksi vaadituista kuluista on liittynyt hankintaoikaisuvaatimuksen tekemiseen. Oikaisuvaatimuksen tekemiseen kohdistuvat kulut eivät ole hallintolainkäyttölaissa tarkoitettuja oikeudenkäyntikuluja eivätkä ne voi siten tulla tässä asiassa korvattaviksi. Valittaja on myös toimittanut markkinaoikeudelle runsaasti kirjelmiä, joita markkinaoikeus ei ole pyytänyt ja jotka eivät ole asian jo selvitettyyn tilaan nähden olleet tarpeellisia. Lisäksi selvittämättä on jäänyt, että valittajalle olisi aiheutunut muita kuin kirjelmien laatimisesta ja omasta työstä johtuvia asianosaiskuluja, joiden osalta valittajan erittelyn mukaista 150 tuntia vastaavaa työmäärää ja tähän liittyvää tuntivelvoitusta on pidettävä selvästi liiallisena.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Laukaan kunnan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Laukaan kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
MUUTOKSENHAKU
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pekka Savola ja Jenni Ihalainen.
HUOMAA
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.