MAO:344/18

Hartolan kunta - koulukuljetukset

julkinen hankinta - epäselvä tarjouspyyntö

Diaarinumero: 2017/461
Antopäivä: 21.6.2018

ASIAN TAUSTA

Hartolan kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.3.2017 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 28.3.2017 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta koulukuljetusten ja asiointiliikenteen hankinnasta lukuvuosille 2017–2018 ja 2018–2019 sekä optiokausille 2019–2020 ja 2020–2021.

Hartolan kunnan sivistyslautakunta on 18.5.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 49 valinnut reitille C A:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut yli 209.000 euroa.

Markkinaoikeus on 3.7.2017 antamallaan päätöksellä numero 461/17 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon muiden kuin reitin C osalta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Järvisen Liikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.216,25 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksulla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö on ollut ristiriidassa hankintailmoituksen kanssa. Hankintailmoituksessa ei ole sallittu osahankintoja, mutta tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouksia kohteittain.

Tarjouspyynnön kokonaistaloudellisen edullisuuden valintaperuste on ollut epäselvä ja ristiriitainen, minkä seurauksena saadut tarjoukset ovat olleet vertailukelvottomia ja hankintayksikölle on syntynyt lähes rajoittamaton valinnanvapaus valita paras tarjous. Tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut selvää, miten tarjouksia tultaisiin vertailemaan. Epäselvää on ollut, vertaillaanko hintaa vai hinta-laatusuhdetta.

Tarjouspyynnöstä on puuttunut yleinen eurooppalainen hankinta-asiakirja. Lisäksi tarjouspyynnöstä ovat puuttuneet sopimusehdot ja asiointiliikenteen ehdot ja myös reittikartat ovat olleet puutteellisia.

Tarjouspyynnössä on ollut epäselvyyttä ja ristiriitoja myös tarjoushinnan määräytymisen osalta, mikä on johtanut tarjousten vertailukelvottomuuteen. Tarjouspyynnön mukaan kuljetusreitit on esitetty niin, että reittien lähtö- ja paluupaikkana on Hartolan kirkonkylä, mikä toimii myös laskutuksen perusteena. Toisaalta tarjouksessa on tarjouspyynnön mukaan ilmoitettava sen asemapaikan tai toimipaikan osoite, josta hinnoiteltava reitti aamukuljetuksissa alkaa ja johon se iltapäiväkuljetuksissa päättyy. Tarjouspyynnön epäselvyydestä johtuen tarjoajat ovat ymmärtäneet hintavertailuperusteen käytön osatarjousten vertailussa eri tavalla kuin Hartolan kunta.

Tarjouspyynnön kohta 5 on sisältänyt epämääräisen tarjousten arviointi- ja vertailuehdon, joka on johtanut tarjousten vertailukelvottomuuteen ja antanut hankintayksikölle hankintasäännösten vastaisen lähes rajattoman vapauden valita paras tarjous. Ehdon mukaan, jos jonkin tarjoajan tarjous ei ole hinnaltaan edullisin tarjoajalle ensisijaisen reitin osalta, mutta olisi hinnaltaan kilpailukykyinen jonkin toisen samaan aikaan hoidettavan samantyyppisen liikenteen hoitamisessa, niin ostaja huomioi tarjouksen muun ostettavan liikenteen hoitamisessa. Tarjouslomakkeessa ei ole ollut kohtaa, johon "ensisijainen reitti" tulisi tarjota, eikä mitään muutakaan tietoa reittien tärkeysjärjestyksestä. Todellista kilpailua ei ole syntynyt, eikä tarjoaja ole pystynyt todentamaan hintavertailuperusteeseen liittyviä tietoja tarjousten vertailua varten.

Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Voittanut tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön ehdottomia vaatimuksia. Tarjouksesta ovat puuttuneet tiedot liikennöitsijän käyttämistä autoista reiteillä ja tiedot asemapaikasta.

Voittanut tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Hankintayksikkö ei ollut vaatinut selvitystä voittaneen tarjoajan poikkeuksellisen alhaisesta tarjoushinnasta. Tarjoushintojen erot ovat olleet merkittäviä.

Hankintapäätös ei ole täyttänyt hankintasäännösten hankintapäätökselle asettamia edellytyksiä. Päätöksestä ei ole käynyt ilmi hankintapäätöksen perustelut, eikä tarjousten vertailu.

Tarjoajat eivät ole saaneet tiedoksi tarjousvertailua ja hankintapäätöksen perusteluita. Lisäksi päätöksessä on ollut virheellinen oikaisuohje ja valitusosoitus, muun ohella markkinaoikeuden osoite on ollut väärä.

Vastine

Vaatimukset

Hartolan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Hankintailmoituksen merkinnällä siitä, että hinta ei ole ainoa myöntämisperuste, tarkoitetaan kelpoisuusvaatimuksia, kalustoon liittyviä vaatimuksia sekä henkilöstöön ja asiakaspalveluun liittyviä vaatimuksia, joiden kaikkien vaatimusten täyttyessä vain hinta on ratkaiseva. Hankintailmoituksessa on käytetty ilmaisua myöntämisperuste, jotta sitä ei sekoiteta vertailuperusteeksi.

Yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan puuttumisesta huolimatta alustavalla näytöllä tarjoajan kelpoisuusvaatimusten täyttymisestä ei ole voinut olla merkitystä päätöksentekoon ja lopputulokseen. Kysymyksessä on ollut merkityksetön menettelyvirhe.

Voittaneen tarjouksen ajoneuvotiedot on esitetty tarjouslomakkeen ja erillisen liitteen yhdistelmässä. Voittaneen tarjoajan toimipaikkatieto on paitsi esitetty tarjouslomakkeessa, se on ollut paikkakunnalla toimivana yrityksenä muutenkin tiedossa.

Valittaja on halunnut tarkoitushakuisesti ymmärtää, että kilpailukohteiden eli ilmoitettujen reittien ja kohteiden osalta on jäänyt epäselväksi, ovatko osatarjoukset sallittuja. Kun tarjouspyynnössä on todettu, että "Liikennöitsijä voi tehdä tarjouksen useammasta kohteesta", tarjouspyyntöä ei voi mitenkään ymmärtää siten, että vain kaikkia reittejä ja kohteita koskeva yhdistelmätarjous olisi tarjouspyynnön mukainen.

Tarjouspyynnön 5 kohdan 4. kappale ei liity kyseessä olevan hankinnan toteuttamiseen ja on siksi tarjouspyyntöön kuulumaton. Kyseessä on vain mahdollisiin erillishankintoihin liittyvä viittaus ja varauma, jota ei mitenkään voida ymmärtää vertailuperusteeksi.

Valittaja on sekoittanut reittien lähtö- ja paluupaikan tarjouksentekijältä tiedusteltuun asemapaikkaan tai toimipaikkaan. Asemapaikkaa tai toimipaikkaa koskevalla taustatiedolla ei ole vertailuperusteiden kanssa mitään tekemistä, mutta sillä voisi olla merkitystä esimerkiksi tilanteessa, jossa tarjoukset ovat samanhintaiset, jolloin hankintayksiköllä olisi harkintavaltaa näiden valinnan kesken.

Voittaneen tarjoajan kilometrihinta on linjassa aikaisempien vuosien kilometrihintoihin verrattuna.

Hankintapäätöksen tekstistä ilmenee, että vertailuperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus eli käytännössä vain hinta ja saatujen tarjousten yhteenveto eli tarjousten vertailu on ollut päätöksenteossa käytettävissä.

Kuultavan lausunto

A on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.150 eurolla viivästyskorkoineen.

Valitus on perusteeton ja sillä pyritään puuttumaan mitättömiin menettelyvirheisiin, joilla ei olisi missään tapauksessa ollut vaikutusta kilpailutuksen lopputulokseen.

Valittajan esittämällä epäselvyydellä kokonaistaloudellisen edullisuuden valintaperusteessa ei ole ollut merkitystä lausunnonantajan voittaman kilpailutuksen osan osalta.

Hinta ei ole ollut ainoa myöntämisperuste, vaan asiaan on liittynyt myös kelpoisuusvaatimukset sekä henkilöstö- ja asiakaspalveluvaatimukset.

Se, että tarjouspyynnöstä on puuttunut yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja, ei ole vaikuttanut kilpailutuksen lopputulokseen. Tarvittavat tiedot kilpailutukseen osallistuvista yrityksistä on kuitenkin saatu. Kyseessä on ollut mitätön menettelyvirhe. Mikäli markkinaoikeus puuttuisi tällaiseen seikkaan, johtaisi se suunnattomiin kuluihin.

Tarjousten vertailu on toimitettu valittajalle pyynnöstä. Kun valittajalla on asiamies, jonka voidaan olettaa tietävän muutoksenhaun yksityiskohdat, on valittajan vetoaminen virheelliseen muutoksenhakuohjeeseen merkityksetön.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hintavertailuun liittyvä tarjouspyynnön kohdassa 5 oleva ehto on ollut syrjivä. Ehdossa on kuvattu järjestelyn hinnoittelua ja laskutusta. Kuitenkin tarjouspyynnöstä ovat puuttuneet keskeiset sopimusehdot, joissa hinnoittelumekanismia olisi säännelty. Tehtyä hankintasopimusta ei voi enää kohdassa todetuin tavoin "kapasiteetin salliessa ja erikseen sovittaessa" muuttaa sopimuskaudella. Tarjouspyynnössä ei ole ollut kyse myöskään puitejärjestelystä. Käsitteet muu julkishallinto, muiden hankintayksiköiden osuus, muut joukkoliikennematkustajat ja näiden liityntä koulukuljetuksiin sekä laskutusmekanismi ja laskutuksen kohde ovat jääneet epäselviksi. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu kyseisen ehdon ja "järjestelyn" avoimen joukkoliikenteen ja muun julkishallinnon matkustajamääriä ja lipputuloja edes arviolta. Ehto on hankintasäännösten vastainen ja syrjii kaikkia sellaisia tarjoajia kuten valittaja, jotka eivät ole aiemmin ajaneet kyseisiä kohteita, eivätkä ole saaneet samoja tietoja tarjouspyynnöstä. Lainvastainen ehto on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputuloksen, koska hankintapäätöksessä vertaillut tarjoushinnat ovat perustuneet tarjoajien toisistaan eroaviin tietoihin tarjouspyynnön kohteista.

Hartolan kirkonkylästä tai tarjoajan asemapaikasta tai toimipaikasta laskettuina tarjottavien reittien lähtö- ja paluupaikkojen kilometrimäärät ovat poikenneet toisistaan, mikä on vaikuttanut tarjoushinnan laskemiseen. Lisäksi, kun tarjouspyynnöstä ovat puuttuneet keskeiset sopimusehdot, laskutuksen peruste on jäänyt tulkinnanvaraiseksi.

Kuljetuskohteissa 8 ja 9 ei ollut ilmoitettu ajettavaa kilometrimäärää eikä ajettavaa reittiä. Ajokilometrimäärät, ajettava reitti ja jopa matkustajamäärät voivat vaihdella kohteittain. Tarjouskilpailu on vääristynyt siksi, että puutteellisilla kohdetiedoilla tarjoajat on asetettu tarjousvertailussa jo lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan muun ohella siksi, että joku tarjoajista voi tietää tai ei tiedä hankinnan kohteen todellisia kilometrejä ja matkustusmääriä. Epäselvä ilmaisu "Aamukuljetus on kaikille avointa valtion tukemaa liikennettä, joka toteutetaan kutsuohjatun liikenteen periaatteella koulukuljetusreitin varrelta" voi olla ymmärrettävissä niille tarjoajille, jotka ajavat tai ovat ajaneet kyseisiä kohteita.

Hartolan kunnan ilmoitus varata oikeus käydä jatkoneuvotteluja tarjousten tekijöiden kanssa on myös hankintasäännösten vastainen ehto, koska hankintailmoituksessa Hartolan kunta on ilmoittanut käyttävänsä avointa menettelyä, jossa neuvottelut tarjoajien kanssa ei ole sallittu kuten esimerkiksi neuvottelumenettelyssä.

Hankinnan kohteen määrittely on epäselvä. Ensinnäkin tarjouspyynnön otsikossa mainitaan hankinnan kohteena "Asiointiliikenne", eikä tarjouspyyntö sisällä mitään asiointiliikenteen määrittelyä vaan ainoastaan koulutoimen ostoliikenteen tarjouskohteet.

Hartolan kunta ei ole selvittänyt poissulkemisperusteiden käsillä oloa, eikä siten saanut tarvittavia tietoja hankintapäätöksentekonsa perusteeksi, kun se ei ole vaatinut niistä tarjoajilta alustavaa näyttöä yhteisellä eurooppalaisella hankinta-asiakirjalla.

Tarjouspyyntö ei ole täyttänyt hankintasäännösten vaatimusta tarjouspyynnön vähimmäissisällölle, kun yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja on puuttunut, kun kokonaistaloudellisen edullisuuden perustetta ei ollut kerrottu ja kun keskeiset sopimusehdot ovat puuttuneet.

Valittajan asema on ollut heikompi kuin niiden, jotka ajavat tai ovat ajaneet kohteita 7–9 ja ovat tietoisia muun ohella kohteiden ajokilometreistä ja kuljetettavien oppilaiden ja muiden matkustajien määristä eli tiedoista, jotka hankintayksikkö on jättänyt ilmoittamatta tai on ilmoittanut epäselvästi tarjouspyynnössä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Valituksen tutkiminen

Koska valittaja ei ole antanut tarjousta muiden kuin reitin C osalta, sillä ei ole julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin perusteella asiavaltuutta muiden reittien osalta. Näin ollen markkinaoikeudessa on nyt arvioitavana hankintamenettelyn oikeellisuus ainoastaan reitin C osalta. Muilta osin valitus on jätettävä tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava:

1) hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset;

2) viittaus julkaistuun hankintailmoitukseen;

3) määräaika tarjousten tekemiselle;

4) osoite, johon tarjoukset on toimitettava;

5) kieli tai kielet, joilla tarjoukset on laadittava;

6) tarjousasiakirjojen esittämistä ja muotoa koskevat muut vaatimukset;

7) kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä neuvottelujen alkamispäivä sekä neuvotteluissa käytettävä kieli tai kielet;

8) ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä soveltuvuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä pyyntö täydentää yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja ja luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan sekä tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan on soveltuvuuden arviointia varten toimitettava;

9) kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ja niiden suhteellinen painotus, kohtuullinen vaihteluväli tai poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys;

10) tarjousten voimassaoloaika;

11) keskeiset sopimusehdot;

12) muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina ja määritellä kyseisten osien koon ja kohteen. Jos hankintayksikkö ei jaa hankintasopimusta osiin, sen on esitettävä jakamatta jättämisen syyt hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.

Saman pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa, voiko tarjouksen antaa yhdestä, useammasta vai kaikista osista. Jos tarjouksia voi antaa useammasta tai kaikista osista, hankintayksikkö voi rajoittaa niiden osien määrää, joihin saman tarjoajan tarjous voi tulla valituksi. Tällöin hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa niiden osien enimmäismäärä, joihin saman tarjoajan tarjous voi tulla valituksi. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä säännöt, joita se soveltaa ratkaistessaan, mihin osaan tarjoajan tarjous tulee valituksi, jos tarjoajan tarjous tulisi valituksi hankintailmoituksessa ilmoitettua enimmäismäärää useampaan osaan.

Hankintalain 87 §:n mukaan hankintayksikön on vaadittava käytettäväksi yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa alustavana näyttönä siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää seuraavat vaatimukset:

1) mikään 80 ja 81 §:ssä tarkoitetuista poissulkemisperusteista ei koske ehdokasta tai tarjoajaa;

2) ehdokas tai tarjoaja täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset.

Ehdokas tai tarjoaja voi käyttää samaa yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa useissa hankintamenettelyissä osoituksena 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten täyttymisestä edellyttäen, että ehdokas tai tarjoaja vahvistaa asiakirjan sisältämien tietojen olevan edelleen voimassa ja vastaavan hankintayksikön asettamia vaatimuksia.

Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja on laadittava sähköisesti käyttäen yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan vakiolomakkeen vahvistamisesta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/7 vahvistettua vakiolomaketta.

Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia koulukuljetuksista ja asiointiliikenteestä. Hankintailmoituksessa on todettu hankintasopimuksen tekoperusteiden osalta seuraavaa:

"Hinta ei ole ainoa myöntämisperuste, ja kaikki perusteet on mainittu pelkästään hankinta-asiakirjoissa."

Tarjouspyynnön liitteen 2 "TARJOUSKILPAILUN EHDOT" kohdassa 7 "Tarjouskilpailun ratkaisuperusteet" on todettu seuraavaa:

"Valinta suoritetaan niiden tarjousten kesken jotka vastaavat tarjouspyyntöä ja täyttävät siinä asetetut ehdot. Hyväksytyksi tulee tarjous, joka on ostajalle kokonaistaloudellisesti edullisin.

Kunta varaa oikeuden joko hylätä tai hyväksyä tarjoukset ja käydä jatkoneuvotteluja tarjousten tekijöiden kanssa, jolloin reittejä voidaan tarvittaessa tarkentaa, muuttaa tai jättää toteuttamatta."

Hankintailmoituksessa on ilmoitettu osia koskevien tietojen osalta seuraavaa:

"Tämä sopimus on jaettu osiin: ei"

Tarjouspyynnön liitteen 2 "TARJOUSKILPAILUN EHDOT" kohdassa 1 "Tarjoukselle asetetut vaatimukset" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjous tulee tehdä kilpailukohteittain."

Tarjouspyynnön liitteessä 1 on todettu muun ohella seuraavaa:

"Kuljetusreitit on esitetty niin, että reittien lähtö- ja paluupaikkana on Hartolan kirkonkylä, mikä toimii myös laskutuksen perusteena."

Tarjouspyynnön liitteen 2 "TARJOUSKILPAILUN EHDOT" kohdassa 5 "Tarjoushinta" on todettu seuraavaa:

"Tarjouksessa on ilmoitettava kohdekohtaisesti tarjotun palvelun hinta euroa/km (alv 0 %). Tarjouksessa on ilmoitettava sen asemapaikan tai toimipaikan osoite, josta hinnoiteltava reitti aamukuljetuksissa alkaa ja johon se iltapäiväkuljetuksissa päättyy."

Tarjouspyynnön liitteessä 1 on reitin C osalta todettu muun ohella seuraavaa:

"Aamukuljetus on kaikille avointa valtion tukemaa liikennettä, joka toteutetaan kutsuohjatun liikenteen periaatteella koulukuljetusreitin varrelta."

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Muut Ehdot" on muun ohella todettu seuraavaa:

"Kaluston kapasiteetin salliessa ja erikseen sovittaessa joitakin oppilaskuljetusreittejä voidaan hyödyntää muussa julkishallinnon kustantamassa matkustuksessa tai kaikille avoimessa joukkoliikenteessä. Liikenteen harjoittaja laskuttaa suoraan muun julkishallinnon matkustuksen vähentäen sen osuuden koulumatkalaskutuksesta, ja perii muilta joukkoliikennematkustajilta enintään kulloinkin voimassa olevan Matkahuolto Oy:n lipputaksan mukaisen hinnan, joka jää yrittäjän tuloksi.

(– –)

Jos jonkin tarjoajan tarjous ei ole hinnaltaan edullisin tarjoajalle ensisijaisen reitin osalta, mutta olisi hinnaltaan kilpailukykyinen jonkin toisen samaan aikaan hoidettavan samantyyppisen liikenteen hoitamisessa, niin ostaja huomioi tarjouksen muun ostettavan liikenteen hoitamisessa."

Asian arviointi

Julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan hankintayksiköillä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintamenettelyissä on kuitenkin aina noudatettava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia.

Tarjoushinnan määräytymisen osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu edellä todetulla tavalla, että laskutuksen perusteena toimii lähtö- ja paluupaikkana oleva Hartolan kirkonkylä. Kuitenkin tarjouspyynnössä on pyydetty tarjoajia ilmoittamaan sen asemapaikan tai toimipaikan osoite, josta hinnoiteltava reitti aamukuljetuksissa alkaa ja johon se iltapäiväkuljetuksissa päättyy. Markkinaoikeus katsoo, että se seikka, että tarjouspyynnössä on pyydetty tarjoajia ilmoittamaan asema- tai toimipaikkansa, ei ole johtanut ristiriitaan sen seikan kanssa, että tarjouspyynnössä on ilmoitettu laskutuksen perusteena olevan Hartolan kirkonkylä. Tarjouspyyntöä on tältä osin pidettävä riittävän selvänä.

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön edellä todettu toteamus siitä, että kuljetus on kaikille avointa liikennettä, joka toteutetaan kutsuohjatun liikenteen periaatteella koulukuljetusreitin varrelta, on epäselvä. Markkinaoikeus tältä osin katsoo, että kysymyksessä toteamus kuvaa hankinnan kohdetta eikä sitä voida pitää sillä tavoin epäselvänä, että ammattimaista kuljetustoimintaa harjoittava tarjoaja ei kykenisi sitä ymmärtämään.

Edellä todetulla tavalla hankintailmoituksen mukaan hankintaa ei ole jaettu osiin. Tarjouspyynnössä on kuitenkin ilmoitettu, että tarjous tulee tehdä kilpailukohteittain ja että liikennöitsijä voi tehdä tarjouksen useammasta kohteesta. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat ristiriitaiset sen osalta onko hankinta jaettu osiin vai ei.

Hankintailmoituksen mukaan hinta ei ole ollut ainoa myöntämisperuste. Tarjouspyynnön mukaan hyväksytyksi on tullut tarjous, joka on ostajalle kokonaistaloudellisesti edullisin. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoista ei selvästi ilmene kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat tältä osin puutteelliset.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa ilmoittanut, että tarjouspyyntö on sisältänyt ehdon, jonka ei tulisi olla tarjouspyynnössä. Tältä osin tarjouspyyntö on siten ollut virheellinen.

Tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole sisältäneet pyyntöä toimittaa yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat siten myös tältä osin olleet puutteellisia.

Tarjouspyyntö on sisältänyt edellä kuvatun ehdon siitä, että kaluston kapasiteetin salliessa ja erikseen sovittaessa joitakin oppilaskuljetusreittejä voidaan hyödyntää muussa julkishallinnon kustantamassa matkustuksessa tai kaikille avoimessa joukkoliikenteessä. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnöstä ei käy ilmi muun ohella se, mitä muulla julkishallinnon kustantamalla matkustuksella tai kaikille avoimella joukkoliikenteellä tarkoitetaan, ja onko kysymys tältä osin lisähankintamahdollisuudesta. Markkinaoikeus katsoo, että tätä tarjouspyynnön ehtoa on pidettävä tulkinnanvaraisena ja epäselvänä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat sisältäneet edellä mainittuja puutteita sekä tulkinnanvaraisia ja ristiriitaisia seikkoja. Kysymys on ollut tarjoajien ja tarjouksen laatimisen kannalta merkityksellisistä seikoista. Tarjouspyyntö ei siten ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Kun otetaan huomioon hankintamenettelyn edellä todettu virheellisyys ja seuraavaksi seuraamusten osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen tai edellytyksiä lausua muista asiassa esitetyistä hankintamenettelyä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön reitin C osalta. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan reitin C osalta hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano tältä osin kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva hankintailmoitus ja tarjouspyyntö ovat olleet hankintasäännösten vastaisia, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Hartolan kunta aikoo edelleen toteuttaa koulukuljetusten ja asiointiliikenteen hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä kuultava saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen reitteihin A, B, D ja E.

Markkinaoikeus kumoaa Hartolan kunnan sivistyslautakunnan 18.5.2017 tekemän hankintapäätöksen § 49 siltä osin kuin se koskee reittiä C. Markkinaoikeus kieltää Hartolan kuntaa tältä osin tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Hartolan kunnan korvaamaan Järvisen Liikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.216,25 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Toivo Samuli Haarasillan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Riikka Pirttisalo ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 29.6.2018