MAO:326/18

Pirkanmaan Jätehuolto Oy - lietteiden kuljetus

julkinen hankinta - hankintalaki 2017 - poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta - sähköinen tietojenvaihto

Diaarinumero: 2018/20
Antopäivä: 13.6.2018

ASIAN TAUSTA

Pirkanmaan Jätehuolto Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 24.11.2017 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta asumisessa syntyvien lietteiden noutoa ja kuljetusta koskevasta palveluhankinnasta jakautuen viiteentoista urakka-alueeseen ajalle 5.3.2018–28.2.2021 ja kahden vuoden optiokaudelle.

Valittaja on jättänyt tarjouksen urakka-alueisiin "Pirkkala", "Tampere–Kangasala" sekä "Kangasala".

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tekninen päällikkö on 3.1.2018 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut urakka-alueiden "Pirkkala, "Tampere–Kangasala" sekä "Kangasala" osalta Eerola-Yhtiöt Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 3.500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen. Valittaja on lisäksi vaatinut, että hänelle annetaan tieto voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista.

Perusteet

Hankintapäätöksen lainmukaisuus on tarkistettava. Lisäksi on tarkistettava, onko voittanut tarjoaja syyllistynyt saalistushinnoitteluun, kilpailun vääristämiseen sekä hinnoitteluun, jolla ei ole selkeää liiketaloudellista kustannusvastaavuutta. On selvitettävä, vastaako kaivokohtainen tyhjennyshinta oikeassa suhteessa ilmoitettua tuntihintaa. Alihinnalla pyritään ohjaamaan kilpailua tulevaisuudessa, koska näin ollen urakka-ajan jälkeen tarjoajia on entistä vähemmän.

On lisäksi otettava huomioon, että tarjouskilpailussa on hyväksyttävä tarjoukset myös paperiversioina. Pelkkä sähköinen toiminta ei ole hyväksyttävää, koska se eriarvoistaa tarjoajia. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n on vastattava myös jätehuoltoviranomaiselle vuonna 2013 antamastaan lausunnosta, jossa luvataan järjestää kilpailutus niin, että paikallisilla yhden tai kahden kuljetusyksikön urakoitsijoilla on mahdollisuus tarjouksen tekemiseen.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n on annettava muiden tarjoajien käyttöön yksikköhinnat. Hintojen läpinäkyvyys ei selviä kolmen vuoden kokonaishinnasta.

Vastine

Vaatimukset

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Valitut tarjoukset eivät poikkea yleisestä alakohtaisesta tarjoustasosta. Hankintayksikkö on varmistanut, että valittujen toimijoiden lakisääteiset velvoitteet ovat kunnossa eikä ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita ole laiminlyöty. Hankintayksikkö on lisäksi arvioinut, ettei hinnaltaan edullisimman tarjouksen hyväksyminen aiheuta riskiä urakan laiminlyömiseen tai tee siitä muuten puutteellista. Kuljetusten hankintasopimukset ovat määräaikaisia ja valitut toimittajat toimivat hankintayksikön asettamien sopimusehtojen mukaan, mikä myös mahdollistaa palvelun toteutumisen ja laadun valvomisen.

Hankinnan arvo on ylittänyt EU-kynnysarvon, minkä vuoksi hankinnan tietojenvaihto on toteutettu sähköisesti. Tarjouskilpailussa käytetyt välineet ja laitteet sekä niiden tekniset ominaisuudet ovat olleet syrjimättömiä, yleisesti saatavilla, eivätkä ne ole rajoittaneet toimittajien mahdollisuuksia osallistua hankintamenettelyyn. Kysymyksiä mahdollisuudesta paperisten tarjousasiakirjojen jättämiseen ei ole esitetty, eikä paperisia tarjousasiakirjoja ole jätetty.

Hankintayksikkö on luokitellut tarjoajien antamat yksikköhinnat liikesalaisuuksiksi, mikä on ilmoitettu jo tarjouspyyntövaiheessa. Tarjousten vertailu ei ole perustunut yksittäisiin yksikköhintoihin vaan vertailuhintana on käytetty yksikköhinnoista ja -määristä muodostunutta urakka-aluekohtaista kokonaishintaa. Valitut tarjoajat ja valittujen tarjousten urakkakohtaiset kokonaishinnat on annettu tiedoksi hankintapäätöksessä.

Ohjelmateknisistä syistä johtuen tarjouksen lähettäminen on edellyttänyt, että myös kohderyhmiin, joita tarjoaja ei tarjonnut, on tullut täyttää tieto yksikköhinnasta. Tarjoajia ohjeistettiin täyttämään näihin kohderyhmiin hintatiedoksi 0 siten, että hintatietoa 0 ei huomioida vertailussa. Tämä ohjeistus välitettiin kaikille tarjouspyyntöön tutustuneille.

Pienillä yrityksillä on ollut sama mahdollisuus tarjota palvelua kuin isommillakin. Tasavertainen mahdollisuus otettiin huomioon urakka-alueiden koon määrittelyssä. Tarjouksia jättivät myös yhdellä kuljetuskalustolla toimivat yrittäjät. Tarjouspyynnössä mahdollistettiin lisäksi työyhteenliittymien muodostaminen sekä aliurakointi.

Kuultavan lausunto

Eerola-Yhtiöt Oy on esittänyt, ettei se ole syyllistynyt saalistushinnoitteluun, kilpailun vääristämiseen tai hinnoitteluun, jolla ei ole selkeää liiketaloudellista kustannusvastaavuutta.

Nyt käsillä olevan työn urakointi rakentuu merkittävissä määrin tehokkaamman kaluston käyttöön, nykyaikaisen logistiikkajärjestelmän tuomaan tehokkuuteen sekä urakkaohjelmassa mainittujen toimitusaikojen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Lisäksi erittäin tehokas reittisuunnitelma tuo huomattavia kustannussäästöjä.

Eerola-Yhtiöt Oy on suorittanut kilpailutuksen mukaista työtä vuodesta 1969. Tänä aikana yhtiölle on syntynyt vahva osaaminen sekä työn tehokkaassa suorittamisessa, että oikeanlaisessa hinnoittelussa. Yhtiö on edelleen kehittänyt jatkuvasti kuljetuskalustoa sujuvampaan ja tehokkaampaan työskentelyyn.

Hinnoittelun liiketaloudellinen kustannusvastaavuus on rakentunut muun ohella edellä esitettyjen seikkojen perusteella. Eerola-Yhtiöt Oy katsoo kustannuslaskelmiensa olevan sen liikesalaisuus, mutta laskennassa on otettu huomioon kaikki eri kustannusosiot erittäin tarkasti. Lisäksi mahdolliset riskit on suojattu.

Valittajan muut kirjelmät

Valittaja on markkinaoikeudelle 27.2.2018 toimittamassaan valituksen täydennyksessä esittänyt, että kunnissa ei ole tehty kuntalain edellyttämiä päätöksiä kuljetusjärjestelmän valinnasta. Jätehuoltolautakunta on antanut kilpailutusvastuun Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle, vaikka kunnat eivät ole itsenäisesti päättäneet kuljetusjärjestelmästä. Tilannetta on myös tarkasteltava Eerola-Yhtiöt Oy:n määräävän markkina-aseman suhteen. Nyt saatu kilpailutus antaa Eerola-Yhtiöt Oy:lle urakasta euromääräisesti 95,8 prosentin markkinaosuuden. Hankintayksikkö Pirkanmaan Jätehuolto Oy on myös rikkomassa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettua lakia.

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt, että on tärkeää arvioida yksikköhintoja ja verrata tätä työssä käytettävien autojen yleiseen hintatasoon. Kyseisen kaluston laskennallisen tuntiansion tulisi olla vähintään 60 euroa tunnissa, jotta voitaisiin puhua markkinaehtoisesti kannattavasta toiminnasta. Valittajan kokemuksen perusteella yhden kaivon tyhjentämiseen kuluu keskimäärin tunti ja 27 minuuttia, vaikka tyhjennyksellä saadaan yhdestä kolmeen kaivoa samaan kuormaan. Voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta tulisi suorittaa kustannuslaskelma sen selvittämiseksi, onko siinä jätetty ottamatta huomioon merkittäviä kustannuseriä, jotka on vyörytetty muihin kohteisiin.

Hinnoittelulla syntyy myös määräävä markkina-asema, jonka turvin myydään muita viemärihuoltopalveluita. Monopoliaseman muodostumisessa pitäisi ottaa huomioon kunnallisen toimijan yhteiskuntavastuu.

Ei voida pitää todennäköisenä, että espoolainen yritys voisi toimia Pirkanmaalla tehokkaammin kuin paikallinen toimittaja, jolla on paikallistuntemusta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että sille annetaan kuultavan eli voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat tiedoksi, jotta asiassa voidaan tarkistaa, onko voittaneen tarjoajan tarjous sisältänyt hinnoittelua, jolla ei ole selkeää liiketaloudellista kustannusvastaavuutta Markkinaoikeus on 23.2.2018 toimittanut valittajalle kuultavan lausunnon ja kuultavan julkisiksi ilmoitetut tarjousasiakirjat.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatimat asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan vaatimuksen johdosta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä oikeudenkäynnin osapuolena olevana asianosaisena.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Mainitun lainkohdan mukaan salassa pidettäviä ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 11 §:ssä on säädetty asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niihin rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Mainitussa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 30) on lisäksi todettu, ettei oikeudenkäynti saa muodostua myöskään keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja koskevissa asioissa.

Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Harkittaessa valittajan vaatimien asiakirjojen antamista valittajalle on otettava huomioon asiakirjojen antamisesta voittaneelle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Valittaja ei ole esittänyt, millä tavoin salaisiksi ilmoitetuissa asiakirjoissa olevilla tiedoilla olisi merkitystä hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan edellä mainitut salaisiksi merkityt asiakirjat sisältävät muun ohella yksityiskohtaista tietoa voittaneen tarjoajan hinnoittelun muodostumisesta. Markkinaoikeus katsoo, että voittaneella tarjoajalla voidaan katsoa olevan liiketoimintoihinsa liittyvä objektiivinen intressi pitää edellä mainitut tiedot salassa. Kyse on siten tältä osin julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liike- tai ammattisalaisuuksista. Kun lisäksi otetaan huomioon asiaa koskevat valittajien tiedoksi saamat asiakirjat sekä jäljempänä pääasiaratkaisun perusteluissa lausuttu, markkinaoikeus katsoo, että vaadituilla voittaneen tarjoajan liike- tai ammattisalaisuuksia sisältävillä asiakirjoilla ei ole hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa sillä tavalla merkitystä, että tiedon antamatta jättäminen kyseisistä asiakirjoista vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Valituksen tutkiminen

Koska valittaja ei ole antanut tarjousta muiden kuin urakka-alueiden "Pirkkala", Tampere–Kangasala" sekä "Kangasala" osalta, sillä ei ole julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin perusteella asiavaltuutta muiden urakka-alueiden osalta. Näin ollen markkinaoikeudessa on nyt arvioitavana hankintamenettelyn oikeellisuus ainoastaan urakka-alueiden "Pirkkala", Tampere–Kangasala" sekä "Kangasala" osalta.

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja on syyllistynyt saalistushinnoitteluun ja vedonnut voittaneen tarjoajan määräävään markkina-asemaan. Valittaja on lisäksi esittänyt, että nyt käsillä oleviin hankintoihin liittyen kunnissa ei ole tehty kuntalain edellyttämiä päätöksiä kuljetusjärjestelmän valinnasta. Valittaja on edelleen esittänyt, että hankintayksikkö on rikkomassa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettua lakia.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin perusteella markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka pykälässä mainittujen muiden säännösten tai oikeusohjeiden vastaisesti.

Markkinaoikeus on siten toimivaltainen valituksesta tutkimaan, onko tietyssä yksilöidyssä julkista hankintaa koskevassa menettelyssä toimittu julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Sen sijaan markkinaoikeus ei ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä toimivaltainen tutkimaan muiden kuin hankintayksikön toiminnan laillisuutta tai hankintayksikön menettelytapojen laillisuutta yleisesti. Siten valittajan väitteet muiden kuin hankintayksikön toiminnan lainvastaisuudesta sekä hankintayksikön toiminnan lainvastaisuudesta muiden kuin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden osalta eivät sellaisenaan kuulu julkista hankintaa koskevassa asiassa markkinaoikeuden toimivaltaan ja valitus on siten näiltä osin jätettävä tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnan poikkeuksellinen alhaisuus

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja on syyllistynyt tarjouksessaan hinnoitteluun, jolla ei ole selkeää liiketaloudellista kustannusvastaavuutta.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea.

Hankintalain 96 §:n 1 momenttia koskevien lain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205) mukaan hankintayksiköllä on velvollisuus pyytää selvitystä ja tarjoajalla velvollisuus antaa selvitys hankintayksikön pyynnöstä aina kun kysymyksessä on poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on kuitenkin hankintayksiköiden harkintavallassa. Hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota muun muassa hankinnan laatuun ja laajuuteen sekä toimitusaikaan, hankinnan oikeudellisiin, taloudellisiin sekä teknisiin tekijöihin, muiden tarjoajien antamiin hintoihin sekä toimialalla tyypilliseen hinnoittelurakenteeseen. Toisin kuin poissulkemisperusteissa ja soveltuvuusvaatimuksissa, joissa selvitykset vaaditaan vasta tarjouskilpailun voittajalta, hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisten tarjousten taustojen selvittäminen on tehtävä kaikilta tarjoajilta, joiden tarjoukset ovat hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia.

Hankintayksikön 3.1.2018 tekemässä hankintapäätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjouksia saapui määräajassa kaikkiaan 11 kpl. Sähköinen tarjousjärjestelmä avattiin 2.1.2018. Todettiin kaikkien tarjousten jättäneiden olevan vaatimukset täyttävät urakkaohjelman mukaisesti.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy valitsi palvelun toimittajat edullisimman hinnan perusteella urakka-alueittain oheisen liitteen mukaisesti."

Hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta käy ilmi muun ohella, että urakka-alueen "Pirkkala" osalta Eerola-Yhtiöt Oy:n tarjouksen kokonaishinta on ollut 26.135 euroa ja muiden kyseisen alueen osalta jätetyn viiden tarjouksen kokonaishinnat ovat olleet välillä 31.300–51.109,30 euroa. Urakka-alueen "Tampere–Kangasala" osalta Eerola-Yhtiöt Oy:n tarjouksen kokonaishinta on ollut 80.930 euroa ja muiden kyseisen alueen osalta jätetyn viiden tarjouksen kokonaishinnat ovat olleet välillä 94.720,70–154.600 euroa. Urakka-alueen "Kangasala" osalta Eerola-Yhtiöt Oy:n tarjouksen kokonaishinta on ollut 96.150 euroa ja muiden kyseisen alueen osalta jätetyn viiden tarjouksen kokonaishinnat ovat olleet välillä 109.750,50–257.550 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan ennen hankintapäätöksen tekemistä hankintayksikkö on tarkistanut hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten täyttymisen. Hankintapäätöksen mukaan kaikkien tarjousten jättäneiden on todettu olevan vaatimukset täyttäviä. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan ennen hankintapäätöksen tekemistä pyytänyt puheena olevien urakka-alueiden osalta hinnaltaan edullisimman tarjouksen toimittaneelta Eerola-Yhtiöt Oy:ltä selvitystä tämän tarjouksen muita tarjouksia alhaisemmista hinnoista.

Tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on hankintayksikön harkintavallassa. Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia. Unionin tuomioistuin on Euroopan komission hankintamenettelyjä koskevassa oikeuskäytännössään (tuomio 19.10.2017, Agriconsulting Europe v. komissio, C-198/16 P, EU:C:2017:784, 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) katsonut, että tarjoushinnan poikkeuksellista alhaisuutta on arvioitava muun ohella kyseessä olevaan suoritukseen nähden.

Markkinaoikeus katsoo, että kun otetaan huomioon annettujen tarjousten lukumäärä, tarjousten kokonaishintojen keskinäiset erot ja hintojen vaihtelut sekä hankinnan kohteena olevien suoritusten hinnoitteluun vaikuttavat logistiikkaan ja reittien suunnitteluun liittyvät tekijät, hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida, etteivät voittaneen tarjoajan tarjoushinnat ole vaikuttaneet poikkeuksellisen alhaisilta.

Tarjousten toimittaminen sähköisessä muodossa

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se on vaatinut tarjoajia toimittamaan tarjouksensa sähköisessä muodossa.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjoukset ja osallistumishakemukset sekä muu hankintamenettelyyn liittyvä tietojenvaihto on toimitettava sähköistä muotoa käyttäen. Sähköisessä muodossa tapahtuvassa viestinnässä käytettävien välineiden ja laitteiden sekä niiden teknisten ominaisuuksien on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknologisten tuotteiden kanssa, eivätkä ne saa rajoittaa toimittajien mahdollisuuksia osallistua hankintamenettelyyn. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa tietojenvaihtoa koskevista mahdollisista vaatimuksista.

Edellä mainitun lainkohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 159) mukaan säännös perustuu julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (jäljempänä hankintadirektiivi) 22 artiklan 1 kohtaan. Hankintadirektiivin johdanto-osan 52 perustelukappaleen perusteella hankintadirektiivin tarkoituksena on tehdä sähköisistä tieto- ja viestintävälineistä vakiovälineitä hankintamenettelyihin liittyvässä tietojenvaihdossa, sillä ne voivat merkittävästi yksinkertaistaa hankintamenettelyjen tehokkuutta ja avoimuutta sekä lisätä toimittajien mahdollisuuksia osallistua hankintamenettelyihin kaikkialla Euroopan unionin alueella.

Hankintalain 174 §:n 1 momentin mukaan lain 8 lukua, johon 62 § sisältyy, sovelletaan muihin hankintayksiköihin kuin yhteishankintayksiköihin 18 päivästä lokakuuta 2018. Lain 174 §:n 2 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, lain 8 lukua saa soveltaa hankintamenettelyyn liittyvään tietojenvaihtoon lain voimaantultua, jos tietojenvaihto toimitetaan sähköistä muotoa käyttäen.

Tarjouspyynnön kohdassa I.3 "Viestintä" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjoukset tai osallistumishakemukset on tehtävä/jätettävä Sähköisesti osoitteessa
https://tarjouspalvelu.fi/pjhoy?id=143595&tpk=5ae68639-f572-4171-856c-3f4b516cceb0".

Asiassa saadun selvityksen perusteella käytetty sähköinen tarjousten vastaanottamisjärjestelmä ei ole syrjinyt, ollut rajoitetusti tai viestintäteknologisesti vaikeasti saavutettavissa tai muutoinkaan rajoittanut toimittajien mahdollisuuksia osallistua hankintamenettelyyn. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on vaatinut tarjoajia toimittamaan tarjouksensa sähköisesti hankinta-asiakirjoissa esitettyyn sähköiseen osoitteeseen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen tutkituilta osin hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen muihin urakka-alueisiin kuin "Pirkkala", "Tampere–Kangasala" sekä "Kangasala" ja siltä osin kuin siinä on esitetty hankintayksikön menetelleen muiden kuin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Tutkituilta osin markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Riikka Pirttisalo ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 18.9.2018 taltionumero 4194.

 
Julkaistu 20.6.2018