MAO:279/18

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä - kotihoidon optimointi- ja mobiiliratkaisu

julkinen hankinta - hankintalaki 2017 - suorahankinta - kilpailuttamisvelvollisuus

Diaarinumero: 2017/520
Antopäivä: 11.5.2018

ASIAN TAUSTA

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (jäljempänä myös hankintayksikkö) strategia- ja tukipalvelujen toimialajohtaja on 29.6.2017 tekemällään suorahankintapäätöksellä (§ 91) päättänyt hankkia kotihoidon optimointi- ja mobiiliratkaisun laajennuksen Tieto Healthcare & Welfare Oy:ltä (1.7.2017 lukien Tieto Finland Oy, jäljempänä myös Tieto) enintään neljän vuoden pituiselle siirtymäkaudelle.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on ilmoittanut 6.7.2017 julkaistulla vapaaehtoista ennakkoavoimuutta (ex ante) koskevalla ilmoituksella kotihoidon optimointi- ja mobiiliratkaisun laajentamista koskevasta palveluhankinnasta. Ilmoituksen mukaan sopimuskumppani on Tieto Healthcare & Welfare Oy.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on suorahankintaa koskevan ilmoituksen mukaan ollut 453.281 euroa.

Markkinaoikeus on 19.12.2017 antamallaan päätöksellä numero 816/17 hylännyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

FastROI Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan suorahankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 224 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on päättänyt toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan suorahankintana, vaikka suorahankinnalle ei ole ollut lainmukaisia edellytyksiä. Suorahankintaa ei voida perustaa yksinomaan hankittavan tuotteen soveltuvuuteen hankintayksikön tarpeisiin eikä myöskään sote-uudistuksen aikatauluun.

Hankintayksikkö on katsonut olevansa oikeutettu hankkimaan kysymyksessä olevan ohjelmiston suoraan Tiedolta, koska sillä on jo käytössään kyseisen toimittajan Effica/Lifecare-potilastietojärjestelmä. Hankintayksikön käsitys siitä, että ainoastaan Tiedon kotihoidon optimointi- ja mobiiliratkaisu toimisi yhdessä hankintayksikön käytössä olevan potilastietojärjestelmän kanssa, on kuitenkin virheellinen. Valittajan vastaava ohjelmisto on jo nyt käytössä hankintayksikössä yhdessä Tiedon toimittaman Effica/Lifecare-potilastietojärjestelmän kanssa. Tämän lisäksi valittajan vastaava ohjelmisto on käytössä yhdessä Effica/Lifecare-potilastietojärjestelmän kanssa muun ohella Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella sekä Pyhtäällä, Liedossa ja Espoossa. Valittajan ohjelmisto täyttää kaikki hankinnan tavoitteet ja on otettavissa käyttöön tarvittaessa välittömästi. Valittajan kotihoidon mobiili toiminnanohjausjärjestelmä pystyy hyödyntämään Effica/Lifecare-potilastietojärjestelmän palveluja ja dataa kattavasti.

Suorahankinnalle ei ole ollut hankintasäännösten mukaisia edellytyksiä. Kyse ei ole ollut potilastietojärjestelmän laajentamisesta, vaan kotihoidon tarpeisiin hankittavasta omasta ohjelmistosta, joka ainoastaan hyödyntää potilastietojärjestelmää ja välittää siihen tietoja. Myöskään hankintasäännösten lisätilausperusteet eivät ole täyttyneet. Jotta lisätilauksia olisi mahdollista tehdä suorahankintana, hankintayksikön tulisi pystyä osoittamaan, ettei ole olemassa vastaavaa tuotetta tai palvelua, jolla sama lopputulos voitaisiin saavuttaa. Kuitenkin tälläkin hetkellä valittajan toimittama järjestelmä on käytössä hankintayksikössä. Tämän lisäksi Suomessa eri kunnissa on käytössä muiden toimittajien vastaavia ratkaisuja kyseisessä käyttötarkoituksessa.

Ohjelmiston hankkiminen valittajalta ei aiheuttaisi yhteensopimattomuutta eikä suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia. Valittaja tuntee hyvin Effica/Lifecare-potilastietojärjestelmän ja on sitoutunut jo nyt laajan, kumpaakin ohjelmistoa käyttävän asiakaskuntansa vuoksi huolehtimaan osaltaan järjestelmän toimivuudesta ja uusien rajapintojen toteutuksesta tarpeen mukaan.

Hankinnat tulee lähtökohtaisesti aina kilpailuttaa, ja suorahankintaa koskevia edellytyksiä tulee tulkita suppeasti. Suorahankintaedellytykset eivät ole tässä tapauksessa täyttyneet, joten hankinta tulee kilpailuttaa.

Vastine

Vaatimukset

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.363,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toiminta on laajentunut 1.1.2017 alkaen, jolloin Lahden kaupungin ja Peruspalvelukeskus Oivan tuottamat sote-palvelut ovat siirtyneet liikkeenluovutuksella osaksi hyvinvointikuntayhtymää. Tieto on kysymyksessä olevien ICT-ratkaisujen tuottaja näille hankintayksiköille. Suorahankinnalla on ollut tarkoitus laajentaa hankintayksikön nykyinen kotihoidon optimointi- ja mobiiliratkaisu kattamaan koko hyvinvointikuntayhtymän käyttäjäkunta noin 3–4 vuoden siirtymäkauden ajaksi.

Kotihoidon optimointiohjelmistolla optimoidaan työntekijöiden ajankäyttö. Kyseessä on toiminnanohjausjärjestelmä, jonka kautta asiakkaat ja työtehtävät jaetaan. Asiakkaita on tuhansia, ja yhteinen optimointityökalu on ehdoton, jotta työntekijät voivat liikkua ilman raja-aitoja. Kaksi eri järjestelmää aiheuttaisi raja-aitoja, eivätkä työntekijät voisi siirtyä alueelta toiselle, jos niissä olisi käytössä eri järjestelmä.

Kysymyksessä on tietojärjestelmähankinta, joka edellyttää yhteensopivuutta olemassa olevan järjestelmän kanssa. Tekninen yhteensopivuus on käytännössä mahdollista saavuttaa vain laajentamalla yksi järjestelmä kattamaan koko hyvinvointikuntayhtymä. Kahta erilaista järjestelmää ei saa tarkoituksenmukaisella tavalla toimimaan yhteen.

Myös tavarahankintojen lisätilauksia koskevat suorahankinnan edellytykset ovat täyttyneet asiassa. Tiedon nykyisen sopimuksen ehtoja (erityisesti hinta) ei paranneta lisätilauksen yhteydessä Tiedon eduksi, ja järjestelmä otetaan käyttöön määräajaksi, joka ei ylitä muusta kuin erityisestä perusteesta 3–4 vuotta.

Esillä olevassa asiassa on kysymys Tiedon järjestelmän laajentamisesta sote-alueen olemassa olevan tietojärjestelmän yhdenmukaistamiseksi. Kyseessä ei siten ole ohjelmiston korvaaminen uudella ohjelmalla, vaan vanhan ohjelmiston ja toimintojen laajentaminen koskemaan koko hyvinvointikuntayhtymää siirtymäkaudeksi, jonka jälkeen se kilpailutetaan.

Suorahankintasääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että kilpailuttamisvelvoite väistyy silloin, kun kilpailuttaminen on suhteettoman epätarkoituksenmukaista ottaen huomioon hankintayksikön muut intressit ja tarpeet. Hankintayksiköllä on lakisääteiseen järjestämisvastuuseen liittyvä velvoite huolehtia kysymyksessä olevien palvelujen toimivuudesta. Hankinnalla on vaikutusta potilasturvallisuuteen ja terveydenhuoltojärjestelmän toimintakykyyn. Hankinta on tehty sote-uudistuksen vaatimassa aikataulussa ja lyhyen siirtymäkauden tarpeita varten.

Myös hankintasopimuksen muuttamista koskevat edellytykset ovat täyttyneet asiassa. Hankintasäännöksiä on muutettu vuoden 2017 alusta lukien varsin olennaisella tavalla sisällyttämällä niihin hankintasopimuksen muuttamista koskevat säännökset. Tämä uusi sääntely merkitsee joustavuuden lisäämistä ja olosuhteiden muuttumisen huomioon ottamista tavalla, joka aikaisemmin on katsottu ehdottomasti kielletyksi. Tiedon nykyisen sopimuksen arvo kasvaisi noin 40 prosenttia. Vaihtoehtoinen toteuttamistapa aiheuttaisi merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle.

Kuultavan lausunto

Tieto Finland Oy (aiemmin Tieto Healthcare & Welfare Oy) ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastaselitystä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin mainitussa laissa säädetään.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan suorahankinnassa hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta.

Hankintalain 40 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan; lisäedellytyksenä on, että järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta.

Hankintalain 40 §:n 2 momentin 2 kohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 134) mukaan suorahankinta on mahdollinen, jos vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan, koska kilpailua ei ole teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä. Säännös perustuu julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (hankintadirektiivi) 32 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii ja iii alakohtaan. Säännöksen sanamuoto eroaa hieman aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 27 §:n 2 kohdasta, mutta tarkoituksena ei ole muuttaa säännöksen sisältöä. Hankintadirektiivin johdanto-osan 50 perustelukappaleen mukaan, jos kilpailun puute johtuu teknisistä syistä, nämä syyt on määriteltävä tarkasti ja perusteltava tapauskohtaisesti. Hankintayksikön on esimerkiksi osoitettava, että muun toimittajan on teknisesti lähes mahdotonta saavuttaa vaadittu suoritustaso tai että on tarpeen käyttää erityistä tietotaitoa, välineitä tai keinoja, joita ainoastaan yhdellä toimittajalla on käytettävissään. Tekniset syyt voivat aiheutua myös erityisistä yhteentoimivuusvaatimuksista, joiden on täytyttävä, jotta varmistettaisiin rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen yhteentoimivuus. Edelleen säännöksen esitöiden mukaan suorahankintaa käyttävien hankintayksiköiden on perusteltava, miksi ne eivät voi käyttää vaihtoehtoja, vastaavia tai korvaavia tuotteita tai ratkaisuja. Suorahankintaperustetta ei saa käyttää, jos kilpailun puuttuminen johtuu hankinnan ehtojen keinotekoisesta ja hankinnan tarpeisiin nähden perusteettomasta määrittelystä.

Hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan, kun alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä tavarahankinta on lisätilaus, jonka tarkoituksena on aikaisemman toimituksen tai laitteiston osittainen korvaaminen tai laajentaminen. Edellytyksenä on, että toimittajan vaihtaminen johtaisi teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisen tavaran hankkimiseen, mikä aiheuttaisi yhteensopimattomuutta tai suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia käytössä ja kunnossapidossa. Tällaisten sopimusten ja uudistettavien sopimusten voimassaoloaika saa ainoastaan poikkeuksellisesti ylittää kolme vuotta.

Hankintalain 41 §:n 2 momentin mukaan sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan, kun kyseessä on alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä uusi rakennusurakkasopimus tai palveluhankinta, joka vastaa aikaisemmin tehtyä rakennusurakkaa tai palveluhankintaa. Edellytyksenä on, että alkuperäistä hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa on mainittu mahdollisesta myöhemmästä suorahankinnasta ja että lisäpalvelun tai uuden rakennusurakan ennakoitu arvo on otettu huomioon laskettaessa alkuperäisen sopimuksen kokonaisarvoa. Suorahankinta voidaan tehdä enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksen tekemisestä.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 133) mukaan mainitun lain 40 ja 41 §:ssä esitetyt suorahankinnan edellytykset ovat tyhjentäviä. Koska suorahankinta on poikkeus yleiseen ja avoimeen kilpailuttamisvelvollisuuteen, sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti.

Hankintalain 136 §:n 1 momentin mukaan hankintasopimusta tai puitejärjestelyä ei saa EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tai kansalliset kynnysarvot ylittävissä liitteen E mukaisissa palveluhankinnoissa taikka käyttöoikeussopimuksissa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana ilman mainitun lain mukaista uutta hankintamenettelyä.

Hankintalain 136 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, hankintasopimukseen ja puitejärjestelyyn voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä, jos alkuperäisen sopimuskumppanin on tarpeen suorittaa lisätöitä tai -palveluja taikka ylimääräisiä tavarantoimituksia, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen sopimukseen, ja jos sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole mahdollista taloudellisista tai teknisistä syistä ja aiheuttaisi merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle.

Hankintalain 136 §:n 3 momentin mukaan edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun muutoksen arvo ei saa olla enemmän kuin 50 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta.

Hankintayksikön perusteet suorahankinnalle

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on 29.6.2017 tekemällään suorahankintapäätöksellä päättänyt hankkia kotihoidon optimointi- ja mobiiliratkaisun laajennuksen Tieto Finland Oy:ltä enintään neljän vuoden pituiselle siirtymäkaudelle. Suorahankintaa koskevan ilmoituksen mukaan kysymys on ollut palveluhankinnasta.

Suorahankintaa koskevassa ilmoituksessa menettelyksi on ilmoitettu neuvottelumenettely, josta ei julkaista ilmoitusta, ja ilmoitettu syyksi palvelun antamiselle tietyn toimijan suoritettavaksi teknisistä syistä johtuva kilpailun puuttuminen. Ilmoituksessa on todettu muun ohella seuraavaa:

"Suorahankinnalla Tieto Oyj:n kotihoidon optimointi- ja mobiiliratkaisu laajennetaan koskemaan koko Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää. Sopimuksen arvo (volyymi) kasvaa n. 40 %. Sekä tekniseen että yksinoikeuden suojaamiseen liittyvät syyt että lisähankinnan edellytykset ovat peruste suorahankinnalle. Kyseessä on tietojärjestelmähankinta, joka edellyttää yhteensopivuutta olemassa olevan järjestelmän kanssa. PHHYKY:n hankinnan luonne on potilasturvallisuuteen ja toimintakykyyn vaikuttava toiminto. Hankinta tehdään sote-uudistuksen pakottamassa aikaikkunassa ja lyhyen siirtymäkauden tarpeita varten. Kyseessä on enintään neljän (4) vuoden pituista siirtymäkautta koskeva järjestely, joka liittyy Lahden kaupungin ja Peruspalvelukeskus Oivan perusterveydenhuollon liittymiseen osaksi hankintayksikköä."

Hankintayksikön 29.6.2017 tekemässä suorahankintapäätöksessä on perusteltu suorahankinnan tekemistä muun ohella seuraavasti:

"Tiedon Kotihoidon optimointi on jo käytössä yhtymässä. Optimoinnin avulla kotihoito voi rakentaa sellaisen työnjaon, että asiakkaat saavat mahdollisimman hyvän palvelun käytettävissä olevilla resursseilla. Samalla on mahdollista huolehtia faktapohjaisesti oikeudenmukaisesta työnjaosta ja realistisesta aikataulutuksesta.

Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen kunnat pois lukien Sysmän kunta ja Heinolan kaupunki ovat päättäneet laajentaa Päijät-Hämeen [h]yvinvointikuntayhtymän (entinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä) toimintaa 1.1.2017 alkaen siirtämällä Lahden kaupungin ja Peruspalvelukeskus Oivan tuottamat SoTe-palvelut tuolloin liikkeenluovutuksella osaksi yhtymää.

Hankinta toteutetaan suorahankintana. Sekä yksinoikeuden suojaamiseen liittyvät syyt että lisähankinnan edellytykset mahdollistavat suorahankinnan. Hankintalain 40 §:n mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan mm., jos teknisestä, taiteellisesta tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Nyt käsillä on tietojärjestelmähankinta, joka edellyttää yhteensopivuutta olemassa olevan järjestelmän kanssa.

Hankintalain 136 §:n perusteella vanhaa sopimusta voidaan laajentaa koskemaan myös uudet toiminnot. PHHYKY:n hankinnan luonne on potilasturvallisuuteen ja terveydenhuoltojärjestelmän toimintakykyyn vaikuttava toiminto. Hankinta tehdään sote-uudistuksen pakottamassa aikaikkunassa ja lyhyen siirtymäkauden tarpeita varten.

Tieto Healthcare & Welfare [Oy]:ltä on saatu tarjous pvm 17.3.2017, joka kattaa koko kuntayhtymän ja vastaa tilaajan tarvetta. Tieto Oyj:n vanhan sopimuksen ehtoja ei paranneta Tiedon eduksi. Järjestelmä otetaan käyttöön määräajaksi."

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa lisäksi esittänyt muun ohella, että tekninen yhteensopivuus on käytännössä mahdollista saavuttaa vain laajentamalla käytössä oleva järjestelmä kattamaan koko hyvinvointikuntayhtymä. Hankintayksikön mukaan kyseessä on ollut Tiedon järjestelmän laajennus sote-alueen olemassa olevan tietojärjestelmän yhdenmukaistamiseksi, ei ohjelmiston korvaaminen uudella ohjelmalla. Hankintayksikön mukaan hankinnan kilpailuttaminen aiheuttaisi sille merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on 29.6.2017 tekemällään suorahankintapäätöksellä päättänyt hankkia kotihoidon optimointi- ja mobiiliratkaisun laajennuksen Tiedolta enintään neljän vuoden pituiselle siirtymäkaudelle. Hankinnan kohteena on ollut hankintayksikössä jo käytössä olevan kotihoidon optimointi- ja mobiiliratkaisun laajennus koskemaan koko kuntayhtymää.

Suorahankinnan perusteeksi on esitetty ensinnäkin tekniset ja yksinoikeuden suojaamiseen liittyvät syyt. Hankintayksikkö on esittänyt, että kyseessä on tietojärjestelmähankinta, joka edellyttää yhteensopivuutta olemassa olevan järjestelmän kanssa. Hankintayksikön mukaan tekninen yhteensopivuus on käytännössä mahdollista saavuttaa vain laajentamalla käytössä oleva järjestelmä kattamaan koko hyvinvointikuntayhtymä.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön käsitys siitä, että ainoastaan Tiedon kotihoidon optimointi- ja mobiiliratkaisu toimisi yhdessä hankintayksikön käytössä olevan Tiedon toimittaman potilastietojärjestelmän kanssa, on virheellinen. Valittajan mukaan sen vastaava ohjelmisto on jo nyt käytössä hankintayksikössä yhdessä Tiedon potilastietojärjestelmän kanssa. Valittajan mukaan tämän lisäksi Suomessa eri kunnissa on käytössä muiden toimittajien vastaavia ratkaisuja kyseisessä käyttötarkoituksessa.

Edellä todetuin tavoin hankintalain 40 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetyn suorahankintaperusteen soveltamisen edellytyksenä on, että hankintayksikkö pystyy osoittamaan, että teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa suorahankinnan kohteena olevan hankinnan. Edellä todetulla tavalla hankintayksikön on esimerkiksi osoitettava, että muun toimittajan on teknisesti lähes mahdotonta saavuttaa vaadittu suoritustaso tai että on tarpeen käyttää erityistä tietotaitoa, välineitä tai keinoja, joita ainoastaan yhdellä toimittajalla on käytettävissään. Suorahankinnan ollessa poikkeus yleiseen ja avoimeen kilpailuttamisvelvollisuuteen on sen käyttöedellytyksiä tulkittava suppeasti. Näyttövelvollisuus suorahankinnan edellytysten täyttymisestä kuuluu hankintayksikölle.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen määritellessä hankinnan kohdetta. Hankintayksikön ei tarvitse lähtökohtaisesti sovittaa edellyttämiään teknisiä ominaisuuksia markkinoilla tarjolla olevien tuotteiden ominaisuuksiin. Esillä olevassa asiassa hankintayksikkö ei ole kuitenkaan esittänyt selvitystä siitä, että sen käytössä olevan järjestelmän kanssa yhteensopivia hankintayksikön käyttöön soveltuvia ohjelmistoja ei olisi saatavissa joko Suomesta tai EU-alueelta tai että sopivaa ohjelmistoa ei voisi toimittaa jokin muu yritys kuin valittu palveluntarjoaja. Hankintayksikkö ei ole myöskään osoittanut, että vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei kysymyksessä ole ollut hankintalain 40 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu tilanne, jossa teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja olisi voinut toteuttaa hankinnan.

Suorahankinnan perusteeksi on toiseksi esitetty se, että hankinta tehdään sote-uudistuksen vaatimassa aikataulussa ja lyhyen siirtymäkauden tarpeita varten. Hankintayksikön voidaan tältä osin katsoa vedonneen kiireeseen ja siirtymäkauden lyhyeen kestoon suorahankintaperusteena.

Markkinaoikeus toteaa, että siirtymäkautta tai hankintakauden pituutta ei ole mainittu hankintalain 40 tai 41 §:ssä perusteena suorahankinnalle. Sitä vastoin hankintayksikön niin ikään vetoama kiire on mainittu hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdassa, jonka mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että kysymyksessä olevan hankinnan toteuttamisella olisi hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä johtuva äärimmäinen kiire. Saadun selvityksen perusteella kysymyksessä on liikkeenluovutuksesta johtunut tarve laajentaa käytössä oleva järjestelmä kattamaan koko hyvinvointikuntayhtymä, ja mahdollisen kiireen ei siten voida katsoa aiheutuneen hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, etteivät myöskään hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdassa säädetyt edellytykset ole täyttyneet asiassa.

Suorahankinnan perusteeksi on kolmanneksi esitetty, että kysymys on ollut hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaisesta lisätilauksesta hankintayksikön nykyiseltä toimittajalta Tiedolta ja Tiedon järjestelmän laajennuksesta sote-alueen olemassa olevan tietojärjestelmän yhdenmukaistamiseksi, ei ohjelmiston korvaamisesta uudella ohjelmalla. Hankintayksikön mukaan hankinnan kilpailuttaminen aiheuttaisi sille merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön viittaamaa hankintalain 41 §:n 1 momenttia sovelletaan ainoastaan suorahankintaan tavarahankintoja koskevissa lisätilauksissa. Suorahankintaa koskevan ilmoituksen mukaan esillä olevassa asiassa on kysymys palveluhankinnasta, mitä ei ole syytä arvioida toisin saadun selvityksen perusteella. Hankintayksikön viittaama suorahankintaa tavarahankintoja koskevissa lisätilauksissa koskeva säännös ei siten tule sovellettavaksi puheena olevassa asiassa.

Hankintalain 41 §:n 2 momentissa säädetään suorahankinnasta palveluhankintoja koskevissa lisätilauksissa. Edellä todetulla tavalla edellytyksenä tältä osin on, että alkuperäistä hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa on mainittu mahdollisesta myöhemmästä suorahankinnasta ja että lisäpalvelun ennakoitu arvo on otettu huomioon laskettaessa alkuperäisen sopimuksen kokonaisarvoa. Suorahankinta voidaan tehdä enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksen tekemisestä.

Esillä olevassa asiassa hankintayksikkö ei ole esittänyt selvitystä siitä, että alkuperäisen järjestelmän hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa olisi mainittu mahdollisesta myöhemmästä suorahankinnasta eikä siitä, että lisäpalvelun ennakoitu arvo olisi otettu huomioon laskettaessa alkuperäisen sopimuksen kokonaisarvoa. Hankintayksikkö ei ole myöskään esittänyt selvitystä siitä, että suorahankinta olisi tehty enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksen tekemisestä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, etteivät myöskään hankintalain 41 §:n 2 momentissa säädetyt suorahankintaa lisätilauksissa koskevat edellytykset ole täyttyneet asiassa.

Hankintayksikkö on vielä esittänyt, että hankintalain 136 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetyt hankintasopimuksen muuttamista koskevat edellytykset ovat täyttyneet asiassa. Hankintayksikkö on esittänyt, että Tiedon nykyisen sopimuksen arvo kasvaisi noin 40 prosenttia. Hankintayksikön mukaan hankinnan kilpailuttaminen aiheuttaisi sille merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä.

Edellä todetulla tavalla hankintalain 136 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan hankintasopimukseen voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä, jos alkuperäisen sopimuskumppanin on tarpeen suorittaa lisätöitä tai -palveluja taikka ylimääräisiä tavarantoimituksia, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen sopimukseen, ja jos sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole mahdollista taloudellisista tai teknisistä syistä ja aiheuttaisi merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle. Pykälän 3 momentin mukaan muutoksen arvo ei saa olla enemmän kuin 50 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta.

Esillä olevassa asiassa hankintayksikön on katsottava esittäneen, että sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole mahdollista taloudellisista ja teknisistä syistä ja että hankinnan kilpailuttaminen aiheuttaisi sille merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan esittänyt tarkempaa selvitystä kyseisistä taloudellisista tai teknisistä syistä eikä myöskään hankinnan kilpailuttamisesta sille aiheutuvasta haitasta tai päällekkäisten kustannusten määrästä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole osoittanut, että myöskään hankintalain 136 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetyt hankintasopimuksen muuttamista koskevat edellytykset olisivat täyttyneet asiassa.

Hankintayksikkö ei edellä todetun mukaisesti ole esittänyt hyväksyttävää syytä suorahankintapäätökselle. Tällaisena syynä ei voida pitää myöskään hankintayksikön markkinaoikeudessa ilman tarkempia perusteluja esittämää mainintaa hankinnan vaikutuksesta potilasturvallisuuteen ja terveydenhuoltojärjestelmän toimintakykyyn. Näin ollen kyseessä on laiton suorahankinta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Muutoksenhaun kohteena olevaa suorahankintapäätöstä ei ole vielä pantu täytäntöön. Suorahankintapäätös voidaan näin ollen hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä aikoo edelleen toteuttaa kotihoidon optimointi- ja mobiiliratkaisun laajentamista koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä asiassa hankintasäännösten mukainen tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän strategia- ja tukipalvelujen toimialajohtajan 29.6.2017 tekemän suorahankintapäätöksen (§ 91). Markkinaoikeus kieltää Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän korvaamaan FastROI Oy:n oikeudenkäyntikulut 224 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Riikka Innanen ja Eeva-Riitta Siivonen.

HUOMAA

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 21.5.2018