MAO:255/18

Espoon kaupunki - ateriapalvelut

julkinen hankinta - hankintalaki 2017 - tarjousten täsmentäminen - tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Diaarinumero: 2017/452
Antopäivä: 25.4.2018

ASIAN TAUSTA

Espoon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.3.2017 julkaistulla sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevalla hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohdan 7 mukaisesta ateriapalveluhankinnasta ajalle 31.7.2017–28.7.2019. Hankinta on sisältänyt option, joka on koskenut sopimuksen jatkamista toistaiseksi voimassaolevana.

Espoon kaupungin konsernipalveluiden liiketoimintajohtaja on 18.5.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 1 sulkenut Sodexo Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Palmia Oy:n tarjouksen. Samalla päätöksellä hankinnan varatoimittajaksi on valittu Arkea Oy.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 8.500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Sodexo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.878 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan tarjous on suljettu virheellisesti tarjouskilpailusta. Valittajan tarjouksesta on puuttunut inhimillisen erehdyksen vuoksi ravintoainelaskelmia koskeva liite. Hankintayksikön olisi tullut pyytää valittajaa täsmentämään tarjoustaan puuttuvan liitteen osalta. Hankintayksikkö on lähettänyt valittajalle kaksi täsmennyspyyntöä, jotka ovat koskeneet tuotannon järjestämistä, henkilöstön mitoitusta ja ammattinimikkeitä. Valittaja on toimittanut hankintayksikölle sen pyytämät täsmennykset. Hankintayksikkö on pyytänyt myös kahdelta muulta tarjoajalta lisäselvityksen niiden antamista henkilöstömitoitustiedoista ja toiselta näistä vielä täsmennyksiä annetuista referenssikohteista. Hankintayksikön olisi tullut pyytää tarjoajilta täsmennyksiä tasapuolisesti kaikkien niiden seikkojen osalta, jotka edellyttivät tarjouksen täsmentämistä. Siten hankintayksikön olisi tullut antaa valittajan täydentää tarjoustaan puuttuvan liitteen osalta. Mikäli hankintayksikkö käyttää mahdollisuutta tarjousten täsmentämiseen, se ei voi valita, mitkä osat se täsmennyttää, mikäli kyse on hankintasäännösten sallimasta täsmennyksestä.

Ravintoainelaskelmien toimittamista koskeva vaatimus on liittynyt tarjottuun palveluun. Ravintoainelaskelma ei ole ollut osa tarjousten pisteytysperusteita. Liite on ollut tekninen yksityiskohta, joka ei ole vaikuttanut tarjousten vertailuun, joten hankintayksikkö olisi voinut pyytää sen valittajalta.

Kyse ei olisi ollut tarjouksen parantamisesta, vaan tarjouksen täsmentämisestä, koska ravintoainelaskelmat perustuvat jo toimitettuun aineistoon. Ravintoainelaskelmalla tarkoitetaan tarjottujen kouluruokien viikkokohtaisia ravintoaineiden keskiarvoja, eli niistä ilmenee, paljonko ruoassa on muun muassa hiilihydraattia, suolaa tai proteiinia kullakin viikolla. Valittaja on toimittanut tarjouksensa osana viikkoruokalistat, joiden perusteella ravintoainelaskelmat tehdään. Ravintoainelaskelmien lisääminen tarjoukseen ei olisi parantanut valittajan tarjousta, vaan ainoastaan saattanut sen tarjouspyynnön mukaiseksi.

Hankintayksikkö on myös virheellisesti katsonut, että valittajan henkilöstömitoitus ei olisi ollut riittävä tarjouspyynnön mukaisen palvelun suorittamiseen. Valittajan tarjoama henkilöstön mitoitus on ollut riittävä. Lisäksi tarjouspyynnön alkuperäinen resurssointia koskeva vaatimustaso on ollut suppeampi kuin se selvitystaso, jolla hankintayksikkö on täydennyksiä pyytänyt. Valittaja on toimittanut pyydetyt tiedot osana tarjoustaan ja tarjous on siten ollut alun alkaenkin tarjouspyynnön mukainen.

Vastine

Vaatimukset

Espoon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintamenettely ei ole ollut virheellistä. Valittajan tarjouksesta on puuttunut ravintoainelaskelmia koskeva liite. Ravintoainelaskelmat ovat olleet oleellinen osa runkoruokalistaa, ja ne ovat sisältäneet tärkeitä tietoja tarjoajan laatiman runkoruokalistan ruokien ravintoarvoista. Esimerkiksi ravitsemussuositusten toteutuminen todennetaan ravintoainelaskelmien kautta.

Ravintoainelaskelmien puuttumisessa ei ole ollut kyse epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta tai virheestä, eikä hankintayksikkö ole siten voinut pyytää tarjoajaa täsmentämään tarjoustaan niin, että se toimittaisi puuttuneen selvityksen. Hankintayksikkö on tarjousten käsittelyvaiheessa pyytänyt tasapuolisesti kaikkia niitä tarjoajia täsmentämään tarjoustaan, joiden jättämä tarjous on sitä edellyttänyt ja joiden täsmentäminen on ollut hankintasäännösten mukaan mahdollista. Täsmennykset ovat kohdistuneet tarjouksessa jo annettuihin tietoihin. Tarjousta ei ole saanut täsmentämisen yhteydessä muuttaa tai parantaa.

Menettely ei ole ollut virheellistä myöskään henkilöstömitoituksen arvioinnin osalta. Henkilöstömitoituksella on olennainen merkitys, kun hankintayksikkö arvioi tarjoajan kykyä tuottaa palvelua tarjouspyynnössä edellytetyn kaltaisesti. Selvitys tuotannon järjestämisestä, henkilöstön mitoituksesta sekä henkilöstön nimikkeistä toimipaikkakohtaisesti on ollut tärkeä ja kriittinen osa palvelun toimivaa ja laadukasta onnistumista.

Valittaja ei ole tarjouksessaan huomioinut riittävää henkilöstömitoitusta jokaiselle palvelun osa-alueelle. Hankintayksikkö on katsonut, että valittaja ei pystyisi toteuttamaan tarjouspyynnön mukaista palvelua annetulla henkilöstömitoituksella kaikkien toimipisteiden osalta ja sen antama tarjous ei siten ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Valittajalta saatujen selvitysten perusteella on käynyt ilmi muun ohella, että palveluntuottaja ei ole mitoittanut yhtään työntekijää Kylänmäen päiväkotiin ja Kilon päiväkotiin aamupalan tarjoamisaikaan eikä välipalan tarjoamisaikaan. Myös Mankkaan päiväkotiin ei ole ilmoitettu keittiöhenkilökuntaa aamupalan tarjoamisaikaan kello 8.30-9:00. Väliin on jäänyt näin ollen vähintään 0,5 tuntia, jolloin keittiöstä ei saa palvelua.

Kuultavien lausunnot

Palmia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Hankintayksikkö on pyytänyt tasapuolisesti tarjoajia täsmentämään tarjoustaan vain niiltä osin kuin täsmentäminen on hankintasäännösten mukaan ollut mahdollista. Edelleen hankintayksikkö on varmistanut, että tarjoajat eivät ole voineet muuttaa tai parantaa tarjouksiaan täsmennysten yhteydessä.

Valittaja on toimittanut tarjouksen ilman ravintoainelaskelmia. Laskelmat ovat olleet olennainen osa tarjousta sekä välttämätön tekijä sen arvioimisessa onko tarjottava palvelu ylipäätään tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan palveluntuottajan on tullut noudattaa ajantasaisia valtion ravitsemussuosituksia ruokalistojen suunnittelussa sekä ruuan valmistuksessa. Kyseisen ehdon täyttymistä ei ole voitu todeta ilman tarjoajan toimittamia ravintoainelaskelmia. Ravintoainelaskelmien puute ei ole ollut sellainen epäolennainen puute, jonka olisi voinut korjata täsmentämällä.

Arkea Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että runkoruokalistat ovat koskeneet vain tiettyä ajanjaksoa, eivät koko sopimuskautta. Siten väite siitä, että ravitsemussuositusten noudattaminen tarkistettaisiin ravintoainelaskelmista, on perusteeton. Runkoruokalistoihin tulee muutoksia vielä myöhemmin, ja kun ruokalistat muuttuvat, myös ravintoainelaskelmat muuttuvat. Olennaista on ollut pelkästään se, että tarjoaja on sitoutunut noudattamaan ravitsemussuosituksia koko sopimuskauden.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I ja IV osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 12 luvun säännöksiä.

Hankintalain 113 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 216 ja 212–213) perusteella liitteen E hankinnoissa hankintayksikkö voi pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin hankintalain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Viimeksi mainitun pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173) mukaan kyseisessä lainkohdassa annetaan hankintayksiköille nykyistä laajemmat mahdollisuudet pyytää ehdokkaita ja tarjoajia toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on osallistumishakemusten ja tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia.

Mainitussa esitöissä on tuotu esiin, että unionin tuomioistuimen ratkaisussa asiassa 24.3.2012, SAG EVL Slovensko ym., C-599/10, EU:C:2012:191, katsottiin, että tuolloin voimassa ollut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimustentekomenettelyjen yhteensovittamisesta (vuoden 2004 hankintadirektiivi) ei ollut esteenä sille, että tarjouksen yksittäisiä kohtia voitaisiin korjata tai täydentää etenkin sen vuoksi, että niitä on selvästi vain täsmennettävä. Ratkaisun mukaan tarjouksen täsmennyspyyntö on lähtökohtaisesti kuitenkin osoitettava samalla tavalla kaikille samanlaisessa tilanteessa oleville tarjoajille. Lisäksi kyseisen pyynnön on koskettava tarjouksen kaikkia kohtia, jotka edellyttävät täsmennystä. Kyseinen pyyntö ei myöskään saa johtaa siihen, että asianomainen tarjoaja esittää tosiasiallisesti uuden tarjouksen. Muutoinkin hankintayksikön on tarjousten täsmennyspyyntöjä esittäessään kohdeltava tarjoajia yhdenvertaisesti siten, että hankintamenettelyn päätyttyä ja sen lopputuloksen valossa täsmennyspyynnöstä ei voi saada sellaista vaikutelmaa, että sillä on perusteettomasti suosittu tai syrjitty ehdokkaita tai tarjoajia.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173) on edelleen muun ohella todettu, että tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa myös toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten.

Mainituista pykälän 2 momenttia koskevista esitöistä (HE 108/2016 vp s. 173–174) lisäksi ilmenee, että hankintayksikön ei tule kuitenkaan sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Siten hankintayksikön ei olisi sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon. Hankintayksikkö ei voi myöskään pyytää tarjoajaa toimittamaan kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka on tullut liittää tarjoukseen. Esitöiden mukaan hankintamenettelyn asiakirjojen täsmentämisessä ja täydentämisessä tulee noudattaa ehdokkaiden ja tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta¸ jonka mukaisesti täsmentämis- ja täydentämismahdollisuus tulee antaa samalla tavalla kaikille samassa asemassa oleville ehdokkaille tai tarjoajille. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia.

Unionin tuomioistuimen direktiiviä 2004/17/EY koskeneessa oikeuskäytännössä (tuomio 11.5.2017, Archus, C-131/16, EU:C:2017:358) on tuotu esiin, että tarjouksen selvennyspyyntö on lähtökohtaisesti osoitettava samalla tavalla kaikille samanlaisessa tilanteessa oleville tarjoajille, ja sen on koskettava tarjouksen kaikkia kohtia, jotka tarvitsevat selvennystä (tuomion 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Lisäksi kyseinen pyyntö ei myöskään saa johtaa siihen, että asianomainen tarjoaja esittää tosiasiallisesti uuden tarjouksen (tuomion 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Samoin tuomion mukaan kun hankintaviranomainen käyttää sillä olevaa harkintavaltaa siltä osin kuin kyse on oikeudesta pyytää ehdokkaita selventämään tarjoustaan, sen on kohdeltava ehdokkaita yhdenvertaisesti ja lojaalisti, jotta tarjousten valintamenettelyn päätyttyä ja sen lopputuloksen valossa selvennyspyynnöstä ei voisi saada sellaista vaikutelmaa, että sillä on perusteettomasti suosittu tai syrjitty ehdokasta tai ehdokkaita, jolle tai joille kyseinen pyyntö on osoitettu (tuomion 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tuomion mukaan selvennyspyynnöllä ei voida kuitenkaan korjata sellaisen asiakirjan tai tiedon puuttumista, jota on vaadittu hankintamenettelyn asiakirjoissa, sillä hankintaviranomaisen on noudatettava tarkasti arviointiperusteita, jotka se on itse vahvistanut (tuomion 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Tarjouspyynnön keskeinen sisältö ja hankintapäätös

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia ateriapalveluista Espoon kaupungin alueella toimiville päiväkodeille ja kouluille.

Tarjouspyynnön kohdan "Aterian valmistusta ja palvelua koskevat vaatimukset" alakohdassa 28 "Ravitsemussuositukset" on edellytetty, että palveluntuottajan tulee noudattaa ajantasaisia Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksia ruokalistojen suunnittelussa sekä ruuan valmistuksessa. Kouluruokailussa on tullut noudattaa lisäksi kouluruokasuosituksia. Tarjoajien on tullut vastata kohtaan kyllä.

Tarjouspyynnön saman kohdan "Aterian valmistusta ja palvelua koskevat vaatimukset" alakohdassa 30 "Ruokalistamalli" on ilmoitettu, että tarjoajan tulee ladata kohtaan runkoruokalista ajalle 31.7.2017–31.7.2018. Kohdassa on todettu, että runkoruokalistasta on kerrottu tarjouspyynnön liitteen 1 kohdassa 6. Tarjoajien on tullut ladata liite kohtaan.

Tarjouspyynnön liitteessä 1 "Hankinnan kohteen kuvaus" on kohdassa 6 "Ruokalistasuunnittelu" ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Ravintoainelaskelmat
Palveluntuottajan tulee toimittaa eri ruokailija-asiakasryhmien ravintoainelaskelmat ruokalistakierron mukaisesti. Ravintoainelaskelmista tulee ilmetä Palveluntuottajan ruokailija-asiakasryhmäkohtaisten ruokalistojen ravintoainesisällöt, kohderyhmän ravintoainesuositus sekä vertailu suosituksiin.

Palveluntuottajan laatima runkoruokalista ajalle 31.7.2017–31.7.2018 ja tuotetiedot sekä ravintoainelaskelmat tulee olla tarjouspyynnön liitteenä."

Hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle on esitetty seuraava kysymys:

"Ilmoitetaanko ravintoarvolaskelmat jokaiselle annoskokotaulukon (liite 14.) mukaiselle käyttäjäryhmälle erikseen eli yhteensä 6 kpl ravintoarvolaskelmia vai riittääkö ravintoarvolaskelmat tietyille ryhmille, esim. 4–6 -vuotiaat päiväkotilapset ja 13–15-vuotiaat koululaiset?

Hankintayksikkö on antanut kysymykseen seuraavan vastauksen:

"Riittää, että tuotetiedot ja ravintoainelaskelmat tehdään seuraaville asiakasryhmille: päiväkotilapset (2–5-vuotiaat) ja yläkoululaiset (14–16-vuotiaat). 24.3 annettua vastausta tullaan korjaamaan ikävuosien osalta. Muille asiakasryhmille ravintoainelaskelmat tulee toimittaa viimeistään 1 kuukausi ennen sopimuskauden alkua."

Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on vastaanottanut tarjousten jättämiseen asetettuun määräaikaan mennessä viisi tarjousta. Hankintapäätöksen kohdassa "Tarjousten käsittely ja vertailu" on mainittu seuraavaa:

"Sodexo Oy:tä, Palmia Oy:tä ja Fazer Food Services Oy:tä pyydettiin antamaan lisäselvitys heidän antamistaan henkilöstömitoitustiedoista (tarjouspyynnön liite 10, "Selvitys tuotannon järjestämisestä, henkilöstön mitoituksesta ja ammattinimikkeistä"). Lisäksi Palmia Oy:ltä pyydettiin lisätietoa annetuista referenssikohteista.

[– –]

Lisäksi liitteessä "hankinnan kohteen kuvaus" sekä tarjouspyynnön kysymyksissä ja vastauksissa oli vaadittu, että runkoruokalistan lisäksi tarjouksen liitteenä tulee antaa ravintoainelaskelmat ajalle 31.7.2017–31.8.2018. Sodexo Oy:ltä puuttui tarjouksestaan ravintoainelaskelmat, joten tarjous on myös tältä osin tarjouspyynnön vastainen.

Näin ollen Sodexo Oy:n tarjous tulee sulkea vertailun ulkopuolelle tarjouspyynnön vastaisena. Muut tarjoukset täyttivät tarjouspyynnön vaatimukset ja etenevät vertailuun."

Hankintapäätöksen mukaan hankinnan toimittajaksi on valittu Palmia Oy ja varatoimittajaksi Arkea Oy.

Ravintoainelaskelmia koskevan menettelyn arviointi

Valittaja on muun ohella esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut pyytää valittajaa täsmentämään tarjoustaan puuttuvan liitteen osalta. Hankintayksikkö on tältä osin muun ohella esittänyt, että se on tarjousten käsittelyvaiheessa pyytänyt tasapuolisesti kaikkia niitä tarjoajia täsmentämään tarjoustaan, joiden jättämä tarjous on sitä edellyttänyt ja joiden täsmentäminen on ollut hankintasäännösten mukaan mahdollista. Täsmennykset ovat kohdistuneet tarjouksessa jo annettuihin tietoihin.

Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä. Edellä selostetulla tavalla tarjouspyyntöaineistosta on käynyt selvästi ilmi, että tarjoukseen on tullut liittää ravintoaineita koskevat laskelmat kahdelle asiakasryhmälle. Kaikki tarjoajat valittajaa lukuun ottamatta ovat toimittaneet tarjouksensa mukana pyydetyn selvityksen. Tarjouspyyntöä ei voida siten tältä osin pitää epäselvänä tai tulkinnanvaraisena. Lisäksi hallituksen esityksessä todetulla tavalla hankintayksiköllä ei ole lähtökohtaisesti velvollisuutta täsmennyttää tai täydennyttää tarjouksia. Näin ollen hankintayksikön menettely ei ole ollut lähtökohtaisesti virheellistä, kun se ei ole pyytänyt valittajaa toimittamaan sen tarjouksesta puuttuneita ravintoainelaskelmia.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö on kuitenkin pyytänyt sekä valittajalta että eräiltä muilta tarjoajilta täsmennyksiä niiden tarjouksiin. Näin ollen asiassa on arvioitava, onko hankintayksikön menettely ollut syrjivää tai muutoin virheellistä, kun se ei ole pyytänyt valittajaa toimittamaan sen tarjouksesta puuttuneita tietoja.

Selvitetyn perusteella hankintamenettelyn aikana hankintayksikkö on pyytänyt kahta tarjoajaa täsmentämään tarjouksen tietoja liittyen tuotannon järjestämiseen Kylänmäen päiväkodissa. Tältä osin tarjoajilta on pyydetty tietoja siitä, miten henkilöstön tehtävät on jaettu. Valittajalta on puolestaan pyydetty kaksi selvitystä siitä, miten henkilöstön tehtävät on jaettu Kilon koulun, Kilon päiväkodin, Kylänmäen päiväkodin sekä Mankkaan päiväkodin osalta erityisesti ateria-ajat huomioon ottaen. Lisäksi hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvennystä ilmoitettujen referenssien osalta. Voittaneelle tarjoajalle on ilmoitettu, että sen erään referenssikohteen kuvausteksti ei näy kokonaan ja tiedusteltu tämän referenssikohteen oppilasmäärää. Tämän lisäksi voittaneelta tarjoajalta on kysytty toisen referenssikohteen osalta sitä, miten kyseinen referenssi liittyy juuri tarjoajayhtiön toimintaan.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainituissa henkilöstöön liittyvissä täsmennyksissä on ollut kyse täydentävien tietojen antamisesta. Kyse ei ole ollut siitä, että muiden tarjoajien tarjouksista olisi puuttunut tietoja, joita tarjouspyynnön mukaan tarjouksessa olisi tullut olla. Markkinaoikeus lisäksi toteaa, että myös pyydetystä referenssitäydennyksen tapauksessa jo alkuperäisestä tarjouksesta on ilmennyt referensseiltä vaadittu asiakasmäärä, eikä kyse ole siten ollut tältäkään osin muusta kuin täydentävien tietojen antamisesta.

Myös valittajan tarjouksen täsmentämisen kohteena olleissa seikoissa on ollut kyse tiettyjen jo annetun tarjouksen yksityiskohtien selventämisessä. Henkilöstömitoituksen osalta hankintayksikkö on pyytänyt toimittamaan tietoja, joita ei ole edes edellytetty annettavan tarjouksessa. Ravintoainelaskelmien puutteessa on puolestaan ollut kyse tiedoista, jotka ovat kokonaan puuttuneet tarjouksesta. Kyse ei ole siten ollut tilanteesta, jossa hankintayksikkö olisi pyytänyt täsmennyksiä joihinkin tarjouksen epäselviin tai puutteellisiin kohtiin ja jättänyt eräiltä osin täsmennykset pyytämättä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut syrjivästi, kun se täsmennyksiä pyytäessään ei ole pyytänyt valittajaa täydentämään sen tarjousta kokonaan puuttuvien tietojen osalta. Samoin koska valittajan tarjouksen puutteessa ei ole tältä osin ollut kyse tarjouksen epäselvyydestä tai tulkinnanvaraisuudesta, ei hankintayksikkö ole käyttänyt sille tarjousten täydentämisessä kuuluvaa harkintavaltaa virheellisesti, kun se ei ole täydennyttänyt valittajan tarjousta kokonaan puuttuvien tietojen osalta, vaikka hankintayksikkö onkin pyytänyt valittajalta muuta selvitystä.

Edellä todetun perusteella hankintayksikkö ei ole toiminut tarjouksia täsmentäessään valittajan väittämällä tavalla virheellisesti. Kun ravintoainetiedoissa kyse on ollut tarjouspyynnössä ehdottomasti vaadituista tiedoista, ei hankintayksikkö ole toiminut myöskään virheellisesti, kun se on puuttuneiden tietojen johdosta sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Sodexo Oy:n korvaamaan Espoon kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Jukka Koivusalo ja Eeva-Riitta Siivonen (eri mieltä).

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN ÄÄNESTYSLAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Siivonen:

Olen enemmistön kanssa samaa mieltä jaksoista "Oikeusohjeet" ja "Tarjouspyynnön keskeinen sisältö ja hankintapäätös". Muulta osin lausun eriävänä mielipiteenäni seuraavan.

Ravintoainelaskelmia koskevan menettelyn arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut pyytää täsmennystä sen tarjouksesta puuttuneen ravintoainelaskelman osalta. Valittajan mukaan ravintoainelaskelma ei ole liittynyt tarjoajien soveltuvuuden arviointiin tai tarjousten vertailuun, joten olennaista on ollut, että valittaja on sitoutunut noudattamaan ravitsemussuosituksia koko sopimuskauden.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on tarjousten käsittelyvaiheessa pyytänyt tasapuolisesti kaikkia niitä tarjoajia täsmentämään tarjoustaan, joiden jättämä tarjous on sitä edellyttänyt. Hankintayksikön mukaan ravintoainelaskelmien puuttumisessa ei ole ollut kyse epäolennaisesta puutteesta, eikä hankintayksikkö ole siten voinut pyytää tarjoajaa täsmentämään tarjoustaan niin, että se toimittaisi kokonaan puuttuneen selvityksen. Hankintayksikön mukaan se olisi menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, jos se olisi pyytänyt valittajaa toimittamaan tarjouksesta kokonaan puuttuneen liitteen.

Unionin tuomioistuin on aiemmin voimassa ollutta vuoden 2004 hankintadirektiiviä koskeneessa ratkaisussaan (24.3.2012, SAG EVL Slovensko ym., C-599/10, EU:C:2012:191, 44 kohta) todennut, että tarjouksen täsmennyspyynnön on koskettava tarjouksen kaikkia kohtia, jotka ovat epätarkkoja tai eivät ole tarjouspyyntöasiakirjojen teknisten eritelmien mukaisia, eikä hankintaviranomainen voi hylätä tarjousta sen vuoksi, että tarjouksen jokin osa, joka ei ole ollut kyseisen pyynnön kohteena, on epäselvä (44 kohta). Kun hankintaviranomainen käyttää sillä olevaa harkintavaltaa, sen on kohdeltava ehdokkaita yhdenvertaisesti ja lojaalisti, jotta tarjousten valintamenettelyn päätyttyä ja sen lopputuloksen valossa täsmennyspyynnöstä ei voisi saada sellaista vaikutelmaa, että sillä on perusteettomasti suosittu tai syrjitty ehdokasta tai ehdokkaita, jolle tai joille kyseinen pyyntö on osoitettu (41 kohta).

Unionin tuomioistuin on lisäksi aiemmin voimassa ollutta vuoden 2004 hankintadirektiiviä koskeneessa ratkaisussaan (10.10.2013, Manova, C-336/12, EU:C:2013:647) arvioinut tilannetta, jossa kahden tarjoajan tarjoukset eivät ole sisältäneet soveltuvuusvaatimuksena edellytettyä tasetta (13 ja 15 kohdat). Unionin tuomioistuin totesi, että hankintaviranomainen voi pyytää, että menettelyyn osallistumista koskevan hakemuksen yksittäisiä kohtia korjataan tai täydennetään, kunhan tällainen pyyntö koskee julkaistun taseen kaltaisia seikkoja tai tietoja, joiden voidaan objektiivisesti todeta olevan peräisin ennen menettelyyn osallistumista koskevan hakemuksen esittämiselle asetetun määräajan päättymistä (39 kohta). Kyseinen pyyntö ei myöskään saa johtaa siihen, että asianomainen tarjoaja esittää tosiasiallisesti uuden tarjouksen (36 kohta). Unionin tuomioistuin on kuitenkin täsmentänyt, että tilanne olisi toinen, jos tarjouspyyntöasiakirjoissa vaadittaisiin puuttuvan asiakirjan tai tiedon ilmoittamista poissulkemisen uhalla. Hankintaviranomaisen on nimittäin noudatettava tarkasti arviointiperusteita, jotka se on itse vahvistanut (40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Asiassa on kysymys siitä, olisiko hankintayksikön tullut pyytää valittajaa täsmentämään tarjoustaan ravinto-ainelaskelman osalta ja onko hankintayksikkö toiminut virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tiedon, jota se ei ole pyytänyt täsmentämään, perusteella.

Totean, että hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta pyytää valittajaa täydentämään tai täsmentämään tarjoustaan. Nyt esillä olevassa tilanteessa hankintayksikkö on kuitenkin käyttänyt harkintavaltaansa sen osalta, pyytääkö se täsmennyksiä tarjoajien tarjouksiin, ja on pyytänyt kolmelta tarjoajalta, mukaan lukien valittajalta, täsmennystä henkilöstömitoituksesta. Katson, että pyytäessään täsmennystä valittajalta hankintayksikön olisi tullut pyytää täsmennystä valittajan tarjouksen kaikkiin kohtiin, jotka ovat olleet epätäsmällisiä. Pyyntö tarjouksen täsmentämiseen on tullut tehdä tarjouksen kaikkien epätäsmällisten kohtien osalta edellyttäen, että se ei olisi johtanut tarjouksen olennaiseen parantamiseen. Asiassa on näin ollen arvioitava ravintoainelaskelman merkitystä tarjouksen parantamisen näkökulmasta.

Hankintalain esitöiden mukaan hankintalaki sallii entistä joustavamman mahdollisuuden puutteellisten tarjousten täsmentämiseen. Hankintayksikön on mahdollista pyytää tarjoajia täsmentämään tarjouksiaan, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta tai virheestä. Edellä todetulla tavalla hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa myös toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten.

Tarjoajien on tarjouspyynnön kohdan "Aterian valmistusta ja palvelua koskevat vaatimukset" alakohdassa 30 "Ruokalistamalli" mukaan tullut ladata tarjoukseensa runkoruokalista. Tarjouspyynnön liitteen 1 "Hankinnan kohteen kuvaus" kohdan 6 "Ruokalistasuunnittelu" mukaan runkoruokalistan ohessa on tullut toimittaa siihen perustunut ravintoainelaskelma.

Valittaja on tarjouksensa liitteenä toimittanut runkoruokalistan, jonka se on ladannut tarjousjärjestelmään. Vaikka valittajan tarjoukseensa lataaman runkoruokalistan yhteydestä on puuttunut ravintoainelaskelma, katson, että ravintolaskelman puuttumisessa ei sinänsä ole ollut kysymys kokonaan puuttuneesta liitteestä.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään ilmoittanut käyttävänsä tarjousjärjestelmän kohdan "Aterian valmistusta ja palvelua koskevat vaatimukset" alakohtaan 30 ladattavan runkoruokalistan ravintoainelaskelmaa alakohdan 28 mukaisen vakuutuksen tarkistamiseen. Tarjouspyynnön kohdassa 30 ei edes ole mainittu ravintoainelaskelman sisältymisestä liitteeseen. Valittaja on tarjouksen tekemällä ja tarjousjärjestelmän kohdan "Aterian valmistusta ja palvelua koskevat vaatimukset" alakohtaan 28 vastaamalla sitoutunut noudattamaan ravitsemussuosituksia. Valittajan tarjouksen puutteellisessa liitteessä ei ole ollut kysymys tarjoajan soveltuvuuteen tai tarjousten vertailuun liittyvästä olennaisesta seikasta, eikä näin ollen olennaisesta puutteesta valittajan tarjouksessa. Katson, että sisällöltään puutteellisen runkoruokalistan täsmentämisessä ei olisi ollut kyse tarjouksen olennaisesta muuttamisesta tai parantamisesta, vaan tarjouksentekohetkellä olemassa olleeseen ja tarjoukseen liitettyyn runkoruokalistaan perustuvien ravintoaineiden esittämisestä.

Totean lisäksi, että hankintayksikön tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole vaadittu puuttuvan tiedon ilmoittamista poissulkemisen uhalla, jossa tapauksessa hankintayksikön olisi tullut noudattaa esittämäänsä poissulkemisen uhkaa puuttuvien tietojen tilanteessa.

Katson, että hankintayksikkö on toiminut virheellisesti käytettyään harkintavaltaansa tarjousten täsmentämiseen siten, että valittajan tarjouksen epäolennainen puute on mahdollistanut sen sulkemisen tarjouskilpailusta. Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta sulkea tarjousta tarjouskilpailusta tilanteessa, jossa valittajan tarjouksesta on puuttunut tieto, joka ei ole ollut olennainen, eikä valittajaa ole tältä osin pyydetty täsmentämään tarjoustaan.

Henkilöstön mitoitus

Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on virheellisesti sulkenut sen tarjouksen tarjouskilpailusta henkilöstömitoitukseen perustuen. Valittajan mukaan sen tarjoama henkilöstön mitoitus on ollut riittävä ja sen antama tarjous siten tarjouspyynnön mukainen. Valittajan mukaan tarjouspyynnön alkuperäinen henkilöstön resursointia koskeva vaatimus on ollut suppeampi kuin se selvitystaso, jolla hankintayksikkö on täsmennyksiä pyytänyt.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittaja ei ole tarjouksessaan huomioinut riittävää henkilöstömitoitusta jokaiselle palvelun osa-alueelle ja että tarjous on ollut siten tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö on erityisesti esittänyt, että palveluntuottaja ei ole mitoittanut yhtään työntekijää tiettyihin päiväkoteihin tiettyihin kellonaikoihin.

Tarjouspyynnön kohdassa 18 "Selvitys tuotannon järjestämisestä, henkilöstön mitoituksesta sekä henkilöstön ammattinimikkeet toimipaikkakohtaisesti" on ilmoitettu, että palveluntuottajan tulee mitoittaa työntekijöiden määrä toimipaikoissa siten, että aterioiden tarjoilu ajoittuu Tilaajan määrittelemään ajankohtaan ja että asiakaspalvelu on sujuvaa ja joustavaa aterioiden tarjoiluaikana. Kohdan mukaan tarjoajan on tullut ladata tarjoukseensa tarjouspyynnön liite 10 täytettynä.

Tarjouspyynnön liitteessä 1 on kohdassa 2 "Hankinnan kuvaus" ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Tuotantokeittiöissä on ruoanvalmistusmahdollisuus. Palveluntuottajan henkilökunnan tulee valmistaa niissä paikan päällä lounas, aamupala sekä välipalat, hoitaa ruoan tarjoilu sekä muut keittiötoiminnot kyseiselle toimipaikalle. Tuotantokeittiöistä on mahdollisuus valmistaa lounaita ja välipaloja hankinnan kohteena oleville palvelukeittiöille ja palvelupisteille.

Palvelukeittiöissä ei ole mahdollisuutta valmistaa lounasruokaa, joten niihin Palveluntuottaja lähettää valmiin lounasruoan. Tämän lisäksi Palveluntuottajan henkilökunta valmistaa palvelukeittiöissä aamupalan sekä välipalat, hoitaa ruoan tarjoilun sekä muut keittiötoiminnot. Osassa palvelukeittiöistä on mahdollista valmistaa energialisäkkeet ja välipalat.

Päiväkotien palvelupisteisteissä ja asukaspuistoissa ei ole ruoanvalmistusmahdollisuutta."

Puheena olevan liitteen kohdassa 4.2 "Päiväkotien ateriapalvelu" on selostettu muun ohella päiväkotien pääsääntöiset ateria-ajat.

Tarjouspyynnön liitteen 1 kohdassa 4.2.2 "Palvelukeittiöiden toiminta" on muun ohella ilmoitettu seuraavaa:

"Palveluntuottajan henkilökunta valmistaa aamupalat toimipaikan keittiössä ja laittaa ateriat tarjolle tarjoiluvaunulle päiväkotiryhmäkohtaisesti. Tilaajan henkilökunta hakee ja palauttaa tarjoiluvaunut keittiöön sovittuina aikoina.

[– –]

Palveluntuottajan henkilökunta laittaa ateriat tarjolle tarjoilulinjastoon tai tarvittaessa pöytävaunulle. Palveluntuottaja huolehtii linjaston puhtaanapidosta. Tilaajan henkilökunta vastaa ruokailupöytien puhtaanapidosta ruokailujen jälkeen."

Tarjouspyynnön liitteen 1 kohdassa 4.2.3. "Palvelupisteiden ateriapalvelut" on ilmoitettu seuraavaa:

"Palvelupisteitä ovat pienet päiväkodit ja päiväkotien erillisryhmät. Palvelupisteen keittiön toiminnasta vastaa Tilaajan henkilökunta. Palveluntuottaja toimittaa Tilaajan tilausmäärän verran ruokalistan mukaisia aamupalatarvikkeita, kuumia lounaita, valmiita välipaloja sekä tarvittavat erityisruokavaliot. Erityisruokavaliot pitää olla merkittynä selkeästi ruokailijan nimellä. Palveluntuottaja vastaa siitä, että ruokalistan mukaisia ruokia on toimitettu riittävästi palvelupisteisiin. Tilaajan henkilökunta vastaa aamupalan valmistamisesta sekä aterioiden tarjolle laitosta ja astiahuollosta."

Tarjouspyynnön liitteen 1 kohdassa 12 "Kohteiden erityispiirteitä" on vielä muun ohella ilmoitettu seuraavaa:

"Kilon koulu ja päiväkoti sijaitsevat samalla tontilla. Ruoka tuotetaan Kilon koulun keittiössä, josta Palveluntuottajan henkilökunta vie sen ulkokautta toiseen rakennukseen. Toisessa rakennuksessa ruoat viedään hissillä alakertaan, jossa sijaitsee koulun ja päiväkodin yhteinen palvelukeittiö ja ruokasali. Ruokasalissa ruokailee osa koululaisista ja päiväkodin esikoululaiset. Päiväkodin osastoille ateriat toimitetaan tarjoiluvaunuilla. Päiväkodin ateriat toimitetaan palvelukeittiömallin mukaisesti.

Kylänmäen päiväkoti (esikoulu) sijaitsee samalla tontilla Kilon koulun ja päiväkodin kanssa. Kylänmäen päiväkodin lounasruokailu tapahtuu koulujen työpäivinä Kilon kouluravintolassa ja koulujen loma-aikoina Kylänmäen päiväkodin tiloissa. Muut ruokailut tapahtuvat Kylänmäen päiväkodin tiloissa. Palveluntuottajan tulee toimittaa päiväkotiin valmis aamupala ja välipala sekä huolehtia aterioiden esille laitosta ja astiahuollosta. Asiakkaalla saattaa olla tarve sopia Palveluntuottajan kanssa kokonaisvaltaisesta ateriapalvelusta myös koulujen loma-aikoina."

Tarjouspyynnön liitteellä 10 on muun ohella lueteltu hankintayksikön toimipaikat sekä ilmoitettu kunkin kohteen osalta sen keittiötyyppi, joka on ollut palvelukeittiö, palvelupiste tai tuotantokeittiö. Tarjoajien on tullut liite täyttämällä ilmoittaa kuhunkin kohteeseen henkilöstömitoitus, ammattinimikkeet ja päivittäiset työtunnit henkilöä kohti.

Edellä selostetulla tavalla hankintayksikkö on lähettänyt valittajalle hankintamenettelyn aikana kaksi täsmennyspyyntöä koskien sitä, miten henkilöstön tehtävät on jaettu Kilon koulun, Kilon päiväkodin, Kylänmäen päiväkodin sekä Mankkaan päiväkodin osalta erityisesti ilmoitetut ateria-ajat huomioon ottaen. Valittaja on toimittanut hankintayksikölle pyydetyt selvitykset.

Hankintapäätöksessä hankintayksikkö on todennut muun ohella seuraavaa:

"Tarjouspyynnössä oli vaadittu soveltuvuusvaatimusten kohdassa 18. selvitys tuotannon järjestämisestä, henkilöstön mitoituksesta sekä henkilöstön ammattinimikkeet toimipaikkakohtaisesti. "Palveluntuottajan tuli mitoittaa työntekijöiden määrä toimipaikoissa siten, että aterioiden tarjoilu ajoittuu Tilaajan määrittelemään ajankohtaan ja että asiakaspalvelu on sujuvaa ja joustavaa aterioiden tarjoiluaikana.". Lisäksi tarjouspyynnön liitteessä "Hankinnan kohteen kuvaus" oli kerrottu ateriointiajat sekä palvelukeittiöiden kohdalla, että "Palveluntuottajan henkilökunta valmistaa palvelukeittiöissä aamupalan sekä välipalat, hoitaa ruoan tarjoilun sekä muut keittiötoiminnot". Sodexo Oy:ltä saadun selvityksen perusteella voidaan todeta, että annetulla henkilöstömitoituksella ei voi toteuttaa tarjouspyynnön mukaista palvelua."

Totean, että tarjouspyynnössä ei ole vaadittu tiettyä henkilömitoitusta kohteittain. Tarjoajien on siten tullut ammattitaitonsa perusteella arvioida, minkälaisella henkilöstömitoituksella ja henkilöstön hajauttamisella se voi täyttää palvelun laadulle ja ajoitukselle asetetut vaatimukset.

Valittaja on ladannut tarjousjärjestelmän kohdan "Muut tarjoajaa koskevat soveltuvuusvaatimukset" alakohtaan 18 tarjouspyynnön liitteen 10 täytettynä. Valittaja on antanut tarjouslomakkeella edellytetyt tiedot henkilöstömitoituksesta, ilmoitettujen henkilöjen ammattinimikkeistä sekä päivittäisistä työtunneista henkilöittäin.

Valittaja ei ole erikseen ilmoittanut henkilömitoitusta yhden päiväkodin ja kahden asukaspuiston, jotka on merkitty tarjouslomakkeelle palvelupisteiksi, osalta. Myöskään voittanut tarjoaja ei ole ilmoittanut henkilöstöä kaikkiin kohteisiin. Totean kuitenkin, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa palvelupisteissä ruokailuaikoina, sillä osan ruokailutehtävistä on ilmoitettu kuuluvan tilaajan henkilökunnan vastuulle. Katson, ettei valittajan tarjous ole tältä osin ollut tarjouspyynnön vastainen.

Hankintayksikkö on edellyttänyt täsmennyspyynnöillään tarjoajilta lisätietoa henkilöstön saapumisen ja lähtemisen kellonajoista tietyissä kohteissa. Lisäksi hankintayksikkö on pyytänyt lisätietoa kohteille merkittyjen kunkin henkilön työtehtävistä kohteissa.

Tarjouspyynnössä tai sen liitteenä olevassa tarjouslomakkeessa ei ole edellytetty hankintayksikön täsmennyspyynnössä edellytettyjä tietoja työtehtävien jakautumisesta tai henkilökunnan saapumisen ja lähtemisen kellonajoista. Mainittuja tietoja ei myöskään ole ilmennyt niiden kahden tarjoajan tarjouksista, joita hankintayksikkö ei ole pyytänyt täsmentämään tarjouksiaan. Kun mainittuja tietoja työtehtävien jakautumisesta tai kellonajoista ei ole pyydetty tarjouspyynnössä, ei valittajan tarjous ole ollut puutteellinen tältä osin. Lisäksi hankintayksikkö on toiminut tarjoajien tasavertaisen kohtelun vastaisesti pyydettyään täsmennystä vain osaan tarjouksista siitä huolimatta, että minkään tarjoajan tarjouksesta ei ole ilmennyt kolmelta tarjoajalta täsmennytettyjä tietoja. Katson näin ollen, että hankintayksiköllä ei ole ollut perustetta sulkea valittajan tarjousta tarjouskilpailusta. Katson, että hankintayksikön olisi tullut ottaa valittajan tarjous huomioon tarjousten vertailussa.

Johtopäätöksenä kumoan hankintapäätöksen edellä esitetyillä perusteilla, velvoitan hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä mainitut seikat huomioon ottaen sekä korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut.

Vakuudeksi:

Puheenjohtaja Kimmo Mikkola

 
Julkaistu 9.5.2018