MAO:207/18

Lopen kunta - työterveyshuollon palvelut

julkinen hankinta - hankintasopimuksen muutos - sidossuhde - sopimuskauden lyhentäminen

Diaarinumero: 2017/467
Antopäivä: 3.4.2018

ASIAN TAUSTA

Lopen kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 15.1.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia työterveyshuollon palveluista.

Lopen kunnan kunnanhallitus on 12.3.2007 tekemällään hankintapäätöksellä § 124 valinnut Riihimäen Työterveys ry:n tarjouksen. Tätä koskeva toistaiseksi voimassa oleva hankintasopimus on allekirjoitettu 8.5.2007.

Riihimäen Työterveys ry ja Finla Työterveys Oy ovat tehneet 29.12.2016 liiketoimintakauppaa koskevan sopimuksen, jolla Riihimäen Työterveys ry:n työterveysliiketoiminta on siirtynyt Finla Työterveys Oy:lle 1.1.2017 kello 0.00.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan Finla Työterveys Oy:n kanssa ei ole tehty uutta sopimusta, vaan toiminta on jatkunut Riihimäen Työterveys ry:n kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu vuosittainen arvo on vuonna 2007 ollut noin 70.000 euroa ja vuonna 2017 hankittujen työterveyspalvelujen arvo on ollut noin 244.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Lääkäriasema Tuma Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan ratkaisun ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 6.817,40 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Lopen kunta on 1.1.2017 lähtien ostanut työterveyspalvelunsa Finla Työterveys Oy:ltä ilman, että osapuolten välillä olisi tehty kirjallista hankintasopimusta. Alkuperäisen, vuonna 2007 solmitun hankintasopimuksen mukainen sopimuskumppani on ollut Riihimäen Työterveys ry, joka ei ole harjoittanut toimintaa enää 1.1.2017 alkaen. Lopen kunta on ilmoituksensa mukaan dokumentoinut palveluntuottajan vaihdoksen ainoastaan arkistoimalla Finla Työterveys Oy:n 19.12.2016 päivätyn tiedotteen, jossa on kerrottu Riihimäen Työterveys ry:n liiketoiminnan siirtymisestä Finla Työterveys Oy:lle ja asiakkaan työterveyshuoltosopimuksen siirtymisestä, jos asiakas ei ryhdy toimenpiteisiin.

Lopen kunta ei tiettävästi ole antanut sopimuksen siirtoon kirjallista suostumusta. Finla Työterveys Oy:n tiedotteen diariointi, yrityksen palveluiden käyttäminen jatkuvasti 1.1.2017 jälkeen sekä yrityksen laskujen hyväksyminen muodostavat olosuhteet, joissa Lopen kunnan ja Finla Työterveys Oy:n välille on syntynyt hankintasopimus.

Sopimusosapuolen vaihtaminen toiseen on lähtökohtaisesti olennainen sopimusmuutos ja hankintasäännösten vastaista. Sopimuskumppanin vaihtamiseen ei ole ollut hyväksyttävää perustetta. Riihimäen Työterveys ry:n ja Finla Työterveys Oy:n välinen transaktio on ollut muodoltaan liiketoimintakauppa, jossa ei ole ollut kyse konsernin sisäisistä järjestelyistä kuten rakenneuudistuksesta, sulautumisesta, yritysostosta tai määräysvallan muutoksesta.

Myös sopimuksen hintojen nouseminen vuosien 2007 ja 2017 välillä on katsottava sopimuksen olennaisen ehdon muuttamiseksi. Kun vuoden 2007 tarjousvertailun mukaisen hintakorin kokonaishinta lasketaan uudelleen Riihimäen Työterveys ry:n vuoden 2016 hinnastoa käyttäen, lopputulos on vähintään 50 prosenttia vuoden 2007 tarjoushintaa korkeampi. Lopen kunnan henkilöstöraportin ja tilinpäätösasiakirjojen osoittamien kokonaiskustannusten nousun perusteella palvelun hinnat ovat nousseet olennaisesti. On ilmeistä, että vähäarvoisen hinnanmuutoksen eli korkeintaan 10 prosentin hinnankorotuksen kynnys on ylittynyt moninkertaisesti. Vaikka vuonna 2007 solmitussa hankintasopimuksessa on viitattu vain Riihimäen Työterveys ry:n kulloinkin voimassa olevaan hinnastoon, tämä lauseke ei poista hankintayksikön velvollisuutta huolehtia siitä, että tarjoajan lupaamiin kiinteisiin hintoihin kohdistuvat hinnankorotukset ovat toteutuessaan vain vähäisiä. Viittaus kulloinkin voimassa olevaan hinnastoon on jo itsessään hankintasäännösten vastaista.

Sopimusmuutosten johdosta kyse on uudesta hankinnasta uudelta palveluntarjoajalta, joka on lainvastainen suorahankinta, koska hankintaa ei ole kilpailutettu hankintasäännösten mukaisesti eivätkä laissa säädetyt suorahankintaperusteet sovellu asiaan.

Vaikka hankintasäännökset sinänsä sallivatkin toistaiseksi voimassa olevien hankintasopimusten tekemisen, tulisi jatkuvat hankinnat kuitenkin kilpailuttaa uudelleen riittävin väliajoin ottaen huomioon hankinnan kohde ja laatu sekä markkinaolosuhteissa tapahtuneet muutokset. Kymmenen vuoden hankintakausi on poikkeuksellinen verrattuna työterveyspalveluiden tyypillisiin kilpailutusjaksoihin.

Vastine

Vaatimukset

Lopen kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Lopen kunta on vuonna 2007 hyväksytty Riihimäen Työterveys ry:n jäseneksi. Mainittu yhdistys on Riihimäen seudun yritysten yhteisesti omistama voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on tuottanut vuoden 2016 loppuun saakka jäsenilleen kaikki työterveyshuollon palvelut omakustannushintaan.

Kunnan jäsenyys on Riihimäen Työterveys ry:n ja Finla Työterveys Oy:n välisen liiketoimintakaupan myötä siirtynyt Tampereen Työterveys ry:een, joka on jäsenyritystensä ja organisaatioidensa yhteisesti omistama työterveyspalveluiden tuottaja. Tampereen Työterveys ry tarjoaa kokonaan omistamansa Finla Työterveys Oy:n toiminnan kautta työterveyspalveluja pääsääntöisesti jäsenilleen. Lopen kunnan kannalta toiminta on jatkunut entisellään. Riihimäen Työterveys ry:tä vastaavasti Lopen kunnalla on edustaja Tampereen Työterveys ry:n ja Finla Työterveys Oy:n hallituksissa.

Liiketoimintajärjestelyllä alkuperäinen Lopen kunnan sopimuskumppani on korvattu uudella sopimuskumppanilla siten, että alkuperäisen sopimuskumppanin asema on siirtynyt järjestelyn myötä toiselle toimijalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laadulliset soveltuvuusvaatimukset. Järjestelystä ei ole aiheutunut olennaisia muutoksia sopimukseen, vaan toiminta on jatkunut ennallaan. Järjestelyllä ei ole pyritty kiertämään hankintasäännösten soveltamista.

Finla Työterveys Oy:n vuotuisesta liiketoiminnasta noin 3,5 prosenttia kohdistuu palvelujen tuottamiseen muille tahoille kuin niille hankintayksiköille, joiden määräysvallassa se on. Finla Työterveys Oy on näin ollen omistussuhteidensa ja rakenteensa puolesta Lopen kunnan sidosyksikkö, jolta kunta voi hankkia työterveyspalvelunsa kilpailuttamatta.

Työterveyshuollon palvelujen kilpailuttamista ei ole toistaiseksi nähty tarpeelliseksi. Markkinatilanteen seurannan perusteella esiin ei ole noussut mitään sellaista, minkä johdosta palveluhankinnan uudelleen kilpailuttamisen olisi katsottu tuovan etua joko kunnan tai palveluja käyttävän henkilökunnan osalta.

Kuultavan lausunto

Finla Työterveys Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että kyseessä tulisi olla sulautuminen tai yrityskokonaisuuden uudelleenjärjestely, jotta sopimusmuutos olisi ollut hankintasäännösten mukainen. Riihimäen työterveys ry on kuitenkin lopettanut liiketoimintansa ja vastaavaa toimintaa on ryhtynyt harjoittamaan Finla Työterveys Oy, jolla ei ole ollut määräysvaltaa alkuperäiseen sopimuskumppaniin tai päinvastoin.

Finla Työterveys Oy ei ole Lopen kunnan sidosyksikkö. Sidosyksikön omistajina voi olla vain hankintayksiköitä, joiden tulee lisäksi käyttää sidosyksikköön määräysvaltaa. Finla Työterveys Oy:n kaikki osakkeet omistaa Tampereen Työterveys ry, joka ei ole hankintayksikkö ja jonka jäsenistöön kuuluu suuri joukko yksityisiä yrityksiä. Finla Työterveys Oy:n hallitukseen kuuluu vain yhden hankintayksikön edustaja. Loput hallituksessa edustetuista organisaatioista ovat kaupallisin perustein toimivia yrityksiä. Pelkästään yhtiön hallituksessa edustetut asiakasyritykset työllistävät sen päätoiminta-alueella niin paljon ihmisiä, että määrä vastaa miljoonien eurojen vuotuisia työterveysmenoja. Ei vaikuta mahdolliselta, että Finla Työterveys Oy:n liikevaihdosta korkeintaan 10 prosenttia olisi peräisin muilta kuin hankintayksiköiltä. Finla Työterveys Oy:llä ei ole myöskään yhtään julkista referenssiasiakasta, joka olisi hankintayksikkö.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että sillä ei ole kirjallista aineistoa Riihimäen Työterveys ry:n kanssa tehtyyn sopimukseen tehdyistä muutoksista. Finla Työterveys Oy on aloittanut toimintansa nimellä Tampereen Työterveys ry. Yhdistys omistaa edelleen kaikki Finla Työterveys Oy:n osakkeet. Yhdistyksen jäsenyritykset ja organisaatiot ovat Finla Työterveys Oy:n omistajia ja asiakkaita. Finla Työterveys Oy:n palvelujen myynnistä vain pieni osuus kohdistuu Tampereen Työterveys ry:n ulkopuolisiin jäsenyrityksiin ja organisaatioihin. Osuus liikevaihdosta on alle neljä prosenttia.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti hankkiessaan työterveyspalveluja Finla Työterveys Oy:ltä 1.1.2017 alkaen sen jälkeen, kun Riihimäen Työterveys ry on liiketoimintakaupalla siirtänyt vuonna 2007 tehdyn hankintasopimuksen mukaiset työterveyspalvelut Finla Työterveys Oy:lle.

Valituksen mukaan muutoksenhaun kohteena on Lopen kunnan ratkaisu hankkia työterveyspalvelut Finla Työterveys Oy:ltä toistaiseksi 1.1.2017 alkaen. Asiassa ei siten ole kysymys vuonna 2007 järjestetyn hankintamenettelyn lainmukaisuudesta. Asiassa ei ole myöskään kysymys 1.1.2017 jälkeen hankintasopimukseen mahdollisesti tehtyjen muutosten hankintasäännösten mukaisuudesta tai merkityksestä Lopen kunnan kilpailuttamisvelvollisuuteen.

Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista on tullut voimaan 1.1.2017. Mainitun lain 174 §:n 6 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa aloitettuihin lain voimaan tullessa vireillä olleisiin hankintamenettelyihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Laki ei sisällä erityisiä säännöksiä sopimusmuutoksia koskevien säännösten voimaantulosta.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä (tuomio 11.7.2013, komissio v. Alankomaat, C-576/10, EU:C:2013:510, 52–54 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ilmenee, että sovellettavat säännökset ovat lähtökohtaisesti ne, jotka ovat voimassa sillä hetkellä, jolloin hankintaviranomainen valitsee noudatettavan menettelytyypin ja päättää lopullisesti siitä, onko se velvollinen järjestämään kilpailun ennen julkisen hankintasopimuksen antamista. Kuitenkin kun hankintapäätöksen jälkeen aloitetut neuvottelut poikkeavat tuntuvasti jo käydyistä neuvotteluista ja kun ne näin ollen ovat omiaan ilmentämään osapuolten tahtoa neuvotella keskeiset sopimusehdot uudelleen, voi olla perusteltua soveltaa sellaisen direktiivin säännöksiä, jonka täytäntöönpanoa varten varattu määräaika on päättynyt mainitun päätöksen tekoajan jälkeen.

Saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö on Riihimäen Työterveys ry:n jäsenenä ja hallituksen jäsenenä ollut hyväksymässä liiketoimintakauppaa, jossa työterveysliiketoiminta on siirtynyt Finla Työterveys Oy:lle. Liiketoimintakauppa ja yhdistyksen purkaminen hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 16.11.2016 ja 16.12.2016. Riihimäen Työterveys ry:n asiakkaille on ilmoitettu 19.12.2016 päivätyllä tiedotteella siitä, että Riihimäen Työterveys ry:n liiketoiminta siirtyy Finla Työterveys Oy:lle 1.1.2017 alkaen. Riihimäen Työterveys ry:n ja Finla Työterveys Oy:n välinen kauppasopimus on allekirjoitettu 29.12.2016.

Edellä todetun perusteella hankintayksikkö on tullut tietoiseksi työterveyspalvelujen toimittajan vaihtumisesta loppuvuonna 2016. Hankintayksikön on katsottava tällöin päättäneen lopullisesti siitä, ettei se Riihimäen Työterveys ry:n osalta 31.12.2016 päättyneen työterveyspalveluiden toimittamisen jälkeen tee uutta hankintasopimusta tai kilpailuta hankintaa uudelleen. Hankintasopimuksen muuttamisen hankintasäännösten mukaisuutta tulee näin ollen lähtökohtaisesti arvioida vuonna 2016 voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) perusteella.

Hankintayksikön esittämän perusteella käsillä olevan ja vuonna 2007 kilpailutetun hankintalain liitteen B ryhmän 25 "terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut" mukaisen työterveyspalvelun hankintalain 19 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaisesti laskettu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt hankintalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun niin sanotun EU-kynnysarvon. Asian arviointiin on näin ollen lähtökohtaisesti sovellettava hankintalain 21 §:n 2 ja 3 momentissa viitattuja säännöksiä.

Oikeusohjeet hankintasopimuksen muuttamisen osalta

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (esimerkiksi tuomio 19.6.2008, Pressetext Nachrichtenagentur, C-454/06, EU:C:2008:351, 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) on katsottu muun ohella hankintalain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankintamenettelyn avoimuuden ja tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamisen edellyttävän, että julkista hankintaa koskevan sopimuksen määräyksiin sen voimassaoloaikana tehtyjä muutoksia on pidettävä uutena sopimuksen tekemisenä, jos nämä muutetut määräykset ovat ominaispiirteiltään olennaisesti erilaisia kuin alkuperäisen sopimuksen määräykset ja jos ne näin ollen ovat omiaan osoittamaan osapuolten tahtoneen neuvotella uudestaan kyseisen sopimuksen keskeiset ehdot.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee lisäksi (tuomio 13.4.2010, Wall AG, C-91/08, EU:C:2010:182, 33–38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), että unionin perustamissopimuksen perustavanlaatuiset määräykset voivat edellyttää uuden sopimuksen tekemistä olennaisiin sopimusmääräyksiin tehtyjen merkittävien muutosten johdosta myös tilanteissa, joissa hankintamenettely ei ole kuulunut unionin julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamisalaan. Edellytyksenä on kuitenkin, että hankintamenettely on saattanut kiinnostaa myös muussa jäsenvaltiossa sijaitsevaa yritystä.

Nyt kyseessä olevan kaltaiset työterveyspalveluja koskevat hankinnat ovat kuuluneet hankintalain taustalla olleen Euroopan parlamentin ja neuvoston julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2004/18/EY soveltamisalaan vain osittain, sillä ne ovat kuuluneet mainitun direktiivin liitteessä II B mainittuihin palveluhankintoihin. Niissäkin on kuitenkin tullut ottaa huomioon sopimusten muutoksia koskevat unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön oikeusohjeet nyt käsillä olevan kaltaisissa hankinnoissa, joiden ennakoidun arvon ylittäessä EU-kynnysarvon voidaan arvioida hankintamenettelyn saattaneen kiinnostaa myös muussa jäsenvaltiossa sijaitsevaa yritystä.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee edelleen (esimerkiksi tuomio 23.4.2009, Angelidaki ym., yhdistetyt asiat C 378/07–C 380/07, EU:C:2009:250, 197 ja 201 kohdat), että kansallisten tuomioistuinten on tulkittava kansallista lainsäädäntöä mahdollisimman pitkälle kyseessä olevan direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti direktiivillä tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi. Tämä kansallisten tuomioistuinten yleinen velvollisuus on voimassa direktiivin täytäntöönpanolle varatun määräajan päättymisen ja täytäntöönpanon myöhästymisen jälkeen.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (2014/24/EU, jäljempänä hankintadirektiivi) on tullut sen 90 artiklan mukaan saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 18.4.2016. Nyt kyseessä oleva hankintamenettely on edellä todetusti katsottava aloitetuksi loppuvuonna 2016, jolloin direktiivin määräyksiä ei vielä ollut pantu kansallisesti täytäntöön.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintalaissa ole ollut nimenomaisia säännöksiä hankintasopimusten muuttamisesta. Käsillä olevassa tilanteessa hankintalain 2 §:ää ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä on tulkittava mahdollisimman pitkälle hankintadirektiivin mukaisesti. On otettava huomioon, että hankintadirektiiviä ja sen sopimusmuutoksia koskevia määräyksiä sovelletaan myös nyt käsillä olevan kaltaisiin sosiaali- ja terveyspalveluhankintoihin, minkä lisäksi unionin tuomioistuimen sopimusten muuttamista koskevan ratkaisukäytännön oikeusohjeet on ulotettu osin myös aiempien hankintadirektiivien soveltamisalan ulkopuolelle jääneisiin hankintamenettelyihin.

Hankintadirektiivin 72 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan hankintasopimuksia ja puitejärjestelyjä voidaan muuttaa ilman direktiivin mukaista uutta hankintamenettelyä, jos alkuperäisissä hankinta-asiakirjoissa on muutosten rahallisesta arvosta riippumatta niitä koskevat selkeät, täsmälliset ja yksiselitteiset tarkistuslausekkeet, jotka voivat olla hinnantarkastuslausekkeita, tai vaihtoehdot. Kyseisissä lausekkeissa on ilmoitettava mahdollisten muutosten tai vaihtoehtojen soveltamisala ja luonne sekä olosuhteet, joissa lausekkeita voidaan käyttää. Ne eivät saa koskea muutoksia tai vaihtoehtoja, jotka muuttaisivat hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn yleistä luonnetta.

Artiklan 1 kohdan d alakohdan ii luetelmakohdan mukaan hankintasopimuksia ja puitejärjestelyjä voidaan muuttaa ilman direktiivin mukaista uutta hankintamenettelyä, jos sopimuskumppani, jonka kanssa hankintaviranomainen oli alun perin tehnyt hankintasopimuksen, korvataan uudella sopimuskumppanilla siitä syystä, että alkuperäisen sopimuskumppanin asema siirtyy yhtiön rakenneuudistusjärjestelyjen, yritysostojen, sulautumisten ja määräysvallan muutosten tai maksukyvyttömyyden seurauksena kokonaan tai osittain toiselle talouden toimijalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laadulliset valintaperusteet edellyttäen, ettei tästä aiheudu muita merkittäviä muutoksia hankintasopimukseen eikä tällä pyritä kiertämään tämän direktiivin soveltamista. Kyseisen kohdan e alakohdasta ilmenee, että hankintasopimuksen muuttaminen ilman uutta hankintamenettelyä on mahdollista myös, jos muutokset eivät niiden arvosta riippumatta ole 4 kohdassa tarkoitettuja merkittäviä muutoksia.

Artiklan 2 kohdan mukaan hankintasopimuksia voidaan muuttaa ilman tämän direktiivin mukaista uutta hankintamenettelyä, jos muutoksen arvo on alempi kuin direktiivin 4 artiklassa mainitut kynnysarvot ja alempi kuin 10 prosenttia alkuperäisen palvelu- tai tavarahankintasopimuksen arvosta. Muutos ei saa kuitenkaan vaikuttaa hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn yleiseen luonteeseen. Jos muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen nettoarvon perusteella.

Artiklan 4 kohdan mukaan hankintasopimukseen tai puitejärjestelyyn sen voimassaoloaikana tehtyä muutosta pidetään 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos hankintasopimus tai puitejärjestely on sen seurauksena luonteeltaan huomattavasti erilainen alun perin tehtyyn sopimukseen verrattuna. Artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista, muutosta pidetään joka tapauksessa merkittävänä muun ohella jos hankintasopimuksesta tai puitejärjestelystä tulee muutoksen jälkeen taloudellisesti edullisempi sopimuskumppanille sellaisella tavalla, jota alkuperäisessä hankintasopimuksessa tai puitejärjestelyssä ei ollut määritetty. Artiklan 5 kohdan mukaan, jos hankintamenettelyyn tai puitejärjestelyyn tehdään sen voimassaoloaikana muita kuin artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä muutoksia, vaaditaan direktiivin mukaista uutta hankintamenettelyä.

Alkuperäinen hankintamenettely

Lopen kunnan 15.1.2007 päivätyssä tarjouspyynnössä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Lopen kunta pyytää tarjoustanne työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaisesta työterveyshuollosta – –

Käynti-, tutkimus- ym. perusteiset yksikköhinnat tulee ilmoittaa oheisena liitteenä olevalla tarjouslomakkeella, joka pyynnöstänne voidaan toimittaa sähköisenä ilmoittamaanne osoitteeseen.

Tarjouksesta tulee lisäksi ilmetä:

- työterveyshuollon palvelujen tarjoamiseen käytettävissä olevat resurssinne

- perusteet, minkä mukaan hintoja tarkistetaan sopimuskaudella

- tärkeimmät työterveyshuoltopalvelujen referenssinne.

– –

Hankintapäätöksen perusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous seuraavien arviointiperusteiden ja niiden painoarvojen mukaan: hinta 60 %, käytettävissä olevat resurssit 20%, palvelujen saavutettavuus / käytettävyys

10 % ja referenssit 10 %."

Lopen kunnan hankintapäätökseen liittyvässä ja 7.3.2007 päivätyssä tarjousten pisteytysvertailua koskevassa asiakirjassa on todettu muun ohella seuraavaa:

"Pisteytyksen perusteet:

– –

Resurssit: Molemmilla on tarvittavan työterveyshuoltopalvelun vaatimat resurssit. Medivirettä on arvioinnissa hyvitetty sen takia, että sillä on hieman runsaammat lääkäriresurssit ja muutoinkin monipuolinen henkilökuntarakenne. Työterveys ry:llä työfysioterapeutti ostopalveluna.

Saavutettavuus/käytettävyys: Molemmat palvelun tarjoajat toimivat Riihimäen keskustassa ja molemmat ovat ilmoittaneet valmiutensa järjestää työterveyshoitajan viikoittaisen vastaanottoajan Lopella, joten palvelujen saavutettavuudessa ja käytettävyydessä ei ole eroa.

Referenssit: Referensseissä ei ole Riihimäen seutukuntatasolla eroa. Tarjousten mukaan Työterveys ry:llä yksilöasiakkaita noin 2600 ja Medivireellä lähes 2500."

Hankintapäätökseen liittyvästä asiakirjasta "laskennallinen vertailu työterveyshuoltotarjouksista" ilmenee, että tarjousten hintavertailussa on otettu huomioon perusmaksu (määrä: 363), lääkärin (määrä: 10) ja hoitajan (määrä: 10) suorittama työpaikkakäynti, lääkärin suorittama suppea käynti (määrä: 50), lääkärin (määrä: 100) ja hoitajan (määrä: 100) suorittama laaja käynti sekä seuraavat tutkimukset: "veren perustutkimukset" (määrä: 100), "lipidit" (määrä: 100), "PLV" (määrä: 40) sekä "EKG" (määrä: 40).

Lopen kunnan ja Riihimäen Työterveys ry:n 8.5.2007 allekirjoittaman työterveyshuollon järjestämistä koskevan sopimuksen 4 kohdan mukaan Lopen kunta maksaa Riihimäen Työterveys ry:lle kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaiset korvaukset. Sopimuksen 5 kohdan mukaan sopimus tulee voimaan 1.5.2007 ja se on voimassa toistaiseksi.

Sopimuskumppanin muuttumista koskeva arviointi

Lopen kunnan kunnanhallitus on 12.3.2007 tekemällään hankintapäätöksellä § 124 valinnut työterveyshuollon palveluja koskevan hankintasopimuksen sopimuskumppaniksi Riihimäen Työterveys ry:n. Lopen kunnan ja Riihimäen Työterveys ry:n välillä 8.5.2007 tehty sopimus on ollut voimassa toistaiseksi.

Riihimäen Työterveys ry sekä Finla Työterveys Oy ovat tehneet 29.12.2016 sopimuksen liiketoimintakaupasta, jolla Riihimäen Työterveys ry:n työterveysliiketoiminta on siirtynyt Finla Työterveys Oy:lle. Sopimuksen 6 kohdan mukaan omistus- ja hallintaoikeus siirtyvään liiketoimintaan sekä vastuu siirtyvästä liiketoiminnasta siirtyy Finla Työterveys Oy:lle 1.1.2017 kello 0.00. Sopimuksen 8 kohdan mukaan Riihimäen Työterveys ry siirtää Finla Työterveys Oy:lle ja yhtiö ottaa vastattavakseen luovutushetkestä siirtyvään liiketoimintaan kuuluvat toimeksiannot, asiakassuhteet sekä tarjous- ja tilauskannan. Sopimuksen 10.1 kohdan mukaan Finla Työterveys Oy ottaa Riihimäen Työterveys ry:n palveluksessa olevat siirtyvään liiketoimintaan kuuluvat työntekijät palvelukseensa luovutushetkestä alkaen.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa saadun selvityksen perusteella Lopen kunnan ja Riihimäen Työterveys ry:n välisen hankintasopimuksen ehtoihin ei ole tehty Riihimäen Työterveys ry:n ja Finla Työterveys Oy:n välisen liiketoimintakaupan seurauksena muutoksia. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan Finla Työterveys Oy kuitenkin tuottaa 1.1.2017 lähtien Lopen kunnan henkilöstön työterveyshuollon palvelut Riihimäen Työterveys ry:n kanssa solmitun sopimuksen pohjalta. Lopen kunnan on siten katsottava hyväksyneen sopimuskumppanin muutoksen.

Markkinaoikeus toteaa, että alkuperäisen hankintasopimuksen sopimuskumppanina ollut Riihimäen Työterveys ry on vaihtunut Finla Työterveys Oy:ksi. Kyseinen muutos on perustunut yritysostoon, jolla yhdistyksen koko liiketoiminta on henkilöstöineen, vuokrasopimuksineen, tietoaineistoineen ja muine resursseineen siirtynyt Finla Työterveys Oy:lle. Kun otetaan huomioon alkuperäisen hankintamenettelyn tarjouspyynnössä asetetut kriteerit, asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole todettavissa, että Lopen kunnan sopimuskumppaniksi siirtynyt Finla Työterveys Oy olisi täyttänyt näitä heikommin kuin Riihimäen Työterveys ry.

Markkinaoikeus katsoo, että kun otetaan huomioon hankintalain 2 §.n 1 momentissa säädetyt periaatteet hankintadirektiivin 72 artiklan mukaisesti tulkittuina, Lopen kunnan sopimuskumppanin vaihtuminen Riihimäen Työterveys ry:stä Finla Työterveys Oy:ksi ei ole vielä merkinnyt Lopen kunnan ja Riihimäen Työterveys ry:n hankintasopimuksen olennaisen sopimusehdon merkittävää muuttumista.

Vaikka alkuperäisen hankintasopimuksen ehtoja ei olekaan nimenomaisesti muutettu, asiassa on valittajan esittämän perusteella vielä arvioitava, onko sopimuskumppanin muuttumisen yhteydessä alkuperäisen hankintasopimuksen hintaa koskevia perusteita muutettu alkuperäisen hankintasopimuksen nojalla tosiasiallisesti siten, että kyseessä olisi sopimuksen olennaisen ehdon merkittävä muutos.

Hankintasopimuksen hintojen muuttuminen

Vuoden 2007 hankintamenettelyssä on tullut antaa yksikköhinnat tarjouslomakkeella. Riihimäen Työterveys ry:n tarjouksessa on todettu muun ohella, että lääkärin vastaanoton erittäin laajan käynnin (terveystarkastus) hinta on ollut 35 euroa 30 minuutilta. Työterveyshoitajan erittäin laajan käynnin (terveystarkastus) hinta on ollut 20 euroa. Näitä hintoja on käytetty tarjousten vertailussa.

Kuten edellä on todettu, Lopen kunnan on tullut maksaa Riihimäen Työterveys ry:lle kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaiset korvaukset. Markkinaoikeus katsoo, ettei tätä sopimusehtoa voida pitää hankintadirektiivin 72 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla selkeänä, täsmällisenä ja yksiselitteisenä.

Joulukuussa 2016 Lopen kunnan ja Riihimäen Työterveys ry:n välisen sopimuksen hinnat ovat asiassa saadun selvityksen perusteella perustuneet Riihimäen Työterveys ry:n vuoden 2016 hinnastoon. Hinnaston mukaan työterveyslääkärin suorittaman 30 minuutin terveystarkastuksen hinta on ollut 71 euroa ja työterveyshoitajan terveystarkastuksen hinta on ollut 77 euroa.

Finla Työterveys Oy:n 1.4.2016 päivätyn hinnaston mukaan työterveyslääkärin suorittaman 30 minuutin terveystarkastuksen hinta on ollut 70 euroa. Työterveyshoitajan 30 minuutin terveystarkastuksen hinta on ollut 35 euroa. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan tämä hinnasto on ollut voimassa 1.4.2016–31.1.2017 eli silloin, kun Lopen kunnan ja Riihimäen Työterveys ry:n sopimus on 1.1.2017 siirtynyt Finla Työterveys Oy:lle.

Markkinaoikeus katsoo, että vaikka alkuperäisen hankintasopimuksen hintaa koskevia ehtoja ei ole muutettu sopimuksen siirtyessä Finla Työterveys Oy:lle, sopimuksen mukaisten palvelujen hinnasto on muuttunut Riihimäen Työterveys ry:n vuoden 2016 hinnastosta Finla Työterveys Oy:n 1.4.2016 päivätyksi hinnastoksi, mikä on vaikuttanut palvelusta maksettavan korvauksen määrään.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintasopimuksen siirtyessä tapahtuvien hinnanmuutosten merkittävyyden vertailukohdaksi on otettava hankintadirektiivin 72 artiklan 4 kohdan mukaisesti alun perin tehty Lopen kunnan ja Riihimäen Työterveys ry:n sopimus. Tätä tukee myös se, että artiklan 2 kohdan mukaan useiden peräkkäisten muutosten arvo arvioidaan kohdassa tarkoitettujen rajojen ylittymisen osalta peräkkäisten muutosten kumulatiivisen nettoarvon perusteella.

Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohteena olleiden työterveyspalvelujen hinnat, joita on käytetty alkuperäisen hankintamenettelyn tarjousvertailussa ja jotka ovat muodostaneet olennaisen ehdon Lopen kunnan ja Riihimäen Työterveys ry:n hankintasopimuksessa, ovat 8.5.2007 tehtyä hankintasopimusta ja 1.1.2017 sovellettavaksi tullutta Finla Työterveys Oy:n 1.4.2016 päivättyä hinnastoa vertailtaessa muuttuneet merkittävästi etenkin työterveyslääkärin sekä työterveyshoitajan suorittamien terveystarkastusten osalta.

Lisäksi hankintayksikön ilmoituksen mukaan Lopen kunnan ja Finla Työterveys Oy:n välisen sopimuksen arvonlisäveroton arvo on ollut vuoden 2017 osalta 243.887,51 euroa. Kun alkuperäisen sopimuksen vuotuinen arvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 70.000 euroa, selvää on, että muutos on ollut olennainen ja merkittävä, eikä hintojen muutosta voida myöskään pitää hankintadirektiivin 72 artiklan 2 kohdassa asetetut arvot alittavana. Niin ikään selvää on, ettei 8.5.2007 tehtyyn hankintasopimukseen sisältynyt hinnanmuutoksia koskeva yleinen ehto ole ollut artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen ja voinut olla peruste olla kilpailuttamatta hankintaa uudelleen.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että liiketoiminnan siirtymistä ja tässä yhteydessä tapahtunutta hintojen muutosta on arvioitava hankintasopimuksen muuttamisena. Alkuperäiseen 8.5.2007 tehtyyn hankintasopimukseen verrattuna muutoksia on pidettävä siinä määrin olennaisina, että työterveyspalveluiden hankkiminen olisi hankintadirektiivin 72 artiklan 5 kohdan mukaisesti tullut lähtökohtaisesti kilpailuttaa uudelleen. Asiassa saadun selvityksen perusteella kyseiseen kilpailuttamatta jätettyyn hankintaan, kuten alkuperäiseen Lopen kunnan ja Riihimäen Työterveys ry:n väliseen hankintasopimukseen, on sen luonteen ja EU-kynnysarvon ylittävän arvon sekä hankintamenettelyn alkamisajankohdan johdosta sovellettava hankintalain 21 §:n 2 ja 3 momentissa viitattuja säännöksiä.

Sidosyksikkösuhde

Hankintayksikkö on esittänyt, että Finla Työterveys Oy on sen sidosyksikkö, jolta se voi hankkia työterveyspalvelunsa kilpailuttamatta.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin laissa säädetään.

Hankintalain 10 §:n mukaan lakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (esimerkiksi tuomio 13.10.2005, Parking Brixen, EU:C:2005:605, 65 kohta) on katsottu, että tarkasteltaessa hankintaviranomaisen määräysvaltaa mahdolliseen sidosyksikköön yksikön on oltava sellaisen määräysvallan alainen, jossa hankintaviranomainen voi vaikuttaa mainitun yksikön päätöksiin. Kyseessä on oltava mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti sekä strategisiin tavoitteisiin että tärkeisiin päätöksiin.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (tuomio 29.11.2012, Econord, yhdistetyt asiat C 182/11 ja C 183/11, EU:C:2012:758, 27 kohta) on edelleen todettu, että hankintaviranomaisen käyttämän määräysvallan on oltava rakenteellista ja toiminnallista. Viranomaisten yhteinen määräysvalta ei voi perustua vain sille viranomaiselle, joka omistaa enemmistöosuuden kyseessä olevasta yksiköstä, kuuluvaan määräysvaltaan (30 kohta). Jos hankintaviranomaisella olisi yhteisomistuksessa olevassa sopimuspuoleksi valitussa yksikössä asema, joka ei takaisi sille vähäisintäkään mahdollisuutta osallistua tähän yksikköön kohdistavan määräysvallan käyttämiseen, avautuisi mahdollisuus julkisia hankintoja koskevien säännösten kiertämiseen, jos puhtaasti muodollinen osallistuminen tällaiseen yksikköön tai sen johtamisesta vastaavaan yhteiselimeen vapauttaisi hankintaviranomaisen velvollisuudesta aloittaa tarjouspyyntömenettely hankintasäännösten mukaisesti (31 kohta). Edellytys yhdessä käytettävästä määräysvallasta täyttyy, kun jokainen viranomaisista omistaa osan kyseisestä yksiköstä ja osallistuu sen johtaviin elimiin (33 kohta).

Asiassa saadun selvityksen perusteella Finla Työterveys Oy:n osakkeet omistaa Tampereen Työterveys ry. Esitetyn selvityksen perusteella kyseisen yhdistyksen jäseniä ovat olleet Lopen kunta, muutama muu hankintayksikkö sekä yli 700 yhtiötä tai muuta tahoa, jotka eivät ole hankintayksiköitä. Finla Työterveys Oy:n hallitus koostuu Lopen kunnan edustajaa lukuun ottamatta Tampereen Työterveys ry:n jäseninä olevien yksityisten yritysten edustajista. Selvää on, että Lopen kunta ei yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden käytä hankintasäännösten edellyttämää määräysvaltaa Finla Työterveys Oy:ssä eikä sitä ole näin ollen pidettävä sellaisena Lopen kunnan sidosyksikkönä, jolta kunta voisi hankkia palveluita kilpailuttamatta. Muutakaan hankintalain mukaista perustetta kilpailuttamatta jättämiselle ei ole esitetty tai käynyt ilmi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole järjestänyt 1.1.2017 alkaen hankkimistaan työterveyspalveluista hankintalain mukaista tarjouskilpailua. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten tai muiden julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Pykälän 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain lain 16 §:ssä tarkoitetussa EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa. Tehottomuusseuraamusta ei kuitenkaan voida määrätä lain liitteen B mukaisessa palveluhankinnassa.

Edellä esitetyn perusteella Lopen kunnan ja Finla Työterveys Oy:n välille on katsottava 1.1.2017 syntyneen toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jonka arvo on ylittänyt hankintalain 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon. Hankintayksikkö ei ole tehnyt kumottavissa olevaa ratkaisua ja hankinta on katsottava pannun täytäntöön siten, ettei hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdan mukaisten reaalikeinojen käyttäminen ole mahdollista. Näin ollen asiassa jäävät arvioitaviksi valittajan tehottomuusseuraamuksen ja sopimuskauden lyhentämistä koskevat vaatimukset.

Hankintalain 97 §:n mukaan markkinaoikeus voi jättää määräämättä tehottomuusseuraamuksen yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä. Sopimukseen suoranaisesti liittyviä taloudellisia etuja voidaan pitää pakottavina syinä vain, jos sopimuksen tehottomuudella olisi poikkeuksellisesti kohtuuttomia seurauksia.

Säännöksen esitöiden (HE 190/2009 vp s. 72) mukaan markkinaoikeuden on tutkittava kaikki olennaiset näkökohdat voidakseen todeta, onko sopimuksen vaikutukset pidettävä voimassa yleiseen etuun liittyvistä syistä. Tällaisia poikkeustilanteita voivat olla esimerkiksi kansanterveyden vaarantumiseen liittyvät uhkatilanteet.

Kun otetaan huomioon 1.1.2017 syntyneen hankintasopimuksen kohde ja luonne, hankinnan kuuluminen hankintalain liitteen B mukaisiin työterveyspalveluihin sekä työterveyspalveluiden merkitys hankintayksikölle ja sen työntekijöiden terveydelle, ei asiassa ole hankintadirektiivin tulkintavaikutuskaan huomioon ottaen perusteita määrätä tehottomuusseuraamusta, ja tätä koskeva vaatimus on hylättävä.

Hankintalain 98 §:ssä on säädetty muun ohella sopimuskauden lyhentämisestä. Pykälän 3 momentin mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua, kun on kyse tämän lain liitteen B mukaisesta palveluhankinnasta, jonka arvo ylittää 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon, jos hankintayksikkö on tehnyt suorahankinnan ilman kyseisessä laissa mainittua perustetta eikä suorahankinnassa ole menetelty lain 79 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Pykälän 5 momentin mukaan seuraamusta määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu ja valituksen kohteena olevan hankinnan arvo.

Hankintayksikkö on edellä todetuin tavoin laiminlyönyt kilpailuttamisvelvollisuutensa ja siten tehnyt suorahankinnan ilman hankintalain mukaista perustetta. Asiassa on näin ollen edellytykset määrätä sopimuskausi lyhennettäväksi. Hankintayksikön ja Finla Työterveys Oy:n välinen hankintasopimus on voimassa toistaiseksi. Markkinaoikeus katsoo, että mainitun työterveyshuollon palveluja koskevan hankinnan sopimuskausi tulee lyhentää päättymään 30.9.2018.

Mikäli Lopen kunta aikoo edelleen mainitun ajankohdan jälkeen edelleen toteuttaa työterveyshuollon palveluita koskevan hankinnan julkisena hankintana, tulee sen kilpailuttaa hankinta julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Valittajalla ei arvonlisäverolain 34 §:ssä ja 102 §:ssä säädetty huomioon ottaen ole oikeutta vähentää hankinnan kohdetta koskevaan liiketoimintaan liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kuluihin sisältyvää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Korvattaviksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista ei siten ole vähennettävä niihin sisältyvää arvonlisäveroa.

Lopputulos

Markkinaoikeus määrää Lopen kunnan tekemän 8.5.2007 päivätyn hankintasopimuksen, sellaisena kuin se on muuttunut 1.1.2017 alkaen voimaan tulleen liiketoimintakaupan myötä, päättymään 30.9.2018.

Markkinaoikeus velvoittaa Lopen kunnan, mikäli se aikoo 30.9.2018 jälkeen edelleen toteuttaa työterveyshuollon palveluiden hankinnan julkisena hankintana, kilpailuttamaan kyseisen hankinnan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti. Velvoitetta on noudatettava nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Lopen kunnan korvaamaan Lääkäriasema Tuma Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.817,40 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kuulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vain lainvoimaisen päätöksen nojalla.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pekka Savola ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 6.4.2018