MAO:191/18

Baltic Connector Oy ja Elering AS - Balticconnector-maakaasuputken rakennusurakka

erityisalojen hankinta – myöhästynyt tarjous

Diaarinumero: 2017/710
Antopäivä: 26.3.2018

ASIAN TAUSTA

Baltic Connector Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 3.5.2017 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Balticconnector-maakaasuputken rakennusurakasta.

Baltic Connector Oy:n toimitusjohtaja on 30.6.2017 Baltic Connector Oy:n ja Elering AS:n puolesta tekemällään päätöksellä hyväksynyt Limited Liability Company Maritime Projects:n ja neljän muun yrityksen osallistumishakemukset sekä kutsunut nämä viisi yritystä osallistumaan neuvottelumenettelyyn.

Baltic Connector Oy:n toimitusjohtaja on 1.11.2017 Baltic Connector Oy:n ja Elering AS:n puolesta tekemällään päätöksellä päättänyt sulkea Limited Liability Company MRTS Maritime Projects:n hankintamenettelystä, koska yritys ei voi saada vaadittavaa lupaa työskennellä sotilasalueilla.

Baltic Connector Oy:n toimitusjohtaja on 4.12.2017 Baltic Connector Oy:n ja Elering AS:n puolesta tekemässään päätöksessä päättänyt pitää voimassa 1.11.2017 tehdyn päätöksen ja lisäksi perustellut Limited Liability Company MRTS Maritime Projects:n sulkemista hankintamenettelystä alustavan tarjouksen myöhästymisen takia.

Baltic Connector Oy:n toimitusjohtaja on 12.3.2018 Baltic Connector Oy:n ja Elering AS:n puolesta tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Allseas Marine Contractors S.A:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 250.000.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Limited Liability Company MRTS Maritime Projects on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat päätökset 1.11.2017 ja 4.12.2017 sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 28.202 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on päätöksessään todennut, ettei valittaja tule saamaan soveltuvuusedellytyksissä vaadittua lupaa työskentelyyn sotilasalueilla. Valittaja on pyrkinyt selvittämään asiaa Puolustusministeriöstä, mutta valittajaa on kehotettu kääntymään hankintayksikön puoleen. Peruste sille, miksi lupaa ei myönnettäisi, on se, että Suomen ja Venäjän valtioiden välillä ei ole kansainvälistä turvallisuussopimusta eikä ole oletettavissa tällainen sopimus solmittaisiin projektin vaatimassa aikataulussa. Valittaja on suljettu pois neuvotteluprosessista edellä mainitun luvan puuttumisen takia.

Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta sellaisella perusteella, jota ei ole ilmoitettu hankintailmoituksessa. Menettely on ollut avoimuus- sekä tasapuolisuus- ja syrjimättömyysperiaatteiden vastaista.

Virheettömässä menettelyssä valittaja olisi täyttänyt soveltuvuuskriteerit ja siten sillä olisi ollut mahdollisuus tulla valituksi hankinnan toimittajaksi.

Vastine

Vaatimukset

Baltic Connector Oy ja Elering AS ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.760 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Neuvottelukutsussa on pyydetty toimittamaan tarjous 18.9.2017 kello 16.00 Suomen aikaa. Päätöksestä 4.12.2017 ilmenevin tavoin valittajan tarjous on ollut myöhässä.

Lupaa koskeva vaatimus on ollut myös hankintailmoituksessa ja osallistumispyynnön liitteessä. Kysymyksessä ei ole ollut soveltuvuusvaatimus, vaan hankintasopimuksen ehtoja ja siten hankinnan kohdetta koskeva vaatimus. Lisäksi hankintailmoituksessa ja osallistumispyynnön liitteen 1 kohdassa 8 on selkeästi esitetty vaatimus muun muassa siitä, mitä turvallisuusluokiteltua tietoa hankkeen aikana käsitellään ja mille tasolle (ST III) se on luokiteltu. Kohdassa todetaan, että Facility Security Clearance (FSC) tulee olla nimenomaan yhtiöllä ("contractor"). Kohdassa on myös viitattu sovellettavaan lakiin eli aluevalvontalakiin.

Kysymys on lakisääteisestä viranomaisen luvasta työskennellä alueella ja siihen liittyvistä ehdoista. Hankintayksikkö ei ole voinut vaikuttaa lupaehtojen sisältöön, sillä ne kuuluvat lupaviranomaisten harkintavaltaan.

Ehdokkaat ovat saaneet riittävästi tietoa osallistumisen edellytysten arvioimiseksi. Hankintailmoituksen kohdassa III.2 on todettu, että hankinnassa tullaan edellyttämään, että merenpohjatutkimuksia tekevällä toimijalla on kohdassa mainitut luvat ja selvitykset. Hankintailmoituksen jälkeen hankintayksikkö on jatkanut kohteen kuvauksen ja yksityiskohtaisempien vaatimusten laatimista.

Tarkempien lupaehtojen osalta hankintayksikkö on muun muassa keskustellut puolustushallinnon edustajien kanssa ja asiassa on käynyt selväksi, että urakoitsijaksi valittavalta toimittajalta tullaan aluevalvontalain mukaisen luvan myöntämisen edellytyksenä vaatimaan FSC-sertifikaattia ja että luotettavuussyistä sen on oltava nimenomaan valtiosta, joka on tehnyt GSA-sopimuksen Suomen kanssa. Tämän keskustelun tulos on ollut esillä 30.6.2017 julkaistussa neuvottelukutsussa, ja tarjoajien lupavaatimuksia on edelleen selvitetty 13.7.2017 järjestetyssä pre-tender meeting -tilaisuudessa. Myös ennen alustavien tarjousten jättämistä on tarkentavien kysymysten yhteydessä 24.8.2017 annettu täydentäviä tietoja lupavaatimuksista.

Hankintayksikkö on saanut Merivoimien esikunnalta syyskuussa 2017 luonnokset lupaehdoiksi. Ne ovat olleet pitkälti saman sisältöiset kuin aikaisemmin neuvottelukutsussa esitetyt vaatimukset. Puolustushallinnon mukaan asetettujen ehtojen täyttämistä tullaan vaatimaan. Tämän perusteella hankintayksikkö on päättänyt selvittää lopullista tarjouskilpailua varten, voivatko kaikki lopullisen tarjouksen jättävät tarjoajat täyttää kyseiset lupaehdot. Samalla on päätetty sulkea tarjouskilpailusta kaikki tarjoajat, jotka eivät voi täyttää ehtoja. Kysymyksessä on ollut vaiheittainen menettely, jossa hankintayksiköllä on oikeus vähentää tarjoajien määrää asteittain hankintamenettelyn kuluessa. Valittaja ei voi täyttää asetettuja lupaehtoja ja on tämän takia suljettu hankintamenettelystä.

Hankintayksiköllä on ollut oikeus sulkea valittaja ja valittajan alustava tarjous hankintamenettelyn ulkopuolelle.

Vastaselitys

Limited Liability Company MRTS Maritime Projects on esittänyt, että neuvottelukutsussa on pyydetty toimittamaan tarjous 18.9.2017 kello 16.00 (EET, Local time in Finland) mennessä. Suomessa on kyseisenä ajankohtana ollut käytössä kesäaika (EEST). Kesäaika on yhden tunnin edellä Itä-Euroopan aikaa (EET). Hankintayksikön olisi pitänyt käyttää hankintailmoituksessa sekä neuvottelukutsussa merkintää (EEST, Local time in Finland) eikä (EET, Local time in Finland).

Valittaja on yrittänyt toimittaa tarjousasiakirjat sähköisen järjestelmän edellyttämällä tavalla ennen neuvottelukutsussa esitettyä määräaikaa siinä kuitenkaan onnistumatta, koska sähköinen järjestelmä oli mennyt kiinni tuntia ennen esitettyä määräaikaa. Määräpäivänä 18.9.2017 ladattavana on ollut yksi asiakirjakokonaisuus, jota on yritetty ladata kello 15.29 EET eli 31 minuuttia ennen määräajan päättymistä. Valittaja on lisäksi pyrkinyt ilmoittamaan määräajan puitteissa hankintayksikölle sähköisen järjestelmän virheestä ja selvittämään, miten asiakirjat olisi voitu toimittaa virheestä huolimatta. Valittajan käsityksen mukaan hankintamenettelyssä käytetty sähköinen järjestelmä ei ole hankintayksikön virheestä johtuen vastaanottanut lähetyksiä määräajan viimeisen tunnin aikana.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että Limited Liability Company MRTS Marine Projects ei ole erikseen valittanut 4.12.2017 tehdystä päätöksestä.

Käytetty sanamuoto "EET, Local time in Finland" on osoittanut ehdokkaille, milloin tarjoukset on tullut toimittaa perille. Suomessa noudatetaan Itä-Euroopan vyöhykeaikaa eli "Eastern European Time", joka lyhennetään EET. Ehdokkaiden on tullut toimittaa alustava tarjous sähköisesti e-sourcing -järjestelmässä. Tämän järjestelmän käyttämistä varten ehdokkaille on jo ilmoittautumisvaiheessa toimitettu kirjallinen ohje, jonka mukaan

"Submission deadline is EET Local time in Finland. Please note that, with default settings, time [is] shown in the portal is the local time in Finland."

Ohjeen mukaan "EET" viittaa paikalliseen aikaan Suomessa. E-sourcing -järjestelmän osion "Settings" ("Asetukset") kohdassa "Time Zone" ("Aikavyöhyke") on ilmoitettu Suomessa noudatettavan UTC+2

-aikavyöhykettä. Lisäksi on ilmoitettu paikallinen kellonaika (Your current time). Kesäaikaa noudatettaessa aikavyöhyke on pysynyt samana, mutta "Your current time" on siirtynyt automaattisesti kesäaikaan. Tämä paikallinen aika on näkynyt järjestelmässä milloin tahansa.

Kesäaikaa noudatetaan direktiivin perusteella koko EU:ssa. Suomessa valtioneuvoston asetuksista on ilmennyt, milloin käytetään kesäaikaa ja milloin ei. Valittaja on lisäksi menettelyn aiemmissa vaiheissa toimittanut osallistumishakemuksensa ajoissa ja osallistunut Helsingissä järjestettyyn tilaisuuteen. Määräajat on näissä tapauksissa ilmoitettu samalla tavalla kuin neuvottelukutsussa, eikä valittajalla ole ollut vaikeuksia ymmärtää esitettyä ajankäsitettä.

Valittaja ei ole toimittanut alustavaa tarjoustaan ennen määräajan päättymistä, joten se on tullut sulkea hankintamenettelystä. Hankintayksikkö on jo 20.9.2017 eli välittömästi alustavien tarjousten toimittamiselle asetetun määräajan päättymisen jälkeen ilmoittanut sähköpostitse, että alustava tarjous on ollut myöhässä eikä sitä voida ottaa käsittelyyn. Mistään järjestelmävirheestä tai hankintayksikön virheestä ei ole ollut kysymys.

Hankintayksikkö on joutunut selvittämään jo ennen alustavien tarjousten jättämisaikaa ja välittömästi sen jälkeen, täyttävätkö kaikki neuvotteluihin valitut toimittajat asetetut turvallisuusvaatimukset. Kaikkia ehdokkaita koskevassa selvityksessä on ilmennyt, että valittaja ja eräs toinen ehdokas eivät tule täyttämään turvallisuusvaatimuksia. Tämä on käynyt ilmi ennen neuvottelujen aloittamista alustavien tarjousten saapumisen jälkeen. Hankintayksiköllä on siten ollut ennen neuvottelujen aloittamista kaksi eri syytä sulkea valittaja hankintamenettelyn ulkopuolelle.

Hankintayksikkö ei ole jatkanut valittajan kanssa neuvotteluja alustaville tarjouksille jätetyn määräajan jälkeen eikä valittajan toimittavaa alustavaa tarjousta ole käsitelty.

Valittaja on toimittanut markkinaoikeuden pyytämän lisäselvityksen.

Hankintayksikkö on 2.3.2018 toimittanut markkinaoikeuden pyytämän lisäselvityksen.

Hankintayksikkö on markkinaoikeuden pyytämässä lisäselvityksessään 12.3.2018 esittänyt, että tarjousten jättöajan siirtämistä koskeva täsmennysviesti on lähetetty ehdokkaille lisäkysymysten yhteydessä 25.7.2017 ja vielä erillisessä viestissä 18.8.2017 sekä muistutusviestissä 14.9.2017.

Tarjouslomakkeessa on pyydetty selvitystä mahdollisuudesta saada tarvittava viranomaislupa. Alustavassa tarjouksessa on tullut esittää selvitystä "Form of Tender" -asiakirjan kohdan 2) mukaisesti. Alun perin lomakkeessa on pyydetty selvitystä myös itse luvasta, mutta vaatimusta on muutettu koskemaan vain FSC-sertifikaattia maasta, jonka kanssa on olemassa kansainvälinen tietoturvallisuussopimus. Tällainen sopimus on luvan saamisen edellytys. Muutos on tehty, koska puolustusvoimista saadun tiedon mukaan lupaprosessia ei voida aloittaa kuin voittaneen tarjoajan kanssa. Tämän takia alkuperäistä Form of Tender -asiakirjaa on muutettu ja siitä on julkaistu uusi versio 6.9.2017.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 128 §:n mukaan muutoksenhakuun tässä laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 16 luvussa eli

145–169 §:ssä säädetään.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Erityisalojen hankintalain 123 §:n mukaan hankintayksikön päätöksen poistamiseen ja muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun peruuttamiseen sekä asian uudelleen ratkaisemiseen sovelletaan, mitä hankintaoikaisusta hankintalain 132–135 §:ssä säädetään. Hankintalain 135 §:ää sovelletaan vain viranomaishankintayksikköön.

Hankintalain 132 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin.

Hankintalain 134 §:n 1 momentin mukaan hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on tämän lain nojalla oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.

Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaan, jollei mainitussa pykälässä toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Käsillä olevassa asiassa valittaja on määräajassa valittanut hankintayksikön 1.11.2017 tekemästä päätöksestä sulkea Limited Liability Company MRTS Maritime Projects hankintamenettelystä, sillä perusteella, että yritys ei voi saada vaadittavaa lupaa työskennellä sotilasalueella. Myöhemmässä päätöksessä 4.12.2017 on päätetty pitää voimassa 1.11.2017 tehty päätös, mutta perusteltu yhtiön sulkemista hankintamenettelystä myös alustavan tarjouksen myöhästymisellä.

Valittaja ei ole erikseen valittanut 4.12.2017 tehdystä päätöksestä, vaan on vastaselityksessään pitänyt väitettä alustavan tarjouksen myöhästymisestä virheellisenä.

Markkinaoikeus katsoo, että päätöksellä 4.12.2017 on ainoastaan lisätty uusi perustelu aiempaan valittajan poissulkevaan päätökseen eikä aiemman päätöksen lopputulosta sulkea valittaja hankintamenettelyn jatkosta ole asiallisesti muutettu. Valittaja on saattanut asian vireille markkinaoikeudessa valittamalla 1.11.2017 tehdystä päätöksestä. Myöhempi, 4.12.2017 tehty päätös ei ole poistanut valittajan oikeussuojan tarvetta. Valitus on siten tutkittava 1.11.2017 ja 4.12.2017 tehtyjen päätösten osalta.

Pääasian perustelut

Kysymyksenasettelu

Limited Liability Company MRTS Maritime Projects on suljettu hankintamenettelystä kahdella eri perusteella. Hankintayksikkö on ensinnäkin esittänyt, ettei yritys voi saada vaadittavaa lupaa työskennellä sotilasalueilla. Lisäksi hankintayksikkö on esittänyt, että yrityksen alustava tarjous on jätetty sille asetetun määräajan jälkeen.

Hankintamenettelyn lähtökohta on se, että toimittajat jättävät hankintamenettelyn eri vaiheissa mahdollisesti pyydetyt osallistumishakemukset, alustavat tarjoukset ja lopulliset tarjoukset hankintayksikön asettamassa määräajassa. Markkinaoikeuden arvioitavana on siten ensin se, onko hankintayksikön asettama määräaika ollut ammattimaisten tarjoajien kannalta riittävän selvä ja onko valittajan tarjous jätetty ajoissa vai ei. Vasta mainittujen kysymysten jälkeen on mahdollisesti tarpeen arvioida, onko valittajan tarjous täyttänyt tarjouspyynnön viranomaislupaa koskevat vaatimukset.

Alustavan tarjouksen jättäminen

Hankintailmoituksen kohdassa IV.2.2 on pyydetty osallistumishakemusten jättämistä seuraavassa määräajassa:

Päivämäärä 29/05/2017

Paikallinen aika: 16:00

Neuvottelumenettelykutsun 30.6.2017 ensimmäisen vaiheen aikataulun mukaan alustava tarjous on tullut jättää 1.9.2017. Mainitun asiakirjan kohdan 6.5 "Submitting Initial Tender" mukaan:

The initial tenders (Part 1 and Part 2) must be at Contracting Authorities’ disposal no later than 1st of September 2017 at 4:00 PM (EET, Local time in Finland).

Tenders received by other means or after above mentioned deadline will not be taken into consideration. A tenderer is responsible for submitting the both parts (Part 1 and Part 2) of the tender in time. A tender shall be excluded from the procurement procedure if the tender has arrived late.

Hankintayksikkö on 18.8.2017 tarjousajan pidentämistä koskevaan kysymykseen antamassaan vastauksessa ilmoittanut, että tarjousten jättämisaikaa voidaan lykätä 18.9.2017 asti. Hankintayksikkö on erillisissä viesteissä 18.8.2017 ja 14.9.2017 ilmoittanut, että alustavien tarjousten osien 1 ja 2 viimeinen jättöajankohta on 18.9.2017 kello 16.00. Ensimmäisessä viestissä on jättöajankohdan todettu olevan 16:00.00 EET (Finnish time) ja toisessa 16.00 EET, Local time in Finland). Tämä ajankohta on myös näkynyt sähköisessä järjestelmässä.

Hankintayksikön kaikille neuvottelumenettelyyn osallistuville jo ilmoittautumisvaiheessa toimittaman ohjeen "Practical information for submitting the request to participate" kohdan 7 mukaan:

Please obey the deadline for submitting the request to participate. Submission deadline is EET Local time in Finland. Please note that, with default settings, time shown in the portal is the local time in Finland. For your convenience, do not leave downloading documents to the last minutes.

Hankintayksikön 7.9.2017 kaikille neuvottelumenettelyyn osallistuville toimittaman ohjeen (Instructions) mukaan sähköinen tarjous on tullut toimittaa ennalta ilmoitetun aikataulun mukaan "(Deadline 18 September by 16:00 (EET))".

Valittaja on esittänyt, että Suomessa on alustavan tarjouksen jättöaikana ollut voimassa kesäaika (EEST), joka on yhden tunnin edellä Itä-Euroopan aikaa (EET). Määräpäivänä 18.9.2017 ladattavana on ollut yksi asiakirjakokonaisuus, jota on yritetty ladata kello 15.29 EET eli 31 minuuttia ennen määräajan päättymistä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sähköisestä tarjousjärjestelmässä on ilmoitettu paikallinen kellonaika, joka on automaattisesti siirtynyt kesäaikaan. Tämä paikallinen aika on näkynyt järjestelmässä milloin tahansa. Valittaja on lisäksi menettelyn aiemmissa vaiheissa kesäajalla toimittanut osallistumishakemuksensa ajoissa ja osallistunut Helsingissä järjestettyyn tilaisuuteen ilman ongelmia.

Valittaja on sähköpostiviestissään 18.9.2017 todennut, että "I am not able to upload tender to esourcing system. it is 4:30PM in Moscow and 3:30PM EET". Hankintayksikkö on vastannut sähköpostiviestillä 20.9.2017, jossa on muun ohella todettu, että Baltic Connector Oy ei ole saanut valittajan sähköistä tarjousta ja että jälkikäteen toimitettua kirjallista tarjousta ei ole avattu. Viestissä on viitattu edellä mainittuun järjestelmässä olevaan paikalliseen aikaan ja valittajan osallistumisilmoituksiin sekä todettu, että tarvittava tieto tarjouksen jättämiseksi ajoissa on ollut valittajan käytettävissä. Muut tarjoajat ovat olleet tietoisia määräajasta, eikä se ole aiheuttanut niille ongelmia. Viestissä on lisäksi todettu, ettei Venäjällä noudateta kesäaikaa, joten Moskovan aika on ollut sama kuin paikallinen aika.

Erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 72 §:n 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava määräaika tarjousten tekemiselle.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa on noudatettava sekä tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta että avoimuuden periaatetta sen varmistamiseksi, että kaikilla tarjoajilla on samat mahdollisuudet tarjoustensa laatimisessa. Tarjouspyynnössä tarjousten jättämiselle asetetun määräajan noudattaminen varmistaa sen, että kaikilla tarjoajilla on sama aika tarjousten valmisteluun tarjouspyyntöilmoituksen julkaisemisen jälkeen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyssä on tavanomaisesti pidetty riittävänä sitä, että määräajat ilmaistaan päivämäärän ja kellonajan perusteella aikavyöhykettä mainitsematta. Lisäksi tarjoajalla on velvollisuus selvittää tarjouspyyntöasiakirjojen sisältö kokonaisuudessaan ja siten myös tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetut määräajat.

Hankintayksikön viestissä 18.9.2017 on viitattu alustavien tarjousten jättöajankohdan osalta aikavyöhykkeeseen EET ja Suomen aikaan (Finnish time) ja ohjeessa 7.9.2017 on viitattu vain aikavyöhykkeeseen EET. Mainituista kahdesta poikkeuksesta huolimatta markkinaoikeus toteaa, että vaikka ilmaisu EET viittaa Itä-Euroopan aikaan eikä valittajan esille tuomin tavoin kyseisenä ajankohtana käytettyyn Itä-Euroopan kesäaikaan (eli EEST), on hankinta-asiakirjoissa selvästi tuotu esille viittauksen tarkoittavan kyseisen ajankohdan aikaa Suomessa (Local time in Finland). Sähköisestä järjestelmästä on ollut jatkuvasti saatavilla Suomen paikallinen aika. Markkinaoikeus katsoo, että alustavien tarjousten jättämiselle varattu määräaika on päättynyt 18.9.2017 kello 16.00 Suomen paikallista aikaa eli kun kello on ollut 16.00 käytössä ollutta Suomen kesäaikaa.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että tarjouspyyntö on ollut tältä osin riittävän selvä, mitä tukee lisäksi se, että kaikki muut ehdokkaat ovat jättäneet tarjouksensa määräajassa.

Hankintailmoituksen mukaan osallistumishakemus on tullut jättää 29.5.2017, jolloin Suomessa on noudatettu kesäaikaa. Ilmoituksessa ei ole ollut mainintaa kesäajasta, vaan siinä on viitattu ainoastaan paikalliseen aikaan. Valittaja on kesäajasta huolimatta jättänyt hakemuksensa ajoissa. Lisäksi valittaja on osallistunut kesällä järjestettyyn neuvotteluun ajoissa. Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että valittajan on täytynyt olla tietoinen siitä, mitä hankinta-asiakirjojen määräajoilla on tarkoitettu.

Asiassa saadun selvityksen perusteella valittaja on yrittänyt ladata tarjoustaan 18.9.2017 kello 16.29 Moskovan aikaa. Kun Venäjällä ei noudateta kesäaikaa, Suomen ja Venäjän ajat ovat olleet kyseisenä ajankohtana samat. Valittaja on siten yrittänyt ladata alustavaa tarjoustaan kello 16.34 Suomen paikallista aikaa (eli Suomessa noudatettavaa kesäaikaa). Valittajan kirjallinen alustava tarjous on saapunut hankintayksikköön 19.9.2017. Alustava tarjous olisi pitänyt jättää jo kello 16.00, joten markkinaoikeus katsoo, että valittaja ei ole toimittanut tarjoustaan sille asetetussa määräajassa.

Tarjousasiakirjojen mukaan myöhässä tullut tarjous on tullut hylätä. Lisäksi tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että myöhästyneet tarjoukset on hylättävä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäädösten mukaisesti, kun se on 4.12.2017 päättänyt sulkea valittajan tarjouskilpailusta tarjouksen myöhästymisen jälkeen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailun ulkopuolelle, sillä perusteella, että alustavaa tarjousta ei ole jätetty määräajassa. Valitus on näin ollen hylättävä.

Edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hankintayksikkö on tehnyt asiassa kaksi päätöstä, joista jälkimmäinen on tehty vasta sen jälkeen, kun asiassa on jo valitettu markkinaoikeuteen. Kuten edellä on todettu, hankintayksikkö on voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta jälkimmäisen päätöksen perusteella. Tämä päätös olisi oikein menneessä hankintamenettelyssä tullut tehdä jo 1.11.2017, kun hankintayksikkö toisella perusteella päätti sulkea valittajan tarjouskilpailusta.

Edellä lausuttu huomioon ottaen ei asian lopputuloksesta huolimatta ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Baltic Connector Oy:n ja Elering AS:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Mirva Näsi.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 3.4.2018