MAO:179/18

Liikennevirasto - väylänhoito

julkinen hankinta - hankintalaki 2017 – tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta – vakava virhe ammattitoiminnassa

Diaarinumero: 2017/388
Antopäivä: 23.3.2018

ASIAN TAUSTA

Liikennevirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 16.2.2017 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Selkämeren alueen väylänhoidon palveluhankinnasta 60 kuukauden sopimusajalle vuosina 2017–2022.

Liikennevirasto on 3.5.2017 tekemällään päätöksellä sulkenut Kaplaaki Oy:n tarjouskilpailusta ja samana päivänä tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Meritaito Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 1.500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Kaplaaki Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat päätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.080 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksulla, molemmat viivästyskorkoineen.

Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn.

Perusteet

Hankintayksiköllä ei ole ollut hankintasäännösten mukaista perustetta sulkea valittajaa tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tapahtuneen vakavan virheen perusteella. Hankintayksikkö ei ole yksilöinyt seikkaa, jonka se on katsonut muodostaneen vakavan virheen, eikä hankintayksikkö ole perustellut sitä, miten esitetty virhe olisi omiaan kyseenalaistamaan valittajan ammattitoiminnan.

Hankintayksikkö on päätöksessään viitannut sen 27.4. ja 28.9.2015 lähettämiin kirjeisiin, jotka se on nimennyt vakaviksi varoituksiksi. Kirjeissä mainitut seikat eivät ole olleet sisällöltään tai luonteeltaan sellaisia, joiden perusteella varoituksen antaminen olisi ollut aiheellista, eivätkä kyseessä ole ainakaan olleet vakavat toimet, jotka olisivat voineet kyseenalaistaa valittajan ammattitoiminnan luotettavuuden.

Hankintayksikkö on perustellut valittajan poissulkemista myös sillä, että hankintayksikkö on 1.9.2016 purkanut valittajan ja hankintayksikön välisen palvelusopimuksen sopimuskaudella 2014–2017. Kyseinen väylänhoitosopimuksen purku on tapahtunut perusteettomasti ja sopimuksenvastaisesti. Valittaja on kyseisen sopimusrikkomuksen vuoksi kohdistanut hankintayksikköön vahingonkorvausvaatimuksia. Hankintayksikön väitteet muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessä viitatuista sopimuksen purkamiseen johtaneista syistä ovat perättömiä. Sopimuksen purkamistointa on edeltänyt hankintayksikön 9.6.2016 päivätty reklamaatio, johon valittaja on heti vastannut todeten reklamaation perusteettomaksi.

Hankintayksikön reklamaation ja sopimuksen purkamisen perusteena on ollut hankintayksikön väite siitä, että valittaja on uusinut viittoja asentamalla väylänhoitoalueelle peruskorjattuja viittoja. Valittaja on esittänyt hankintayksikölle toimineensa urakkasopimuksen mukaisesti ja noudattaneensa käytäntöä, jonka hankintayksikkö on viittojen uusimisen osalta hyväksynyt samanaikaisesti muilla väylänhoitoalueilla. Valittaja on kuitenkin ilmoittanut olevansa valmis vaihtamaan hankintayksikön peruskorjatuiksi katsomat viitat uusiin ja on tässä tarkoituksessa pyytänyt hankintayksikköä yksilöimään vaihdettavat viitat. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan viittoja yksilöinyt, eikä valittaja ole vaihtanut viittoja ennen kuin hankintayksikkö on purkanut sopimuksen.

Valittaja on ottanut nyt esillä olevassa hankinnassa huomioon hankintayksikön kannan viittojen vaihtamisesta nimenomaan uusiin viittoihin ja on tarjouksessaan huomioinut, että vaihdettavien viittojen tulee olla uusia. Valittaja on vahvistanut asian hankintayksikölle ennen päätöksen tekemistä. Hankintayksikkö on siten perustanut päätöksensä rauenneeseen seikkaan.

Hankintayksikkö on päätöksellään valittajan poissulkemisesta loukannut tarjoajien tasavertaista kohtelua. Voittanut tarjoaja Meritaito Oy on toiminut urakan toimittajana ennen valittajan kanssa allekirjoitettua ja purettua urakkasopimusta. Voittanut tarjoaja on aiemman urakkatoimituksensa aikana jättänyt merkittävässä määrin urakkasuoritteita täyttämättä, ja tämän urakkasuoritteita on korjannut sen itsensä lisäksi myös valittaja vielä urakka-ajan päätyttyä.

Vastine

Vaatimukset

Liikennevirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.066 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on syyllistynyt ammattitoiminnan luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö kykenee näyttämään toteen. Vakavan virheen käsite viittaa taloudellisen toimijan menettelyyn, joka ilmentää toimijan tietyn vakavuusasteen tuottamusta tai huolimattomuutta.

Valittaja on toiminut hankinnan kohteena olevan väylänhoidon toimittajana sopimuskaudella 2014–2017. Valittaja on vuonna 2015 saanut vakavasta virheestä ammattitoiminnassa kaksi varoitusta, joista jälkimmäinen on koskenut virheitä laskutuksessa. Valittaja on vuonna 2016 laskuttanut hankintayksikköä useista viitoista, vaikka se ei ole asentanut kyseisiä viittoja väylänhoitoalueelle. Valittaja ei ole esittänyt hyväksyttävää syytä sille, miksi se on laskuttanut hankintayksiköltä käyttämättömän, uuden viitan hinnasta, vaikka se on asentanut vain korjatun vanhan viitan. Laskutuksen epäselvyys on koskenut merkittävää määrää viittoja. Poissulkemisen perusteena käytetty vakava virhe liittyy ensisijaisesti laskutuksen toistuvaan epäselvyyteen, ei valittajan väittämään sopimuserimielisyyteen. Esitettyjen toistuvien epäselvyyksien kohdalla ei ole ollut kysymys normaalin rajoihin kuuluvasta virheellisyydestä, vaan ne osoittavat toimittajan vilpillistä asennetta.

Lisäksi valittajan suorituksissa on ollut merkittäviä puutteita, jotka ovat johtaneet aikaisemman sopimuksen ennenaikaiseen päättymiseen. Hankintayksikkö on purkanut valittajan kanssa solmitun aiemman urakkasopimuksen 1.9.2016.

Väylien hoitoon liittyvissä alueurakoissa tilaajan ja toimittajan keskinäisellä luottamuksella on perustavaa laatua oleva merkitys. Puretun sopimuksen kohteena on ollut sama hankinnan kohde kuin nyt esillä olevassa hankinnassa. Valittaja ei ole muuttanut toimintatapojaan varoituksesta huolimatta.

Hankintayksikkö on kohdellut toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Valittajan väitteet Meritaito Oy:n laiminlyönneistä 31.7.2014 päättyneellä sopimuskaudella eivät pidä paikkansa.

Kuultavan lausunto

Meritaito Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön viittaama laskutusvirhe on johtunut menettelytapojen muutoksesta. Valittajalla oli laskutusvirheen ilmenemisen aikaan hoidettavanaan myös Vaasan väylänhoitoalue, ja Vaasan urakassa siirtoajoja on käsitelty eri tavalla. Käsiteltävänä olevaa hankintaa edeltäneen Selkämeren alueen urakan tarjouspyynnössä tarjoajia on kehotettu antamaan siirtoajon yksikköhinta viitanvaihdossa, mutta toisaalla urakka-asiakirjoissa on todettu, että viitanvaihdoista annettu hinta sisältää siirtoajon.

Lisäksi Vaasan alueella oli käytäntönä laskutuksen ennakkotarkastusmenettely, jonka mukaan valittaja on lähettänyt laskutusesityksen hankintayksikölle hyväksyttäväksi. Lopullinen lasku on lähetetty hankintayksikölle vasta tämän jälkeen. Selkämeren väylänhoitoalueella ei ole aluksi ollut kyseistä toimintamallia, mikä on osin hankaloittanut laskujen hyväksyntää.

Epäselvyys urakka-asiakirjoissa ja ristiriitaisuus eri väylänhoitoalueiden käytännöissä eivät voi johtaa urakoitsijan poissulkemiseen tarjouskilpailusta myöhemmin toteutetussa kilpailutuksessa.

Hankintayksikön viittaama sopimuksen purku on perusteiltaan riitainen ja epäselvä. Jotta markkinaoikeus voisi huomioida sopimuksen purkamiseen liittyvät olosuhteet, tulisi olosuhteiden olla yksiselitteiset ja riidattomat. Riidassa on kyse väyläviittojen uusimisen käytänteistä. Väylänhoitoalueilla on yleisesti käytetty peruskorjattuja viittoja. Peruskorjattu viitta tarkoittaa sitä, että viitta on korjattu viittavalmistajalla, joka on Meritaito Oy. Peruskorjattu viitta vastaa rakennusteknisesti uutta viittaa. Ero voidaan huomata ainoastaan siitä, että viitan eri osat poikkeavat värisävyltään (tummuus-/vaaleusaste) toisistaan. Valittaja on tarkastanut viereisen, Meritaito Oy:n hoidossa olevan Saaristomeren alueen viitat kesällä 2016 ja on havainnut alueelta yli 80 peruskorjattua viittaa. Hankintayksiköstä eriytettynä yhtiönä Meritaito Oy:n käytänteitä voidaan pitää väylänhoidossa vallitsevina ja erityisesti hankintayksikön hyväksyminä. Lisäksi hankintayksikön 17.1.2014 vahvistamasta "Vesiväylien hyväksytyt tarvikkeet"-luettelosta ilmenee, että korjattujen viittojen käyttö on sallittua.

Vaikka hankintayksikkö on markkinaoikeudelle kiistänyt Meritaito Oy:n hankinnan kohteena olevan alueen urakkasuoritukset aiemman sopimuskauden aikana, on hankintayksikkö aiemmin myöntänyt Meritaito Oy:n virheet alueella. Valittaja on vuonna 2014 tehnyt alueen hoidon puutteista useamman raportin, jotka on käyty läpi hankintayksikön kanssa, ja hoidon tilaa on korjattu noin kahden kuukauden ajan valittajan 1.8.2014 alkaneen urakkasopimuskauden alussa.

Valittaja on esittänyt markkinaoikeudelle aiemman sopimuskauden urakkatoimitukseen ja aloitusajankohtaan liittyviä selvityksiä. Asiassa on järjestettävä suullinen käsittely, jos hankintayksikkö kiistää esitettyjen selvitysten todenperäisyyden.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antamassaan lisävastineessa esittänyt, että se on käynyt tarkistamassa valittajan vaihtamaksi esittämät 60 viittaa ennen 9.6.2016 tekemäänsä reklamaatiota valittajalle. Tarkistuksen perusteella enintään 20 viittaa on mahdollisesti ollut uusia, ja vanhoja, korjattuja viittoja on ollut ainakin 40 kappaletta. Hankintayksiköltä on veloitettu 23 käyttämättömän viitan hinta, joka on lisätyönä ollut 18.800 euroa. Myös vuonna 2015 erikseen asennetut ja uusina laskutetut kaksi viittaa ovat olleet korjattuja viittoja.

Väylänhoito on tehty viraston omana työnä Liikennevirastoa edeltäneen Merenkulkulaitoksen aikana, jolloin viraston käytössä on ollut myös peruskorjattuja viittoja. Kuitenkin viimeistään vuodesta 2010 lähtien kaikissa sopimuksissa on edellytetty uusien viittojen käyttöä. Koska vain pieni määrä koko alueen viitoista uusitaan vuosittain, löytyy merialueelta vielä pitkään peruskorjattuja viittoja.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Suullisen käsittelyn toimittaminen

Valittaja on pyytänyt, että markkinaoikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 167 §:n 1 momentin mukaan valitukseen sovelletaan hallintolainkäyttölakia. Pykälän 2 momentin mukaan asian käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään lisäksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan valmisteluistunnon toimittamisesta sekä suullisesta käsittelystä hankinta-asioissa säädetään mainitun lain 4 luvun 10 ja 11 §:ssä sekä 14 §:ssä. Saman lain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan muutoin siltä osin kuin lain 1 luvun 3 §:ssä mainituissa laeissa ei toisin säädetä, hankinta-asiat käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan suullisen käsittelyn toimittamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 37 ja 38 §:ssä säädetään.

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely.

Hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin mukaan asiassa on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton. Pykälän 3 momentin mukaan, jos asianosainen pyytää suullisen käsittelyn toimittamista, hänen on ilmoitettava, minkä vuoksi sen toimittaminen on tarpeen ja mitä selvitystä hän esittäisi suullisessa käsittelyssä.

Valittaja on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista henkilötodistelun vastaanottamiseksi, mikäli hankintayksikkö kiistää valittajan esittämien selvitysten todenperäisyyden.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole kiistänyt valittajan esittämien, meriväylän tilaa aiemman sopimuskauden alussa kuvanneiden selvitysten todenperäisyyttä. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet kirjallisessa menettelyssä riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Koska asian selvittämiseksi ei ole tarpeen toimittaa suullista käsittelyä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentti ja 38 §:n 1 momentti, valittajan vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 81 §:ssä säädetään harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista.

Hankintalain 81 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 183) mukaan pykälä vastaa osittain aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; vanha hankintalaki) 54 §:ssä säädettyä. Esitöiden mukaan ehdotetun pykälän tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta, lainsäädännön vastaisesta toiminnasta tai muista vastaavista tekijöistä johtuvia riskejä hankinnan toteuttamiselle. Hankintayksiköllä on vanhan hankintalain 54 §:n mukaisesti edelleen harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Perusteen käyttäminen ei edelleenkään edellytä siitä mainittavan hankinta-asiakirjoissa. Hankintayksikön on pykälässä säädettyjä poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen. Ehdokas tai tarjoaja on vain poikkeuksellisesti suljettava menettelyn ulkopuolelle vähäisten rikkomusten perusteella. Toistuvat vähäisetkin sääntöjenvastaisuudet voivat kuitenkin kyseenalaistaa ehdokkaan tai tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa, jolloin poissulkeminen voi olla perusteltua. Hankintayksikkö voi huomioida harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden näyttönä myös muuta aineistoa kuin lainvoimaisia päätöksiä tai tuomioita. Hankintayksikkö vastaa kuitenkin siitä itsestään johtuvan virheellisen poissulkemispäätöksen seurauksista.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen.

Hankintalain 81 §:ää koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 183 ja 184) on 1 momentin 3 kohdan osalta todettu, että ehdokas tai tarjoaja voidaan sulkea menettelystä, jos se on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen. Tällainen vakava virhe kyseenalaistaa toimittajan luotettavuuden niin, että sitä ei voida valita hankintasopimuksen sopimuspuoleksi riippumatta siitä, että sillä on muutoin tekniset ja taloudelliset resurssit sopimuksen toteuttamiseksi.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että käsite "virhe ammattitoiminnassa" kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen, ja hankintaviranomainen voi todeta virheen ammattitoiminnassa millä tahansa perusteltavissa olevalla keinolla (tuomio 13.12.2012, Forposta ja ABC Direct Contact, C-465/11, EU:C:2012:801, 27 ja 28 kohta).

Unionin tuomioistuimen mukaan sitä, että taloudellinen toimija ei täytä sopimusvelvoitteitaan, voidaan lähtökohtaisesti pitää ammattitoiminnassa tehtynä virheenä. Vakavan virheen käsite on unionin tuomioistuimen mukaan ymmärrettävä siten, että se viittaa tavallisesti taloudellisen toimijan menettelyyn, joka ilmentää toimijan tietyn vakavuusasteen tuottamusta tai huolimattomuutta. Mikä tahansa sopimuksen tai sopimuksen osan virheellinen, epätäsmällinen tai puutteellinen täyttäminen taloudellisen toimijan puolelta voi mahdollisesti osoittaa tämän ammatillisen pätevyyden puutteita, muttei merkitse automaattisesti vakavaa virhettä. Vakavan virheen olemassaolon toteaminen edellyttää lähtökohtaisesti kyseisen taloudellisen toimijan asenteen konkreettista ja yksilökohtaista arviointia (em. tuomio Forposta ja ABC Direct Contact, 29–31 kohta).

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, jonka suorituksissa aikaisemmissa hankintasopimuksissa tai käyttöoikeussopimuksissa on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita jonkin keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa; lisäedellytyksenä on, että puutteet ovat johtaneet kyseisen aikaisemman sopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen, purkamiseen, vahingonkorvauksiin tai muihin vastaaviin sanktioihin.

Hankintalain 81 §:ää koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 187) on 1 momentin 9 kohdan osalta todettu, että kohdassa tarkoitettuja sanktioita voivat olla myös sopimussakkojen periminen sekä hinnanpidätysehtojen käyttäminen. Poissulkeminen on mahdollista myös niissä tilanteissa, joissa hankintayksiköllä olisi ollut oikeus esimerkiksi irtautua sopimuksesta mutta joissa hankinnan toteuttamisen kriittisyyden vuoksi sopimusta ei ole voitu irtisanoa tai purkaa. Kohdassa tarkoitettuja puutteita voivat olla esimerkiksi hankintasopimuksen olennaisten osien toimittamatta tai suorittamatta jättäminen tai toimitetun tavaran tai palvelun merkittävät puutteet, joiden vuoksi sitä ei voida käyttää aiottuun tarkoitukseen. Puutteena voidaan pitää myös sellaista sopimuskumppanin aiempiin sopimuksiin liittyvää toimintaa, joka kyseenalaistaa vakavasti kyseisen toimittajan luotettavuuden.

Edelleen mainitun säännöksen esitöissä (HE 108/2016 vp s. 188) on todettu, että kohtaa sovellettaessa tulee varmistaa, että aiempien sopimusten puutteet on riittävästi dokumentoitu ja että puutteet ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisesti riittävän vakavia. Esitöissä viitatussa korkeimman hallinto-oikeuden 25.5.2009 antamassa päätöksessä taltionumero 1294 on katsottu, että hankintayksikön aiempien negatiivisten kokemusten käyttäminen voi sinänsä olla mahdollista ehdokkaan tai tarjoajan poissulkemisperusteena. Koska hankintayksikön reklamaatioluettelo oli epätäsmällinen ja koska osa esitetyistä puutteista oli pienehköjä ja alalla tavanomaisia, esitetyt puutteet eivät ratkaisun mukaan oikeuttaneet hankintayksikköä sulkemaan toimittajaa tarjouskilpailusta.

Mainitun säännöksen esitöissä (HE 108/2016 vp s. 188) on lisäksi mainittu, että kohtaa sovellettaessa voidaan ottaa huomioon myös ehdokkaan tai tarjoajan muiden hankintayksiköiden kanssa tehdyissä sopimuksissa ilmenneet vakavat puutteet, mikäli ne on dokumentoitu riittävästi ja täyttävät muutoin säännöksen edellytykset. Tällaisia vakavia puutteita voivat olla esimerkiksi toistuvat ja vakavat viivästykset tai virheet sopimussuoritusten toteuttamisessa. Lainkohdan tarkoituksena on mahdollistaa se, että julkisen hankkijan ei tarvitse ryhtyä sopimuksiin sellaisten toimittajien kanssa, joita huolellisesti toimiva ja asiantunteva yksityinen yhteisökään ei ottaisi itse sopimuskumppanikseen.

Hankintalain 82 §:n 1 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa lain 80 tai 81 §:ssä tarkoitettu poissulkemisperuste. Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä ehdokasta tai tarjoajaa pois tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi esittää 1 momentissa tarkoitettuna näyttönä selvitystä siitä, että ehdokas tai tarjoaja on maksanut tai sitoutunut maksamaan korvauksen kaikista vahingoista, joita rangaistavasta teosta, virheestä tai laiminlyönnistä on aiheutunut, selvittänyt tosiasiat ja olosuhteet kattavasti toimimalla aktiivisesti yhteistyössä tutkintaviranomaisten kanssa ja toteuttanut konkreettiset tekniset sekä organisaatioon ja henkilöstöön liittyvät toimenpiteet, joilla voidaan estää uudet rangaistavat teot, virheet tai laiminlyönnit. Pykälän 3 momentin mukaan ehdokkaan tai tarjoajan toteuttamat korjaavat toimenpiteet on arvioitava ottaen huomioon rangaistavan teon, virheen tai laiminlyönnin vakavuus sekä niihin liittyvät olosuhteet.

Pykälää koskevien hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 190) mukaan lain 82 §:n 2 momentissa säädetään näytöstä riittävän luotettavuuden osoittamiseksi. Luotettavuuden osoittamiseksi voidaan esittää näyttöä sellaisista toimenpiteistä, joilla on tarkoitus korjata rikosten tai virheiden seuraukset ja näin estää poissulkemisperusteissa tarkoitetun toiminnan toistuminen. Edelleen esitöiden mukaan ehdokasta tai tarjoajaa ei saa enää sulkea pois poissulkemisperusteiden nojalla, jos tällaisilla toimenpiteillä saadaan riittävät takeet sen luotettavuudesta.

Asian arviointi

Asiassa on kysymys Selkämeren alueen väylänhoidon urakasta, joka on kattanut vesiväylien turvalaitteiden hoito- ja kunnossapidon tehtävät.

Hankintayksikkö on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Päätöksen perusteluina on esitetty seuraavaa:

"Liikennevirasto päättää tällä päätöksellä hylätä Teidät tarjoajana otsikossa mainitusta hankinnasta järjestetyssä tarjouskilpailussa.

Teidät hylätään tarjoajana hankintalain 81 §:n 1. momentin 3) - ja 9) -kohtien perusteella.

Olette hankintalain 81 §:n 1. momentin 3) -kohdan mukaisesti syyllistynyt ammattitoiminnassa luotettavuutenne kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen.

Tämän lisäksi suorituksissanne aikaisemmissa hankintasopimuksissa on ollut 9) -kohdan mukaisia merkittäviä tai toistuvia puutteita keskeisten vaatimusten toteuttamisessa ja nämä puutteet ovat johtaneet aikaisemman sopimuksen ennenaikaiseen päättämiseen.

[– –]

Kaplaaki Oy on toiminut Selkämeren väylänhoidon palvelusopimuksen edellisen sopimuskauden 2014–2017 toimittajana. Kaplaaki Oy on saanut vuonna 2015 kaksi varoitusta vakavasta virheestä ammattitoiminnassa, 27.4.2015 ja 28.9.2015, joista jälkimmäinen on koskenut virheitä Selkämeren väylänhoidon palvelusopimukseen liittyvässä laskutuksessa.

[– –]

Seuraavan kerran Liikennevirasto on 9.6.2016 reklamoinut urakoitsijaa sopimuksenvastaisesta toiminnasta Selkämeren alueen väylänhoidon urakassa ja vaatinut urakoitsijaa korjaamaan puutteet 31.7.2016 mennessä sekä antamaan lisäselvitystä reklamaatiokirjeessä yksilöityihin asioihin. Sittemmin sopimus on purettu 1.9.2016.

Olette kesällä 2016 (yksilöity reklamaatiossa 9.6.2016) laskuttanut Liikennevirastoa uusista viitoista, vaikka ette ole kyseisiä uusia viittoja väylänhoitoalueelle asentanut. Reklamaatioihin liittyvissä vastauksissanne ette ole oma-aloitteisesti korjannut laskutuksenne virheitä, ettekä esittänyt mitään hyväksyttävää syytä sille, minkä takia teillä olisi ollut oikeus laskuttaa Liikennevirastolta käyttämättömän, uuden viitan hinta, vaikka olette todistettavasti asentanut ainoastaan korjatun, vanhan viitan. Epäselvyys on koskenut merkittävää määrää viittoja.

Vaikka laskutuksissa voikin yleisesti olla kiireestä ja huolimattomuudesta johtuvia virheitä, esitettyjen toistuvien epäselvyyksien kohdalla ei ole kysymys normaalin rajoihin kuuluvasta virheellisyydestä, vaan ne osoittavat toimittajan vilpillistä asennetta. Menettelylle on mahdotonta nähdä muuta tarkoitusta kuin taloudellisen hyödyn tavoittelu.

[– –]

Liikennevirasto on 1.9.[2]016 purkanut Selkämeren alueen väylänhoitoa vuosina 2014–2017 koskevan palvelusopimuksen johtuen Kaplaaki Oy:n olennaisesta sopimusrikkomuksesta. Sen lisäksi, että Kaplaaki Oy laiminlöi sopimuksenmukaiset velvoitteensa uusia urakkaan sisältyvä määrä hoitoalueen viittoja, on se laskuttanut Liikennevirastoa uusista viitoista, vaikka se ei ole kyseisiä uusia viittoja väylänhoitoalueelle asettanut."

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on sulkenut valittajan hankintasäännösten vastaisesti tarjouskilpailusta vedoten harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin.

Hankintayksikkö on perustanut poissulkemisen hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiseen vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa ja 9 kohdan mukaisiin puutteisiin aikaisemmissa hankintasopimuksissa.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvattujen hankintalain esitöiden perusteella molempien lainkohtien osalta on olennaista arvioida sitä, onko tarjoajan menettely kyseenalaistanut tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa. Siten markkinaoikeus toteaa, että edellä vakavan virheen arvioinnista esitetyt näkökohdat voidaan soveltuvin osin ottaa huomioon myös hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaisen poissulkemisperusteen arvioinnissa.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella hankintayksiköllä on näyttövelvollisuus vakavasta virheestä. Mainitun momentin 9 kohdan esitöistä käy edellä todetusti ilmi, että ehdotettua säännöstä sovellettaessa tulee varmistaa, että aiempien sopimusten puutteet on riittävästi dokumentoitu. Siten lähtökohtana molempien lainkohtien osalta on se, että hankintayksikkö pystyy esittämään riittävän selvityksen poissulkemisen perusteena käyttämistään olosuhteista.

Hankintayksikkö on muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessään vedonnut 27.4. ja 28.9.2015 valittajalle antamiinsa varoituksiin sekä 9.6.2016 valittajalle toimittamaansa reklamaatioon.

Hankintayksikön 27.4.2015 lähettämä kirje valittajalle on koskenut valittajan aiempaan hankintaan jättämässä tarjouksessa nimeämän työmaavastaavan roolia tarjouksessa ilmoitetuissa referensseissä, kun hankintayksikön tiedossa on ollut, että työmaa-asioista on näissä referensseissä vastannut toinen henkilö. Hankintayksikkö on kirjeessään todennut, että valittajan asiassa antamassa selvityksessä ei ole otettu kantaa kysymykseen. Hankintayksikkö on kirjeessään todennut kyseessä olevan vakava virhe ammattitoiminnassa.

Valittaja on toimittanut markkinaoikeudelle edellä mainittua hankintayksikön kirjettä edeltäneen 31.3.2015 tekemänsä selvityksen. Valittaja on selvityksessään todennut, että hankintayksikön viittaamat työmaavastaavan referenssit ovat olleet oikeansisältöisiä. Valittajan selvityksen mukaan tarjoukseen ei ole sisältynyt tosiasioita vastaamatonta tietoa, vaan referenssien työmaavastaavaksi ilmoitettu henkilö on vastannut rakennusteknisestä toteuttamisesta hankintayksikön viittaamalle toiselle henkilölle, joka on ollut valittajayrityksen toimitusjohtaja.

Hankintayksikön 28.9.2015 lähettämä kirje valittajalle on koskenut virheitä laskutuksessa. Kirjeen mukaan valittaja on todennut, että reklamaatio on ollut aiheellinen ja että laskutusten syynä on ollut puutteellinen tiedonkulku yrityksen sisällä. Hankintayksikkö on kirjeessään todennut valittajan menettelyssä olleen kysymys vakavasta virheestä ammattitoiminnassa.

Valittaja on toimittanut markkinaoikeudelle edellä mainittua hankintayksikön kirjettä edeltäneen 30.6.2015 tekemänsä selvityksen. Valittaja on selvityksessään todennut laskutusta koskevan reklamaation olleen pääosin aiheellinen. Selvityksen mukaan laskutuksessa ilmennyt virhe on syntynyt puutteellisesta tiedonkulusta valittajayrityksessä siirtoajoja koskien. Valittajan mukaan siirtoajoa koskevaa veloitusta ei ole aiemmin sovellettu valittajan ja hankintayksikön välisissä sopimuksissa, joten ajoja koskevia virheitä ei ole huomattu. Valittaja on selvityksessään tehnyt esityksen laskutuksen korjaamiseksi hyvitys- ja uusin laskuin. Valittaja on myös maininnut selvityksessä, että laskutuskäytänteitä on aiheellista selkiyttää.

Hankintayksikön 9.6.2016 valittajalle toimittamassa reklamaatiossa on todettu, että valittaja on toimittanut hankintayksikölle listan urakan kokonaishintaan sisältyvistä uusituista 40 viitasta sekä tämän kokonaishintaan sisältyvän määrän ylittävistä 23 viitasta. Kirjeen mukaan valittaja on toimittanut näistä myös laskun, johon liittyvän materiaalilaskun valittaja on toimittanut pyydettäessä. Hankintayksikkö on tarkastanut valittajan uusituiksi ilmoittamista viitoista 52 viittaa. Tarkastuksessa on havaittu, että 33 viittaa on ollut vanhoja ja vain 19 mahdollisesti uusia. Kirjeen mukaan hankintayksiköltä on laskutettu näistä kaikista uusien viittojen mukainen hinta. Hankintayksikkö on edellyttänyt, että valittaja korvaa vanhoina ja korjattuina viittoina asennetut viitat uusilla viitoilla 31.7.2016 mennessä.

Valittaja on toimittanut markkinaoikeudelle 17.6. ja 4.7.2016 hankintayksikölle lähettämänsä vastaukset. Valittaja on todennut, että viitat on tilattu hankintayksikön edellyttämällä tavalla Meritaito Oy:ltä, jonka tiedossa on ollut tarkoitus, johon viitat on tilattu. Valittajan kirjeen mukaan sopimusasiakirjoissa ei ole määritelty "uutta viittaa" tai "korjattua viittaa", vaan sopimuksessa on ollut maininnat viittojen uusimisesta ja uuden viitan asentamisesta, joiden perusteella on pääteltävissä, että vioittunut tai kadonnut viitta on tullut korvata eheällä viitalla. Kirjeen mukaan hankintayksikkö on ollut tietoinen valittajan asentamien viittojen laadusta ja muiden väylänhoitoalueiden käytänteistä peruskorjattujen viittojen osalta. Lisäksi valittaja on sen 19.6.2016 hankintayksikölle lähettämässä kirjeessä pyytänyt hankintayksikköä vastaamaan kysymykseen siitä, vaatiiko hankintayksikkö kaikkien niiden viittojen uusimista, jotka hankintayksikkö on tarkastanut. Valittaja on kirjeissään todennut sitoutuvansa korvaamaan viitat sen jälkeen, kun hankintayksikkö on yksilöinyt korvaamisvaatimuksensa. Valittajan mukaan hankintayksikkö ei ole vastannut kirjeeseen.

Markkinaoikeus katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että kumpikaan hankintayksikön vuonna 2015 lähettämissä kirjeissä yksilöity valittajan toiminta ei muodosta vakavaa virhettä valittajan ammattitoiminnassa siten, kuin tällainen vakava virhe on hankintasäännöksissä yksilöity. Hankintayksikön ensimmäisessä, 27.4.2015 toimittamassa kirjeessä on ollut kysymys valittajan vuoden 2014 urakkakilpailutukseen toimittaman tarjouksen referenssitietojen paikkansapitävyydestä, jonka valittaja on selvittänyt hankintayksikölle riittävässä määrin. Markkinaoikeus katsoo, ettei referenssitiedoista selvitetty tulkinnanvaraisuus muodosta hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua riskiä hankinnan suorittamiselle tai sellaista virhettä, joka kyseenalaistaisi valittajan luotettavuuden urakan toimittamiseen. Lisäksi markkinaoikeudelle toimitetun selvityksen ja markkinaoikeudessa esitetyn perusteella hankintayksikön 28.9.2015 laatimassa kirjeessä esitetyt laskutusepäselvyydet ovat johtuneet osin sopimusasiakirjojen ristiriitaisuudesta sekä valittajayhtiön sisäisestä tiedonkulusta. Markkinaoikeudessa selvitetyn perusteella valittaja on pyrkinyt korjaamaan virheet laskutuksessa, eikä hankintayksikkökään ole esittänyt tämän kaltaisen laskutustoiminnan jatkuneen enää valittajan korjaustoimenpiteiden jälkeen.

Asiassa tulee näin ollen tarkasteltavaksi, voidaanko valittajan ja hankintayksikön välisen aiemman urakkasopimuksen purkamiseen johtaneen erimielisyyden viittojen vaihtamisesta ja näiden laskutuksesta katsoa muodostaneen vakavan virheen valittajan ammattitoiminnassa.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että markkinaoikeuden tarkasteltavana on hankintayksikön toteuttaman hankintamenettelyn hankintalain mukaisuus. Markkinaoikeudessa käsiteltävänä olevassa asiassa ei näin ollen ole kysymys siitä, onko valittajan toiminta muodostanut hankintayksikön ja valittajan välisessä aiemmassa hankintasopimuksessa tarkoitetun virheen, siitä, onko hankintayksiköllä ollut oikeus purkaa sopimus urakkasopimukseen perustuen, tai siitä, mitä urakkasopimuksessa on sovittu viittojen uusimisesta uusilla tai peruskorjatuilla viitoilla.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ja valittaja ovat esittäneet ristiriitaisia tietoja valittajan toiminnan vakavuudesta edellisen sopimuskauden aikana. Ensinnäkin valittajalla ja hankintayksiköllä on ollut eri käsitys aiemman urakkasopimuksen sisällöstä sen osalta, onko viittojen uusimista koskevissa sopimusehdoissa ollut kysymys vain uusien viittojen käytöstä vai onko sopimustoimitus voinut sisältää myös peruskorjattuja viittoja. Toiseksi hankintayksikkö on pitänyt valittajan toimintaa vakavana, kun valittaja on laskuttanut hankintayksikköä uusista viitoista, vaikka se ei ole sellaisia asentanut. Valittajan selvityksestä ilmenee kuitenkin, että se on asentanut alueelle peruskorjattuja viittoja. Peruskorjatun ja uuden viitan hintaero ei ole ilmennyt valittajan ja hankintayksikön selvityksistä. Hankintayksikön selvityksen mukaan valittaja on vuonna 2016 veloittanut erikseen laskutettavista viitoista 18.800 euroa ja vuonna 2015 7.551,10 euroa. Kolmanneksi valittajan markkinaoikeudessa esittämästä selvityksestä ilmenee, että valittaja on pyrkinyt ratkaisemaan sopimusepäselvyyden hankintayksikön kanssa, mutta hankintayksikkö ei ole vastannut valittajan yhteydenottoihin tai on vastauksenaan toimittanut valittajalle ilmoituksen reklamaatiosta tai sopimuksen purkamisesta.

Markkinaoikeus toteaa asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että sopimuksen purkamiseen johtanut tilanne on johtunut osin sopimuksen epäselvyydestä ja osapuolten kommunikaation puutteista. Markkinaoikeus katsoo lisäksi valittajan esittämien korjausesitysten perusteella, että valittajan asenteen osalta ei ole ilmennyt selvää vilpillisyyttä. Vaikka asiassa on selvitetty, että valittajan sopimussuorituksessa on ollut tiettyjä puutteita, eivät tällaiset puutteet automaattisesti merkitse hankintasäännöksissä tarkoitettua vakavaa virhettä. Hankintayksikkö ei ole esittänyt, että valittajan sopimussuorituksessa olisi muutoin laskutuksen tai muun suhteen ilmennyt toimintatapoja, jotka olisivat vakavasti vaarantaneet valittajan luotettavuuden ammattitoimijana. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole nyt esillä olevassa asiassa osoittanut sopimuksen täyttämisessä esiintyneiden ongelmien johtuneen vain valittajan toiminnasta tai asenteesta eikä se ole siten näyttänyt toteen vakavaa virhettä valittajan ammattitoiminnassa hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että sillä on myös ollut oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan perusteella, koska hankintayksikkö on joutunut viittojen asentamiseen ja näiden laskutukseen liittyvän epäselvyyden vuoksi purkamaan aiemman urakkasopimuksen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan soveltamisen edellytyksenä on sopimuksen purkamisen lisäksi sopimuksen purkamisen perustuminen puutteisiin sopimuksen keskeisten vaatimusten toteuttamisessa. Sopimuksen purkamiseen perustuvan harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen tulee perustua riittävästi dokumentoituihin seikkoihin, ja puutteiden tulee olla suhteellisuusperiaatteen mukaisesti riittävän vakavia.

Markkinaoikeus on edellä arvioinut, että hankintayksikön vuonna 2015 tapahtuneiksi esittämät virheet valittajan toiminnassa eivät asian olosuhteiden vuoksi ole olleet valittajan ammattipätevyyttä vakavasti kyseenalaistavia virheitä. Hankintayksikön esittämä valittajan vilpillisestä toiminnasta taloudellisen edun saamiseksi viittojen uusimisessa ei markkinaoikeuden näkemyksen mukaan ole ollut selvää, kun otetaan huomioon valittajan pyrkimykset tilanteen korjaamiseksi. Urakkasopimus ei ole asiassa selvitetyn perusteella ollut yksiselitteinen viittojen uusimisen merkityksen osalta, ja hankintayksikkö on asiassa selvitetyn perusteella myös jättänyt vastaamatta valittajan ehdotukseen korvata yksilöidyt viitat.

Markkinaoikeus katsoo, että viittojen uusimiseen liittyvä epäselvyys ei ole väylänhoidon alalla vallinnut käsityskin huomioon ottaen ollut ainoastaan valittajan toiminnasta johtuva puute urakkasuorituksessa. Valittaja on toimittanut tarkoitukseensa sopivia viittoja meriväylälle, joten kysymys ei ole ollut hankintasopimuksen olennaisten osien toimittamatta jättämisestä tai esimerkiksi toimitettuja viittoja rasittaneesta puutteesta, jonka vuoksi viitat olisivat olleet käyttökelvottomia. Asiassa ei ole näin ollen ilmennyt hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettuja puutteita sopimuksen keskeisten vaatimusten toteuttamisessa.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että vaikka valittajan toimintaa katsottaisiin rasittaneen hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 tai 9 kohdan mukainen poissulkemisperuste, hankintalain 82 §:stä seuraa edellä todetusti, että valittajalla tulee olla mahdollisuus suorittaa korjaavia toimenpiteitä ja esittää näyttöä luotettavuudestaan siinä tapauksessa, että sitä rasittaa harkinnanvarainen poissulkemisperuste. Valittaja on esittänyt selvittäneensä hankintayksikölle ennen sen poissulkemisesta tehtyä päätöstä, että valittajan tarjous nyt kilpailutetussa menettelyssä on perustunut vain uusien viittojen asentamiseen. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön olisi tullut ottaa huomioon valittajan sitoutuminen vain uusien viittojen käyttöön nyt esillä olevassa hankinnassa, mikä on ollut osoitus valittajan tahdosta sitoutua luotettavana toimijana uusien viittojen toimittamiseen. Hankintayksiköllä ei ole asiassa selvitetyn perusteella ollut syytä katsoa valittajan luotettavuuden vaarantuneen tarkastellussa uudessa hankinnassa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevat päätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö arvioi tarjoajien soveltuvuuden uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Liikennevirasto aikoo edelleen toteuttaa Selkämeren alueen väylänhoitourakan hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjoajien soveltuvuus uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon muun ohella tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Kaplaaki Oy:n vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

Markkinaoikeus kumoaa Liikenneviraston 3.5.2017 tekemät päätökset. Markkinaoikeus kieltää Liikennevirastoa tekemästä hankintasopimusta sanottujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Liikenneviraston korvaamaan Kaplaaki Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Liikenneviraston vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Olli Wikberg ja Eeva-Riitta Siivonen.

HUOMAA

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 3.4.2018