MAO:149/18

Tampereen kaupunki - irtokalusteet

julkinen hankinta - seuraamuksen määrääminen - hankintalaki 2017

Diaarinumero: 2017/653
Antopäivä: 13.3.2018

ASIAN TAUSTA

Tampereen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 25.3.2017 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Tesoman yhtenäiskoulun irtokalusteiden hankinnasta.

Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja on 12.6.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 72 valinnut Martela Oyj:n tarjouksen hankinnan eri osa-alueille.

Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja on 17.8.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 111 muun ohella poistanut 12.6.2017 tekemänsä hankintapäätöksen § 72 siltä osin kuin se on koskenut hankinnan osa-aluetta 1.

Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja on 26.9.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 146 muun ohella poistanut 17.8.2017 tekemänsä hankintaoikaisupäätöksen § 111 ja valinnut Isku Interior Oy:n tarjouksen hankinnan osa-alueen 1 osalta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 535.043 euroa. Hankinnan osa-alueen 1 arvo on ollut hankintailmoituksen mukaan 300.000 euroa.

Markkinaoikeus on 10.11.2017 antamallaan päätöksellä numero 695/17 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintaoikaisupäätöksen täytäntöönpanon.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Martela Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut yhteensä 11.030 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittanut tarjoaja on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen, minkä johdosta se olisi tullut sulkea hankintamenettelystä.

Voittanut tarjoaja on hankintamenettelyn aikana esittänyt tarjouspyynnön tuotepositiota TU10 koskien kysymyksen, jonka yhteydessä voittanut tarjoaja on väittänyt, että kyseisen position osalta pyydetty esimerkkituote on ollut ainoastaan yhden toimittajan saatavilla, ja pyytänyt hyväksymään toimittajan vakiotuotteen. Hankintayksikkö on kysymyksen perusteella sittemmin muuttanut tarjouspyyntöä muokkaamalla tuoteposition TU10 kalustemäärityksiä muun ohella siten, että tarjoaja on voinut tarjota toimittajan vakiomallistosta tuotetta, mikäli tämä ei pysty tarjoamaan esimerkkituotetta tai vastaavaa. Voittaneen tarjoajan esittämä väite siitä, että tarjouspyynnössä pyydetty esimerkkituote olisi ollut vain yhden toimittajan saatavilla, ei ole ollut totuudenmukainen. Voittanut tarjoaja on myös ollut tietoinen esittämänsä väitteen virheellisyydestä jo hankintamenettelyn aikana.

Voittaneen tarjoajan menettelyllä on ollut huomattava merkitys tarjouskilpailun lopputulokseen. Kalustemäärityksissä on ollut kyse vähimmäisvaatimuksista. Lisäksi tuotepositiossa TU10 on ollut kyse osa-alueen 1 arvoltaan suurimmasta yksittäisestä tuotepositiosta.

Voittaneen tarjoajan menettely on kyseenalaistanut sen luotettavuuden. Kyseinen menettely voidaan rinnastaa myös hankintamenettelyyn valmisteluun osallistumiseen. Voittanut tarjoaja on myös epäasiallisesti vaikuttanut hankintayksikön päätöksentekoon. Näin ollen voittanutta tarjoajaa on rasittanut useampi hankintasäännöksissä tarkoitettu harkinnanvarainen poissulkemisperuste. Voittanut tarjoaja olisi näin ollen tullut sulkea hankintamenettelystä.

Kalustemäärityksen muuttaminen on myös johtanut siihen, ettei tarjouspyynnön perusteella ole voinut jättää vertailukelpoisia tarjouksia. Hankinnan osapuolet ovat myös tosiasiallisesti ymmärtäneet kyseistä positiota koskevat vaatimukset eri tavalla.

Kalustemäärityksen muuttaminen on myös johtanut siihen, että tarjoajien tasapuolinen kohtelu on vaarantunut. Hankintayksikkö on tulkinnut tuoteposition PÖ01 osalta täsmennettyjä kalustemäärityksiä valittajan kohdalla huomattavasti tiukemmin kuin tuoteposition TU10 osalta täsmennettyjä kalustemäärityksiä voittaneen tarjoajan kohdalla.

Vastine

Vaatimukset

Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.562 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittanut tarjoaja on täyttänyt asetetut soveltuvuusvaatimukset. Voittanut tarjoaja on tarjouksensa ESPD-lomakkeella ilmoittanut, ettei sitä rasita mikään pakollisista tai harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan antamiin tietoihin. Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä, että voittanutta tarjoajaa rasittaisi pakollinen tai harkinnanvarainen poissulkemisperuste.

Tarjoukset ovat olleet vertailukelpoisia ja tarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti. Hankintayksikkö on menettelyn kuluessa poistanut tuotepositiota TU10 koskeneet erityisvaatimukset. Vakiotuotteen ominaisuudet ja mitoitus ovat voineet poiketa määritellystä. Tämä mahdollisuus on koskenut yhtä lailla kaikkia tarjoajia.

Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta, sillä se on tarjonnut tarjouspyynnön vastaisesti tuotepositiossa PÖ1 tasasivuisen kolmion mallista pöytää.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt, että tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa hankintayksikön on otettava huomioon myös sellaisia tietoja, jotka eivät ole käyneet ilmi tarjoajan antamasta tarjouksesta. Siten hankintayksikön olisi tullut ottaa huomioon sen tietoon saatetut tiedot voittaneen tarjoajan harhaanjohtavasta menettelystä.

Hankintapäätöksen täytäntöönpanon, kalustehankinnan kertaluontoisuuden ja markkinaoikeusprosessin keston vuoksi valittajalla ei ole käytössään enää mitään oikeussuojakeinoja, joilla olisi valittajalle konkreettista merkitystä. Asian ratkaiseminen on kuitenkin tärkeää, sillä hankintayksikkö ei ole vienyt hankintamenettelyä läpi noudattaen etukäteen ilmoittamiaan sääntöjä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että asiassa ei ole perusteita seuraamusmaksun määräämiselle.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty mainitun lain, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;

4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;

5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;

6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;

7) lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Edellä mainitun pykälän 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E mukaisia palveluja koskevassa hankinnassa ja käyttöoikeussopimuksessa sekä EU-kynnysarvon ylittävässä muussa hankinnassa.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos mainitun lain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Markkinaoikeus on päätöksellään 10.11.2017 numero 695/17 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintaoikaisupäätöksen täytäntöönpanon. Tämän vuoksi markkinaoikeus katsoo, että hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdan mukaiset seuraamukset eivät enää voi tulla kysymykseen.

Valittaja ei ole markkinaoikeuden sille varaamasta tilaisuudesta huolimatta vaatinut hankintalain 154 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa tarkoitetuista seuraamuksista hyvitysmaksun määräämistä (4 kohta), tehottomuusseuraamusta (5 kohta), eikä hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuskauden lyhentämistä (7 kohta), vaan vaatinut ainoastaan mainitun momentin 6 kohdassa tarkoitetun seuraamusmaksun määräämistä.

Hankintalain 158 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, jos:

1) markkinaoikeus on määrännyt tehottomuusseuraamuksen;

2) hankintayksikkö on tehnyt sopimuksen, vaikka hankinta- tai käyttöoikeussopimuksessa on ollut velvollisuus noudattaa odotusaikaa;

3) hankintayksikkö on tehnyt mainitun lain 150 §:n vastaisesti hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen, vaikka hankinta-asia on saatettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi; tai

4) markkinaoikeus ei ole yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä mainitun lain 157 §:n mukaisesti määrännyt hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen tehottomuusseuraamusta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 158 §:n 1 momentissa on lueteltu tyhjentävästi ne tilanteet, joissa seuraamusmaksun määrääminen voi tulla kysymykseen.

Kuten edellä on selostettu, markkinaoikeus on päätöksellään sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon. Sanottuun nähden käsillä olevassa asiassa ei ensinnäkään ole kyse sen paremmin hankintalain 158 §:n 1 momentin 2 kuin 3 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, jossa hankintayksikkö olisi menetellyt kyseisissä säännöksissä tarkoitetulla tavalla. Edelleen käsillä ei myöskään ole edellä mainitun momentin 1 tai 4 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, jossa markkinaoikeus olisi joko määrännyt tehottomuusseuraamuksen tai jättänyt sen määräämättä viimeksi mainitun säännöksen tarkoittamalla tavalla.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei yksikään hankintalaissa säädetyistä seuraamusmaksun määräämisen tilanteista ole käsillä. Näin ollen myöskään seuraamusmaksun määräämisen ei voi katsoa tulevan käsillä olevassa asiassa kysymykseen.

Mahdollisista hankintamenettelyn virheistä huolimatta markkinaoikeus ei edellä esitetty huomioon ottaen voisi siten määrätä hankintayksikölle hankintalain 154 §:ssä säädettyä seuraamusta.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2017:46 todetulla tavalla markkinaoikeuden päätöksestä ilmenevillä perustelulausumilla hankintayksikön virheellisestä menettelystä ei ole oikeusvoimavaikutusta. Siten valittajalla ei voida katsoa olevan oikeudellista intressiä saada markkinaoikeuden kannanottoa myöskään pelkästään siitä, onko hankintayksikön menettely mahdollisesti ollut virheellistä.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että valitus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Martela Oyj:n korvaamaan Tampereen kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.562 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Reima Jussila ja Jukka Koivusalo.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 21.3.2018