MAO:82/18

Tampereen kaupunki - kansainvälinen suunnittelukilpailu

julkinen hankinta - markkinaoikeuden toimivalta

Diaarinumero: 2017/596
Antopäivä: 15.2.2018

ASIAN TAUSTA

Tampereen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.12.2016 julkaistulla suunnittelukilpailua koskevalla ilmoituksella Tampereen taidemuseon alueen ja Pyynikintorin yleisestä kansainvälisestä suunnittelukilpailusta.

Suunnittelukilpailun tuomaristo on päättänyt 30.8.2017 julkistetun ratkaisunsa mukaan jakaa ensimmäisen palkinnon ehdotukselle numero 88, jaetun kolmannen palkinnon ehdotuksille numero 41 ja 74 sekä lunastaa ehdotukset numero 14, 113 sekä 68.

Suunnittelukilpailun ennakoitu arvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 175.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut markkinaoikeutta vahvistamaan, että kilpailuaika on ollut hankintailmoituksen mukaisesti 27.3.2017 asti, että hankintayksikön olisi tullut vahvistaa pidempi kilpailuaika mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tai tehdä selkeä päätös lyhyemmästä kilpailuajasta ja että hankintayksikön tulee keskeyttää hankinta tai korvata aiheuttamansa vahinko. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 2.500 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksulla.

Perusteet

Tampereen kaupungin suunnittelukilpailusta tehdyn hankintailmoituksen kohdassa IV.4.3 todetaan, että hankkeiden tai osallistumishakemusten vastaanottamisen määräaika on ollut 27.3.2017 klo 15.00. Hankintailmoituksen liitteeksi on asetettu kilpailuohjelma, jonka mukaan kilpailuaika on ollut 15.12.2016–15.3.2017. Hankintailmoituksen ja kilpailuohjelman välillä on siten ollut ristiriita. Hankintailmoituksen ja sen liitteiden sisällön ja yksityiskohtien välillä tulee olla loogisesti pätevä yhteys. Hankintaprosessissa ei voi olla montaa eri tietoa määräajoista. Hankintailmoituksen päivämäärän on oltava määräävä samalla tavoin kuin hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön välisestä suhteesta on laissa määrätty. Eri päivämäärien ilmoittaminen on myös vallitsevan käytännön vastainen menettely.

Hankintayksikköä on pyydetty useita kertoja ratkaisemaan päivämäärien välillä oleva ristiriita, ja sillä on ollut lukuisia mahdollisuuksia ratkaista ristiriita. Hankintayksikkö on toimimattomuudellaan aiheuttanut vahinkoa ja käytännössä estänyt mahdollisia kilpailijoita osallistumasta kilpailuun. Kilpailuihin osallistuu erilaisia kilpailijoita yhdestä henkilöstä suuriin työryhmiin. Osallistujien muu työkuorma saattaa aiheuttaa tilanteita, joissa kilpailuun osallistuminen jää viime hetkiin. Tällöin 12 päivän ero saattaa nousta merkittäväksi tai jopa ratkaisevaksi tekijäksi. Se, että kilpailuehdotuksia ei ole saapunut suoraan kirjaamoon ajalla 16.3.2017–27.3.2017 ei ole todiste siitä, että halukkuutta tai tarvetta kyseisen lisäajan käyttämiseen ei olisi ollut.

Vastine

Vaatimukset

Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta. Toissijaisesti kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.175 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajalla ei ole valitusoikeutta, ja markkinaoikeuden tulisi jättää valitus tutkimatta. Tampereen kaupunki on toteuttanut suunnittelukilpailun hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Valittaja ei ole toimittanut kilpailuun sen sääntöjen mukaista kilpailuehdotusta. Valittajan ei voida katsoa tosiasiallisesti pyrkineen osallistumaan suunnittelukilpailuun, eikä valittaja ole esittänyt markkinaoikeudelle tai Tampereen kaupungille minkäänlaista asianosaisuuden todentavaa seikkaa. Valittaja ei ole esimerkiksi ilmoittanut ammattiaan tai koulutukseen liittyvää seikkaa, jolla voitaisiin todentaa asianosaisasema.

Suunnittelukilpailun kilpailuohjelmasta on selvästi käynyt ilmi, että kyse ei ole esimerkiksi kuntalaisille tarkoitetusta ideakilpailusta vaan mittavasta kansainvälisestä suunnittelukilpailusta, johon osallistuminen on vaatinut yksityiskohtaisia kilpailuohjelmassa yksilöityjä suunnitelmia sekä osallistujilta koulutuksen ja kokemuksen kautta saavutettua riittävää taitoa suunnittelutyöstä.

Ei myöskään voida katsoa, että valittajalle olisi syntynyt asianosaisasema sitä kautta, että valittaja olisi jättänyt suunnittelukilpailuun osallistumishakemuksen. Valittaja on toimittanut Tampereen kaupungin kirjaamoon nimettömän sähköpostiviestin 27.3.2017, joka ei ole kuitenkaan sisältänyt mitään kilpailuehdotusta tai kilpailijan yksilöivää tietoa. Viimeistään jättäessään kyseisen sähköpostiviestin valittaja on saanut tiedon hankintamenettelyn ehdoista kuten suunnittelukilpailuun liittyvistä määräajoista. Tampereen kaupungille on saapunut 27.3.2017 nimettömästä sähköpostiosoitteesta myös oikaisuvaatimus.

Vaikka asianosaisaseman katsottaisiin valittajan osalta täyttyvän, valitus on joka tapauksessa jätettävä tutkimatta liian myöhään tehtynä.

Suunnittelukilpailua koskevassa hankintailmoituksessa on ollut kilpailuehdotusten vastaanottamiseksi päivämäärä 27.3.2017. Tämä on tarkoittanut kilpailun viimeistä mahdollista päivämäärää, johon mennessä postitse 15.3.2017 mennessä jätettyjen ehdotusten on ollut mahdollista saapua perille.

Suunnittelukilpailun hankintailmoitusta ja kilpailuohjelmaa koskevalla ratkaisulla on ollut vaikutusta valittajan asemaan. Mikäli valittaja on katsonut asian epäselväksi, olisi hän voinut saattaa epäselvänä pitämänsä kilpailuohjelman ehdon markkinaoikeuden tutkittavaksi sen jälkeen, kun hankintailmoitus ja kilpailuohjelma oli julkaistu. Valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle vasta 15.9.2017 eli noin puoli vuotta sen jälkeen, kun suunnittelukilpailun kilpailuehdotusten jättämiselle varattu määräaika on päättynyt ja kun ensimmäinen asiaa koskeva hankintaoikaisu on tehty Tampereen kaupungille ja kun suunnittelukilpailun kilpailuehdotusten jättöaika on päättynyt. Kun valittajan ei voida katsoa pyrkineen tosiasiallisesti osallistumaan kilpailuun, valittaja ei ole käyttänyt muutoksenhakukeinoja hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän ajoissa. Valittajan olisi muutoksenhakuoikeutensa säilyttääkseen tullut valittaa epäselvänä pitämästään suunnittelukilpailun ehdosta jo silloin, kun hän on saanut siitä tiedon. Kun valitus markkinaoikeudelle ja hankintaoikaisua koskeva vaatimus ovat rinnakkaiset oikeussuojakeinot, valittaja ei ole voinut lähteä siitä, että hän ensin hakee muutosta oikaisuvaatimuksilla Tampereen kaupungilta ja vasta niiden jälkeen markkinaoikeudelta.

Tampereen kaupunki on lähettänyt valittajalle 25.4.2017 viestin, jonka mukaan valituksen kohteena voi olla muukin hankintayksikön hankintamenettelyn kuluessa tekemä ratkaisu. Viestissä on todettu, että esimerkiksi tarjouspyynnön tai suunnittelukilpailun ehdot ovat tyypillisesti sellaisia hankintamenettelyissä tehtyjä ratkaisuja, jotka ovat muutoksenhakukelpoisia. Viestistä ilmenee myös, että hankintayksikkö on toimittanut valittajalle viestin liitteenä ja tätäkin aiemmin 5.4.2017 hankinta-asioita koskevan valitusosoituksen. Vaikka asia on edellä kuvatulla tavalla saatettu valittajan tietoon, hän on valittanut markkinaoikeuteen vasta noin neljä ja puoli kuukautta viestin lähettämisestä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että valituksessa on kyse kilpailijoiden oikeudesta käyttää pidempää, hankintailmoituksen mukaista kilpailuaikaa. Suomessa järjestettävään yleiseen kansainväliseen suunnittelukilpailuun voi osallistua kuka tahansa Suomen kansalainen. Vaikka osallistujilta on vaadittu pätevyyttä, pätevyyden tai asianosaisuuden osoittamista ei ole erikseen edellytetty kilpailijoilta. Suomalaisissa suunnittelukilpailuissa menestyvät usein muutkin kuin arkkitehdit. Nyt kyseessä olevassa suunnittelukilpailussa valittujen joukosta löytyy kilpailijoita ja ryhmiä, jotka eivät ole ilmoittaneet ammatti- tai tutkintonimikkeitään. Valittajalla on alan korkeakoulututkinto sekä useita vuosia kokemusta rakennus- ja kaupunkisuunnittelusta ja hän on osallistunut useisiin suunnittelukilpailuihin.

Tampereen kaupunki ei ole tosiasiallisesti pyrkinyt hankintaoikaisuissa esitettyjen epäkohtien ratkaisemiseen. Valituksen myöhäinen ajankohta on kaupungin oman toiminnan tai toimimattomuuden seurausta. Asia olisi ollut ratkaistavissa hankintaoikaisuin tai muilla ratkaisuilla. Nopein ja helpoin tapa ratkaista asia olisi ollut kilpailuajan pidentäminen tai yhdenmukaistaminen hankintailmoituksen kanssa. Tämä olisi edellyttänyt vain avointa ilmoitusta kilpailun verkkosivuilla.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Valituksen tutkiminen

Asiassa on valituksen johdosta ensi vaiheessa arvioitava, onko valittaja oikeutettu muutoksenhakuun hankinta-asiassa ja onko valitus tullut hankintasäännösten mukaisessa määräajassa markkinaoikeuteen

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 22 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan suunnittelukilpailuun, joka järjestetään palveluhankintasopimukseen johtavan menettelyn osana, sekä suunnittelukilpailuun, jossa osallistujille maksetaan osallistumispalkkioita tai osallistumismaksuja. Pykälän 2 momentin mukaan suunnittelukilpailuihin sovelletaan muun ohella, mitä lain I ja IV osassa säädetään. Lain IV osaan kuuluvat muun ohella säännökset muutoksenhausta ja seuraamuksista.

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee.

Julkista hankintaa koskevan valituksen tutkimisen edellytyksenä markkinaoikeudessa on muun ohella se, että valittaja on hankintalaissa tarkoitettu asianosainen. Edellä todettua lainkohtaa koskevista esitöistä (HE 50/2006 vp s. 120 ja 121 sekä HE 190/2010 vp s. 58 ja 59) ilmenee, että asianosaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Hankintalain esitöiden ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valittajana voi käytännössä olla lähinnä alalla toimiva yrittäjä, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Alalla toimiminen on riittänyt asianosaisaseman edellyttämän oikeudellisen intressin perusteeksi erityisesti niissä tapauksissa, joissa oikeussuojapyyntö perustuu hankinnan kilpailuttamisen laiminlyömiseen. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Sovellettavat valvontadirektiivin säännökset

Hankintalailla on pantu täytäntöön muun ohella julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 89/665/ETY (valvontadirektiivi) sekä neuvoston direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY muuttamisesta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantamiseksi annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/66/EY (oikeussuojadirektiivi).

Valvontadirektiivin, sellaisena kuin se on ollut muutettuna oikeussuojadirektiivillä, 1 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY soveltamisalaan kuuluviin hankintasopimuksiin liittyviin hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja varsinkin mahdollisimman nopeasti tämän direktiivin 2–2f artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti sillä perusteella, että nämä päätökset ovat vastoin julkisia hankintoja koskevaa yhteisön oikeutta tai vastoin kansallisia säännöksiä, jotka on annettu kyseisen yhteisön oikeuden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Saman artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että muutoksenhakumenettelyt, joiden yksityiskohtaisista säännöistä kukin jäsenvaltio voi itse päättää, ovat ainakin niiden käytettävissä, jotka ovat tai ovat olleet tavoittelemassa tiettyä sopimusta, ja joiden etua väitetty virheellinen menettely on loukannut tai saattaa loukata.

Saman direktiivin 2 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 artiklassa säädettyjä muutoksenhakumenettelyjä koskeviin toimenpiteisiin sisältyvät valtuudet muun ohella kumota lainvastaisesti tehdyt päätökset tai varmistaa niiden kumoaminen, mukaan lukien tarjouspyynnössä, sopimusasiakirjoissa tai muussa sopimuksentekomenettelyyn liittyvässä asiakirjassa olevien syrjintää aiheuttavien teknisten, taloudellisten tai rahoitusta koskevien eritelmien poistaminen.

Keskeiset tosiseikat

Tampereen kaupunki on ilmoittanut 10.12.2016 julkaistulla suunnittelukilpailua koskevalla ilmoituksella Tampereen taidemuseon alueen ja Pyynikintorin yleisestä kansainvälisestä suunnittelukilpailusta.

Hankintailmoituksen IV.4.3 kohdan mukaan hankkeiden tai osallistumishakemusten vastaanottamisen määräaika on ollut 27.3.2017 klo 15.00. Hankintailmoituksen liitteenä olleen kilpailuohjelman kohdassa 1.7 "Kilpailuaika" on todettu muun ohella, että kilpailu alkaa 15.12.2016 ja päättyy 15.3.2017. Kilpailuohjelman kohdassa 5.4 "Kilpailuehdotusten sisäänjättö" on todettu muun ohella, että kilpailuaika päättyy 15.3.2017 ja että kilpailuehdotukset on toimitettava klo 15 mennessä ohjelmassa ilmoitettuun osoitteeseen tai jätettävä todistettavasti viimeistään saman päivän aikana postin tai muun kuljetuslaitoksen kuljetettavaksi, jolloin ehdotusten on oltava perillä viimeistään 27.3.2017 klo 15.00.

Kilpailuohjelman kohdassa 5. "Ehdotusten laadintaohjeet" on asetettu vaatimuksia toimitettaville asiakirjoille. Kilpailuehdotusten on tullut sisältää muun ohella kokonaissuunnitelma, osa-aluesuunnitelma, museorakennusten pohjapiirrokset sekä erilaisia havainnekuvia. Kilpailuohjelman 5.3 kohdan mukaan kilpailuehdotuksen mukana on tullut lähettää suljettu ja nimimerkillä varustettu, läpinäkymätön kirjekuori, jonka sisällä on ehdotuksen nimimerkki sekä tekijän nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.

Tampereen kaupunki on ilmoittanut, että kaupungin kirjaamoon on saapunut 27.3.2017 nimetön sähköpostiviesti, jossa todetaan viestin olevan osallistumishakemus suunnittelukilpailuun. Viestissä on lisäksi pyydetty vahvistamaan viestin perille saapuminen, hankintasäännösten tulkinta määräaikojen suhteen sekä uusi aikataulu kilpailutöiden toimittamiselle. Asiassa saadun selvityksen mukaan viestin lähettäjä on ollut valittaja.

Tampereen kaupungille on sen ilmoituksen mukaan tehty useita oikaisuvaatimuksia ja lähetetty useita nimettömiä tai valittajan nimellä lähetettyjä viestejä ajalla 27.3.–21.9.2017. Valittaja on esittänyt, että hän on toimittanut useita suunnittelukilpailua koskevia viestejä useille kaupungin toimijoille 15.3.2017 alkaen.

Tampereen kaupunki on ilmoittanut, että se on lähettänyt valittajalle 25.4.2017 viestin, jonka mukaan valituksen kohteena voivat olla myös suunnittelukilpailun ehdot. Viestin liitteenä hankintayksikkö on toimittanut valittajalle hankinta-asioita koskevan valitusosoituksen.

Suunnittelukilpailun tuomariston päätös on julkaistu 30.8.2017.

A on tehnyt 12.9.2017 valituksen markkinaoikeudelle.

Asian arviointi

Vaikka asiassa saadun selvityksen perusteella valittaja on toimittanut hankintayksikölle 27.3.2017 sähköpostiviestin, jossa todetaan sen olevan osallistumishakemus suunnittelukilpailuun, tämä viesti ei ole sisältänyt hankintailmoituksessa ja sen liitteenä olleessa kilpailuohjelmassa vaadittuja asiakirjoja tai tietoja. Valittajan ei siten voida katsoa antaneen kilpailuehdotusta Tampereen kaupungin järjestämään suunnittelukilpailuun eikä osallistuneen siihen.

Markkinaoikeus toteaa, että unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön (Tuomio 12.2.2004, Grossmann, C-230/02, EU:C:2004:93, 23 ja 36–40 kohdat) mukaan tarjouskilpailuun osallistumisesta kiinnostuneella toimittajalla, joka katsoo, että tarjouskilpailua koskevien asiakirjojen syrjiviksi väittämänsä eritelmät ovat estäneet sitä osallistumasta tarjouskilpailuun, on oltava mahdollisuus muutoksenhakuun myös tilanteessa, jossa toimittaja ei ole osallistunut tarjouskilpailuun eikä ole jättänyt tarjousta. Unionin tuomioistuimen tuomion perusteella tällaisen yrityksen on kuitenkin käytettävä muutoksenhakukeinoja nopeasti ja odottamatta hankintapäätöksen tiedoksiantoa tai hankintasopimuksen tekemistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2017:12 mukaan tulkittaessa hankintalain 85 §:n 1 momentin säännöstä muutoksenhakuun oikeutetuista on otettava huomioon valvontadirektiivin tavoite tehokkaasta ja nopeasta oikeussuojasta. Ratkaisun mukaan yhtiö, joka oli saattanut väitteensä tarjouspyynnön syrjivyydestä markkinaoikeuden tutkittavaksi vasta, kun tarjouskilpailu, jossa se ei ollut antanut omaa tarjousta, oli tullut ratkaistuksi ja hankintapäätös on pantu täytäntöön, hankintasopimuksella ei ollut käyttänyt muutoksenhakukeinoja hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän ajoissa. Kyseistä yhtiötä ei pidetty ratkaisussa asianosaisena.

Valittaja on esittänyt, että hänellä on alan korkeakoulututkinto ja useiden vuosien kokemus rakennus- ja kaupunkisuunnittelusta ja että hän on osallistunut aiemmin useisiin suunnittelukilpailuihin. Valittajan intressiä nyt kyseessä olevaan suunnittelukilpailuun osoittavat osin myös hänen useat yhteydenottonsa hankintayksikköön ja hankintayksikölle tehdyt oikaisuvaatimukset. Valittaja on lisäksi esittänyt valituksessaan, että hankintailmoituksen ja sen liitteenä olleen kilpailuohjelman ristiriitaiset tiedot ja ristiriidan korjaamatta jättäminen ovat estäneet mahdollisia kilpailijoita osallistumasta suunnittelukilpailuun.

Asiassa hankintailmoituksen ja kilpailuohjelman julkaisemista koskevalla ratkaisulla on siten ollut vaikutusta valittajan asemaan. Tämän on myös hankintayksikkö todennut. Julkaisemista koskeva ratkaisu on ollut hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaisesti valituksella saatettavissa markkinaoikeuden tutkittavaksi. Valittaja olisi näin ollen voinut saattaa ristiriitaisena pitämänsä kilpailuohjelman ehdon markkinaoikeuden tutkittavaksi sen jälkeen, kun kilpailuohjelma oli julkaistu hankintailmoituksen liitteenä 10.12.2016.

Valittaja on kuitenkin tehnyt valituksensa markkinaoikeudelle vasta 12.9.2017. Tässä vaiheessa suunnittelukilpailun tuomariston päätös on jo julkaistu. Valittaja on siten saattanut väitteensä hankintailmoituksen ja kilpailuohjelman ristiriitaisuudesta markkinaoikeuden tutkittavaksi vasta, kun suunnittelukilpailu, jossa se ei ole antanut kilpailuehdotusta, on tullut suunnittelukilpailun tuomariston osalta ratkaistuksi. Kun lisäksi otetaan huomioon, että hankintayksikkö on vielä erikseen ilmoittanut valittajalle sen käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista kilpailuohjelman osalta jo 25.4.2017, valittaja ei ole käyttänyt muutoksenhakukeinoja hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän ajoissa.

Johtopäätös

Edellä esitetyn perusteella valittajaa ei ole pidettävä hankintalain 85 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena asiassa. Valitus on siten jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta.

Markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa A:n korvaamaan Tampereen kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.175 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Mirva Näsi ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 8.8.2018 taltionumero 3715.

 
Julkaistu 22.2.2018