MAO:867/17

Sastamalan kaupunki - terveydenhuollon tarvikkeet

hankinta-asia – hankintalaki 2017 – yhteishankintayksikkö

Diaarinumero: 2017/304 ja 2017/361
Antopäivä: 27.12.2017

ASIAN TAUSTA

Sastamalan seudun yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta on 23.3.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 37 päättänyt, että Sastamalan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) tekee sopimuksen terveydenhuollon tarvikkeiden hankinnasta Tuomi Logistiikka Oy:ltä ajalle 1.6.2017¬–31.12.2018. Hankinnasta on 29.3.2017 julkaistu suorahankintailmoitus.

Sastamalan seudun yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta on 20.4.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 56 tosiasiallisesti poistanut 23.3.2017 tekemänsä hankintapäätöksen ja tehnyt uuden hankintapäätöksen, jossa se on muuttanut hankinnan perusteluja. Hankinnasta on 24.4.2017 julkaistu uusi suorahankintailmoitus.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on suorahankintailmoituksen mukaan ollut noin 790.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

ASIOIDEN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Diaarinumero 2017/304

Valitus

Vaatimukset

OneMed Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan 23.3.2017 tehdyn hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut käsillä olevassa asiassa ja markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2017/361 yhteensä 4.250 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Sastamalan kaupungin Tuomi Logistiikka Oy:ltä tekemässä hankinnassa on ollut kyse hankintasäännösten vastaisesti tehdystä suorahankinnasta. Tuomi Logistiikka Oy on Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama yhteishankinta- ja logistiikkayhtiö, jossa Sastamalan kaupungilla ei ole ollut omistusta eikä suoraa määräysvaltaa. Sastamalan kaupunki on ollut Tuomi Logistiikka Oy:n ainoastaan välillisesti omistama yhtiö. Sastamalan kaupungilla ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta valvoa Tuomi Logistiikka Oy:tä kuin omia toimipaikkojaan. Tuomi Logistiikka Oy ei siten ole ollut Sastamalan kaupungin sidosyksikkö.

Hankintayksikkö on myös virheellisesti suorahankintailmoituksessaan ilmoittanut hankinnan olevan kansallinen hankinta, vaikka hankinnan arvo on ylittänyt EU-kynnysarvon.

Vastine

Vaatimukset

Sastamalan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Sastamalan kaupunki on ollut Tuomi Logistiikka Oy:n välillinen omistaja. Välillinen sidosyksikköasema on ollut riittävä tuomaan hankintasäännösten mukaisen määräysvallan. Sastamalan kaupungin tosiasialliset mahdollisuudet valvoa Tuomi Logistiikka Oy:tä ovat käytännössä olleet rinnasteiset Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistajuuteen ja valvontaan verrattuna. Pirkanmaan kunnat kokonaisuutena ovat käyttäneet tosiasiallista määräysvaltaa molemmissa.

Hankintayksikkö on 20.4.2017 tehnyt hankintaoikaisupäätöksen, jossa se on oikaissut hankintaa siten, että hankinta toteutetaan suorahankintana hankintasäännösten mukaisesti yhteishankintayksiköltä.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Diaarinumero 2017/361

Valitus

Vaatimukset

OneMed Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan 20.4.2017 tehdyn hankintaoikaisupäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut käsillä olevassa asiassa ja markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2017/304 yhteensä 4.250 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnassa ei ole ollut edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen suorahankintana.

Tuomi Logistiikka Oy ei ole ollut Sastamalan kaupungin omistama yhteishankintayksikkö. Sastamalan kaupunki omistaa pienen osan Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, joka puolestaan omistaa yhdessä Tampereen kaupungin kanssa Tuomi Logistiikka Oy:n. Tuomi Logistiikka Oy on ollut Sastamalan kaupungin välillisesti omistama yhtiö, jossa Sastamalalla ei ole ollut omistusta eikä suoraa määräysvaltaa. Sastamalan kaupungin omistus ja suhde Tuomi Logistiikkaa Oy:hyn ei ole ollut sellainen, että Tuomi Logistiikka Oy olisi voitu katsoa Sastamalan kaupungin yhteishankintayksiköksi. Asian ovat vahvistaneet myös Tuomi Logistiikka Oy:n internetsivut, joilla on mainittu ne asiakkaat, jotka voivat sen palveluja hyödyntää. Internetsivuilla olleessa liitteessä ei ole mainittu Sastamalan kaupunkia yhtenä sopimuskumppanina.

Joka tapauksessa hankintaa ei ole kuitenkaan yhteishankintayksikön toimesta kaikkien tuotteiden osalta kilpailutettu hankintasäännösten mukaisesti. Jotta Sastamalan kaupunki olisi voinut tehdä hankinnan yhteishankintayksiköltä kilpailuttamatta sitä itse, olisi edellytetty, että yhteishankintayksikkö olisi kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten mukaisesti. Hankintayksikkö ei ole voinut hankkia kaikkia hankittavia tuotteita yhteishankintayksiköltä, sillä esimerkiksi inkontinenssitarvikkeiden osalta Tuomi Logistiikka Oy:llä ei ole ollut voimassa olevia kilpailutettuja sopimuksia, joihin hankintayksikkö olisi voinut liittyä.

Myöskään niiltä osin kuin hankintoja on Tuomi Logistiikka Oy:n toimesta kilpailutettu, ei ole kilpailutettaessa ilmoitettu, että Sastamalan kaupunki liittyisi mukaan hankintakokonaisuuteen myöhemmin. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökseen KHO 2016:182 perustuen Sastamalan kaupunki ei ole voinut liittyä enää myöhemmin mukaan kyseisiin hankintoihin.

Kyse on siten ollut hankintasäännösten vastaisesta suorahankinnasta, joka olisi tullut kilpailuttaa hankintasäännösten mukaisesti.

Vastine

Vaatimukset

Sastamalan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tuomi Logistiikka Oy on Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistama, yhteishankintayksiköksi perustettu yhtiö, jonka tehtäväksi on määrätty yhteishankintojen tekeminen ja jonka toiminta kohdistuu sen omistajina suoraan tai välillisesti toimiviin hankintayksiköihin. Näin ollen Tuomi Logistiikka Oy on ollut hankintasäännösten mukainen yhteishankintayksikkö.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on puolestaan 23 jäsenkunnan omistama kuntayhtymä. Sastamalan kaupunki on yksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnista, ja sen omistus Tuomi Logistiikka Oy:stä on ollut välillistä. Sastamalan kaupunki on voinut yhtiön välillisenä omistajana tehdä hankintoja Tuomi Logistiikka Oy:ltä.

Tuomi Logistiikka Oy:n verkkosivuilla on lueteltu hankintayksiköt, jotka tekevät hankintoja Tuomi Logistiikka Oy:n kilpailuttamia sopimuksia käyttäen. Sastamalan kaupunkia ei ole mainittu internetsivuilla, koska se ei ole ostanut tuotteita suoraan markkinatoimijoilta Tuomi Logistiikka Oy:n sopimuksia käyttäen, vaan se on ostanut hoitotarvikkeita suoraan Tuomi Logistiikka Oy:ltä. Sastamalan kaupunki ei ole liittynyt mihinkään sopimukseen, eikä se ole käyttänyt Tuomi Logistiikka Oy:n kilpailuttamia puitejärjestelyitä. Mainituissa tuoteryhmissä sopimukset ovat olleet Tuomi Logistiikka Oy:n ja toimittajan välisiä. Sastamalan kaupunki ei ole itse toteuttanut yhtään vaihetta kyseessä olevien tuoteryhmien kilpailutuksissa. Hankintayksikkö on täyttänyt hankintasäännösten mukaiset velvollisuutensa ostaessaan hoitotarvikkeet yhteishankintayksiköltä. Näin ollen asiassa ei ole myöskään käsillä valittajan viittaamassa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2016:182 kyseessä ollut tilanne.

Inkontinenssitarvikkeet eivät ole olleet Tuomi Logistiikka Oy:n varastotuotteita. Niiden osalta hankintayksiköllä on ollut olemassa oma sopimus vuoden 2017 loppuun saakka. Hankintayksikkö osallistuu seuraavaan Tuomi Logistiikka Oy:n inkontinenssituotteiden kilpailutukseen, jonka hankinta-asiakirjoissa tullaan sopimukseen käyttöön oikeutettuna hankintayksikkönä mainitsemaan Sastamalan kaupunki.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön vastineessaan kuvaama menettely, jossa hankintayksikkö ostaa hoitotarvikkeet Tuomi Logistiikka Oy:ltä, osoittaa, että kyse ei ole ollut yhteishankintayksiköstä vaan kauppasuhteesta. Hankintayksikkö ei ole myöskään käyttänyt valvonta- tai hallintavaltaa Tuomi Logistiikka Oy:hyn. Mikä tahansa välillinen omistus ei ole ollut riittävää muodostamaan yhteishankintayksikköasemaa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hankintamenettelyn kulusta

Hankinnan kohteena on ollut Sastamalan kaupungin terveydenhuollon tarvikkeet. Sastamalan seudun yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta on 23.3.2017 tekemällään hankintapäätöksellä päättänyt, että Sastamalan kaupunki hankkii tarvikkeet Tuomi Logistiikka Oy:ltä. Päätöstä on perusteltu sillä, että Tuomi Logistiikka Oy on Sastamalan kaupungin välillinen sidosyksikkö.

Hankinnasta on 29.3.2017 julkaistu suorahankintailmoitus, jonka mukaan hankinta ei ole kuulunut julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) soveltamisalaan, koska Tuomi Logistiikka Oy on ollut Sastamalan kaupungin sidosyksikkö. Hankintayksikkö on suorahankintailmoituksessa ilmoittanut kyseessä olevan kansallinen hankinta.

Valittaja on tehnyt edellä mainitusta hankintapäätöksestä hankintaoikaisuvaatimuksen ja valittanut hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen (dnro 2017/304). Valittaja on esittänyt, että Tuomi Logistiikka Oy ei ole ollut Sastamalan kaupungin sidosyksikkö. Valittajan mukaan kyseessä on ollut laiton suorahankinta.

Hankintayksikkö on 20.4.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä tosiasiassa poistanut 23.3.2017 tekemänsä hankintapäätöksen ja tehnyt uuden hankintapäätöksen, jossa se on muuttanut suorahankinnan perusteluja. Perustelujen mukaan hankinta toteutetaan suorahankintana Tuomi Logistiikka Oy:ltä ensisijaisesti sillä perusteella, että hankintayksikkö voi hankkia tavaroita yhteishankintayksiköltä ja että Tuomi Logistiikka Oy on yhteishankintayksiköksi perustettu yhtiö. Perusteluissa on mainittu, että oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä täytyy olla suora tai välillinen omistajuus yhteishankintayksiköstä. Päätöksessä on esitetty, että Sastamalan kaupungin välillinen omistajuus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kautta on riittävä peruste sille, että Tuomi Logistiikka Oy on sellainen yhteishankintayksikkö, jolta Sastamalan kaupunki voi tehdä hankintoja.

Hankinnasta on 24.4.2017 julkaistu uusi suorahankintailmoitus, jonka mukaan hankinta ei ole kuulunut hankintalain soveltamisalaan, koska Tuomi Logistiikka Oy on ollut hankintalain 20 §:n mukainen yhteishankintayksikkö.

Valittaja on tämän jälkeen valittanut hankintaoikaisupäätöksestä markkinaoikeuteen (dnro 2017/361) ja valituksessaan esittänyt, että Tuomi Logistiikka Oy ei ole ollut Sastamalan kaupungin yhteishankintayksikkö.

Oikeusohjeet

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden lain 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin mainitussa laissa säädetään.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 4 §:n 12 kohdan mukaan yhteishankintayksiköllä tarkoitetaan lain 5 §:ssä tarkoitettua hankintayksikköä, joka tarjoaa yhteishankintatoimintoja ja mahdollisesti hankintojen tukitoimintoja sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille tai sellaisille hankintayksiköille, joiden oikeudesta käyttää yhteishankintayksikön toimintoja on erikseen säädetty; edellytyksenä on, että yhteishankintayksikkö toimii edellä mainittujen tehtävien hoitamiseksi ja että se on nimenomaisesti perustettu hoitamaan näitä tehtäviä taikka näiden tehtävien hoitaminen on säädetty tai määrätty yhteishankintayksikön toimialaksi.

Edellä mainitun säännöksen esitöissä (HE 108/2016 vp s. 79) on todettu muun ohella, että yhteishankintayksikön tulee ensinnäkin olla lain 5 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö. Yhteishankintayksikkö voi siten olla esimerkiksi kunnan tai valtion viranomainen, liikelaitos taikka julkisoikeudellinen laitos, joka on perustettu yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta ja johon kunnan tai valtion viranomainen tai muu hankintayksikkö käyttää valvonta- tai hallintavaltaa. Edellytys rajaa käytännössä teollisen tai kaupallisen luonteen omaavat yksiköt yhteishankintayksikön määritelmän ulkopuolelle. Toiseksi, yhteishankintayksikön toiminnan perustana tulee olla yhteishankintatoimintojen ja mahdollisesti hankintojen tukitoimintojen tuottaminen.

Lisäksi mainitussa hallituksen esityksessä (HE 108/2016 vp s. 80) on todettu, että yhteishankintayksikön toiminnan tulee kohdistua sen suoraan tai välillisesti omistaviin hankintayksiköihin taikka yksiköihin, joiden oikeudesta käyttää yhteishankintayksikköä on erikseen säädetty. Yhteishankintayksikkö on yleensä itsenäinen oikeushenkilö. Osakeyhtiönä toimivan yhteishankintayksikön omistajia ovat yhtiön osakkeiden omistajat. Myös välillinen omistus on mahdollista. Tällöin toiminta voi kohdistua niihin hankintayksiköihin, jotka suoraan tai välillisesti omistavat yhteishankintayksikön. Välillinen omistus mahdollistaa hankintatoimen järjestämisen myös konsernin sisällä. Konsernin sisällä yhteishankintayksikkönä voi toimia esimerkiksi yksi tytäryhteisöistä tai emoyhteisö.

Esitöissä (HE 108/2016 vp s. 80) on lisäksi todettu, että tuolloin voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti yhteishankintayksikkö voi olla myös lakiehdotuksen 15 §:ssä tarkoitettu sidosyksikkö. Hankintayksiköiden on mahdollista tehdä sidosyksiköltä lain 15 §:n mukaisesti hankintoja ilman kilpailuttamista, jos sidosyksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Jotta lainsäädäntö on neutraali näiden erilaisten järjestelyjen suhteen ja jotta tulkintaongelmia ei synny, myös yhteishankintayksiköiden toiminnan edellytetään kohdistuvan sen omistajiin. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole ulottaa sidosyksiköitä koskevia unionin oikeuden tulkintoja esimerkiksi määräysvallasta sellaisenaan yhteishankintayksikön määritelmään.

Esitöissä (HE 108/2016 vp s. 80) on edelleen todettu, että yhteishankintayksikön tulee toimia ja sen tulee olla perustettu toimimaan yhteishankintayksikkönä tai sen tehtäviksi tulee olla nimenomaisesti säädetty tai määrätty yhteishankintojen tekeminen. Yhteishankintayksikkö voi käytännössä olla esimerkiksi yhden tai useamman kunnan tai kuntayhtymän perustama yksikkö, jolloin perustamisessa noudatetaan kuntalain menettelytapoja. Yhtiömuotoisten yhteishankintayksiköiden toimialaa koskeva määräys on luontevaa tehdä myös kaupparekisteriin.

Hankintalain 20 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hankkia tavaroita ja palveluita yhteishankintayksiköltä taikka tehdä tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja käyttäen yhteishankintayksikön tekemää hankintasopimusta, lain 42 §:ssä tarkoitettua puitejärjestelyä taikka lain 49 §:ssä tarkoitettua dynaamista hankintajärjestelmää.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikön katsotaan täyttäneen hankintalain mukaiset velvoitteensa, kun se hankkii tavaroita tai palveluja yhteishankintayksiköltä taikka hankkii tavaroita, palveluja taikka rakennusurakoita käyttäen yhteishankintayksikön tekemää hankintasopimusta, lain 42 §:ssä tarkoitettua puitejärjestelyä taikka lain 49 §:ssä tarkoitettua dynaamista hankintajärjestelmää.

Pykälän esitöiden mukaan (HE 108/2016 vp s. 108) hankintalain 20 § perustuu julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (jäljempänä hankintadirektiivi) 37 artiklaan.

Hankintadirektiivin 37 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat säätää, että hankintaviranomaiset voivat hankkia tavaroita ja/tai palveluja yhteishankintayksiköltä, joka tarjoaa 2 artiklan 1 kohdan 14 alakohdan a alakohdassa tarkoitettua yhteishankintatoimintaa. Jäsenvaltiot voivat myös säätää, että hankintaviranomaiset voivat hankkia rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja käyttäen yhteishankintayksikön tekemiä hankintasopimuksia, käyttäen yhteishankintayksikön toteuttamia dynaamisia hankintajärjestelmiä tai 33 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetyssä laajuudessa käyttäen 2 artiklan 1 kohdan 14 alakohdan b alakohdassa tarkoitettua yhteishankintatoimintaa tarjoavan yhteishankintayksikön tekemää puitejärjestelyä. Jos muut hankintaviranomaiset saavat käyttää yhteishankintayksikön toteuttamaa dynaamista hankintajärjestelmää, asia on mainittava kyseisen dynaamisen hankintajärjestelmän perustamista koskevassa tarjouskilpailukutsussa.

Hankintadirektiivin johdanto-osan 69 perustelukappaleessa on todettu muun ohella, että yhteishankintayksiköt toimivat kahdella eri tavalla. Niiden olisi ensinnäkin voitava toimia tukkuliikkeinä ostamalla, varastoimalla ja jälleenmyymällä, tai toiseksi niiden olisi voitava toimia välittäjinä tekemällä sopimuksia, käyttämällä dynaamisia hankintajärjestelmiä tai tekemällä puitejärjestelyjä hankintaviranomaisten käyttöön.

Arviointi asiassa diaarinumero 2017/361

Valittaja on ensinnäkin esittänyt, että Tuomi Logistiikka Oy ei ole ollut Sastamalan kaupungin yhteishankintayksikkö eikä hankintayksikkö ole siten voinut kyseiseen perusteeseen vedoten toteuttaa hankintaa suorahankintana.

Asiassa saadun selvityksen perusteella Tuomi Logistiikka Oy on Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistama osakeyhtiö, joka on perustettu ja toimii yhteishankintayksikkönä. Yhtiön toiminta kohdistuu sen suoraan tai välillisesti omistaviin hankintayksiköihin taikka yksiköihin, joiden oikeudesta käyttää yhteishankintayksikköä on erikseen säädetty.

Edelleen asiassa saadun selvityksen perusteella Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on 23 jäsenkunnan omistama kuntayhtymä ja Sastamalan kaupunki on yksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnista. Sastamalan kaupunki on siten Tuomi Logistiikka Oy:n välillinen omistaja.

Hankintalain 4 §:n 12 kohdan ja lainkohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 81) perusteella myös yhteishankintayksikön välillinen omistus on mahdollista ja yhteishankintayksikön toiminta voi kohdistua myös yhteishankintayksikön välillisesti omistaviin hankintayksiköihin. Esitöissä (HE 108/2016 vp s. 80) on lisäksi todettu, että yhteishankintayksikön asemaa tulkittaessa tarkoituksena ei ole ulottaa sidosyksiköitä koskevia unionin oikeuden tulkintoja esimerkiksi määräysvallasta sellaisenaan yhteishankintayksikön määritelmään. Näin ollen asian arvioinnin kannalta ei ole merkitystä valittajan esittämillä määräysvaltaan liittyvillä väitteillä.

Edellä sanotun perusteella markkinaoikeus katsoo, että Tuomi Logistiikka Oy on suhteessa Sastamalan kaupunkiin hankintalain 4 §:n 12 kohdassa tarkoitettu Sastamalan kaupungin yhteishankintayksikkö, jolta Sastamalan kaupunki on siten lähtökohtaisesti voinut tehdä hankintalain 20 §:n mukaisia hankintoja.

Valittaja on lisäksi esittänyt, ettei kyseessä olevaa hankintaa ole yhteishankintayksikön toimesta kokonaisuudessaan kilpailutettu hankintalain mukaisesti. Valittajan mukaan hankintayksikkö ei ole voinut hankkia esimerkiksi inkontinenssitarvikkeita yhteishankintayksiköltä, koska Tuomi Logistiikka Oy:llä ei ole ollut voimassa olevia kilpailutettuja sopimuksia inkontinenssitarvikkeista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 20 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikön katsotaan täyttäneen mainitun lain mukaiset velvoitteensa, kun se hankkii tavaroita tai palveluja yhteishankintayksiköltä. Siten hankintayksikön toiminnan hankintasäännösten mukaisuuden arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, onko yhteishankintayksikkönä toiminut Tuomi Logistiikka Oy kilpailuttanut kyseinen hankinnan hankintasäännösten mukaisesti.

Toisaalta hankintayksikkö on myös ilmoittanut, että se ei ole lainkaan hankkinut inkontinenssitarvikkeita Tuomi Logistiikka Oy:ltä, vaan on hyödyntänyt niiden hankinnassa aiempaa sopimustaan. Näin ollen hankintayksikkö ei ole toiminut inkontinenssitarvikkeiden hankinnassa valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti.

Valittaja on vielä esittänyt, että niiltä osin kuin yhteishankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnat, se ei ole ilmoittanut, että Sastamalan kaupunki kuuluisi kilpailutettujen hankintakokonaisuuksien käyttäjiin, minkä vuoksi hankintayksikkö ei olisi voinut käyttää yhteishankintayksikön kilpailuttamia hankintoja.

Edellä todetusti hankintalain 20 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi joko hankkia tavaroita ja palveluita yhteishankintayksiköltä tai tehdä tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja käyttäen yhteishankintayksikön tekemää hankintasopimusta, lain 42 §:ssä tarkoitettua puitejärjestelyä taikka lain 49 §:ssä tarkoitettua dynaamista hankintajärjestelmää. Esillä olevassa asiassa on kysymys siitä, että Sastamalan kaupunki on ostanut tarvitsemansa terveydenhuollon tarvikkeet suoraan yhteishankintayksiköltä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole tarpeen arvioida hankintayksikön edellytyksiä käyttää yhteishankintayksikön tekemää hankintasopimusta tai lain 42 §:ssä tarkoitettua puitejärjestelyä.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että koska hankintayksikkö on voinut tehdä hankinnan yhteishankintayksiköltä ilman kilpailuttamista ja ilman suorahankintailmoituksen julkaisemista, sen toiminnassa ei voida tältä osin katsoa olevan virhettä, vaikka se on sinänsä julkaissut EU-kynnysarvon ylittävästä hankinnasta kansallista hankintaa koskevan suorahankintailmoituksen.

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt asiassa diaarinumero 2017/361 valittajan väittämällä tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus asiassa diaarinumero 2017/361 on siten hylättävä.

Arviointi asiassa diaarinumero 2017/304

Hankintalain 134 §:n 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa hankintaoikaisuna siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 226) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 82 §:ssä säädettyä. Tätä lainkohtaa koskevista esitöistä (HE 190/2009 vp s. 57) ilmenee, että jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun toimenpiteen hankintaoikaisuna joko omasta aloitteestaan tai asianosaisen esittämästä vaatimuksesta, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään pääasiaratkaisua antamatta silloin, kun korjaustoimenpide on suoritettu oikein. Tuolloin valittajalla ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua ratkaisua. Siinä tilanteessa, että asia on vireillä markkinaoikeudessa valituksena ja hankintayksikön korjaamistoimet ovat virheellisiä ja johtavat hakijan aseman heikentymiseen, asian käsittely sen sijaan jatkuu markkinaoikeudessa.

Edellä todetusti hankintayksikkö on 20.4.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä poistanut 23.3.2017 tekemänsä hankintapäätöksen siitä tehdyn valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa. Hankintapäätöksen poistaminen on tarkoittanut, että Sastamalan kaupungin terveydenhuollon tarvikkeiden hankintaa ei toteuteta 23.3.2017 tehdyn hankintapäätöksen perusteella. Hankintapäätös on siten menettänyt oikeudellisen merkityksensä valittajan kannalta.

Markkinaoikeus on katsonut edellä asiassa diaarinumero 2017/361, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tehdessään hankinnan yhteishankintayksiköltä. Koska hankintayksikkö on suorittanut korjaustoimenpiteen valittajan esittämien perusteiden johdosta, markkinaoikeus voi hankintalain 134 §:n 3 momentin nojalla poistaa 23.3.2017 tehtyä hankintapäätöstä koskevan valitusasian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Edellä esitetyn perusteella asia diaarinumero 2017/304 on poistettava markkinaoikeuden käsittelystä antamatta pääasiasta ratkaisua.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa diaarinumero 2017/304 kyseessä olevassa hankintamenettelyssä hankintapäätös on kumottu vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Hankintayksikön 20.4.2017 tekemästä hankintaoikaisupäätöksestä käy ilmi, että hankintapäätöksen kumoaminen on perustunut ainakin osittain valittajan asiassa diaarinumero 2017/304 esittämiin seikkoihin. Toisaalta asiassa diaarinumero 2017/361 markkinaoikeus ei ole katsonut hankintayksikön menettelyä virheelliseksi. Näin ollen ei ole kohtuutonta, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus poistaa asian diaarinumero 2017/304 käsittelystään pääasian osalta.

Markkinaoikeus hylkää asiassa diaarinumero 2017/304 OneMed Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa diaarinumero 2017/361.

Markkinaoikeus hylkää Sastamalan kaupungin vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta asioissa diaarinumerot 2017/304 ja 2017/361.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Petri Rinkinen Jukka Koivusalo.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkastaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 27.12.2017  Päivitetty 3.1.2018