MAO:865/17

Vantaan kaupunki - puhtauspalvelut

hankinta-asia – hankintalaki 2017 – epäselvä tarjouspyyntö

Diaarinumero: 2017/265
Antopäivä: 27.12.2017

ASIAN TAUSTA

Vantaan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.2.2017 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta puhtauspalveluiden hankinnasta Aviapoliksen ja Pähkinärinteen alueella oleviin kohteisiin sekä Leppäkorven koululle 18.4.2017 alkaen. Hankinnan kohde on koostunut seitsemästä kohderyhmästä.

Vantaan kaupungin hankintajohtaja on 17.3.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 30 muun ohella sulkenut Dysnomia Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut kohderyhmiin 1 ja 6 ISS Palvelut Oy:n tarjoukset, kohderyhmiin 2–4 Coor Service Management Oy:n tarjoukset, kohderyhmään 5 SOL Palvelut Oy:n tarjouksen ja kohderyhmään 7 Vantaan RM-Cleancasa Oy:n tarjouksen.

Vantaan kaupungin hankintajohtaja on 21.4.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 43 hylännyt Dysnomia Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen ja oikaissut 17.3.2017 tehtyä hankintapäätöstä § 30 siten, että Dysnomia Oy:n tarjous on hylätty poikkeuksellisen alhaisen hinnan takia, mikäli Dysnomia Oy tarjoajana katsottaisiin soveltuvaksi. Muilta osin 17.3.2017 tehtyä hankintapäätöstä § 30 ei ole muutettu.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 3.200.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu, eikä hankintapäätöstä ole muutoin laitettu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus ja valituksen täydennys

Vaatimukset

Dysnomia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.657,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouksien soveltuvuusvaatimuksissa on tarjoajilta vaadittu referensseinä hankinnan kohteiden laajuus ja laatu huomioon ottaen kokemusta vastaavan kokoisten asiakkuuksien puhtauspalveluiden tuottamisesta viimeiseltä kuluneelta kolmelta vuodelta. Referenssikohteita on tullut olla vähintään yksi kahdelta toimintavuodelta. Referensseiksi on hyväksytty esimerkiksi aiempi kokemus vastaavanlaisten palveluiden toimittamisesta tarjouspyynnön mukaisessa laajuudessa.

Tarjouspyynnön mukaan tilaaja on pidättänyt itsellään oikeuden arvioida referenssin vastaavuutta hankinnan kanssa. Tämä arviointi ei kuitenkaan saa vaarantaa tarjoamisen tasapuolisen mahdollisuuden vaatimusta eikä osallistujien tasapuolista kohtelua tai olla muuten luonteeltaan syrjivää.

Asiassa on kysymys siitä, miten tarjouspyynnön ja referenssien vastaavuutta on arvioitava. Hankintapäätöksessä perustelut valittajan referenssien väitetystä vastaamattomuudesta ovat olleet ylimalkaiset.

Valittaja on tarjouksensa liitteessä esittänyt muiden ohella referenssinä kohteen, jonka päivittäinen siivousmäärä on ollut noin 9.000 neliömetriä ja joka näin ollen on vastannut laajuudeltaan jokaista tarjouspyynnössä esitettyä hankinnan osakohdetta. Kooltaan mainittu referenssi on vastannut myös useampaa pienempää osakohdetta yhteensä. Tämä referenssi on täyttänyt myös tarjouspyynnössä vaaditun ajallisen kahden vuoden vaatimuksen.

Valittaja on jättänyt tarjouksen jokaisesta osakokonaisuudesta erikseen, eli valittaja on osallistunut tarjouskilpailun jokaisen osakokonaisuuden kilpailutukseen erikseen ja samalla yhdessä kaikkiin. Tarjouspyyntö ei ole sisältänyt vaatimusta, jonka mukaan tarjouksen jättäjän referenssien olisi tullut kattaa laajuudeltaan kaikki ne kohderyhmät, joihin tarjous jätetään, tai etteikö samaa referenssiä olisi voinut käyttää eri kohderyhmiin, eikä tällaista tulkintaa ole voinut mitenkään johtaa tarjouspyynnön tekstistä. Tällainen tulkintapa olisi johtanut lisäksi siihen, että myös muita tarjoajia olisi tullut katsoa soveltumattomiksi referenssien laajuuden vastaamattomuuden perusteella.

Valittaja on esittämillään referensseillä osoittanut, että sillä on ollut kokemusta jokaista osakokonaisuutta vastaavan kohteen puhtauspalveluiden tuottamisesta, ja näin ollen valittajan tarjous olisi tullut ottaa mukaan tarjousvertailuun.

Hankintayksikkö on 12.4.2017 pyytänyt valittajalta lisäselvitystä hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta valittajan tarjouksen alhaisilta vaikuttaneiden tuntihintojen takia. Valittaja on vastannut lisäselvityspyyntöön 18.4.2017. Hankintayksikkö on tehnyt hankintaoikaisupäätöksen, jossa on hylätty valittajan hankintaoikaisuvaatimus ja lisäksi oikaistu alkuperäistä 17.3.2017 tehtyä hankintapäätöstä siten, että valittajan alkuperäinen tarjous on hylätty aikaisemman perusteen lisäksi toissijaisesti myös poikkeuksellisen alhaisen hinnan vuoksi. Uudessa päätöksessä ei ole kumottu alkuperäistä hankintapäätöstä, vaan tarjouksen hylkäämiselle on esitetty vain edellä mainittu uusi peruste. Tästä syystä hankintayksikön uusi liian alhaista hintaa koskeva väite tulee käsitellä markkinaoikeudessa jo vireillä olevan asian yhteydessä.

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään viitannut liian alhaisen hinnan osalta oikeuskäytäntöön, jonka mukaan 14 euron tuntihinta kiinteistöpalvelualan hankintasopimuksissa on ollut liian alhainen, jotta työnantaja on voinut suoriutua lakisääteisistä sekä kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaisista työnantajavelvoitteistaan. Valittajan tarjoama tuntihinta on ollut 14,30– 14,50 euroa tunnilta ja täten siis enemmän kuin päätöksessä viitattu 14 euroa tunnilta. Valittaja on hankintayksikön lisäselvityspyyntöön antamassaan vastauksessa esittänyt kattavasti selvitystä valittajan hinnoittelurakenteesta sekä niistä syistä, joiden perusteella valittaja on pystynyt tarjoamaan palveluitaan kilpailijoitaan huomattavasti alhaisemmalla hinnalla.

Valittaja on selvästi osoittanut täyttävänsä tarjouspyynnön vaatimukset ja tarjouksensa olevan myös kokonaistaloudellisesti tarjouskilpailuun osallistuneista tarjouksista edullisin.

Vastine

Vaatimukset

Vantaan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.400 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on ilmoittanut referensseiksi neljä referenssikohdetta. Hankintayksikkö on hylännyt valittajan referenssikohteista kolme, koska nämä ovat valittajan ilmoittaman mukaan alkaneet 1.10.2015, 1.3.2016 ja 1.1.2017, joten ne eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön vaatimusta yhdestä referenssistä kahdelta toimintavuodelta.

Hankintayksikkö on hyväksynyt valittajalta yhden referenssin, joka on täyttänyt edellä mainitun vaatimuksen referenssin kestosta, sillä referenssi on valittajan mukaan alkanut 1.7.2014. Referenssin arvo on ollut laajuudeltaan 92.903 euroa vuodessa. Tämä referenssi ei ole vastannut laajuudeltaan valittajan tarjoamaa kokonaisuutta seitsemästä kohderyhmästä, jonka arvoksi olisi muodostunut noin 915.000 euroa vuodessa. Tarjouspyynnössä on yksiselitteisesti ilmaistu, että tarjoajalla on oltava hankinnan kohteiden laajuus ja laatu huomioon ottaen kokemusta vastaavan kokoisten asiakkuuksien puhtauspalveluiden tuottamisesta. Referenssejä koskevassa vaatimuksessa hankinnan kohteiden laajuus on ilmaistu monikossa ajatellen tilannetta, että tarjoaja tekee tarjouksen useampaan kuin yhteen kohderyhmään. Referenssien on tullut näin ollen vastata tarjouksen koko laajuutta suhteessa hankinnan laajuuteen. Valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetettuja vaatimuksia referenssien osalta.

Lisäksi tarjoajan hinta (14,30–14,50 euroa/tunti) on tarjouksen ja esitetyn selvityksen perusteella ollut hyvin alhainen. Nyt käsillä olevassa hankinnassa on noudatettu kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta, ja voimassa olevan työehtosopimuksen minimipalkka on noussut 10,33 euroon/tunti. Mikäli hankintayksikkö tekisi sopimuksen valittajan kanssa, ja ottaen huomioon kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaisen minimipalkan hinnan nousun, hankintayksikön voitaisiin katsoa laiminlyöneen tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain mukaisen selvitysvelvollisuuden ja hankintayksikkö tuomita mainitun lain mukaiseen laiminlyöntimaksuun.

Valittaja ei kykene suoriutumaan tarjouksessa esitetyillä hinnoilla lakisääteisistä työnantaja- ja muista velvoitteistaan ja siten valittajan tarjous on tullut hylätä myös poikkeuksellisen alhaisen hinnan takia.

Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten mukaisesti ja selvittänyt ensin tarjoajien kelpoisuuden. Koska valittaja ei ole ollut kelpoinen tarjoaja, ei sen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta ole tutkittu hankintapäätöstä tehtäessä. Hankintayksikkö on tutkinut valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden hankintaoikaisun saapumisen jälkeen ja pyytänyt selvitystä tarjoajalta poikkeuksellisen alhaisesta hinnasta. Tarjoajan antaman selvityksen jälkeen hankintayksikkö on todennut, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen poikkeuksellisen alhaisen hinnan vuoksi.

Kuultavien lausunnot

Coor Service Management Oy, ISS Palvelut Oy, SOL Palvelut Oy ja Vantaan RM-Cleancasa Oy eivät ole niille varatuista tilaisuuksista huolimatta antaneet lausuntoja.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että jos tarjouspyynnön referenssivaatimusta tulkittaisiin hankintayksikön vastineessaan esittämällä tavalla, myös muita vertailuun otettuja tarjoajia olisi tullut katsoa soveltumattomiksi referenssien laajuuden vastaamattomuuden perusteella. Hankintayksikkö on soveltanut valittajan esittämää tulkintatapaa referenssivaatimuksen laajuudesta muihin tarjoajiin. Valittaja on esittänyt tästä esimerkin yhden toisen tarjoajan osalta.

Hankintayksikkö on joko noudattanut eri tarjoajien osalta erilaisia referenssien arviointiperusteita tai hankintayksikön vastineessa esittämää tulkintatapaa ei ole noudatettu lainkaan.

Valittajan esittämät laskelmat työvoimakustannuksista ovat perustuneet voimassa olleeseen työehtosopimukseen. Minimipalkan nousulla ei näin ollen ole merkitystä asiassa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hankintamenettelyn kulku ja kysymyksenasettelu

Hankinnan kohteena ovat olleet puhtaanapitopalvelut Vantaan kaupungin Aviapoliksen ja Pähkinärinteen alueella oleviin kohteisiin sekä Leppäkorven koululle. Hankinta on jaettu seitsemään kohderyhmään ja tarjoajat ovat voineet tehdä tarjouksen yhdestä tai useammasta kohderyhmästä.

Valittaja on toimittanut hankintayksikölle tarjouksen kaikista seitsemästä kohderyhmästä.

Hankintayksikkö on 17.3.2017 tekemässään hankintapäätöksessä todennut, että valittaja ja kaksi muuta tarjoajaa eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksia. Valittajaa ei näin ollen otettu mukaan hintavertailuun. Päätöksellä on lisäksi valittu toimittajat hankinnan jokaiseen kohderyhmään.

Hankintayksikkö on tehnyt 21.4.2017 hankintaoikaisupäätöksen, jossa valittajan tekemä tarjous on hylätty lisäksi poikkeuksellisen alhaisen hinnan takia, mikäli valittaja tarjoajana katsottaisiin soveltuvaksi. Muilta osin 21.4.2017 tehty päätös ei ole vaikuttanut alkuperäiseen hankintapäätökseen, eli alkuperäisen hankintapäätöksen lopputulosta ei ole muutettu.

Valittajan esittämien väitteiden johdosta asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö toiminut hankintasäännösten mukaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta referenssejä koskevan soveltuvuusvaatimuksen täyttymättä jäämisen vuoksi. Tältä osin on ensin arvioitava, onko tarjouspyynnön referenssejä koskeva soveltuvuusvaatimus ollut siten epäselvä, että tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut mahdollisuutta antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pykälän 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä soveltuvuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä pyyntö täydentää yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja ja luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan sekä tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan on soveltuvuuden arviointia varten toimitettava.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Asian arviointi

Tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksissa tarjoajilta on edellytetty referenssien osalta seuraavaa:

"Tarjoajalla on oltava hankinnan kohteiden laajuus ja laatu huomioon ottaen kokemusta vastaavan kokoisten asiakkuuksien puhtauspalveluiden tuottamisesta viimeiseltä kuluneelta kolmelta (3) vuodelta. Referenssikohteita on oltava vähintään yksi (1) kahdelta toimintavuodelta."

Lisäksi kyseisessä kohdassa on lisätietona ilmoitettu seuraavaa:

"Referenssiksi hyväksytään esimerkiksi aiempi kokemus vastaavanlaisten palveluiden toimittamisesta tämän tarjouspyynnön mukaisessa laajuudessa. Referenssiselvityksessä tulee esittää ainoastaan ne referenssit, jotka ovat vastaavia hankittavan palvelun kannalta. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden arvioida referenssin vastaavuus hankinnan kanssa."

Tarjouspyynnön liitteessä 35 "Referenssit", joka tarjoajien on tullut ladata tarjouksen liitteeksi, on tullut ensin ilmoittaa mistä kaikista seitsemästä eri osakokonaisuudesta tarjoaja on jättämässä tarjouksen, ja tämän jälkeen ilmoittaa referenssinsä taulukossa, jossa on kysytty referenssikohteista seuraavat tiedot: palvelun tilaaja/kohde, kohteen volyymitiedot (neliömetriä), tilaajan yhteystiedot, sopimuksen kesto (alkamisajankohta ja sopimuksen päättyminen), sopimuksen arvo vuodessa (euroa) ja lyhyt kuvaus sopimuksen sisällöstä.

Hankintapäätöksen mukaan valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksia referenssien osalta, koska ilmoitetut referenssit eivät ole vastanneet valittajan tarjoaman kokonaisuuden laajuutta. Lisäksi hankintaoikaisupäätöksessä hankintayksikkö on ilmoittanut hylänneensä valittajan referensseistä kolme, koska ne ovat alkaneet 1.10.2015, 1.3.2016 ja 1.1.2017, joten ne eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön vaatimusta, jonka mukaan referenssikohteita on oltava vähintään yksi kahdelta toimintavuodelta. Hankintayksikkö on näin ollen hyväksynyt vain yhden valittajan referensseistä, ja tämän referenssin arvo on ollut 92.903 euroa vuodessa. Hankintayksikkö on katsonut, ettei ainoa hyväksytty referenssi vastaa laajuudeltaan valittajan tarjoamaa kokonaisuutta seitsemästä kohderyhmästä, joiden kokonaisarvo olisi noin 915.000 euroa vuodessa.

Hankintaoikaisupäätöksen ja markkinaoikeudelle esittämänsä mukaan hankintayksikkö on tulkinnut tarjouspyynnön vaatimusta "Referenssikohteita on oltava vähintään yksi (1) kahdelta toimintavuodelta" siten, että hyväksyttäviä ovat olleet ainoastaan vähintään kaksi vuotta kestäneet referenssit. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön sanamuodon perusteella kyseistä referenssivaatimusta on kuitenkin voitu tulkita myös niin, että riittävää on, jos tarjoajan ilmoittamista referensseistä yksi on kestoltaan vähintään kaksi toimintavuotta, kaikkien ilmoitettujen referenssien ei kuitenkaan tarvitse täyttää tätä ajallista vaatimusta tullakseen hyväksytyiksi. Kyseisen vaatimuksen sanamuoto ei näin ollen ole tulkittavissa selkeästi hankintayksikön hankintaoikaisupäätöksessään esittämällä tavalla. Tarjouspyynnön perusteella on ylipäänsä jäänyt epäselväksi, millaiset ajallista kestoa koskevat vaatimukset ovat olleet niissä referenssikohteissa, jotka on ilmoitettu vähimmäisvaatimuksena edellytetyn yhden referenssin lisäksi. Edellä mainittua tarjouspyynnön epäselvyyttä tukee se, että asiassa saadun selvityksen perusteella osa muistakin tarjoajista on ilmoittanut referenssejä vähemmältä kuin kahdelta toimintavuodelta, mutta tullut silti valituksi tarjousten vertailuun.

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksen ja markkinaoikeudelle esittämän mukaan tulkinnut tarjouspyynnön vaatimusta "Tarjoajalla on oltava hankinnan kohteiden laajuus ja laatu huomioon ottaen kokemusta vastaavan kokoisten asiakkuuksien puhtauspalveluiden tuottamisesta viimeiseltä kuluneelta kolmelta (3) vuodelta" siten, että tarjoajien hyväksyttyjen referenssien yhteenlasketun arvon olisi tullut vastata niiden kohderyhmien yhteenlaskettua arvoa, joista tarjoaja on jättänyt tarjouksensa.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseisen vaatimuksen sanamuodosta ei kuitenkaan käy selkeästi ilmi, että referensseinä ilmoitettujen sopimusten olisi edellytetty olevan yhteenlasketulta arvoltaan vähintään saman suuruinen kuin kaikki ne kohderyhmät yhteensä, joista tarjoaja on jättänyt tarjouksen. Niin tarjouspyynnöstä kuin muistakaan hankinta-asiakirjoista ei ole myöskään löydettävissä tietoa yksittäisten kohderyhmien arvoista, joten tarjoajien ei ole voinut edellyttää tietävän yksittäisten kohderyhmien arvoja ja pystyvän näin ollen ottamaan niitä huomioon ilmoittamiensa referenssien osalta. Tarjouspyynnöstä tai muista hankinta-asiakirjoista ei ole ylipäänsä ilmennyt, onko asiakkuuksien koolla tarkoitettu kohteiden volyymitietoa, sopimusten arvoa, kuvausta sopimuksen sisällöstä tai muuta tarjouspyynnön liitteessä 35 täytettäväksi edellytettyä tietoa. Edellä mainittua tarjouspyynnön epäselvyyttä tukee myös se, että asiassa saadun selvityksen perusteella erään tarjoajan tarjouksessa ainoa referenssi, jonka arvo on ilmoitettu, on ollut noin 10.000 euroa vuodessa, mutta silti tarjous on hyväksytty tarjousvertailuun viiden eri kohderyhmän osalta, joiden yhteenlaskettu vuosittainen kokonaisarvo on erittäin todennäköisesti kyseisen referenssin arvoa suurempi ottaen huomioon hankinnan ilmoitetun vuosittaisen kokonaisarvon.

Kaiken edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimukset ovat referenssien osalta olleet epäselvät. Referenssivaatimusten epäselvyys sekä hankintayksikölle pidätetty oikeus arvioida referenssin vastaavuus hankinnan kanssa ovat yhdessä jättäneet hankintayksikölle lähes rajoittamattoman harkintavallan tarjoajien soveltuvuuden arviointiin, mikä ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti tarjouspyyntöä laatiessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä mukaan lukien kysymys valittajan tarjouksen hinnan poikkeuksellisesta alhaisuudesta.

Seuraamusten määrääminen

Hankintaa koskevaa sopimusta ei ole allekirjoitettu eikä muutoksenhaun kohteena olevia päätöksiä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevat päätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Vantaan kaupunki aikoo edelleen toteuttaa puhtauspalveluiden hankinnan Aviapoliksen ja Pähkinärinteen alueella oleviin kohteisiin sekä Leppäkorven koululle julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Vantaan kaupungin hankintajohtajan 17.3.2017 tekemän hankintapäätöksen § 30. Markkinaoikeus kieltää Vantaan kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 300.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Vantaan kaupungin korvaamaan Dysnomia Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.657,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Vantaan kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Markus Ukkola ja Jenni Ihalainen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkastaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 27.12.2017  Päivitetty 3.1.2018