MAO:855/17

ASIAN TAUSTA

Turun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.6.2015 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Turun palloiluhallitilojen vuokrausta koskevasta hankinnasta.

Turun kaupunginhallitus on 26.10.2015 tekemällään päätöksellä § 462 sulkenut kaikki kolme tarjousta tarjouskilpailusta ja päättänyt siirtyä tarjouksen tehneiden tarjoajien kanssa neuvottelumenettelyyn.

Turun kaupunginhallitus on 23.11.2015 tekemällään hankintapäätöksellä § 523 valinnut Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 17 miljoonaa euroa.

Markkinaoikeus on 22.12.2015 tekemällään päätöksellä sallinut hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että hankintasopimus on allekirjoitettu 30.12.2015.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

A, B ja C ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa Turun kaupungin maksamaan heille hyvitysmaksuna 3.650.000 euroa. Valittajat ovat myös vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan heidän arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulunsa 6.000 eurolla.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjous on poikennut merkittävästi tarjouspyynnön mukaisista asemakaavamääräysten edellyttämistä vaatimuksista autopaikkojen osalta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa osa autopaikoista on sijoitettu naapuritontille.

Tarjouspyynnön liitteenä olevasta asiakirjasta "Turun kaupungin omistaman tontin kaava, kaavamääräykset ja kaavaselostus" ilmenee, että kaavassa on myös toimistorakennukselle rakennusoikeus. Laaditussa asemakaavassa autopaikat (150 kappaletta) on ehdotettu sijoitettavaksi palloiluhallin alimpaan kerrokseen, jolloin tarjoajilla olisi ollut mahdollisuus hyödyntää myös toimistorakennukselle varattu rakennusoikeus. Autokerroksen rakentaminen olisi kuitenkin investointina ollut niin kallis, että ainakaan valittajat eivät ole katsoneet kannattavaksi ryhtyä sitä rakentamaan ja ovat tyytyneet suunnittelemaan pelkän palloiluhallin, jonka asemakaavamääräysten mukaiset autopaikat ovat mahtuneet tontille ilman autokerroksen rakentamista.

Voittanut tarjoaja on saanut, sijoittaessaan osan kaavassa edellytetyistä autopaikoista omistamalleen naapuritontille, mittavan edun muihin tarjoajiin nähden kyetessään jyvittämään tarjottavan palloiluhallin vuokraan myös toimistorakennuksen rakennusoikeudesta koituvan hyödyn. Muilla tarjoajilla ei tätä mahdollisuutta ole ollut eikä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ole toteutunut.

Autopaikkojen sijoittaminen naapuritontille on myös maankäyttö- ja rakennuslain vastaista. Kaavamääräysten mukaiset autopaikat on osoitettava kaavan mukaiselle tontille.

Oikeuskäytännön mukaan kaavatontin omistaja ei saa kaavamääräysten vastaisesti sijoittaa osaa tontille määrätyistä autopaikoista itse hallinnoimalleen naapuritontille. Järjestely, joka sallisi pysäköinnin osoittamisen muulla tavoin kuin asemakaavamääräykset edellyttävät, merkitsisi asemakaavassa omaksutun pysäköinnin järjestämistavan muuttamista. Tarjous, jossa autopaikat oltaisiin sijoittamassa asemakaavamääräysten ja maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti, olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Vastine

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta asiavaltuuden puuttumisen vuoksi ja toissijaisesti hylkää valituksen. Hankintayksikkö on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajat korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.480 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kysymyksessä olevan tontin kaavamääräyksessä on todettu seuraavaa: "Autopaikkoja on järjestettävä 90 urheilu- ja niihin liittyviä tiloja varten ja 1ap/75k-m2 liike- ja toimistotilaa kohti." Kyseisessä kaavamääräyksessä tai tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että autopaikat tulisi järjestää kyseiselle tontille. Voittanut tarjoaja ei ole tarjouksessaan tarjonnut ratkaisua, joka ei vastaisi hankintayksikön hankinnan kohteelle asettamia ehdottomia vaatimuksia.

Tarjouspyynnön liitteenä (2.2) on ollut kaavake tarjousten vastaavuudesta tarjouspyyntöön. Kaavakkeella tarjoajan on tullut merkitä rasti kyllä- tai ei-ruutuun muun ohella kohtaan, jonka mukaan tarjoajan arkkitehtisuunnitelmat täyttävät kaavassa annetut määräykset rakennukselle ja sen sijoittelulle sekä ottavat huomioon tontin rasitteet. Neuvottelumenettelyssä kaikki tarjoajat ovat liittäneet tarjouksiinsa myös mainitun kaavakkeen ja vakuuttaneet niissä nimenomaisesti, että muun ohella kaavassa annetut määräykset täytetään.

Hankintalainsäädännössä tarkoitettu tasapuolisuuden vaatimus ei tarkoita sen eron poistamista tarjoajien väliltä, että jollakin yrityksellä voi olla tosiasiallista etua muihin tarjoajiin nähden.

Voittaneella tarjoajalla on toki tosiasiallista etua siitä, että yritys omistaa viereisen tontin. Hankintayksiköllä ei ole mahdollisuutta poistaa tätä tosiasiallista etua. Menettelyä ei voida pitää virheellisenä myöskään sen vuoksi, että valittajien tonttivalikoima ei sisällä viereistä tonttia. Yrityksillä ja yrittäjillä on mahdollisuus kehittää omaa tarjontaansa ja ratkaisujaan.

Hankintayksikkö ei ole suosinut voittanutta tarjoajaa muiden kustannuksella, eikä voittaneella tarjoajalla ole ollut mitään etuoikeuksia muihin tarjoajiin nähden, vaikka Turun kaupunki omistaa Turun Teknologiakiinteistöt Oy:stä noin 48 prosenttia. Hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyssä omistamaansa yhteisöä samalla tavoin kuin muita tarjoajia.

Markkinaoikeuden tutkittavana ei ole kysymys siitä, onko voittaneen tarjoajan tarjouksessa noudatettu kaavoitusta koskevaa oikeuskäytäntöä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia asioita varten on olemassa omat muutoksenhakujärjestelmänsä.

Valittajia ei ole kohdeltu syrjivästi. Valittajien tarjous on ollut puutteellinen, koska siitä on puuttunut tarjouspyynnössä pyydettyjä selvityksiä vaatimusten täyttymisestä. Valittajat eivät ole sisällyttäneet kaikkia vaadittuja tietoja tarjoukseensa Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja hinnaltaan halvin.

Määrältään valittajien hyvitysmaksuvaatimus ylittää hyvitysmaksun suuruudelle säädetyn ylärajan, ollen siihen nähden yli kaksinkertainen.

Vastaselitys

Valittajat ovat esittäneet, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut sekä tarjouspyyntöasiakirjojen että maankäyttö- ja rakennuslain vastainen.

Siirtämällä osan asemakaavamääräysten edellyttämistä autopaikoista ostamalleen naapuritontille voittanut tarjoaja on kyennyt hyödyntämään tarjouksen alaisen tontin koko rakennusoikeuden, saaden näin merkittävän edun tarjoushinnoittelussa muihin tarjoajiin nähden.

Kun voittanut tarjoaja on esittänyt kaavoitusviranomaiselle kaavoitusprosessin yhteydessä kaava-alueen laajentamista, tämän toimenpiteen motiivina on ollut se, että yhtiö on ammattitaitoisena kiinteistötoimijana tiedostanut tarjouksensa olevan tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikön hyväksyttyä virheellisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen yhtiö on kyennyt hyödyntämään suunnitellun kilpailuedun ilman kaavamuutostakin.

Ensimmäisen tarjouskierroksen tarjoukset on käsitelty Turun kaupungin konsernihallinnossa, jonka päätösehdotus on hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 26.10.2015. Kokouksessa on itsensä jäävännyt konsernihallinnon johtaja, joka on Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n eli voittaneen tarjoajan hallituksen jäsen. Tarjousten käsittelyn ajaksi itseään ei ole jäävännyt kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, joka on Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n toimitusjohtajan isä.

Neuvottelumenettelyyn siirryttäessä Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n hallituksen jäsen ja yhtiön toimitusjohtajan isä ovat tienneet kilpailevien tarjousten hinnat. Neuvottelumenettelyyn siirtymisen jälkeisessä tarjousten käsittelyssä kaupunginhallituksen kokouksessa 23.11.2015 myös Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n toimitusjohtajan isä on jäävännyt itsensä aikaisemmasta menettelytavastaan poiketen. Hän on ollut esteellinen päätöksenteossa 26.10.2015. Hankintayksikön menettely on ollut myös tällä perusteella virheellistä.

Ensimmäisen tarjouskierroksen asemakaavaan liittyneinä poissulkemisperusteina on Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n tarjouksen osalta mainittu, että saattoliikenne ohjataan kaavan vastaisesti naapuritontin kautta, polkupyöräpaikkoja ei ole osoitettu kaavan mukaisesti suljettuun tilaan ja rakennusalue on ylitetty kaavanvastaisesti V-rakennusalueelle. Hankintayksikkö on 26.10.2015 tekemässään päätöksessä tulkinnut tarjouspyyntöään siten, että kaavamääräys edellyttää polkupyöräpaikat sijoitettavaksi tarjouspyynnön tarkoittamalle tontille. Lisäksi tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta arvioitaessa poissulkemisperusteeksi on tulkittu tulostaulun väärä sijoittelu.

Neuvottelumenettelyn jälkeisten tarjousten käsittelyssä kaupunginhallituksen kokouksessa 23.11.2015 autopaikkojen sijoittaminen tarjouspyyntöasiakirjoista poikkeavasti ei ole muodostanut poissulkemisperustetta.

Valittajien tarjouksessa on esitetty talotekniikkaprojektinjohtajasta vain ansioluettelo ja luettelo hänen suunnittelemistaan ja johtamistaan kohteista niitä erittelemättä, mutta myös voittaneen tarjoajan tarjouksen referensseissä on ollut useita puutteita.

Tarjouspyynnön liitteenä olevan hankesuunnitelman mukaan pelkän rakentamisen kustannusarvio on ollut 18.624.000 euroa. Hintaan on sisällytetty asemakaavan mukaisten autopaikkojen rakentaminen 150 autolle, mikä olisi kattanut myös 4.500 kerrosneliömetrin toimistotornin vaatimat autopaikat. Tontin hinnaksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu 2.400.000 euroa, jolloin neljän prosentin varainsiirtovero huomioon ottaen tonttikustannukseksi tulee 2.500.000 euroa. Kokonaiskustannukseksi on laskettu 21.124.000 euroa. Hankintayksikkö on kustannusarviossaan määritellyt sijoitetun pääoman tuottokertoimeksi seitsemän prosenttia. Tällöin urakan kokonaisarvoksi muodostuu 37 miljoonaa euroa.

Valittajan tarjouksen mukainen vuosivuokra on 1.460.000 euroa. Hankinnan kokonaisarvo on siten 36.500.000 euroa ilman indeksikorotuksia ja vastaavasti hyvitysmaksun tulisi olla 3.650.000 euroa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on 4.3.2016 saapuneessa lisävastineessaan esittänyt, että C:n allekirjoittaman tarjouslomakkeen mukaan tarjouksen on antanut sijoittajaryhmä ABC, joka ei ole oikeushenkilö. Tarjouksen liitteen 1 mukaan tarjouksen antajina on ollut A, B ja C:n lisäksi Liedon Säästöpankki. Koska Liedon Säästöpankki ei ole yhtynyt valitukseen, valittajilla ei ole asiavaltuutta, ja valitus on jätettävä tutkimatta. Vähintään mainittu seikka merkitsee, että valittajat ovat jälkeenpäin muuttaneet tarjoustaan eikä valittajilla ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua.

Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n toimitusjohtajan isä ja Turun kaupungin konsernihallinnon hallintoryhmän johtaja on mainitun yhtiön hallituksen jäsen. Henkilöllä itsellään on päävastuu oman esteellisyytensä ilmoittamisesta. Kun valituksenalaista 23.11.2015 tehtyä hankintapäätöstä § 523 on käsitelty Turun kaupunginhallituksessa, molemmat valittajien mainitsemat henkilöt ovat ilmoittaneet esteellisyydestään ja poistuneet kokouksesta kyseisen asian käsittelyn ajaksi.

Tarjouspyynnön kohdassa 4 "Projektiorganisaatiota koskevat ehdottomat vaatimukset" on esitetty vaatimukset vastaavan työnjohtajan, pääsuunnittelijan, rakennesuunnittelijan, LVI-suunnittelijan ja sähkösuunnittelijan osalta. Voittaneen tarjoajan tarjoukseen on myös sähkösuunnittelijan osalta liitetty vaatimusten mukainen selvitys. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Valittajat ovat antaneet lisäkirjelmän.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta valittajien asiavaltuuden puuttumisen vuoksi, koska Liedon Säästöpankki ei ole yhtynyt valitukseen.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä hankintalaki) 85 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yhteisen tarjouksen jättäneen yhteenliittymän yksittäisiltä jäseniltä puuttuu asiavaltuus, joten valitus on tutkittavissa ainoastaan silloin, kun kaikki yhteenliittymän jäsenet ovat valituksen takana. Oikeuskäytännössä on todettu julkisia hankintoja koskevista oikeuslähteistä ilmenevän, että asiavaltuus kytkeytyy tarjouksen tulevaan tai mahdolliseen hyväksytyksi saamiseen, toisin sanoen hankintamenettelyn lopputulokseen liittyvän oikeudellisen tarpeen olemassaoloon. Asiavaltuuden edellytyksenä on siten, että asian tutkimisella markkinaoikeudessa on konkreettisia vaikutuksia valittajan oikeusasemaan eli mahdollisuuteen saada tarjous hyväksytyksi tai mahdollisuuteen saada hyvitysmaksu.

Hankinnan kohteena on ollut palloiluhallin vuokraus hankintayksikölle. Tarjouspyynnön mukaan toteutettavassa hankkeessa vuokranantaja suunnittelee ja toteuttaa rakennustyöt sekä ylläpitää rakennusta sopimuskauden ajan sekä järjestää myös tarvittavan rahoituksen.

Käsiteltävänä olevassa asiassa valittajat A, B ja C ovat antaneet ensin avoimessa menettelyssä tarjouksen, jonka kohdassa "Tarjouksen antaja" on mainittu myös Liedon Säästöpankki. Valittajat ovat hankintayksikön pyydettyä selvitystä tarjoajasta ilmoittaneet 13.10.2015 päivätyssä selvityksessään, että tarjouksen ovat tehneet A, B ja C, ja että pankki ei vastaa tarjouksesta, vaan toimii ulkopuolisena osarahoittajana. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Liedon Säästöpankin ei ole katsottava olleen osapuoli tarjouksen laatimisessa.

Markkinaoikeus edelleen toteaa, että hankintayksikön neuvottelumenettelyyn siirtymistä koskevassa, 26.10.2015 tehdyssä päätöksessä § 462 on todettu yhdeksi tarjoajaksi A, B ja C perustettavan yhtiön lukuun. A, B ja C ovat lisäksi tarjouksen täydennyksessä 13.10.2015 ilmoittaneet, että he vastaavat tarjouksesta henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti, kunnes vastuu siirtyy perustettavalle yhtiölle. Hankintayksikkö on 23.11.2015 tekemässään hankintapäätöksessä § 523 hyväksynyt valittajien tarjouksen tarjousten vertailuun.

Edellä esitetyillä perusteilla hankintayksikön vaatimus valituksen tutkimatta jättämisestä sen vuoksi, että valitukseen ei ole yhtynyt Liedon Säästöpankki, on hylättävä. Markkinaoikeus tutkii siten valituksen perusteella, onko hankintayksikkö menetellyt hankinnassaan hankintalain säännösten mukaisesti.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettyjen selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta ja tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä luettelolla viimeksi kuluneen enintään kolmen vuoden aikana toteutetuista tärkeimmistä tavarantoimituksista tai palveluista arvoineen, ajankohtineen ja vastaanottajatietoineen.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittajat ovat esittäneet, että 23.11.2015 tehty hankintapäätös on virheellinen sillä perusteella, että voittaneen tarjoajan tarjous on poikennut tarjouspyynnön ja asemakaavamääräysten edellyttämistä vaatimuksista kyseessä olevalle tontille sijoitettavien autopaikkojen osalta.

Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, ettei kaavamääräyksessä tai tarjouspyynnössä ole edellytetty, että autopaikat tulisi järjestää kyseisellä tontilla. Voittanut tarjoaja ei ole hankintayksikön mukaan tarjouksessaan tarjonnut ratkaisua, joka ei vastaisi hankintayksikön hankinnan kohteelle asettamia ehdottomia vaatimuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön 27.10.2015 päivätyn tarjouspyynnön kohdan 1.1 mukaan tarjouspyyntö koskee Turun kaupungin tilahanketta, jonka tavoitteena on vuokrata palloiluhallitilat Turun Kupittaalta. Kohdan 1.2 mukaan toteutettavassa hankkeessa vuokranantaja suunnittelee ja toteuttaa rakennustyöt sekä ylläpitää rakennusta sopimuskauden ajan sekä järjestää myös vaadittavan rahoituksen.

Tonttia koskevassa tarjouspyynnön kohdassa 2.9 on ilmoitettu seuraavaa: "Palloiluhalli tulee toteuttaa Kupittaalle Triviumin Grammatiikka tontille (853-21-2-31) osoitteeseen Lemminkäisenkatu 32a. Tämän tarjouspyynnön liitteenä on tontin kaava ja sitä koskevat kaavamääräykset."

Tarjouspyynnön kohdassa 5 viitataan tarjouspyyntöasiakirjoina muun ohella Turun kaupungin osoittaman tontin (853-21-2-31) kaavaan, kaavamääräyksiin ja kaavaselostukseen, tontin kiinteistörekisteriotteeseen ja rasitekarttaan sekä hankesuunnitelmaan. Tontin kaavamääräyksen mukaan "autopaikkoja on järjestettävä 90 urheilu- ja niihin liittyviä tiloja varten ja 1 ap/75l-m2 liike- ja toimistotilaa kohti".

Tarjouspyynnön liitteenä olevan 22.5.2015 päivätyn palloiluhallin hankesuunnitelman rakennuspaikkaa koskevan kohdan 7 mukaan autopaikkoja on järjestettävä tontille 90–150 kohteen laajuudesta riippuen. Hankkeen perustamiskustannuksia koskevassa kohdassa 8.2 viitataan edellä mainittuun kaavamääräykseen ja todetaan, että "kustannusarvio 150 pysäköintipaikasta on noin 5,4 M€. Tätä paikkakohtaista hinnoittelua hyödyntäen, voidaan 90 pysäköintipaikan arvioida maksavan noin 3,4 M€".

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että tarjouspyynnössä on edellytetty kyseessä olevalle tontille rakennettavan vähintään 90 autopaikkaa.

Tarjouskilpailun voittaneessa Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n tarjouksessa on liitteenä olleen 21.9.2015 päivätyn rakennustapaselostuksen mukaan sijoitettu tontin piha-alueelle 49 autopaikkaa ja lisäksi on ilmoitettu 41 autopaikkaa rasitteella tontilta 32.

Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n 12.11.2015 päivätyn, toimitusjohtaja D:n allekirjoittaman tarjouksen liitteenä on Kiinteistö Oy Trivium Cityn hallituksen puheenjohtaja D:n 9.11.2015 allekirjoittama sitoumus siitä, että Kiinteistö Oy Trivium City luovuttaa ilman eri korvausta Turun Teknologiakiinteistöt Oy:lle käyttöoikeuden omistamiinsa tontilla 853-21-2-32 sijaitseviin autopaikkoihin siinä laajuudessa kuin viereisen, tarjouskilpailun kohteena olevan tontin 853-21-2-31 kaavan määräysten täyttyminen edellyttää.

Tarjouksen liitteenä on lisäksi Kiinteistö Oy Trivium Cityn hallituksen puheenjohtajan 12.11.2015 allekirjoittama sitoumus ajo-/kulkuoikeuden luovuttamisesta palloiluhallin tontille siinä laajuudessa kuin palloiluhallin tonttia koskevan kaavan saattoliikennettä koskevien määräysten täyttyminen edellyttää.

Markkinaoikeus katsoo, ettei edellä mainittu Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n tarjouksessa esitetty järjestely muodosta yhdessä 49 paikan rakentamisen kanssa edellä selostettua tarjouspyynnön edellyttämää, tontille 31 vaadittua vähintään 90 autopaikan vaatimusta.

Arvioitaessa Turun kaupungin menettelyä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun kannalta markkinaoikeus toteaa, että sekä valittajien että kolmannen tarjoajan tarjouksissa on esitetty toteutettavaksi kaavamääräysten ja tarjouspyynnön hankesuunnitelman edellyttämien vähintään 90 autopaikan rakentaminen kyseessä olevalla tontille.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti valitessaan Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n tarjouksen, joka on ollut tarjouspyynnön vastainen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista valittajan esittämistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 30.12.2015. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjousten vertailu ja valittajien asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Edellä todetuin tavoin hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun virheellisesti, kun se on hyväksynyt voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen tarjousten vertailuun.

Hankintayksikön mukaan valittajilla ei olisi kuitenkaan ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua virheettömässä hankintamenettelyssä, koska valittajien tarjouksesta on puuttunut vaadittuja selvityksiä ja tietoja.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön kohdassa 4 on esitetty projektiorganisaatiota koskevat ehdottomat vaatimukset. Mainitussa kohdassa on käsitelty vastaavaa työnjohtajaa ja tämän varahenkilöä, pääsuunnittelijaa, rakennesuunnittelijaa, LVI-suunnittelijaa sekä sähkösuunnittelijaa, joille kaikille on määritelty vähimmäisvaatimuksena viiden vuoden työkokemus ja 1–2 tarkemmin yksilöityä referenssikohdetta. Referenssikohteista on tullut ilmoittaa tilaajan yhteystiedot referenssin tarkistamista varten.

Edelleen tarjouspyynnön kohdan 7.3 mukaan tarjoajan on tullut esittää kuvaus ja yksityiskohtainen selvitys rakennusaikaisesta projektiorganisaatiosta sisältäen muun ohella tiedot vastuuhenkilöiden aikaisempien hankkeiden arvosta, kestosta ja laajuudesta. Henkilöstön kelpoisuus on ilmoitettu arvioitavan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta koskevassa arvioinnissa.

Valittajat ovat vastaselityksessään myöntäneet, että heidän tarjouksessaan on talotekniikkaprojektinjohtajasta esitetty vain ansioluettelo ja luettelo mainitun projektinjohtajan suunnittelemista ja johtamista kohteista niitä erittelemättä. Markkinaoikeus toteaa, että valittajien tarjouksesta ei ole myöskään pääsuunnittelijan, rakennesuunnittelijan, LVI-suunnittelijan tai sähkösuunnittelijan referenssien osalta ilmennyt tarjouspyynnössä vaadittuja tietoja vastuuhenkilöiden aikaisempien hankkeiden arvosta, kestosta ja laajuudesta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajien tarjous on edellä todetun perusteella ollut tarjouspyynnön vastainen siltä osin kuin siitä ovat puuttuneet tarjouspyynnössä vaaditut tiedot. Näin ollen se ei olisi voinut tulla virheettömässä menettelyssä valituksi ainakaan ennen neuvottelumenettelyn jatkamista.

Edellä olevan perusteella asiassa ei ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajilla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty, joten valitus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintamenettely on ollut edellä todetulla tavalla virheellistä. Asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta todettu hankintamenettelyn virheellisyyden laatu ja hankintayksikön menettely kokonaisuutena huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittajat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajien määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Turun kaupungin korvaamaan A, B ja C:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Turun kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 4.6.2020 taltionumero 2434.