MAO:836/17

Vantaan kaupunki - irtokalusteiden tavarahankinta

hankinta-asia – hankintalaki 2017 – soveltuvuusvaatimusten hyväksyttävyys – hankintapäätöksen perusteleminen

Diaarinumero: 2017/292
Antopäivä: 22.12.2017

ASIAN TAUSTA

Vantaan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 4.1.2017 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta irtokalusteiden tavarahankinnasta 24 kuukauden sopimuskaudelle ja mahdolliselle kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.

Vantaan kaupungin hankintajohtaja on 23.3.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 32 muun ohella valinnut osa-alueen 2 "Koulukalusteet" puitesopimustoimittajiksi Isku Interior Oy:n ja Martela Oyj:n.

Vantaan kaupungin hankintajohtaja on 15.5.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 47 hylännyt Lekolar-Printel Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 10.000.000 euroa, josta osan 2 arvo noin 2.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Lekolar-Printel Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen osa-alueen 2 osalta, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.750 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksulla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan tarjous on suljettu virheellisesti ja hankintasäännösten vastaisesti tarjouskilpailusta, kun hankintayksikkö on pitänyt yhtä valittajan esittämistä referensseistä tarjouspyynnössä esitetyn referenssejä koskevan soveltuvuusvaatimuksen vastaisena. Hankintayksikkö on edellyttänyt kolmelta vuodelta 100.000 euron arvoisia kalustetoimitusreferenssejä osa-alueittain, eli osa-alueen 2 osalta koulukalustetoimituksista. Hankintayksikkö on suullisesti esittänyt valittajalle, että yksi sen referensseistä ei ole ollut koulukalustetoimitus, vaan koulukalusteita ovat esimerkiksi pulpetit ja oppilastuolit. Suppeimmillaankin termi "koulukalusteet" käsittää kaikki kouluissa olevat kalusteet, joita käytetään fyysisten oppimisympäristöjen kalustamiseen. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty termiä koulukaluste tai osa-alueen 2 tuotehankintoja sopimuskauden aikana.

Tarjouspyynnön perusteella valittaja ei ole voinut tietää, että sen referenssi 2 ei täyttäisi tarjouspyynnön referenssivaatimusta. Jos valittajalla olisi ollut epäilys, ettei referenssin 2 katsottaisi täyttävän tarjouspyynnön vaatimusta, se olisi nimennyt toiseksi referenssikseen eri toimituksen.

Tarjouspyynnössä on hintavertailua varten tullut ilmoittaa 23 tuotteen tuote- ja hintatiedot. Hankittavia kalusteita ei ole millään tavalla rajattu hintavertailussa käytettyihin kalusteisiin. Hintavertailuun on poimittu tuotteita tuoteryhmistä pöydät, tuolit, säilyttimet, rahit, säkkituolit, kuljetusvaunut pöydille ja tuoleille sekä satulatuolit. Valittajan hylätty referenssitoimitus on sisältänyt muun ohella näitä tuotteita. On selvää, että valittaja on yrityksenä soveltuva koulukalusteiden toimittaja.

Hankintayksikön asettama soveltuvuusvaatimus on ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen. Ei ole millään tavalla perusteltavissa, että yksi 100.000 euron referenssitoimitus vuosina 2014, 2015 ja 2016 osoittaisi parempaa soveltuvuutta kuin kolme 100.000 euron referenssitoimitusta molempina vuosina 2015 ja 2016. Hankintayksikkö on saanut vain kaksi sen näkemyksen mukaan soveltuvuusvaatimukset täyttävää tarjousta, mikä on erittäin vähän, kun vastaavissa kilpailutuksissa on yleensä ollut viisi tarjoajaa.

Hankintayksikkö ei ole perustellut millään tavalla päätöstään sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö ei ole edes ilmoittanut sitä, mikä valittajan tarjouksessaan ilmoittama referenssi ei täytä soveltuvuusvaatimuksia.

Vastine

Vaatimukset

Vantaan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä on määritelty, mitä koulukalusteet ovat ja tämä selviää erityisesti myös tuotteista, joita on käytetty hintavertailussa. Tarjouspyynnössä yksilöidyt hintavertailtavat tuotteet muodostavat suurimman osan tulevaisuudessa hankittavista koulukalusteista. Kouluille toimitetut oleskelutilojen kalusteet eivät muutu koulukalusteiksi sillä perusteella, että ne on toimitettu kouluille. Vaikka valittaja on yksilöinyt useita referenssejä valituksessaan, ei hankintayksikkö ole voinut ottaa huomioon muita kuin tarjouksessa yksilöidyt referenssit. Hankintayksikkö on tarjouspyynnön referenssivaatimusta koskevassa kohdassa varannut oikeuden arvioida referenssin vastaavuus hankinnan kanssa.

Soveltuvuusvaatimus ei ole ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen. Osa-alueen 2 hankintojen arvo on noin 500.000 euroa vuodessa. Asetettu 100.000 euron arvoisen toimituksen referenssivaatimus on ollut oikeassa suhteessa hankinnan kokonaisarvoon nähden. Hankintayksikkö on vaatimusta asettaessaan huomioinut koulukalusteiden kertahankintojen suuruudet keskimäärin. Vaatimuksella kolmesta referenssistä kolmelta eri vuodelta on haluttu varmistaa, että tarjoaja pystyy toimittamaan tarjoamansa tuotteet sovitulla tavalla, joten hankintayksikkö on vaatinut, että tarjoaja on toiminut markkinoilla kolmen vuoden ajan. Referenssivaatimuksella on haluttu varmistaa tarjoajan toimitusvarmuus ja tarjoajan toiminnan vakiintuneisuus.

Hankintapäätöstä ei ole perusteltu sen vuoksi, että valittaja on ilmoittanut referenssien sisältävän liikesalaisuuksia. Hankintayksikkö on kuitenkin ilmaissut päätöksensä perusteet neuvottelussa valittajan kanssa.

Kuultavan lausunto

Martela Oyj ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Isku Interior Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.175 eurolla viivästyskorkoineen.

Isku Interior Oy on esittänyt, että hankintayksikkö on perustellut valittajan poissulkemista koskevan päätöksen hankintasäännösten mukaisesti, koska hankintapäätöstä koskevaa perusteluvelvollisuutta on kevennetty aikaisemmasta.

Isku Interior Oy:llä ei ole ollut tarkempaa tietoa, mitä valittajan poissuljettu referenssi on sisältänyt, mutta hankintayksiköllä on ollut velvollisuus sulkea valittaja tarjouskilpailusta, jos tämän referenssi ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia. On ollut selvää, että tarjouspyynnössä tarkoitettujen referenssitoimitusten on tullut sisältää muun ohella pulpetteja ja oppilastuoleja. Valittajan väite siitä, että koulukalusteilla tarkoitettaisiin mitä tahansa kalustetta, joka on toimitettu koulurakennukseen, on kestämätön.

Referenssivaatimus on ollut suhteellisuusperiaatteen mukainen. Se, että tarjousvertailussa on ollut vain kaksi tarjoajaa, ei osoita mainitun soveltuvuusvaatimuksen kohtuuttomuutta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että vaikka kuultavan mukaan koulukalusteilla on tarkoitettu luokkahuonekalusteita, käsillä olevassa hankinnassa hintavertailun kohteena on kuitenkin ollut muun ohella ruokalan pöytiä ja tuoleja sekä juhlasalituoleja. Näistä mitään ei käytetä luokkahuoneissa. Kuultavan tarjouspyynnössä esitetystä poikkeava tulkinta osoittaa, että koulukalusteet on ollut liian yleinen ja yksilöimätön termi soveltuvuusvaatimukseksi. Vaatimus on jättänyt hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan hyväksyä tai hylätä referenssejä. Hankintayksikkö ei voi välttää hankintasäännösten mukaista soveltuvuusvaatimusten tarkkaa ja konkreettista määrittelyä sillä, että hankintayksikkö pidättää itsellään oikeuden arvioida asiaa, jota hankintayksikkö ei ole määrittänyt tarjouspyynnössä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia lain 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 88 §:n 7 momentin mukaan ehdokkaan tai tarjoajan teknisestä pätevyydestä voidaan antaa näyttö yhdellä tai useammalla liitteessä D luetelluista tavoista hankinnan kohteen luonteen, määrän tai laajuuden ja käyttötarkoituksen mukaan.

Hankintalain liitteen D mukaan hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa toimittamaan luettelon merkittävimmistä suoritetuista tavaran-toimituksista tai palveluista enintään viimeksi kuluneiden kolmen vuoden ajalta ja tiedot niiden arvosta, ajankohdasta sekä julkisesta tai yksityisestä vastaanottajasta; jos se on tarpeen riittävän kilpailun varmistamiseksi, hankintaviranomaiset voivat ilmoittaa, että huomioon otetaan todisteet merkityksellisistä tavarantoimituksista tai palvelusuorituksista, jotka on tehty yli kolme vuotta sitten.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintamenettelystä

Hankinnan osa-alueen 2 kohteena ovat olleet koulukalusteet. Osa-alueen hankinta on toteutettu puitejärjestelynä, johon hankintayksikkö on ilmoittanut valitsevansa kolme toimittajaa hinnan (painoarvolla 70 prosenttia) ja laadun (painoarvolla 30 prosenttia) perusteella.

Hankintayksikkö on määrittänyt hankinnan kohteen siten, että se on osa-alueen 2 osalta pyytänyt tarjoajia lataamaan voimassa olevan kalustehinnastonsa sekä sitä koskevan alennusprosentin tarjoukseen. Hintavertailu on suoritettu 23 tuotteen perusteella, mutta hankintayksikkö on voinut tilata näiden 23 tuotteen lisäksi listalta myös tuhansia muita tuotteita. Hintavertailtaviin 23 tuotteeseen ovat kuuluneet viisi erilaista oppilaspöytää, kuusi erilaista opettajan työpisteen tuotetta, kaksi yleispöytää, seitsemän erilaista tuolia sisältäen muun ohella säkkituoleja ja raheja, yksi säilytin ja kaksi kuljetusvaunua.

Tarjouspyynnön otsikon "Referenssit" alla on esitetty seuraava vaatimus:

"Tarjoajalla on oltava hankinnan kohde, laajuus ja laatu huomioon ottaen riittävästi kokemusta vastaavan tyyppisistä ja kokoisista hankinnoista viimeksi kuluneelta kolmelta (3) vuodelta. Referenssikohteet on oltava osa-aluekohtaisesti, niistä osa-alueista joihin tarjoaja jättää tarjouksen. Ladatkaan tähän selvitys tarjoajan tätä hankintaa vastaavista referensseistä liitteellä 4 Referenssiluettelo.

Ladattava

Tarjoajan on liitettävä (=ladattava) tarjoamastaan osa-alueesta tarjoukseensa referenssiselvitys, josta käy ilmi referenssikohteiden yhteystiedot, sopimuskausi sekä palvelun pääpiirteinen sisältö. Referenssiksi hyväksytään osa-alueissa 1 ja 2 toimitukset, joiden yhteenlaskettu summa on vähintään 100.000 € (alv 0 %) yhden vuoden aikana. [– –] Referenssejä on oltava kolmena eri vuonna. Referenssiluettelossa tulee esittää ainoastaan ne referenssit, jotka ovat vastaavia hankittavan tuotteen/palvelun kannalta. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden arvioida referenssin vastaavuus hankinnan kanssa."

Valittaja on esittänyt tarjouksessaan kolme referenssiä, jotka ovat olleet arvoltaan yli 100.000 euroa vuosittain ja ne ovat ajoittuneet kolmelle eri vuodelle.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään todennut seuraavaa:

"Kaikkien tarjoajien referenssit tarkistettiin kaikkien osa-alueiden osalta. Lekolar-Printel Oy:n yksi referenssi osa-alueen 2 (koulukalusteet) osalta ei täyttänyt referenssille asetettuja vaatimuksia ja tämän vuoksi Lekolar-Printel Oy ei täytä tarjoajien soveltuvuusvaatimuksia osa-alueen 2 (koulukalusteet) osalta. Lekolar-Printel Oy on ilmoittanut referenssit salaisiksi."

Hankintayksikkö on 15.5.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen ja esittänyt seuraavaa:

"Vantaan kaupunki ei ole perustellut hankintapäätöksessä Lekolarin hylkäämisestä, se vuoksi, että Lekolar on ilmoittanut referenssien sisältävän liikesalaisuuksia. Vantaan kaupunki on kuitenkin ilmaissut Lekolarin ja Vantaan kaupungin välisissä neuvotteluissa perusteet, jolla Lekolarin referenssin ei katsottu täyttävän tarjouspyynnön vaatimuksia."

Asian arviointi

Valittajan mukaan hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan valittajan tarjouksessaan esittämää referenssiä 2. Valittajan mukaan hankintayksikön tulkinta osa-alueen 2 kohteena olevien koulukalusteiden termin sisällöstä on ollut alan käytännön vastainen ja epäselvä. Valittajan mukaan "koulukalusteet" voi terminä sisältää erilaisia koulujen oppimisympäristöjen kalustamiseen tarkoitettuja kalusteita.

Hankintapäätöksessä ei ole esitetty perusteluja valittajan referenssin puutteista. Hankintayksikkö ei ole myöskään hankintaoikaisupäätöksessään perustellut valittajan sulkemista tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että valittajan referenssi 2 ei ole sisältänyt koulukalusteita, kuten oppilaspöytiä ja -pulpetteja, opettajien työpisteitä sekä oppilastuoleja, vaan pääasiassa oleskelutilojen kalusteita, kuten muun ohella raheja ja säilyttimiä.

Voittanut tarjoaja on markkinaoikeudessa esittänyt hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän mukaisesti, että koska hintavertailtaviin tuotteisiin on sisältynyt muun ohella viisi oppilaspöytää tai pulpettia ja kaksi oppilastuolia, on myös referenssitoimituksen tullut sisältää näitä tuotteita, jotta sitä voitaisiin pitää referenssivaatimuksen mukaisena vastaavana toimituksena.

Asiassa esitettyjen väitteiden johdosta markkinaoikeuden on ensin arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut referenssejä koskevan soveltuvuusvaatimuksen määrittelyn osalta riittävän selvä.

Markkinaoikeus toteaa, että referenssivaatimuksesta ei ole hankintayksikön ja kuultavan esittämällä tavalla ilmennyt, että tarjoajien on tullut esittää erityisesti esimerkiksi oppilaspöytien toimittamiseen liittyviä referenssejä, tai että referenssien olisi tullut sisältää kaikkia tai joitakin hintavertailuun sisältyneitä tuotteita. Tarjouspyynnössä ei ole esitetty määritelmää koulukalustereferenssivaatimukseen sisältyville kalustetyypeille. Sen sijaan käsiteltävänä olevan hankinnan osa-alueen 2 osalta on määritelty hintavertailtavat tuotteet, joihin on sisältynyt muun ohella oppilastuolien ja opetustiloissa käytettävien pöytien lisäksi erilaisia oleskelutilojen kalusteita. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ilmaistu referenssivaatimus on ollut riittävän selvä siten, että tarjoajat ovat voineet esittää referenssitoimituksinaan hankinnan kohdetta vastaavia ja muun ohella sen hintavertailtavia tuotteita sisältäneitä toimituksia. Valittaja on näin ollen voinut tarjouksessaan esittää referenssinsä 2, joka on sisältänyt useita osa-alueessa 2 hintavertailtavia kalustetyyppejä, muun ohella esimerkiksi oppilastuoleja, vastauksena referenssivaatimukseen.

Valittaja on myös esittänyt, että hankintayksikön asettama referenssivaatimus kolmesta referenssitoimituksesta kultakin viimeksi kuluneelta kolmelta vuodelta on ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa, ja sen menettelyyn voidaan lähtökohtaisesti puuttua vain tilanteissa, joissa asetetut vaatimukset eivät liity tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen. Asetettavien soveltuvuusvaatimusten tulee olla suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta.

Hankintayksikön esittämän mukaan hankinnan vuosittainen arvo on noin 500.000 euroa. Hankintayksikön asettama edellytys tarjoajien aiemmista 100.000 euron arvoisista toimituksista ei siten ole sellaisenaan ollut ylimitoitettu suhteessa hankinnan kokonaisarvoon.

Referenssivaatimuksessa on edellytetty referenssien esittämistä kolmelta eri vuodelta viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana. Hankintalain liitteessä D on sinänsä säädetty hankintayksikön mahdollisuudesta arvioida tarjoajan aiempia toimituksia enintään viimeksi kuluneen kolmen vuoden ajalta. Markkinaoikeus toteaa, että nyt esillä olevassa hankinnassa asetettu vaatimus siitä, että referenssejä on oltava kolmena eri vuonna, on kuitenkin estänyt tarjoajia esittämästä esimerkiksi sellaisia referenssejä, joiden toimitukset ovat sijoittuneet vuodenvaihteeseen kahden eri kalenterivuoden ajalle, vaikka jokin yhteensä 100.000 euron arvoinen referenssi olisi muutoin voinut täyttää asetetun euromääräisen vaatimuksen. Lisäksi vaatimus on asettanut eriarvoiseen asemaan alalla pitkään toimineet ja alalla kolmen vuoden sisällä aloittaneet tarjoajat, vaikka hankinnan kohteena olevat kalustetoimitukset eivät ole vaatineet normaalista poikkeavaa toimitusvarmuutta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä ei ole suhteellisuusperiaatteen, tarjoajien syrjimättömän kohtelun ja kilpailuolosuhteiden hyväksi käyttämisen näkökulmasta ollut perustetta edellyttää referenssien esittämistä kolmelta eri vuodelta tarjouspyynnössä määritellyllä tavalla.

Tarjouspyynnössä asetettu referenssivaatimus on siten ollut hankintasäännösten vastainen siltä osin kuin siinä on vaadittu kolmelta peräkkäiseltä vuodelta kultakin vähintään 100.000 euron suuruinen toimitus.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikön hankintapäätös on ollut hankintasäännösten vastainen, kun päätöksessä ei ole esitetty perusteltuja valittajan sulkemiselle tarjouskilpailusta.

Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön perustelut valittajan sulkemiselle tarjouskilpailusta ovat olleet puutteelliset, sillä hankintayksikön hankintapäätöksestä tai hankintaoikaisupäätöksestä ei ole ilmennyt perusteluja hankintayksikön ratkaisulle. Kuultavan markkinaoikeudessa esittämä hankintayksikön hankintapäätöksen perusteluvelvollisuuden keventäminen koskee tarjousten vertailun perustelemista, mistä ei ole tässä asiassa kysymys.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan osa-alueen 2 osalta hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano tältä osin kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Vantaan kaupunki aikoo edelleen toteuttaa irtokalusteiden hankinnan osa-alueen 2 "Koulukalusteet" osalta julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon muun ohella tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Vantaan kaupungin hankintajohtajan 23.3.2017 tekemän hankintapäätöksen § 32 siltä osin kuin se koskee osa-aluetta 2 "Koulukalusteet". Markkinaoikeus kieltää Vantaan kaupunkia tältä osin tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 200.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Vantaan kaupungin korvaamaan Lekolar-Printel Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.750 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Vantaan kaupungin ja Isku Interior Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Jukka Koivusalo ja Eeva-Riitta Siivonen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkastaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 22.12.2017  Päivitetty 29.12.2017