MAO:835/17

Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - Seinäjoen keskussairaalan F-osan laajennuksen DRUPS-urakka

hankinta-asia – neuvottelumenettely – tarjoajan soveltuvuus – tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta - hyvitysmaksu

Diaarinumero: 2016/696
Antopäivä: 22.12.2017

ASIAN TAUSTA

Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 22.7.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Seinäjoen keskussairaalan F-osan laajennuksen DRUPS-urakasta.

Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on 3.10.2016 päättänyt siirtyä neuvottelumenettelyyn.

Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on 21.11.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 182 valinnut kW-set Oy:n tarjouksen ja tosiasiallisesti sulkenut Coromatic Oy:n tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi.

Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on 19.12.2016 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 197 hylännyt Coromatic Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen. Hankintaoikaisu-päätöksestä on käynyt ilmi, että Coromatic Oy:n tarjous on tosiasiallisesti katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi.

F-osan laajennuksen ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 12.000.000 euroa, josta DRUPS-urakan osuus on ollut 3.500.000 euroa.

Markkinaoikeus on 11.1.2017 antamallaan päätöksellä numero 5/17 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on hankintayksikön ilmoituksen mukaan allekirjoitettu 20.1.2017.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Coromatic Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 906.305 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.411,25 eurolla sekä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on toiminut virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjousvertailusta tarjoajan puuttuvan kelpoisuuden perusteella neuvottelumenettelyyn siirtymisen jälkeen.

Hankintayksikkö on joko ymmärtänyt väärin tai sekoittanut, mitä hankintasäännöksissä tarkoitetaan tarjoajan kelpoisuudella ja mitä puolestaan sillä, että tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikkö on 3.10.2016 tehnyt päätöksen neuvottelumenettelyyn siirtymisestä ja perustellut neuvottelumenettelyyn siirtymistä sillä, että kumpikaan annetuista tarjouksista ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Valittajalle ei ole ilmoitettu, millä perustella hankintayksikkö on ennen neuvottelumenettelyyn siirtymistä katsonut, ettei sen tarjous olisi ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintasäännöksiä noudattaen hankintayksikön on siirtyessään neuvottelumenettelyyn tullut katsoa, että kumpikin tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut kelpoisuusehdot. Hankintayksikkö on laatinut valittajan kanssa käydyistä neuvotteluista pöytäkirjan, ja koska neuvotteluissa ei ole tullut muuta ilmi, ovat valittajan edustajat olleet neuvotteluiden jälkeen siinä uskossa, että valittaja on myös hankintayksikön näkemyksen mukaan täyttänyt tarjouspyynnön kohdassa 18 "Tarjoajan, laitevalmistajan ja huollon kelpoisuus" tarjoajalle asetetut kelpoisuusehdot.

Hankintayksikkö on tehnyt referenssien arvioinnin osalta kaksi virhettä. Hankintayksikkö on virheellisesti katsonut, että valittaja on neuvottelujen jälkeen antamansa tarjouksen referenssilistassa esittänyt referenssiksi vain kaksi vähintään yhteensä 1.500 kW toimitusta. Hankintayksikkö ei ole hyväksynyt kahta Ruotsiin toimitettua referenssiä, koska laitteilla on ollut eri valmistaja (Piller) kuin valittajan tarjouksessaan tarjoamilla laitteilla (Hitec).

Todellisuudessa valittaja on esittänyt vähimmäisvaatimukset täyttäviä aikaisempia terveysalan toimituksia yhteensä neljä, joista yksikin on ollut riittävä referenssi. Kaksi muuta referenssiksi kelpaavaa toimitusta on toteutettu valittajan tarjouksissaan tarjoamilla Hitec-laitteilla Italiaan ja Hollantiin. Toimitukset on tehnyt laitteen valmistaja Hitec, ja koska valittaja on ollut sen sopimuskumppani ennen 1.7.2016, on kyseiset toimitukset tullut huomioida valittajan referenssinä. Hankintayksikkö on tarjouspyynnön osalta esitettyihin kysymyksiin antamissaan vastauksissaan todennut, että kelpoisuusvaatimuksien täyttymisenä huomioidaan laitevalmistajan toimitukset (referenssit).

Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu, että referenssiksi kelpaisivat vain tarjoajan tarjoamilla laitteilla tehdyt aiemmat toimitukset. Tätä vaatimusta ei ole myöskään esitetty 6.10.2016 pidetyssä neuvottelussa.

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska se ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja tarjoajan kelpoisuutta koskevia vaatimuksia.

Tarjouspyynnössä on referenssille asetettu vaatimukseksi vähintään yhteensä 1.500 kW toimitus. Sanamuodosta on voitu päätellä, että vaatimuksena on ollut vähintään yhden yksittäisen suuruudeltaan vähintään 1.500 kW:n toimitus. Tarjouspyynnön sanamuodon vastaisesti on voittaneen tarjoajan eri maihin tehdyt kolme eri toimitusta laskettu yhteen. Yhdenkään toimituksen koko ei ole ollut vähintään 1.500 kW vaan kooltaan suurin toimitus on ollut vain 1.280 kW.

Voittanut tarjoaja on esittänyt referenssiksi yhden Suomessa tehdyn toimituksen sekä kaksi Itävallassa tehtyä toimitusta. Itävallassa tehtyjä toimituksia kW-set Oy ei ole itse tehnyt, vaan kyse on ollut laitevalmistajan tai toisen toimittajan tekemästä toimituksesta. Voittaneen tarjoajan osalta hankintayksikkö on hyväksynyt referenssiksi myös muun tahon tekemät toimitukset.

Huoltohenkilökuntaa koskevan vähimmäisvaatimuksen osalta hankintayksikkö on tarjouspyynnössä hyväksynyt sen, että tarjoaja on voinut käyttää huollon osalta alihankkijaa, joka on toiminut valmistajan valtuuttamana Suomessa. Valittaja on ilmoittanut, että huollon osalta sen alihankijana tulisi toimimaan ABB. Valittaja on myös neuvottelussa 6.10.2016 ilmoittanut, että sillä tulee olemaan jo alkuvuonna 2017 kaksi omaa suomenkielistä työntekijää, jotka ovat olleet lokakuussa laitevalmistajan koulutuksessa. Valittaja on siten täyttänyt myös huoltohenkilökunnan osalta asetetut kelpoisuusehdot, eikä sitä olisi tullut sulkea tarjousvertailusta myöskään tällä perusteella.

Hankintayksikön vaatimus, että tarjoajalla on tullut olla laitevalmistajan kyseisten laitteiden huoltoon kouluttamaa suomea osaavaa henkilökuntaa ennen 1.7.2016, eli ennen tarjouspyynnön julkaisua, on ollut hankintasäännösten vastainen.

Hankintamenettelyssä ei ole myöskään toteutunut hankintasäännösten tarkoitus tuottaa hankintayksikölle säästöjä kilpailuttamalla eri toimittajia. Tarjouksen on tehnyt vain kaksi tarjoajaa, joista toista ei ole otettu lainkaan mukaan tarjousvertailuun. Valittajan tarjous olisi ollut kokonaistaloudellisesti yli 1.000.000 euroa halvempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous ja sillä olisi ollut tällä perusteella todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Vastine

Vaatimukset

Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.340 eurolla.

Perusteet

Valittaja on hyväksynyt neuvottelumenettelyyn siirtymisen sekä neuvottelumenettelyn sisällön. Hankintayksikkö ei ole neuvottelumenettelyyn siirryttäessä todennut mitään tarjoajien kelpoisuudesta, vaan vasta päätöksessään 21.11.2016. Neuvottelumenettelypöytäkirjasta 6.10.2016 on käynyt ilmi, että hankintayksikkö tulisi käymään läpi varsinaiset vähimmäisedellytykset 13.10.2016 jälkeen ja ratkaisisi ne ennen tarjousvertailua. Varsinaiset vähimmäisedellytykset ovat tarkoittaneet tarjoajan kelpoisuutta.

Neuvottelumenettelyn jälkeisessä lopullisessa tarjouksessa valittaja on ilmoittanut seitsemän eri referenssikohdetta. Kahden referenssikohteen valittaja on ilmoittanut vastaavan tarjouspyynnön referenssivaatimusta. Nämä kaksi referenssiä ovat koskeneet Piller-laitetta, joka on poikennut teknisesti olennaisesti tarjouksessa tarjotusta Hitec-laitteesta. Onnistunutta käyttöönottoa ei ole voitu todentaa valittajan tarjoamilla Hitec-laitteilla, koska valittajalla ei ole ollut referenssinä yhtään onnistunutta käyttöönottoa Hitec-laitteilla. Valittajalla ei ole näin ollen ollut riittävää pätevyyttä ja kokemusta toteuttaa urakka sen tarjoamalla laitteella.

Tarjouspyyntöasiakirjojen ja niissä esitettyjen vaatimusten perusteella tarjoajien on täytynyt ymmärtää, että referenssikohteet ovat voineet sisältää vain tarjottuja laitteita. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet tältä osin täysin selkeät.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämät referenssit, kolme kohdetta yhteensä 1.640 kW, ovat täyttäneet tarjouspyynnössä edellytetyn vaatimuksen yhteensä vähintään 1.500 kW toimituksesta. Tarjouspyynnössä käytetty sanamuoto "asiakirjat" on monikko ja "vähintään yhteensä" on tarkoittanut eri toimituksien yhteismäärää. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty referenssivaatimuksen toteutumista yhtenä ainoana yksittäisenä toimituksena tai käyttöönottona.

Valittaja on kirjallisessa tarjouksessaan ilmoittanut, että sillä on ollut kaksi omaa huoltohenkilöä. Neuvottelumenettelyssä valittaja on kuitenkin ilmoittanut, että tarjouksessa ilmoitetut kaksi huoltoinsinööriä ovat ABB:n henkilökuntaa. Viimeisin ilmoitus on ollut valittajan tarjouksen sitova sisältö. Valittaja ei ole kuitenkaan ilmoittanut ABB:tä alihankkijaksi missään vaiheessa.

Valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen etävalvonnan ja puhelinpäivystyksen osalta. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, että se ryhtyy korjaaviin toimenpiteisiin viimeistään 24 työtunnin kuluessa kutsun saatuaan. Valittajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimusta 12, 18 ja 24 tunnin vasteajasta. Tätä ei ole todettu alkuperäisessä hankintapäätöksessä, mutta hankintayksikkö on itseoikaisuna muuttanut alkuperäistä hankintapäätöstä ja päättänyt, että valittajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä esitettyä vaatimusta etävalvonnan ja puhelinpäivystyksen osalta.

Neuvottelumenettelyn jälkeen valittaja ei ole toimittanut päivitettyä lopullista tarjousta, ainoastaan korjaamiaan tarjouspyynnön liitteitä. Hankintayksikkö ei ole edennyt tarjousten vertailuun, koska valittajan kelpoisuus ei ole täyttynyt. Valittajan tarjousta ei olisi todennäköisesti voitu tarjouspyynnön vastaisena vertailla lainkaan, sillä valittajan ilmoittamat kokonaisvertailuhinnan kustannukset on ilmoitettu ristiriitaisesti. Valittajan käsitys sen oman tarjouksen arvosta ei ole pitänyt paikkaansa. Hankintayksikkö on pyytänyt jälkikäteen tekniseltä asiantuntijalta kokonaisvertailuhinta-arvioinnin, joka on vahvistanut, että hintatiedot ovat olleet ristiriitaisia ja puutteellisia.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on joko virheellisesti sulkenut valittajan tarjousvertailusta tai sitten se on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti siirtymällä neuvottelumenettelyyn julkaisematta uutta hankintailmoitusta. Uutta hankintailmoitusta ei tarvitse julkaista, jos neuvotteluun otetaan kaikki ne tarjoajat, jotka täyttävät hankintayksikön tarjoajien kelpoisuudelle asettamat vähimmäisvaatimukset ja jotka ovat tehneet tarjousmenettelyn muotovaatimusten eli vähimmäisvaatimusten mukaisen tarjouksen.

Valittaja on toimittanut neuvottelumenettelyyn siirtymisen jälkeen hankintayksikölle neuvottelumenettelyssä pyydetyt täsmennetyt tarjouksen liitteet ja selvitykset. Neuvottelupöytäkirjassa on todettu, että "Neuvottelujen tarkoituksena on se, että tarjouspyynnön jättäjä (toimittaja) voi esittää tarkentavia kysymyksiä ja täydentää tarjoustaan ja siten tarjoukset ovat vertailukelpoiset", joten tarjousta ei ole kokonaisuudessaan pyydetty päivittämään. Neuvottelumenettelyn pöytäkirjassa on sivulla 2 kohdassa 2 todettu, että tarjouspyyntöä ei muuteta eikä neuvottelulla saa olla hintavaikutuksia. Tarjoajat eivät siis ole edes saaneet muuttaa tarjouksessa annettua hintaa. Lisäksi DRUPS-urakan päätösesityksessä 2.11.2016 kohdassa "Taustaa" on teksti: "Tarjoajat ovat antaneet neuvottelumenettelyn päätyttyä lopulliset tarjoukset".

Hankintayksikön käyttämä tekninen asiantuntija on virheellisesti väittänyt, että valittaja olisi laskenut tarjouksen häviökustannusten vertailuhinnan B virheellisesti, minkä vuoksi valittajan olisi tullut päivittää kyseistä vertailuhintaa. Valittajan asiantuntija on 6.3.2017 vahvistanut, että valittajan häviötehon laskenta on tehty tarjouspyynnön mukaisesti ja tarjouksessa esitetty häviökustannus on laskettu oikein. Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessään esittänyt valittajan tarjouksen poissulkemisperusteeksi sitä, että sen tarjouksessa esittämä häviökustannushinta olisi ollut virheellinen.

Sanalla "yhteensä" on tarjouspyynnössä mahdollisesti tarkoitettu sitä, että niin sanotuksi isoksi referenssitoimitukseksi hyväksytään sellainen toimitus, jossa samaan kohteeseen on toimitettu yhteensä 1.500 kW:n laitteet. Voittanut tarjoaja ei ole toimittanut Kuopioon kuin kaksi laitetta, joiden yhteenlaskettu teho on ollut vain 1.280 kW, joten tämä toimitus ei ole täyttänyt asetettua kelpoisuusvaatimusta. Tarjouspyynnössä käytetty sana "asiakirjat" on tarkoittanut toimituksesta kertyneitä asiakirjoja. Jo yhden laitteen toimittaminen tuottaa helposti kymmeniä asiakirjoja.

Valittaja ei ole ilmoittanut hankintayksikölle, että vain kaksi sen referensseistä ovat vastanneet tarjouspyynnön referenssivaatimuksia, vaan todennut, että ainakin rivit 1 ja 2 ovat täyttäneet asetetut vaatimukset. Joka tapauksessa tarjoajan esittämiä referenssejä on tullut arvioida objektiivisesti eikä tarjoajan mahdollinen oma mielipide ole voinut ratkaista sitä, ovatko esitetyt referenssit täyttäneet asetetut vähimmäisvaatimukset. Valittajan toimittamassa referenssilistassa on mainittu sekä yksittäisillä Hitec- että Piller-laitteilla toteutettuja toimituksia, jotka täyttävät vähintään 1.500 kW tehon vaatimuksen. Lisäksi siinä on mainittu useita toimituksia, jotka yksinään täyttävät 1.500 kW:n vaatimuksen, vaatimukset täyttäviä kylmien olosuhteiden toimituksia vaadituilla tehoilla sekä vaatimukset täyttäviä terveydenhuollon alan toimituksia vaadituilla tehoilla.

Piller- ja Hitec-laitteet eivät ole poikenneet teknisesti olennaisesti toisistaan. Joka tapauksessa eri valmistajan laitteiden mahdollisilla erilaisilla teknisillä ominaisuuksilla ei ole ollut merkitystä arvioitaessa valittajan kyvykkyyttä suoriutua urakasta.

Tarjouspyynnössä ei ole nimenomaisesti vaadittu, että vain saman laitetoimittajan toimitukset kelpaisivat referenssiksi. Hankintayksikkö vastaa siitä, että tarjouspyyntö on riittävän selkeä eikä kelpoisuusvaatimuksia voida tulkita kelpoisuusehtoja tiukentavasti.

Tarjouspyynnössä referenssien ilmasto-olosuhteita ja toimialoja koskevien vaatimusten voitaisiin katsoa olleen jossain määrin suhteellisuusperiaatteen vastaisia. DRUPS-laitteet sijoitetaan lämpöeristettyihin kontteihin, joissa vallitsee tasainen lämpötila, joten sillä, mikä on ulkoilman lämpötila tai asennusvaltion ilmasto-olosuhde, ei ole ollut merkitystä. Lisäksi DRUPS-laiteet toimivat samalla lailla muun muassa terveydenhuollossa, palvelinkeskuksissa ja yliopistoissa.

Tarjouspyynnön perusteella tarjoajalla on ollut oikeus käyttää huollossa alihankkijaa. Valittajan tarjouksessaan ilmoittamat kaksi huoltoinsinööriä ovat olleet ABB:n henkilökuntaa. Nämä henkilöt ovat sijainneet Suomessa ja olleet suomenkielisiä. Laitetoimittaja Hitec on heidät kouluttanut ja valtuuttanut ennen 1.7.2016. Valittaja on lisäksi neuvottelumenettelyssä kertonut, että kaksi sen omaa työntekijää ovat olleet laitevalmistajan koulutuksessa ja ovat vuoden 2017 alussa käyneet kurssit.

Tarjouspyynnössä ei ole ollut vaatimusta esittää etävalvontaa yksityiskohtaisesti. Tämän johdosta valittajan tarjouksen mukana ei ole ollut yksityiskohtaista dokumentaatiota valvonnan osalta. Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan, neuvottelumenettelyssä ja hankintayksikölle toimittamassaan lisäselvityksessä, että sen tarjous on täyttänyt etävalvonnan ja puhelinpäivystyksen osalta tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut neuvottelumenettelyyn siirtymistä koskevassa päätöksessään, että valittajan tarjous olisi ollut tältäkään osin tarjouspyynnön vastainen, eikä neuvottelumenettelyn aikana millään tavalla indikoinut, että neuvottelun aikana annetut tiedot ja selvitykset olisivat tältä osin riittämättömiä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisälausumissaan esittänyt, että valittajan referenssissä 3 on ollut erilainen tekninen toteutus erilaisissa ilmasto-olosuhteissa, referenssi 4 on ollut erilaisista ilmasto-olosuhteista, referenssit 5 sekä 7 eivät ole olleet sairaalakohteita ja lisäksi referenssi 7 on ollut päivämäärän 1.7.2016 jälkeen.

Ilmasto-olosuhdevaatimus on ollut perusteltu laitteen toimivuuden kannalta, sillä ulkoilman lämpötila vaikuttaa jäähdytyksen, eristyksen, kosteuden ja lämmityksen toteutukseen. Suomen vaihtelevat ilmasto-olosuhteet talvipakkasista kesähelteisiin on tullut ottaa huomioon teknisessä toteutuksessa, minkä vuoksi ilmasto-olosuhteiden vastaavuutta on vaadittu myös referensseiltä.

Terveydenhuollon toimintaympäristöä koskeva vaatimus on ollut perusteltu, sillä laitteilla turvataan potilasturvallisuutta ja ihmishenkiä, toisin kuin yliopistoissa tai palvelinkeskuksissa.

Valittaja ei ole toimittanut mitään asiakirjaselvitystä osoittaakseen, että sen tarjous on täyttänyt etävalvonnan ja puhelinpäivystyksen osalta tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset.

Hankintayksikkö ei ole ottanut huomioon häviökustannuslaskelmia päätöksenteossaan, sillä valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä vaadittuja kelpoisuusehtoja eikä valittajan tarjous ole tällä perusteella edennyt tarjousvertailuun. Virheet häviötehojen ja niiden kustannusten laskennassa ovat kuitenkin olleet jälkikäteen merkityksellisiä, sillä valittaja on vaatinut, että markkinaoikeuden tulisi velvoittaa hankintayksikkö maksamaan sille hyvitysmaksua.

Valittaja on neuvottelumenettelyn jälkeen ilmoittanut uudet häviötehot päivittämättä uusia häviötehoja lainkaan kustannuslaskelmiinsa. Valittajan kustannuslaskelmat ovat näin ollen perustuneet virheellisiin tietoihin ja olleet vääriä. Jos valittajan olisi katsottu täyttäneen tarjoajan kelpoisuusvaatimukset, olisi valittajan tarjous tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjoajan antamien väärien tietojen perusteella.

Valittajan tarjous on tullut hylätä puutteellisena ja virheellisenä muun ohella myös sillä perusteella, että huoltokustannusten vertailuhinnat on ilmoitettu vastoin tarjouspyynnön ohjeita, ne ovat olleet puutteellisia ja virheellisiä, osa pakollisista liitteistä on puuttunut tarjouksesta ja laitetiedot ovat olleet ristiriitaiset. Hankintayksikön mukaan valittaja on toimittanut puuttuneet pakolliset liitteet neuvottelumenettelyn kuluessa, mutta huolto- ja huoltohintataulukko on kuitenkin edelleen ollut puutteellinen, sillä sen osalta ei ole huomioitu tiettyinä vuosina aiheutuvia korkeampia huoltokustannuksia.

Valittaja on lisälausumissaan esittänyt, että sen häviökustannuslaskelma ei ole ollut sillä tavoin virheellinen, että tarjouksen vertailuhinta olisi ollut liian alhainen. Joka tapauksessa valittajan tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin myös laskettaessa kokonaisvertailuhinta hankintayksikön asiantuntijan käyttämän laskentatavan mukaisesti.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, miten häviöteho tulisi laskea, joten tarjoajat ovat voineet käyttää sekä induktiivista että kapasitiivista hyötysuhdelukua. Valittaja on laskenut häviökustannusten vertailuhinnan tarjouspyynnön mukaisesti. Tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja tulkinnanvarainen vertailuhinnan laskemista koskevin osin.

Hankintayksikkö on hyväksynyt voittaneen tarjoajan referenssiksi Itävaltaan tehdyn toimituksen. Ilmasto-olosuhteiden vertailu Amsterdamin, Innsbruckin ja Firenzen osalta on osoittanut, että Hollannin, Itävallan ja Italian ilmasto-olosuhteilla ei ole ollut merkittävää eroa, joten hankintayksikön olisi tullut hyväksyä syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun vuoksi myös nämä valittajan referenssit.

Hankintayksikön väitteet väärien tietojen antamisesta ja vaatimuksista poikkeavista ilmasto-olosuhteista on esitetty vasta markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut täyttävänsä etävalvontaa ja puhelinpäivystystä koskevat vaatimukset. Hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajan tarjouksen sisältämiin tietoihin. Valittaja ei ole markkinaoikeudessa antamallaan selvityksellä parantanut tarjoustaan vaan todistanut, että sen tarjouksessaan ilmoittamat tiedot ovat pitäneet paikkansa.

Valittaja on toimittanut alkuperäisen tarjouksen mukana pakolliset liitteet. Joka tapauksessa alkuperäisen tarjouksen liitteillä ei ole ollut merkitystä, koska tarjoajille on varattu neuvottelumenettelyssä mahdollisuus täydentää tarjoustaan ja toimittaa korjatut liitteet.

Valittajan liitteet eivät ole puutteelliset huoltokustannusten osalta. Valittaja on tarjouksellaan sitoutunut tekemään huollot huoltotaulukon 01F15 tarjouspyynnön mukaisin hinnoin. Se, että kaikki vuosihuollot on hinnoiteltu samanhintaisiksi, ei ole tarkoittanut, että taulukosta olisi puuttunut tiettyjen vuosihuoltojen yhteydessä tehtävät isommat huoltotoimet. Valittajalla on ollut oikeus hinnoitella tarjouksensa haluamallaan tavalla.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 25 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn muun ohella, jos avoimessa menettelyssä on saatu tarjouksia, jotka eivät sisällöltään vastaa tarjouspyyntöä, tai jos tarjouksia ei voida lain 47, 48, 50 tai 52–60 §:n perusteella hyväksyä. Edellytyksenä on lisäksi, että tarjouspyynnön mukaisia sopimusehtoja ei olennaisesti muuteta. Uutta hankintailmoitusta ei tarvitse julkaista, jos neuvottelumenettelyyn otetaan mukaan kaikki ne tarjoajat, jotka täyttävät 52–60 §:n mukaisesti asetetut vähimmäisedellytykset ja jotka ovat edeltävässä menettelyssä tehneet tarjousmenettelyn muotovaatimusten mukaisen tarjouksen.

Hankintalain 25 §:n 1 momentin esitöissä (HE 50/2006 vp s. 74 ja 75) on todettu, että neuvottelumenettelyyn siirtymisestä on pääsääntöisesti julkaistava uusi hankintailmoitus. Ilmoitusvelvoitteesta voidaan kuitenkin poiketa tilanteissa, joissa neuvotteluihin otetaan kaikki ne tarjoajat, jotka täyttävät asetetut soveltuvuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ja jotka ovat tehneet tarjousmenettelyn muotovaatimusten mukaisen tarjouksen.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintamenettelyn kulku

Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on ilmoittanut 22.7.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella Seinäjoen keskussairaalan F-osan laajennuksen DRUPS-urakasta ajalle 22.9.2016–14.6.2018. DRUPS-urakan on ilmoitettu sisältävän kolme DRUPS-laitetta tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti toteutettuna sekä option samanlaisen neljännen laitteen hankinnasta. Mainittu urakka on ollut osa laajempaa, EU-kynnysarvon ylittävää laajennusurakkaa. Hankintailmoituksen mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta, joka on tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan perustunut DRUPS-urakkatarjouksen kohdan E mukaiseen kokonaisvertailuhintaan.

Hankintailmoituksessa urakka on esitetty toteutettavaksi avoimella menettelyllä. Hankintayksikkö on vastaanottanut määräaikaan mennessä kaksi tarjousta. Hankintayksikkö on 3.10.2016 todennut, että kumpikaan tarjouksista ei ole vastannut tarjouspyyntöä eikä niitä ole voitu sellaisenaan hankintasäännösten mukaisesti hyväksyä ja/tai vertailla, ja päättänyt siirtyä hankinnassa neuvottelumenettelyyn.

Hankintayksikkö on 21.11.2016 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut kW-set Oy:n urakoitsijaksi. Hankintapäätöksen mukaan molempien tarjoajien kanssa on käyty samansisältöiset neuvottelut, joiden tarkoituksena on ollut saattaa tarjoukset vertailukelpoisiksi. Hankintapäätöksen mukaan tarjouspyynnössä ilmoitettuja päätöksenteon perusteita ei ole muutettu eikä uutta hankintailmoitusta ole siten tehty. Päätöksen mukaan tarjoajat ovat hyväksyneet neuvottelumenettelyyn siirtymisen. Hankintapäätöksen liitteenä olleessa Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asettaman työryhmän 2.11.2016 päivätyssä päätösesityksessä on katsottu, ettei valittaja ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja tarjoajan kelpoisuusvaatimuksia referenssien ja koulutetun henkilökunnan osalta.

Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on 19.12.2016 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 197 muun ohella muuttanut 21.11.2016 tehtyä hankintapäätöstä lisäämällä siihen perustelun, jonka mukaan valittajan tarjous ei ole vastannut tarjouspyynnön vaatimuksia etävalvonnan ja puhelinpäivystyksen osalta. Hankintasopimus on hankintayksikön ilmoituksen mukaan allekirjoitettu 20.1.2017.

Neuvottelumenettelyyn siirtyminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti neuvottelumenettelyyn siirtymisessä sen vuoksi, että hankintayksikkö ei ole julkaissut uutta hankintailmoitusta ja on kuitenkin vasta neuvottelumenettelyyn siirtymisen jälkeen arvioinut tarjoajien soveltuvuuden.

Hankintayksikön asettama työryhmä on neuvottelumenettelyyn siirtymisen jälkeen 2.11.2016 DRUPS-urakkaa koskevassa päätösesityksessään kohdassa 1 "Tarjoajan kelpoisuusehdot" todennut tarjouspyynnössä edellytetyt tarjoajan soveltuvuutta koskevat vähimmäisedellytykset ja esittänyt sekä valittajan että voittaneen tarjoajan täyttäneen urakkaohjelman kohdan 18.1 mukaiset yleiset kelpoisuusvaatimukset. Työryhmä on kuitenkin esittänyt, että valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnön kohdassa 18 asetettuja tarjoajan kelpoisuutta koskevia lisävaatimuksia referenssien ja koulutetun henkilökunnan osalta. Hankintayksikön hallitus on tämän esityksen perusteella valinnut kW-Set Oy:n urakoitsijaksi.

Hankintalain 25 §:n 1 momentin mukaisesti neuvottelumenettelyyn voidaan siirtyä ilman uutta hankintailmoitusta tilanteessa, jossa tarjoukset eivät vastaa tarjouspyyntöä, jos neuvottelumenettelyyn otetaan mukaan kaikki ne tarjoajat, jotka täyttävät hankintalain 52–60 §:n mukaiset soveltuvuutta koskevat edellytykset.

Nyt kyseessä olevassa tilanteessa hankintayksikkö ei ole julkaissut uutta hankintailmoitusta mutta on arvioinut tarjoajien soveltuvuuden vasta neuvottelumenettelyyn siirtymisen jälkeen. Näin ollen hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjoajien soveltuvuuden arviointi

Valittaja on esittänyt, että toisin kuin voittanut tarjoaja, se on täyttänyt tarjoajan kelpoisuudelle asetetut vähimmäisvaatimukset, ja hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa päätösesityksessä on edellä todetusti katsottu, että valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä edellytettyjä tarjoajan kelpoisuusvaatimuksia referenssien ja koulutetun henkilökunnan osalta.

Hankintayksikön 20.7.2016 päivätyn tarjouspyynnön kohdassa 18 "Tarjoajan, laitevalmistajan ja huollon kelpoisuus" todetusti tarjoajan on tullut yleisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi täyttää muun ohella seuraava vaatimus:

"esitettävä tarjouksen liitteenä asiakirjat onnistuneesta käyttöönotosta EU:n alueella terveydenhuollossa vähintään yhteensä 1.500 kW toimitus vastaavissa ilmasto-olosuhteissa 1.7.2016."

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittaja ja hankintayksikkö ovat tulkinneet referenssiä koskevaa soveltuvuusvaatimusta eri tavoin. Tulkintaeroja on ilmennyt ensinnäkin sen osalta, onko referenssin edellytetty olevan vähintään yhden yksittäisen suuruudeltaan vähintään 1.500 kW:n toimitus, kuten valittaja on esittänyt, vai onko vaadittu vähintään 1.500 kW:n toimitus voinut koostua useammasta, eri paikkoihin tehdystä erillisestä toimituksesta, kuten hankintayksikkö on vaatimusta tulkinnut.

Markkinaoikeus toteaa, ettei vaatimusta "vähintään yhteensä 1.500 kW:n toimituksesta" ole sen sanamuodon vastaisesti voinut tulkita siten, että sen täyttämiseksi olisi ollut riittävää yhdistää eri kohteisiin tehtyjä toimituksia, joiden suuruus olisi yhteensä 1.500 kW:ta. Markkinaoikeus katsoo siten, että tarjouspyynnön perusteella on ollut selvää, että onnistunut käyttöönotto on koskenut yhteen kohteeseen tehtyä vähintään yhteensä 1.500 kW:n toimitusta, joka on sinänsä voinut koostua useammasta laitteesta.

Vielä asiassa on ilmennyt tulkintaeroja sen suhteen, onko referenssin tullut olla tarjoajan tarjoamalla laitteella tehty aikaisempi toimitus vai onko se voinut olla myös muun valmistajan laitteella tehty toimitus.

Valittaja on ilmoittanut tarjouksensa liitteessä "Referenssit" yhteensä kuusi referenssiä. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään esittänyt, että se ei ole hyväksynyt valittajan kahta Ruotsiin toimitettua referenssiä, koska laitteilla on ollut eri valmistaja kuin valittajan tarjouksessaan tarjoamilla laitteilla. Hankintayksikön mukaan valittaja ei ole esittänyt tarjouksessaan laitevalmistajan referenssiä onnistuneesta käyttöönotosta tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että onnistunut käyttöönotto on tarkoittanut nimenomaisesti teknisesti samanlaisella laitteella ja saman laitetoimittajan laitteella tehtyä käyttöönottoa. Hankintayksikön mukaan valmistajien laitteet poikkeavat teknisesti olennaisesti toisistaan ja tarjouspyynnössä on vaadittu, että referenssien ja tarjotun laitteen on täytynyt olla saman toimittajan laitteita teknisenä ratkaisuna. Hankintayksikkö on vielä esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjojen ja niissä esitettyjen vaatimusten perusteella tarjoajien on täytynyt ymmärtää, että referenssikohteet ovat voineet sisältää vain tarjottuja laitteita.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnöstä tai muista tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole käynyt ilmi, että referenssiä koskevan vaatimuksen täyttäisi vain tarjoajan tarjotun valmistajan laitteilla tehty aiempi onnistunut käyttöönotto.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajan referenssi 1 on ollut EU:n alueella, terveydenhuollon toimialalla, vähintään yhteensä 1.500 kW:n toimitus, vastaavissa ilmasto-olosuhteissa ja vuonna 2012 toteutettu.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että valittaja on täyttänyt referenssivaatimuksen, joka on koskenut onnistunutta käyttöönottoa EU:n alueella terveydenhuollossa vähintään yhteensä 1.500 kW toimituksesta vastaavissa ilmasto-olosuhteissa 1.7.2016.

Valittaja on esittänyt, että sen sijaan voittanut tarjoaja ei olisi täyttänyt kyseessä olevaa referenssivaatimusta, koska tarjouspyynnön sanamuodon vastaisesti voittaneen tarjoajan eri maihin tehdyt kolme eri toimitusta on laskettu yhteen.

Voittanut tarjoaja on esittänyt referenssiksi yhden Suomessa tehdyn toimituksen sekä kaksi Itävallassa tehtyä toimitusta. Suomessa tehty toimitus on ollut kooltaan suurin ja se on sisältänyt kaksi 640 kW:n laitetta, jolloin toimitus on ollut yhteensä 1.280 kW. Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämät kolme referenssikohdetta ovat olleet kaikki yhteensä 1.640 kW.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnön referenssiä koskevaa vaatimusta ja hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta.

Hankintayksikön 20.7.2016 päivätyn tarjouspyynnön kohdassa 18 "Tarjoajan, laitevalmistajan ja huollon kelpoisuus" todetusti tarjoajan on tullut yleisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi täyttää myös seuraava vaatimus:

"Tarjoajalla tulee olla laitevalmistajan kyseisten laitteiden huoltoon kouluttamaa suomea osaavaa henkilökuntaa ennen 1.7.2016 ja jatkuvasti siitä eteenpäin".

Lisäksi kohdassa on edellytetty, että tarjouksessa on tullut ilmoittaa kaikki alihankkijat, myös huollon alihankkija.

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa päätösesityksessä on edellä todetusti katsottu, että valittaja ei ole täyttänyt edellä esitettyä huoltohenkilökuntaa koskevaa vaatimusta.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei tarjoajalla lähtökohtaisesti tarvitse olla tarjouspyynnössä vaadittuja resursseja vielä tarjouksen tekohetkellä, vaan riittää, että tarjouksessa on sitouduttu tarjouspyynnössä edellytettyjen palvelujen tuottamiseen tarjouspyynnössä edellytetyillä resursseilla sopimuskauden alkaessa. Hankintailmoitus on julkaistu 22.7.2016 ja hankinta on ollut tarkoitus toteuttaa 22.9.2016–14.6.2018. Näin ollen tarjouspyynnössä esitetty vaatimus siitä, että mainitut resurssit on tullut olla tarjoajalla käytössään jo 1.7.2016, on ollut hankintasäännösten vastainen siltä osin kuin vaatimus on kohdistunut aikaan ennen sopimuskauden alkamista.

Siltä osin kuin vaatimus on kohdistunut sopimuskauden alkamisen jälkeiseen aikaan, hankintayksiköllä on ollut oman harkintavaltansa puitteissa oikeus esittää tällainen vaatimus, eikä kyseinen vaatimus siten ole ollut hankintasäännösten vastainen. Asiassa on tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttymisen osalta kysymys siitä, onko mainittu koulutettu henkilökunta ollut valittajan vai valittajan alihankkijan palveluksessa ja jos henkilökunta on ollut alihankkijan palveluksessa, onko valittaja esittänyt alihankkijasta tarjouspyynnössä vaaditut selvitykset.

Valittaja on hankintayksikön kanssa käymissään neuvotteluissa 6.10.2016 ilmoittanut, että sen tarjouksessa ilmoitetut kaksi huoltoinsinööriä ovat olleet ABB:n henkilökuntaa, ja valituksessaan markkinaoikeudelle ilmoittanut, että sen huollon alihankkijana on ollut ABB. Näillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että asiassa on arvioitava, onko valittaja esittänyt alihankkijastaan tarjouspyynnössä edellytetyt selvitykset.

Valittaja ei ole tarjouksessaan ilmoittanut ABB:tä alihankkijakseen. Valittaja on kuitenkin tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti liittänyt tarjoukseensa ESPD-lomakkeen, jonka osassa II jaksossa D valittaja on vastannut "Kyllä" kysymykseen "Aikooko talouden toimija teettää osan hankintasopimuksesta kolmansilla osapuolilla". ESPD-lomakkeessa on todettu, että jos vastaus on kyllä ja alihankkijat ovat tiedossa, on lomakkeella lueteltava ehdotetut alihankkijat. Valittaja on vastannut kyseiseen kohtaan "Ei ole tiedossa vielä". Lisäksi ESPD-lomakkeessa on kuitenkin todettu, että jos hankintaviranomainen tai -yksikkö nimenomaisesti pyytää näitä tietoja I osan mukaisten tietojen lisäksi, II osan A ja B jaksossa pyydetyt tiedot annetaan kustakin asianomaisesta alihankkijasta erikseen. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön kohdassa 18 on nimenomaan edellytetty ilmoittamaan alihankkijat, joten valittaja on toiminut tarjouspyynnön vastaisesti jättäessään alihankkijansa ilmoittamatta.

Tarjoaja kantaa osaltaan vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Valittaja on jättänyt tarjouspyynnön vaatimusten vastaisesti ilmoittamatta soveltuvuuden arvioinnin osana vaadittuja tietoja huollon alihankkijasta. Markkinaoikeus katsoo, että koska tarjoaja ei ole toimittanut tarjouspyynnössä soveltuvuusedellytyksenä vaadittua tietoa huollon alihankkijasta, ei valittaja ole täyttänyt tarjoajan soveltuvuudelle esitettyjä vaatimuksia ja hankintayksiköllä on ollut perusteet sulkea valittaja tarjouskilpailusta.

Edellä mainitut hankintamenettelyn virheellisyydet sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä mainitulla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Markkinaoikeus on 11.1.2017 antamallaan päätöksellä numero 5/17 sallinut Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen 21.11.2016 tekemän hankintapäätöksen § 182 täytäntöönpanon ja hankintasopimus on allekirjoitettu 20.1.2017. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksu voitaisiin määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö olisi sulkenut sekä voittaneen tarjoajan että valittajan tarjouskilpailusta jo ennen neuvottelumenettelyyn siirtymistä tarjouspyynnössä asetettujen soveltuvuusvaatimusten jäädessä täyttymättä molempien osalta. Asiassa ei siten ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty ja vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Ottaen huomioon yhtäältä hankintayksikön virheellinen menettely ja toisaalta se, että valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja soveltuvuusvaatimuksia, ei ole kohtuutonta, että valittaja ja hankintayksikkö saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Coromatic Oy:n valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Petri Rinkinen ja Reima Jussila.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkastaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 22.12.2017  Päivitetty 29.12.2017