MAO:762/17

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä - bussiliikenteen kahdeksan kohteen kilpailutus

erityisalojen hankinta – tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Diaarinumero: 2016/767
Antopäivä: 8.12.2017

ASIAN TAUSTA

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.8.2016 julkaisemallaan erityisalojen hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta bussiliikenteen kahdeksan kohteen kilpailutuksesta.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän hallitus on 13.12.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 139 kohteen 221 osalta valinnut Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 93.000.000 euroa, josta muutoksenhaun kohteena olevan kohteen 221 osuus on ollut 48.080.000 euroa.

Markkinaoikeus on 17.2.2017 antamallaan päätöksellä numero 76/17 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 22.2.2017.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Nobina Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen kohteen 221 osalta ja velvoittaa hankintayksikön tältä osin korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua viivästyskorkoineen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 29.709,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntöasiakirjojen kalustovaatimuksissa on määrätty, että tarjoajan on tullut toimittaa tarjouksen liitteenä kaluston päästötason osoittavat tietyt asiakirjat. Voittanut tarjoaja ei ole tarjouksessaan toimittanut näitä liitteitä. Tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on tarjousten jättämisen määräajan jälkeen sallinut voittaneen tarjoajan parantaa tarjoustaan täydentämällä sitä lisäselvityksin. Hankintayksikön sallima tarjouksen täydentäminen ei ole ollut vähäistä eikä se ole kohdistunut pieniin puutteisiin, vaan täydentämisellä on pyritty tekemään tarjouspyynnön vastaisesta tarjouksesta tarjouspyynnön mukainen. Täydentäminen ei ole johtunut myöskään tarjouspyynnön tai voittaneen tarjoajan tarjouksen epäselvyydestä.

Lisäselvitysten jälkeenkään voittaneen tarjoajan tarjous ei ole vastannut tarjouspyynnön kalustovaatimuksia. Kalustolomakkeessa on tullut esittää tarjotun linja-automallin hiilidioksidipäästöt grammoina kilometriä kohden. Energiatehokkaiden bussien osalta CO2-päästonalenemat on tullut ilmoittaa tarjouksessa valmistajan virallisten laskelmien mukaan, joista on tullut toimittaa tarjouksen liitteenä joko kalustonvalmistajan vakuutus toimitettavan kaluston päästöalenemasta tai mittauspöytäkirja tai mittauksen tekijän todistus mittaustuloksista. Eräin edellytyksin tarjoaja on voinut toimittaa vastaavasta mutta eri painoisesta autosta todennetun mittaustuloksen.

Voittanut tarjoaja ei ole toimittanut lisäselvityksissäkään yhtäkään vaadituista asiakirjoista, eivätkä asiakirjat ole myöskään vastaa niitä tietoja, jotka on voitu toimittaa, jos valmistajalla ei ole käytettävissään mittaustulosta tarjottavasta ajoneuvosta.

Mikäli muilla tarjoajilla olisi ollut tiedossa, että hankintayksikön todellisuudessa soveltamat vaatimukset tarjottavien linja-autojen päästöjen osoittamiseksi ovat huomattavasti tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyä lievemmät, niillä olisi ollut mahdollisuus harkita sellaisen kaluston tarjoamista, josta ei ole saatavilla vaadittuja asiakirjoja. Tämä tieto on voinut vaikuttaa annettuihin tarjouksiin paitsi tarjotun kaluston myös hinnoittelun osalta. Asetettujen vaatimusten jälkikäteinen huojentaminen on ollut syrjivää kohtelua myös suhteessa sellaisiin tarjoajiin, jotka ovat kalustovaatimusten johdosta jättäytyneet tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 32.145 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnön liitteessä 3 on esitetty kilpailutettavan liikenteen linja-autokaluston rakenne- ja varustetasovaatimukset sekä myös pisteytys. Tarjouspyynnön liitteessä 3 on otsikon "Linja-autokaluston pisteytys" alla mainittu muun ohella, että liitteessä ilmoitettua referenssitasoa selkeästi paremmasta kalustosta annetaan pisteitä liitteessä kuvatun porrastetun päästötaulukon mukaan. Kyseisen liitteen vaatimukset CO2-päästöalenemien ilmoittamistavoista tarjouksissa ovat liittyneet pisteytyksessä huomioon otettavaan referenssitasosta laskettuun päästöalenemaan, eikä päästöalenema ole ollut vähimmäisvaatimuksena, joten sitä koskevien asiakirjojen toimittaminen ole tällöin ollut tarpeen. Tarjouspyynnön perusteella tarjoajille on tullut olla selvää, mitkä osat mainitusta liitteestä ovat kalustoa koskevia vähimmäisvaatimuksia ja mitkä tarjousten vertailuun ja pisteytykseen vaikuttavia asioita.

Tarjouspyyntöasiakirjojen soveltuvuusvaatimuksia tai hankinnan kohteen kriteerejä koskevissa kohdissa ei ole edellytetty päästöalenemia koskevia asiakirjoja. Mikäli vähimmäisvaatimuksena olisi ollut päästöalenemia koskevien asiakirjojen liittäminen tarjoukseen, olisi niitä koskevat asiakirjat mainittu tarjouspyynnön kohteen kriteereissä sarakkeessa "Minimivaatimus". Päästöalenemat ja niitä koskevat asiakirjat on mainittu ainoastaan edellä mainitussa liitteessä pisteytystä koskevassa kohdassa. Tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat eivät myöskään ole toimittaneet päästöalenemia koskevia asiakirjoja niiltä osin kuin ne eivät ole tarjonneet päästöalenemia.

Voittaneen tarjoajan toimittamassa täsmennyksessä on ollut kyse selvityksistä, joiden tarkoituksena on ollut ainoastaan todentaa tarjouksessa ilmoitetun CO2-arvon perusteella laskettava päästöalenemaprosentti. Tarjousten vertailu on voitu suorittaa voittaneen tarjoajan tarjousten jättämisen määräaikaan mennessä toimittamasta tarjouksesta ilmenneillä tiedoilla. Voittaneen tarjoajan tarjouksen täsmennyksinä toimittamat asiakirjat on laadittu ennen tarjousten jättämistä koskevan määräajan päättymistä. Hankintayksiköllä on näin ollen ollut oikeus pyytää voittaneen tarjoajan tarjouksen täsmentämistä kyseisiltä osin.

Hankintayksikön tarkoituksena ei ole ollut asettaa vielä tarjousvaiheessa tiukkoja määrämuotoisia vaatimuksia päästöalenemia koskeville asiakirjoille, koska ennen liikennöinnin alkua voittaneen tarjoajan on tullut toimittaa virallinen mittauspöytäkirja. Hankintayksiköllä voidaan katsoa olleen myös velvollisuus pyytää täsmennykset päästöalenemia koskeviin asiakirjoihin, sillä tarjouspyynnön liitteessä 3 ei ollut määritelty tarkasti, millaisia toimitettavien asiakirjojen on tullut olla.

Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksen täsmennyksen yhteydessä mittaustulokset, jotka oli täydennetty moottorityypin ja painojen mukaan. Yhtiön toimittamia asiakirjoja on pidettävä valmistajan virallisina laskelmina. Ne ovat kalustonvalmistajan tai riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemiä ja ne on tarkastettu ja hyväksytty ulkopuolisen tahon toimesta. Yhtiö on toimittanut jo tarjouksessaan tuloksen, joka on ollut pohjana täsmennyksenä toimitetulle laskennalliselle tulokselle. Päästöalemaa koskevan vakuutuksen ei ole edellytetty sisältävän erittelyä siitä, miten päästöarvot saavutetaan.

Voittaneen tarjoajan tarjous olisi voittanut kohteen 221 tarjouskilpailun myös siinä tapauksessa, että tarjousvertailussa puheena olevasta vertailuperusteesta ei olisi otettu huomioon sen saamia pisteitä.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.168,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä on asetettu ainoastaan yksi vähimmäisvaatimus, jonka mukaan linja-autokaluston on tullut olla vähintään EEV-päästöluokkaa, minkä Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n Euro 6 -päästöluokan linja-autot ovat täyttäneet. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu tarjoajalle nimenomaista vaatimusta siitä, miten kaluston päästöluokan vähimmäisvaatimuksen täyttyminen osoitetaan. Kasvihuonekaasupäästöjen vertailuperusteet eivät ole sisältäneet vähimmäisvaatimuksia, vaan ovat koskeneet lisäpisteytystä.

Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy on tarjouksessaan ilmoittanut tarjouspyynnön mukaiset CO2-päästöalenemat tarjoamilleen linja-autoille valmistajan tietojen mukaan. Laatupisteiden saamisen vakuudeksi edellytetyt liitteet ovat kuitenkin puuttuneet tarjouksesta. Hankintayksikkö olisi puutteen johdosta enimmillään voinut olla antamatta pisteitä päästöalenemaa koskevasta vertailuperusteesta.

Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n tarjouksen täsmennys ei ole johtanut uuden tarjouksen esittämiseen tai aiemman parantamiseen, vaan lisätiedon saamiseen siitä, miten yhtiön alkuperäisessä tarjouksessa ilmoitetun bussin referenssitasoa alempaan päästölukemaan oli päästy. Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy on toimittanut hankintayksikön täsmennyspyynnön mukaisesti tarjoamansa bussin valmistajalta saamansa tiedot päästöaleneman mittaamiseksi ja se on tarjouksessa sitoutunut toimittamaan viralliset mittaustulokset ennen liikennöinnin aloittamista.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksen yhteydessä toimittama todistus Euro 6 -moottorin tyyppihyväksynnästä ei ole osoittanut kokonaisen ajoneuvon eli bussin polttoaineenkulutusta, eikä sen avulla ole voitu todentaa tarjotun bussimallin päästöalenemaa.

Tarjouksen tulee olla tarjouspyynnön mukainen myös laatuvertailuun vaikuttavien tietojen osalta. Laatuvertailuun vaikuttavat tiedot ja niiden todentamiseksi vaadittujen asiakirjojen ilmoittaminen ovat tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen välittömästi vaikuttavia seikkoja. Päästöalenemalla ja sitä todentavilla asiakirjoilla on ollut keskeinen merkitys hankinnassa. Tällaisia puutteita sisältäviä tarjouksia ei voida vertailla tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen edellyttämällä tavalla.

Nyt käsiteltävä hankintasäännösten vastainen menettely ei korjaannu sillä, että voittaneen tarjouksen pisteytystä tarkastetaan. Valittaja olisi voittanut kohteen, mikäli voittaneen tarjoajan tarjous olisi suljettu tarjouskilpailusta.

Hankintayksikön esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus on kohtuuton. Hankintayksikön vastine on lähes kaksi kertaa valituksen pituinen ja sisältää toistoa. Merkittävä osa vastineesta on koskenut hankinnan täytäntöönpanoa, jota valittaja ei ole vastustanut ja joita koskevat kulut eivät kuulu valittajan kannettaviksi. Myös Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n lausuntoa koskevat oikeudenkäyntikulut ovat liiallisia ottaen huomioon lausunnon pituuden sekä sen, ettei se ole sisältänyt uusia tai hankintayksikön esittämästä merkittävästi poikkeavia näkökohtia.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että voittaneen tarjoajan tarjouksen täydennysasiakirjojen perusteella valmistajan mittaustulokset koskevat nimenomaan yhtiön tarjoamaa linja-autotyyppiä. Kyseisissä täydennysasiakirjoissa esitetään hankintayksikön pyynnön mukaisesti mittaustulosten täydennys tai muunto moottorityypin ja painojen mukaan. Tarjouspyynnön liitteessä 3 on pisteytyksen osalta käytetty muotoilua "on toimitettava", mutta tämä ei ole merkinnyt sitä, että tarjoajan on ollut pakollista liittää kohdassa mainittu selvitys tarjoukseen. Tarjoajan on tullut toimittaa pyydetty selvitys ainoastaan pisteitä saadakseen. Tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta pelkästään laatuvertailuun vaikuttavan tarjouksen puutteen johdosta ei ole julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaista, mikäli tarjous on tarjouspyynnön mukainen.

Hankintayksikölle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut ovat kohtuullisia, kun otetaan huomioon asian merkitys sille. Valittaja on myös esittänyt useita virheellisiä perusteita, jotka ovat lisänneet hankintayksikön selvitystyötä. Vaatimuksen perusteena olleet toimenpiteet ovat olleet tarpeellisia ja perusteltuja. Valittaja on lisäksi ollut tietoinen siitä, että valitus johtaa automaattiseen täytäntöönpanokieltoon, joten hankintayksikön on ollut välttämätöntä perustella täytäntöönpanon sallimista vastineessaan. Koska jo valituksessa oli esitetty, että täytäntöönpanoa ei tule sallia, vaikka sitä vaadittaisiinkin, hankintayksikön on ollut tarpeellista perustella pyyntöä perusteellisesti.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Kysymyksessä on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän linja-autoliikennepalvelujen hankinta hankintasopimuksella. Kun kyse ei ole käyttöoikeussopimuksesta, asiassa eivät tule sovellettavaksi joukkoliikennelain 36 §:ssä säädetyt menettelytavat.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 9 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007, erityisalojen hankintalaki) mukaista toimintaa varten tehtäviin hankintoihin. Säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 59–60) on todettu erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvan säädetyin rajoituksin ja täsmennyksin muun ohella linja-autolla tapahtuvaa kuljetuspalvelua koskevan verkon saataville saattamiseen ja ylläpitoon liittyvät toiminnat.

Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden on kilpailutettava EU-kynnysarvot ylittävät hankintansa siten kuin mainitussa laissa säädetään. Lain 5 §:n 1 momentin mukaan laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat lain 6–9 §:ssä tarkoitettuja toimintoja harjoittavat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä edellä mainittujen tahojen muodostamat yhteenliittymät.

Erityisalojen hankintalain 8 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan eräiden liikenteen palvelujen osalta sellaisten verkkojen rakentamiseen, huoltoon, ylläpitoon sekä tarjoamiseen, joiden tarkoituksena on tarjota julkisia kuljetuspalveluita rautateitse, raitioteitse, johdinautoilla, linja-autoilla tai metrolla. Kuljetuspalvelujen verkolla tarkoitetaan palvelua, jota tarjotaan viranomaisen toiminnalle asettamien ehtojen mukaisesti. Ehdot voivat koskea liikennöitäviä reittejä, käytettävissä olevaa kuljetuskapasiteettia tai vuorotiheyttä.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 135) on todettu muun ohella, että lain soveltamisalaan kuuluisivat siten esimerkiksi kaupungin liikennelaitoksen bussihankinnat ja myös muiden bussiyritysten hankinnat silloin, kun yritys harjoittaa toimintaa erityis- tai yksinoikeuden nojalla, jolloin 2 momentin edellytykset eivät täyty. Liikennepalvelujen ostajana toimiva julkisyhteisö kuten kunta, lääninhallitus tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ei harjoita erityisalojen hankintalaissa tarkoitettua toimintaa, jos se vain ostaa palveluja niiden tuottajilta. Hankkiessaan liikennepalveluja tällaisen yksikön on siten toimittava hankintalain säännösten mukaisesti.

Erityisalojen hankintalailla on pantu täytäntöön vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/17/EY. Direktiivin 5 artiklan 1 kohdan mukaan direktiiviä sovelletaan sellaisten verkkojen saataville saattamiseen tai ylläpitoon, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kuljetuspalveluja rautateitse, automatisoiduin järjestelmin, raitioteitse, johdinautoilla, linja-autoilla tai kaapeliradoilla.

Markkinaoikeus toteaa, että erityisalojen hankintalain 8 §:n 1 momentissa mainitulla yleisölle muun ohella linja-autoilla tarjottavien kuljetuspalvelujen verkon tarjoamisella on direktiivien tulkintavaikutus huomioon ottaen katsottava tarkoitetun direktiivin 2004/17/EY 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua verkkojen saataville saattamista eli käyttöön antamista.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän tehtävistä on sittemmin myös säädetty pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta annetussa laissa. Lain 3 §:n 1 ja 2 momentista ilmenee, että kuntayhtymän tehtävään kuuluu muun ohella liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnittelu, joukkoliikenteen liikennepalvelujen suunnittelu ja hankinta sekä joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmästä sekä taksoista päättäminen. Pykälän 3 momentin mukaan kuntayhtymän toimintaan sovelletaan, mitä erityisalojen hankintalaissa säädetään.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöistä (HE 80/2009 vp s. 13) ilmenee, että säännöksen tarkoituksena on ollut selkeyttää silloista oikeustilaa, jossa pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) on soveltanut hankintoihin hankintalakia ja Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) erityisalojen hankintalakia. Esitöiden mukaan kuntayhtymä tarjoaa kuljetuspalveluja suunnittelemallaan joukkoliikenteen reittiverkolla, joten sen toimintaan voidaan soveltaa eritysalojen hankintalakia.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön edellä mainitut tehtävät liittyvät sellaisten linja-autoilla tarjottavien liikennepalvelujen verkon saataville saattamiseen, jossa palvelua tarjotaan toimivaltaisen viranomaisen asettamin edellytyksin. Hankintayksikön toimintana voidaan siten pitää erityisalojen hankintalain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua julkisten kuljetuspalvelujen verkon tarjoamista.

Erityisalojen hankintalain 10 §:n 1 momentin mukaan useita toimintoja koskevaan hankintaan sovelletaan sitä toimintoa koskevia säännöksiä, johon liittyen hankinta ensisijaisesti tehdään.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan kohteena ovat olleet bussiliikenteen kuljetuspalvelut. Markkinaoikeus katsoo, että mainitut hankinnat liittyvät erityisalojen hankintalain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan niin läheisesti, että asiassa tulevat sovellettavaksi erityisalojen hankintalain menettelysäännökset.

Erityisalojen hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 157) mukaan hankintayksikön tulee hylätä sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia. Siten esimerkiksi sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnössä esitettyjä teknisiä eritelmiä tai muita hankinnan kohdetta koskevia vaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Tarjous on hylättävä tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomana myös, jos se on saapunut myöhässä tai on puutteellinen.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (tuomio 10.10.2013, Manova, C-336/12, EU:C:2013:647) on tuotu esiin, että yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusvelvoite ovat julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyssä esteenä kaikenlaiselle hankintaviranomaisen ja jonkin tarjoajan väliselle neuvottelulle, mikä merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että kun tarjous on jätetty, sitä ei voida enää muuttaa hankintaviranomaisen eikä tarjoajan aloitteesta. Tästä seuraa, ettei hankintaviranomainen voi pyytää tarjoajalta, jonka tarjousta se pitää epätarkkana tai tarjouspyyntöasiakirjojen teknisten eritelmien vastaisena, täsmennystä (tuomion 31 kohta). Tarjouksen yksittäisiä kohtia voitaisiin kuitenkin korjata tai täydentää etenkin sen vuoksi, että niitä on selvästi vain täsmennettävä, tai ilmeisten kirjoitus- tai laskuvirheiden korjaamiseksi (tuomion 32 kohta). Tällaisessa tarkoituksessa esitetty pyyntö ei saa johtaa siihen, että asianomainen tarjoaja esittää tosiasiallisesti uuden tarjouksen (tuomion 36 kohta).

Mainitussa ratkaisussa on myös todettu (39 ja 40 kohdat), että hankintayksikkö voi siis pyytää, että menettelyyn osallistumista koskevan hakemuksen yksittäisiä kohtia korjataan tai täydennetään, kunhan tällainen pyyntö koskee julkaistun taseen kaltaisia seikkoja tai tietoja, joiden voidaan objektiivisesti todeta olevan peräisin ennen menettelyyn osallistumista koskevan hakemuksen esittämiselle asetetun määräajan päättymistä. On kuitenkin täsmennettävä, että tilanne olisi toinen, jos tarjouspyyntöasiakirjoissa vaadittaisiin puuttuvan asiakirjan tai tiedon ilmoittamista poissulkemisen uhalla. Hankintaviranomaisen on nimittäin noudatettava tarkasti arviointiperusteita, jotka se on itse vahvistanut.

Tarjouspyyntö

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa otetaan huomioon liikenteen hoidon kokonaishinta ja laatutekijöinä linja-autokaluston ominaisuudet. Tarjouspyynnön kohdassa "Päätöksenteon perusteet" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Linja-autokaluston perusteella tarjous saa enintään 16 pistettä.

– –

Linja-autokaluston varustelutasovaatimukset ja linja-autokaluston ominaisuuksiin perustuvien kalustopisteiden määräytyminen on kuvattu tarjouspyynnön liitteissä 3 ja 7."

Tarjouspyynnön liitteen 5 "Kilpailukohteen määrittely kohde 221" kohdassa 3 "Linja-autokalusto" on todettu seuraavaa:

"Kohteessa edellytetään sopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettäväksi kalustovaatimuksissa (liite 3) määriteltyä kahtakymmentäyhtä (21) C-tyypin linja-autoa ja kahdeksaa (8) A2-tyypin linja-autoa.

Kaluston tulee olla vähintään EEV-päästöluokan linja-autoja."

Tarjouspyynnön liitteessä 3 "Kilpailutettavan liikenteen linja-autokaluston rakenne- ja varustetasovaatimukset sekä pisteytys" on asetettu vaatimuksia muun ohella kaluston ulkonäölle, turvallisuudelle, ohjaamolle, istuimille, oville sekä tilojen mitoitukselle. Mainitun liitteen kohdassa "Linja-autokaluston pisteytys" on lisäksi todettu aluksi seuraavaa:

"Linja-autokaluston perusteella tarjoaja voi saada tarjousvertailussa enintään 16 pistettä. Yksittäisen linja-auton maksimipisteille ei ole rajoitusta.

Pisteet lasketaan tarjotun linja-auton päästöjen, melutason, varustelun ja vaatimuksiin verrattuna vähäisten puutteiden perusteella."

Kyseisessä pisteytystä koskevassa kohdassa alakohdassa 1.2. "Kasvihuonekaasupäästöt (CO2 ja ekvivalentit)" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Kasvihuonekaasupäästöjen osalta referenssitaso on 2-akselisella autolla 1200 g/km, teliautolla 1450 g/km sekä nivelautolla 1650 g/km CO2-ekvivalenttina.

EEV tai Euro 6 energiatehokkaiden bussien, kuten esim. hybridi- ja kevytrakennebussien CO2-päästöalenemat ilmoitetaan tarjouksessa valmistajan virallisten laskelmien (Braunschweig-sykli / SORT 2) mukaan. Tarjouksen liitteenä on toimitettava joko kalustonvalmistajan vakuutus toimitettavan kaluston päästöalenemasta tai mittauspöytäkirja tai mittauksen tekijän todistus mittaustuloksista. Ennen liikennöinnin alkua on toimitettava virallinen mittauspöytäkirja.

– –

Mikäli valmistajalla ei ole tarjota tulosta HSL:n tarpeisiin varustellun auton polttoaineenkulutuksesta, voidaan vastaavasta mutta eri painoisesta autosta todennettu mittaustulos muuntaa käyttämällä Braunschweig syklissä todettua 2,1 l / 100 km / 1000 kg toteutuvaa polttoaineenkulutuksen nousua.

– –

Referenssitasoa selkeästi (min 20 %) paremmasta kalustosta annetaan pisteitä porrastetun päästötaulukon mukaan."

Viimeksi mainitun kohdan jälkeen alakohdassa "Vähimmäispisterajat ja pisteiden porrastus" on kahdessa taulukossa esitetty pisteet 20, 40, 60, 80 ja 100 prosentin päästövähenemälle referenssitasoon nähden.

Asian arviointi

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko hankintayksikön tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta siksi, että tarjouksen liitteenä ei ole toimitettu vaadittua linja-autojen päästöalenemaa todentavaa asiakirjaa. Tämän jälkeen on tarvittaessa arvioitava hankintayksikön menettelyä tarjousten vertailussa ja erityisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen täsmentämistä kyseisiltä osin.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä ja hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että tarjouksessa ilmoitetut tiedot pitävät paikkansa. Niin ikään oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen sekä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden edellyttävän, että hyväksyttävät tarjoukset ovat tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikön on siten suljettava tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vaatimuksia vastaamattomat tarjoukset. Tarjousten sulkemista tarjouskilpailusta tulee arvioida tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on yhtäältä esitetty tarjoajien soveltuvuutta ja hankinnan kohdetta koskevia vähimmäisvaatimuksia ja toisaalta linja-autokalustoa koskevaan vertailuperusteeseen liittyviä pisteytettäviä vaatimuksia. Asiassa ei ole tullut ilmi eikä ole edes esitetty, että voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaiset linja-autot eivät täyttäisi tarjouspyynnössä esitettyjä ehdottomia vähimmäisvaatimuksia tai että kyseisiltä osin selvityksiä olisi jätetty toimittamatta. Voittaneen tarjoajan tarjous ei näin ollen ole ollut tarjouspyynnössä asetettujen teknisten eritelmien tai muiden hankinnan kohdetta koskevien vähimmäisvaatimusten vastainen.

Tarjousvertailussa muun ohella referenssitasoon nähden olennaisesta päästöalenemasta on voinut saada lisäpisteitä. Tätä pisteytystä koskevassa kohdassa esitetty vaatimus, että tarjouksen liitteenä on toimitettava joko kalustonvalmistajan vakuutus toimitettavan kaluston päästöalenemasta tai mittauspöytäkirja tai mittauksen tekijän todistus mittaustuloksista, on näin ollen liittynyt kyseisen vertailuperusteen soveltamiseen ja linja-autokalustosta annettavan pisteytyksen arvioimiseen. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty kyseisen selvityksen toimittamista, sillä nimenomaisella uhalla, että tarjous suljettaisiin muutoin tarjouskilpailusta. Kun tarjoajien on ollut mahdollista jättää ilmoittamatta tietoja päästöaleneman laskemiseksi ja silti saada tarjouksensa vertailluksi, lisäpisteitä synnyttävän tekijän varmistamiseksi edellytetyn selvityksen puuttumista ei voida tässä tilanteessa myöskään arvioida tarjoajan näkökulmasta ankarammin kuin tilannetta, jossa tekijää ei ole lainkaan ilmoitettu. Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut ainakaan sellaisella tavoin tarjousmenettelyn ehtojen vastainen, että hankintayksiköllä olisi ollut velvollisuus sulkea se tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus lausuu hankintamenettelyn muilta osin vielä seuraavan.

Erityisalojen hankintalain 67 §:n viittaussäännöksen nojalla sovellettavan hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi määrätä lainkohdassa tarkoitetun seuraamuksen, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten tai Euroopan unionin lainsäädännön vastaisesti.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 190/2009 vp s. 69) mukaan seuraamusta määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon, missä määrin menettelyvirhe on vaikuttanut asianosaisten tehokkaan oikeussuojan toteutumiseen. Hankintayksikön hankintamenettelyn lopputulokseen vaikuttamaton virhe ei siten voi johtaa seuraamuksen määräämiseen.

Tässä tapauksessa valituksen keskeisenä perusteena on ollut se, että hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta, ja valituksen menestyminen olisi tätä edellyttänyt. Markkinaoikeus toteaa, että valittajan ja voittaneen tarjoajan 4,09 pisteen erosta johtuen valittajan tarjous ei olisi voinut päätyä tarjouskilpailun voittajaksi, vaikka voittaneen tarjoajan tarjoukselle ei olisi annettu tarjousvertailussa edellä mainituilta osin sen saamaa 0,8 määritellyin tavoin painotettavaa pistettä. Koska voittaneen tarjoajan tarjouksen selvitysten täsmentämisessä ja tältä osin täsmennetyn tarjouksen arvioimisessa on ollut kysymys tämän 0,8 pisteen myöntämisestä painotettuna vertailussa eikä voittaneen tarjoajan tarjouksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, näiden toimenpiteiden mahdollisella virheellisyydellä ei ole ollut vaikutusta hankintamenettelyn lopputulokseen.

Vielä kun hankintasopimus on jo allekirjoitettu, valittajan vaatimista seuraamuksista harkittavaksi voisi erityisalojen hankintalain 67 §:n viittaussäännöksen kautta sovellettavan hankintalain 94 §:n 1 momentista johtuen tulla ainoastaan hankintayksikön määrääminen maksamaan hyvitysmaksu asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Kun otetaan huomioon voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjousten piste-erosta edellä esitetty, ei hyvitysmaksun määräämiselle olisi myöskään edellytyksiä.

Edellä seuraamusten määräämisestä mainittu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tässä tapauksessa ei ole tarpeen arvioida sitä, onko hankintayksikkö menetellyt tarjouksia kysymyksessä olevalta osin tarjouksia vertaillessaan ja voittaneen tarjoajan tarjouksesta täsmennystä pyytäessään hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan sillä tavoin virheellisesti, että asiassa olisi tarpeen harkita seuraamusten määräämistä. Näin ollen valitus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 67 §:n perusteella tässä asiassa tulee sovellettaviksi hankintalain mukaiset oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat säännökset. Jälkimmäisen lain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valitusperusteet huomioon ottaen valituksen menestyminen olisi edellyttänyt Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta, mistä valittajankin on katsottava jo valitusta tehdessään olleen tietoinen. Siihen nähden, vaikka hankintamenettelyssä olisikin mahdollisesti menetelty lopputulokseen vaikuttamattomalla tavalla valittajan esittämin tavoin muutoin virheellisesti, olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen määrättävä korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Kulujen kohtuullisuuden arvioinnissa markkinaoikeus on ottanut huomioon asian laadun ja valittajan esittämistä keskeisistä valitusperusteista lausumiseksi ja hankintayksikön oikeuksien valvomiseksi aiheelliset ja kohtuulliset toimenpiteet.

Valittaja on väittänyt Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n tarjousta tarjouspyynnön vastaiseksi. Ottaen huomioon kyseisten väitteiden luonteen ja ettei valitus ole tältä osin menestynyt, olisi kohtuutonta, jos Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy joutuisi pitämään asian laatu ja laajuus huomioon ottaen määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulunsa osaksikaan vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Nobina Finland Oy:n korvaamaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 15.000 eurolla ja Nobina Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.168,75 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pekka Savola ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkastaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 10.12.2017  Päivitetty 21.12.2017