MAO:630/17

ASIAN TAUSTA

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.10.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta tehostetun perhetyön hankinnasta ajalle 1.3.2017–29.2.2020 sekä vuoden optiokaudelle.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toimitusjohtaja on 18.1.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 1 valinnut puitejärjestelyyn palveluntuottajiksi Neljä Astetta Oy:n ja Merikratos Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut alle 400.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimuksia ei ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Asia dnro 2017/57

Valitus

Vaatimukset

Debora Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 40.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.727,50 eurolla.

Perusteet

Toisin kuin hankintayksikkö on katsonut, valittajan tarjous on sisältänyt tarjouspyynnössä edellytetyn selvityksen suunnitellusta henkilöstöstä sekä selvityksen siitä, miten se aikoo täyttää henkilöstölle asetetut vaatimukset. Valittaja on henkilöstöliitteessä nimennyt palvelutuotannosta vastaavan henkilön sekä muun henkilökunnan osalta toimittanut erillisen selvityksen rekrytoitavasta henkilökunnasta. Selvityksessään valittaja on todennut, että se sitoutuu rekrytoimaan soveltuvaa henkilökuntaa ennen sopimuskauden alkamista.

Vielä palkkaamatta olevien henkilöiden nimiä on ollut mahdotonta ilmoittaa, joten liitteessä on tuotu esiin ne periaatteet, joilla rekrytointi toteutetaan ja millaista henkilökuntaa aiotaan palkata. Selvityksessä on todettu, että valittaja aikoo rekrytoida tarpeellisen määrän juuri perhetyöhön soveltuvaa henkilökuntaa, jotta heidän osaamisprofiilinsa olisi tarpeiden mukainen, ja että henkilöstöstä toimitetaan selvitys koulutuksen ja työkokemuksen osalta ennen palvelun aloittamista. Selvityksessä on lisäksi vakuutettu, että valittaja tulee noudattamaan kaikkia tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia.

Tarjouspyynnössä edellytetty selvitys siitä, miten tarjoaja aikoo täyttää asetetut vaatimukset, on ollut epäselvä eikä ole antanut täsmällistä kuvaa siitä, mitä asetetuilla vaatimuksilla on tarkoitettu. Asetetut vaatimukset eivät ole voineet liittyä muuhun kuin henkilöstöselvitysliitteessä annettavaan selvitykseen suunnitellusta henkilöstöstä, josta valittaja on toimittanut selvitykset.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään todennut, ettei valittaja ole toimittanut lainkaan selvitystä rekrytoitavasta henkilökunnasta. Tämä on viitannut siihen, ettei hankintayksikkö ole hyväksynyt erillisellä liitteellä annettua selvitystä edes osittain. Valittaja on voinut antaa selvityksen rekrytoitavasta henkilökunnasta erillisellä lomakkeella ja hankintayksikön olisi tullut se hyväksyä.

Vastine

Vaatimukset

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä on edellytetty määrämuotoisen henkilöstöliitteen käyttämistä, jotta tarjoajat ilmoittaisivat kaikki hankintayksikön haluamat tiedot. Määrämuotoinen liite on tarjoajien kannalta tasapuolinen ja tarjoajien edun mukainen menettelytapa, kun tarjoajat tietävät yksiselitteisesti, mitä tietoja hankintayksikkö haluaa.

Valittajan tarjouksen liite "Selvitys rekrytoitavasta henkilökunnasta" ei ole sisältänyt kaikkia määrämuotoisessa liitteessä edellytettyjä tietoja, kuten tietoja suunnitellun henkilöstön nimikkeistä, koulutuksesta, kielitaidosta tai työkokemuksesta. Jos liite olisi sisältänyt täsmälleen kaikki vastaavat tiedot, se olisi voitu tulkita tarjouspyynnön mukaiseksi. Valittajan kyseinen liite ei ole ollut edellytetty selvitys suunnitellusta henkilöstöstä vaan ainoastaan yksilöimätön lupaus pyrkiä rekrytoimaan soveltuvaa henkilökuntaa. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että palveluntuottamiseen tulee olla riittävä määrä soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen omaavaa ammatillista henkilöstöä, joka saa tukea ja ohjausta työhönsä. Valittajan selvityksessä ilmoittama itseohjautuva palvelutiimi ei ole täyttänyt tätäkään edellytystä.

Kuultavien lausunnot

Neljä Astetta Oy ja Merikratos Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä on nimenomaisesti todettu, että mikäli henkilöstöä ei ole vielä tarjouksen jättämishetkellä palkattu, voidaan liitteenä olevalla henkilöstölomakkeella antaa selvitys suunnitellusta henkilöstöstä sekä selvitys siitä, miten tarjoaja aikoo täyttää asetetut vaatimukset. Jos palkattavaa henkilökuntaa ei ole ollut tiedossa tarjoushetkellä, tarjoukseen voidaan ainoastaan liittää tarjoajan esittämä selvitys siitä, mitä toimia tullaan tekemään, jotta tarjouspyynnön edellyttämä henkilöstö tulee palkattua. Sen sijaan tarjouspyynnössä ei ole edellytetty yksityiskohtaista selvitystä käytettävästä henkilökunnasta nimineen, nimikkeineen ja koulutuksineen.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittämässään pitänyt hyväksyttävänä menettelyä, jossa myös muutoin kuin henkilöstöliitteellä annetut vaaditut tiedot otetaan huomioon. Hankintayksikkö on myös edellyttänyt yksityiskohtaisten tietojen antamista henkilöistä, vaikka tätä ei ollut vielä palkkaamattomien henkilöiden osalta tarjouspyynnössä vaadittu.

Hankintayksikön tulkinta ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen ja sen menettely on asettanut tarjoajat epätasa-arvoiseen asemaan. Hankintayksikkö on laatinut epäselvän ja tulkinnanvaraisen tarjouspyynnön, jota useat tarjoajat ovat tulkinneet samoin kuin valittaja. Hankintayksikön ei olisi tullut sulkea tarjoajia tarjouskilpailusta ainakaan kyseisellä perusteella.

Asia dnro 2017/62

Valitus

Vaatimukset

Tuplakasi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.950 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan perhetyöstä vastaavalla henkilöllä on ollut hankintayksikön vaatima pätevyys eli vähintään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkintoa vastaava entinen opistoasteen tutkinto, ja hankintayksikön olisi tullut se hyväksyä. Valittaja on myös vakuuttanut hankintayksikölle, että se käyttää hankintasopimuksen toteuttamiseen vain vaaditun ammattipätevyyden omaavia henkilöitä. Henkilöihin on lisäksi voitu tehdä muutoksia myöhemmin. Tarjouksen tekohetkellä riittävää on ollut ilmoittaa, että tarjoaja kykenee tarjoamaan riittävän ammattipätevyyden omaavaa henkilökuntaa sopimuskauden alkaessa.

Valittajan nimeämän henkilön neljävuotinen kirkon nuorisotyön ohjaajan opistotasoinen koulutus ja tähän liittyvä tutkinto ovat vastanneet sekä laajuudeltaan että sisällöltään tavallisen sosionomin koulutusta ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkintoa, ja se on tunnustettu muissa tarjouskilpailuissa sosiaalialan ammattikorkeakoulututkintoa vastaavaksi opistotason tutkinnoksi. Nykyisin kirkon nuorisotyön ohjaajia koulutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja kyseisen koulutuksen juuret ovat nimetyn henkilön saamassa koulutuksessa. Kyseinen koulutus antaa kaksoispätevyyden sosionomi-nuorisotyönohjaajan tehtäviin.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole etukäteen ilmoittanut, miten riittävä ammatillinen pätevyys tai tutkinnon vastaavuus tulee osoittaa. Hankintayksikkö ei ole myöskään perustellut, miksi tutkinnoilla ei olisi vastaavuutta eikä esittänyt selvitystä siitä, etteikö edellä mainittu koulutus vastaisi vaadittua ammattikorkeakoulututkintoa. Tarjouspyyntö on toissijaisesti ollut epäselvä, jonka vuoksi valittaja ei ole katsonut tarpeelliseksi esittää vastuuhenkilöksi toista henkilöä tai ilmoittaa erikseen tarjouksessa suorittavansa tarpeelliset rekrytoinnit ennen sopimuskauden alkamista.

Vastine

Vaatimukset

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten mukaisesti ja kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä. Valittajan tarjous ei ole hankintayksikön pyytämän täsmennyksen jälkeenkään täyttänyt henkilöstön pätevyyteen liittyviä vaatimuksia. Valittajan nimeämällä perhetyöstä vastaavalla henkilöllä ei ole ollut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkintoa tai vastaavaa entistä opistoasteen tutkintoa.

Kyseinen henkilö on koulutukseltaan kirkon nuorisotyön ohjaaja ja hän on valmistunut vuonna 1998. Osa vanhoista opistotasoisista tutkinnoista on ollut rinnastettavissa ammattikorkeakoulututkintoihin, ja esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulun diakoninen koulutusohjelma on johtanut hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (HE 226/2004 vp s. 8) esitetyllä tavalla ammattikorkeakoulutason sosionomin tutkintoon. Valittajan ilmoittaman henkilön vanha opistotasoinen kirkon nuorisotyön ohjaajan koulutus ei ole sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutus. Nykyään vastaava koulutus antanee kaksoiskelpoisuuden sosionomi-nuorisotyönohjaaja mutta vuoden 1998 tutkinto ei.

Kuultavien lausunnot

Neljä Astetta Oy ja Merikratos Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankinnan kriteerit tulee esittää hankinta-asiakirjoissa siten, että tarjoajat voivat ne ymmärtää. Hankintayksikön päätös on ollut mielivaltainen. Päätös ei ole perustunut ennalta ilmoitettujen sääntöjen soveltamiseen vaan tarjouspyynnössä olevan tutkintoa ja vastaavuutta koskevan lauseen tulkintaan. Valittaja on tarjouskilpailuun osallistuessaan voinut perustellusti olettaa, että esitetty neljävuotinen opistoasteen tutkinto täyttää kyseisen vaatimuksen.

Tarjoajille olisi tullut kertoa etukäteen yksiselitteisesti, mitä kotimaisia tutkintoja hankintayksikkö pitää sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkintoa vastaavina, missä tarkoituksessa ammattipätevyyttä koskeva vaatimus on asetettu, millaisia säännöksiä ammattipätevyyden arviointiin tullaan soveltamaan ja mitä todistuksia tai asiakirjoja tarjouskilpailun osanottajan on hankintayksikölle toimitettava riittävän ammattipätevyyden osoittamiseksi.

Muut kirjelmät

Valittaja on esittänyt, että sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on 17 ammattikorkeakoulututkintoa, joista sosionomin tutkinnon voi suorittaa sekä perinteisessä ammattikorkeakoulussa sosiaalialaa opiskelemalla että Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Sosionomiksi voi siten valmistua sekä tavallisen sosionomi-koulutusohjelman että diakonisen koulutusohjelman kautta, joista ensiksi mainitun koulutuksen juuret ovat sosiaalikasvattajan tutkinnossa ja viimeksi mainitun kirkon nuorisotyön ohjaajan tutkinnossa, jotka molemmat ovat entisiä opistoasteen tutkintoja. Myös rikosseuraamusalan ammattikorkeakoulutasoinen koulutus on johtanut sosionomin tutkintoon. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkintojen kesto ja laajuus ovat normaalisti 3,5 vuotta ja 210 opintopistettä.

Nuorisotyön ohjaajan tutkinnon lisäksi sosiaalialan ammattikorkeakoulututkintoja vastaavia entisiä opistoasteen tutkintoja saattaisivat olla kehitysvammaisten ohjaajan, sosiaalikasvattajan, sosiaaliohjaajan, sosiaalialan ohjaajan ja mahdollisesti myös kodinhoitajan tutkinnot.

Nimetyn henkilön suorittama kirkon nuorisotyön ohjaajan tutkinto on neljävuotinen sosiaali- ja kasvatusalan tutkinto, joka on sisältänyt myös teologisen alan opintoja. Hän on myöhemmin täydentänyt kirkon nuorisotyön ohjaajan tutkintoaan kahdeksan opintoviikon laajuisella erityisnuorisotyön kurssilla, ja hänen suorittama kirkon nuorisotyön ohjaajan tutkinto lienee parhaiten rinnastettavissa entiseen sosiaalikasvattajan tutkintoon. Kirkon nuorisotyön ohjaajan tutkinto lienee hieman laajempi kuin tavalliset nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan taikka lasten ja nuorten erityisohjaajan tutkinnot.

Nimetyn henkilön suorittamat opinnot ovat työmääränsä sekä ajallisen kestonsa puolesta hieman tavallisia sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakouluopintoja laajemmat. Nimetyn henkilön koulutus on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkinnoista sisällöltään lähimpänä nykyistä diakoni-sosionomin koulutusta, jonka juuret ovat hänen suorittamassaan tutkinnossa.

Erilaiset sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkinnot ja entiset opintoasteen tutkinnot eivät ole yleisellä tasolla toisiinsa rinnastettavissa olevia, ja kirkon nuorisotyön ohjaajan ja sosionomin (AMK) tutkinnot ovat huomattavasti enemmän toisiaan vastaavia kuin esimerkiksi fysioterapeutin ja sosionomin tutkinnot. Kirkon nuorisotyön ohjaajan koulutus antaa näin ollen paremmat valmiudet perhetyöstä vastaavana henkilönä toimimiseen kuin yksikään terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkinto, jotka hankintayksikkö olisi hyväksynyt.

Hankintayksikkö on esittänyt, että kirkon neljävuotinen opistotason nuorisotyön ohjaajan tutkinto ei ole rinnastettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkintoon tai vastaavaan entiseen opistotason tutkintoon. Nimetyn henkilön olisi tullut rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ylläpitämään sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin ja Valviran hyväksyä rekisteröinti, jotta tutkintoja voitaisiin pitää rinnastettavina keskenään.

Valittaja on vielä esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tehostetusta perhetyöstä vastaavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt sosiaalihuollon ammattihenkilöitä koskevaan Valviran ylläpitämään keskusrekisteriin, joten valittajan tarjousta ei olisi saanut tälläkään perusteella katsoa tarjouspyynnön vastaiseksi. Kyseiseen keskusrekisteriin ei rekisteröidä kaikkia sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan entisen opistoasteen tutkinnon suorittaneita henkilöitä.

Hankintayksikkö on määritellyt perhetyöstä vastaavan henkilön ammattipätevyysvaatimuksen siten, että tarjoajat ovat saaneet nimetä perhetyöstä vastaaviksi henkilöiksi muitakin henkilöitä kuin niitä, joilla on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa säädetyin tavoin oikeus ja kelpoisuus toimia sosiaalityöntekijän, sosionomin tai geronomin ammatissa.

Tarjouspyynnön perusteella tehtävää on voinut hoitaa sosiaali , kasvatus- ja terveydenhuoltoalan ammattilainen. Jos hankinta-asiakirjoissa olisi yksilöity selkeämmin vaatimukset, joita perhetyöstä vastaavan henkilön koulutukselle asetetaan, valittaja olisi tarjousta jättäessään tiennyt, että perhetyöstä vastaavaksi henkilöksi ei voida esittää kirkon nuorisotyön ohjaajaa ja olisi esittänyt tehtävän hoitamiseen eri henkilöä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Asiassa sovellettavan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 114) on viimeksi mainitun pykälän kohdalla viitattu lain 41 §:ään, jonka osalta esitöissä on todettu (s. 87) , että tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi myös tarjoajan kelpoisuutta koskevat tiedot sekä luettelo asiakirjoista, jotka tarjoajien on toimitettava kelpoisuuden todistamiseksi. Tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa käytettävien perusteiden ilmoittaminen on tarjoajien tasapuolisen kohtelun ja avoimuuden vuoksi tärkeää.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajien soveltuvuutta koskevien vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään selvityksiä ja muita asiakirjoja.

Viimeksi mainitun pykälän esitöiden (HE 50/2006 vp s. 100) mukaan tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti hankintayksiköllä on harkintavaltaa arvioidessaan tarjoajien soveltuvuutta koskevien selvitysten riittävyyttä, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista.

Oikeuskäytännössä on myös vakiintuneesti katsottu, että tarjoajalla ei lähtökohtaisesti tarvitse olla tarjouspyynnössä edellytettyjä resursseja vielä tarjouksen tekohetkellä, vaan riittävää on, että tarjouksessa on luotettavalla todennäköisyydellä sitouduttu tarjouspyynnön mukaisen hankinnan toteuttamiseen siinä asetettujen vaatimusten mukaisesti.

Tarjouspyyntö

Hankinnan kohteena on ollut lastensuojelulain mukaisen tehostetun perhetyön palveluiden hankinta puitejärjestelynä. Tarjouspyynnön mukaan valintaperusteena on ollut halvin hinta ja palveluntuottamista sekä henkilöstöä koskevat laadulliset vaatimukset on sisällytetty soveltuvuusvaatimuksiin. Tarjouspyynnön mukaan palvelu hankitaan hinnaltaan edullisimmalta palveluntuottajalta, joka soveltuu parhaiten kyseisen asiakkaan tarpeisiin. Palveluntuottajan soveltuvuus kullekin asiakkaalle arvioidaan erikseen jokaisen asiakkaan kohdalla.

Tarjouspyynnön kohdan "Soveltuvuusvaatimukset" jälkeisen taulukon kohdassa "Henkilöstön pätevyyteen liittyvät vaatimukset" on esitetty henkilöstön tutkintoa, työkokemusta ja kielitaitoa koskevia vähimmäisvaatimuksia sekä todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjoaja käyttää palvelun tuottamiseen soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen omaavia henkilöitä. Palveluntuottajan on vältettävä palvelun tuottamiseen käytettävän henkilöstön vaihdoksia. Henkilöstön vaihtuminen ei saa heikentää palvelun laatua."

Kyseisessä kohdassa on myös pyydetty selvitystä seuraavasti:

"Lataa tähän kohtaan täydennetty liite 2 Henkilöstöliite. Mikäli henkilöstöä ei vielä tarjouksen tekohetkellä ole palkattu, annetaan lomakkeella selvitys suunnitellusta henkilöstöstä sekä selvitys siitä, miten tarjoaja aikoo täyttää asetetut vaatimukset. Tilaajalla on oikeus milloin tahansa pyytää nähtäväksi tutkinto- ja työtodistukset."

Mainitussa taulukkomuotoisessa liitteessä on tullut ilmoittaa muun ohella palveluntuotannosta vastaavan henkilön osalta nimi, nimike, koulutus ja selvitys vaaditun työkokemuksen toteutumisesta sekä muun henkilökunnan osalta lisäksi kielitaito.

Tarjouspyynnön soveltuvuutta koskevan kohdan jälkeen on esitetty myös muun ohella seuraavia vaatimuksia, joiden toteutumiseen tarjoajan on tullut sitoutua:

"Tarjoajalta edellytetään valmiutta tuottaa palvelua viimeistään sopimuskauden alkaessa.

– –

Tarjoavalla yrityksellä on kapasiteettia tuottaa palvelua ainakin yhdelle perheelle.

– –

Tarjoajan tulee tilaajan vaatimuksesta viivytyksettä ja veloituksetta vaihtaa palvelun tuottamiseen osallistuva henkilö, jolta puuttuu riittävä ammattitaito tai joka ei muutoin ole sopiva kyseiseen tehtävään."

Asian dnro 2017/57 arviointi

Asiassa on kysymys tarjoajan soveltuvuuden arvioinnista tarjoajan henkilöstöä koskevan selvityksen osalta siinä tilanteessa, että henkilöstöä ei ole tarjouksen tekohetkellä vielä palkattu.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään sulkenut muun ohella valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta ja perustellut päätöstään seuraavasti:

"Hankintayksikkö edellytti tarjouspyynnössä, että mikäli henkilöstöä ei vielä tarjouksen tekohetkellä ole palkattu, annetaan henkilöstöliitteellä selvitys suunnitellusta henkilöstöstä sekä selvitys siitä, miten tarjoaja aikoo täyttää asetetut vaatimukset. Debora Oy:n tarjous ei täytä edellä mainittua henkilöstöön liittyvää vaatimusta, koska selvitys suunnitellusta henkilöstöstä puuttuu."

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että valittajan tarjouksen liite rekrytoitavasta henkilökunnasta olisi ollut tarjouspyynnön mukainen, jos se olisi sisältänyt täsmälleen kaikki edellytettyä vastaavat tiedot, kuten suunnitellun henkilöstön nimikkeet, koulutuksen, kielitaidon ja työkokemuksen.

Tarjouspyyntö on edellä todetulla tavalla sisältänyt vaatimuksen käyttää palvelun tuottamiseen soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen omaavia henkilöitä. Tarjouspyyntö on myös sisältänyt henkilöstön koulutusta, työkokemusta ja kielitaitoa koskevia soveltuvuusvaatimuksia. Tarjoajan soveltuvuutta koskeva henkilöstöliite on sisältänyt sarakkeet henkilöstön nimen, nimikkeen, koulutuksen, kielitaidon ja työkokemuksen ilmoittamiseksi. Toisaalta tarjouspyynnössä on myös todettu, että mikäli henkilöstöä ei vielä tarjouksen tekohetkellä ole palkattu, annetaan lomakkeella selvitys suunnitellusta henkilöstöstä ja siitä, miten tarjoaja aikoo täyttää asetetut vaatimukset.

Markkinaoikeus toteaa, että vaatimus palvelun tuottamiseen soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen omaavien henkilöiden käyttämisestä on ollut varsin yleisluonteinen. Alalla toimivien tarjoajien on katsottava ymmärtäneen tämän saavan sisältönsä yhtäältä asianomaisista säädöksistä ja toisaalta erityisesti henkilöstön koulutusta, ammattitaitoa ja kielitaitoa koskevista tarkemmista vaatimuksista. Edellä todettu huomioon ottaen asiassa ei ole käynyt ilmi, että tarjouspyyntö olisi tältä tai soveltuvuutta koskevien selvitysten toimittamisen osalta ollut sellaisella tavalla epäselvä, ettei sen perusteella olisi voitu antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön menettelyn, sen arvioidessa soveltuvuusvaatimuksia koskevia selvityksiä, on kuitenkin oltava muun ohella suhteellisuus- ja avoimuusperiaatteen mukaista. Tarjoajaa ei voida sulkea tarjouskilpailusta esimerkiksi ennalta ilmoittamattomiin vaatimuksiin perustuen.

Tässä tapauksessa tarjoajalta on edellytetty valmiutta tuottaa palvelua viimeistään sopimuskauden alkaessa ainakin yhdelle perheelle. Myös kyseisen henkilöstöliitteen osalta on nimenomaisesti todettu, ettei henkilöstöä ole tarvinnut olla palkattu vielä tarjousta jätettäessä. Näin ollen yksityiskohtaisia tietoja henkilöistä ei ole voinut kyseisessä tapauksessa ilmoittaa.

Valittaja on tarjouksessaan vastannut "kyllä" soveltuvuusvaatimuksiin ja liittänyt tarjoukseensa henkilöstöliitteen sekä sitä täydentävän liitteen "Selvitys rekrytoitavasta henkilökunnasta". Henkilöstöliitteeseen on nimetty palvelutuotannosta vastaava henkilö ja ilmoitettu tätä koskevat tiedot. Muun henkilökunnan osalta taulukossa on ilmoitettu vain "sitoudumme rekrytoimaan soveltuvaa henkilökuntaa ennen sopimuskauden alkua". Liitteessä "Selvitys rekrytoitavasta henkilökunnasta" on todettu seuraavaa:

"Tämä tarjous on tehty tarjouspyynnön ehtoja vastaavaksi ja sitoudumme kaikkiin tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin. Mikäli tähän tai muihin tämän tarjouksen asiakirjoihin olisi jäänyt tarjouspyynnöstä poikkeavia ehtoja, tarjouspyynnön ehdot saavat etusijan.

Mikäli tulemme valituksi Eksoten kilpailutuksessa tuottamaan tehostettua perhetyötä, huolehdimme että sopimuskauden alkuun mennessä toimintamme täyttää kaikki tarjouspyynnön ehdot ja vaatimukset.

Deboralla on jo toimiva palvelutiimi Eksotessa, joka tuottaa erilaisia asiakkaiden kotiin vietäviä palveluita, mutta ennen sopimuskauden alkamista pyrimme rekrytoimaan juuri perhetyöhön soveltuvaa henkilökuntaa, jotta tiimimme osaamisprofiili olisi tilaajan ja asiakkaiden tarpeiden mukainen.

Vakuutamme, että ennen sopimuksen tekemistä palkkaamme tarvittavan määrän vaatimukset täyttävää henkilökuntaa. Toimitamme tuolloin selvityksen palkatun henkilöstön koulutuksesta ja työkokemuksesta sekä esitämme pyydettäessä ao. todistukset hankintayksikön asettamassa määräajassa. Itseohjautuva palvelutiimi tulee toimimaan paikallisesti Eksoten alueella. Palvelun vastuuhenkilö tulee työskentelemään toiselta paikkakunnalta käsin, tarjoten taustatukea ja valmennusta itseohjautuvalle tiimille. Mikäli palvelutarpeita on runsaasti, tulee vastuuhenkilökin toimimaan paikallisesti käyttäen osan työajastaan varsinaiseen asiakastyöhön."

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei ole puheena olevassa tilanteessa edellytetty kaikkien henkilöstöliitteen tietojen täyttämistä, eikä kyseisten tietojen täyttäminen olisi ollut mahdollistakaan. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään määritelty, millaista selvitystä kyseisessä tilanteessa on tullut esittää. Tarjouspyyntö on sisältänyt asiaa koskevia soveltuvuusvaatimuksia ja kysymys on ollut usean palveluntuottajan valinnasta puitejärjestelyyn halvimman hinnan perusteella. Vähimmäisvaatimuksena on ollut kyky tuottaa palvelua vähintään yhdelle perheelle sopimuskauden alkaessa, ja kunkin tarjoajan soveltuvuus on esitetty arvioitavan kunkin asiakkaan kohdalla erikseen.

Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnön henkilöstöä koskevien selvitysvaatimusten voida katsoa edellyttäneen tarjoukseen liitettyä yksityiskohtaista selvitystä yksilöityjen henkilöiden hankkimisesta ja vaatimusten toteutumisesta, sillä tarjouspyynnössä ei ole edellytetty henkilöstön käytettävissä olemista vielä tarjouksen tekohetkellä. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, että palveluntuottajan henkilöstöä koskevilla yksityiskohtaisilla tiedoilla olisi voinut olla merkitystä hyvin yleisellä tasolla asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttymisen arvioinnissa tai muutoin hankintapäätöstä tehtäessä. Edellä todettu huomioon ottaen tarjoajat ovat voineet olla siinä perustellussa käsityksessä, että tarjouspyynnössä esitetty tarjoajan soveltuvuutta koskeva vaatimus on voitu täyttää varsin yleisluontoisella selvityksellä. Asiassa esitetyn perusteella ei ole myöskään pääteltävissä, että valittajalla ei olisi ollut hankintalain 71 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä toteuttaa hankintaa. Valittaja on myös tarjouksessaan vakuuttanut palkkaavansa tarvittavan määrän vaatimukset täyttävää henkilökuntaa jo ennen sopimuksen tekemistä.

Markkinaoikeus katsoo edellä todetuilla perusteilla, että valittaja on käsillä olevan tarjouskilpailun olosuhteet huomioon ottaen esittänyt riittävän selvityksen suunnitellusta henkilöstöstä ja asetettujen vaatimusten täyttämisestä. Hankintayksikkö on ylittänyt harkintavaltansa ja menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta esittämillään perusteilla perustaessaan ratkaisunsa tarjouspyynnön vastaisiin tai siitä avoimuuden periaatteen mukaisesti riittävän selvästi ilmi käymättömiin seikkoihin.

Asian dnro 2017/62 arviointi

Asiassa on kysymys hankintayksikön menettelystä sen arvioidessa soveltuvuusvaatimusta, jonka mukaan nimetyllä vastuuhenkilöllä on tullut olla vähintään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava entinen opistoasteen tutkinto.

Tarjouspyynnössä on tarjoajan soveltuvuutta koskevien vaatimusten yhteydessä edellä todetun lisäksi esitetty seuraavaa:

"Tehostetusta perhetyöstä vastaavalla henkilöllä on vähintään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan AMK-tutkinto tai vastaava entinen opistoasteen tutkinto. Lisäksi tehostetusta perhetyöstä vastaavalla henkilöllä on vähintään kahden (2) vuoden työkokemus lastensuojelutyöstä sekä työkokemusta esimiestyöstä."

Valittajan tarjoukseen liitetyssä henkilöstöliitteessä palvelutuotannosta vastaavan henkilön koulutukseksi on merkitty "kirkon erikoisnuorisotyön ohjaaja". Hankintayksikkö on pyytänyt täsmennystä siitä, vastaako henkilöiden koulutus tarjouspyynnössä edellytettyjä pätevyysvaatimuksia. Valittaja on toimittanut täsmennetyn henkilöstöliitteen, jossa tältä osin vastaavan henkilön koulutukseksi on merkitty "kirkon nuorisotyönohjaaja / 4v opistoasteen koulutus".

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään sulkenut muun ohella valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta ja perustellut päätöstään seuraavasti:

"Tuplakasi Oy:n tarjous ei saadun täsmennyksen jälkeenkään täytä henkilöstön pätevyyteen liittyviä vaatimuksia, koska tehostetusta perhetyöstä vastaavalta henkilöltä edellytetään vähintään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan AMK-tutkintoa tai vastaavaa entistä opistoasteen tutkintoa."

Valittaja on esittänyt muun ohella, että nimetyn henkilön neljävuotinen opistotasoinen koulutus vastaa laajuudeltaan ja sisällöltään diakoni-sosionomin koulutusta ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkintoa. Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomitutkinnon juuret ovat nimetyn henkilön suorittamassa tutkinnossa. Suoritettu tutkinto antaa paremmat valmiudet toimia perhetyöstä vastaavana henkilönä kuin yksikään hankintayksikön ilmoittamista terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkinnoista.

Hankintayksikkö on esittänyt, että osa vanhoista opistotasoisista tutkinnoista on ollut rinnastettavissa ammattikorkeakoulututkintoihin ja esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulun diakoninen koulutusohjelma on johtanut sosionomitutkintoon. Nimetyn henkilön vanha opistotasoinen kirkon nuorisotyön ohjaajan koulutus ei ole sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutus. Nykyään vastaava koulutus antanee kaksoiskelpoisuuden (sosionomi-nuorisotyönohjaaja), mutta vuoden 1998 tutkinto ei. Lisäksi nimetyn henkilön olisi tullut rekisteröityä Valviran ylläpitämään sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin ja Valviran hyväksyä rekisteröinti, jotta tutkintoja voitaisiin pitää rinnastettavina keskenään.

Markkinaoikeus katsoo, että kyseistä soveltuvuusvaatimusta ei voi pitää sellaisella tavalla epäselvänä, ettei tarjouspyynnön perusteella olisi voitu antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön menettelyn, sen arvioidessa soveltuvuusvaatimuksia koskevia selvityksiä, on kuitenkin oltava muun ohella suhteellisuus- ja avoimuusperiaatteen mukaista. Tarjoajaa ei voida sulkea tarjouskilpailusta esimerkiksi ennalta ilmoittamattomiin vaatimuksiin perustuen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että perhetyöstä vastaavan henkilön tulee olla sosiaalihuoltolaissa tarkoitettu sosiaalihuollon ammattihenkilö. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään edellytetty rekisteröitymistä tai edes kelpoisuutta rekisteröityä Valviran ylläpitämään sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Näin ollen hankintayksikkö ei ole voinut perustaa tutkintojen vastaavuutta ja tarjoajan soveltuvuutta koskevaa ratkaisua kyseisiin seikkoihin.

Markkinaoikeus toteaa myös, että vaatimus "sosiaali- ja terveydenhuoltoalan AMK-tutkinto tai vastaava entinen opistoasteen tutkinto" on ollut tulkinnanvarainen muun ohella vastaavuuden osalta siten, onko opistoasteen tutkinnon edellytetty olevan mainittujen alojen tutkinto vai muutoin vastaavan kyseisiä tutkintoja ja siten, ovatko kaikki nykyisiä tutkintoja edeltäneet entiset opistoasteen tutkinnot olleet vaatimuksen mukaisia.

Kysymys on ollut tulkinnanvaraisesta soveltuvuusvaatimuksesta puitejärjestelyn perustamista koskevassa, halvimman hinnan perusteella ratkaistavassa hankinnassa, jossa riittävää on ollut tuottaa palvelua yhdelle perheelle sopimuskauden alkaessa. Henkilön nimeämistä ei ollut tarjousta jätettäessä edes edellytetty ja henkilöt ovat olleet vaihdettavissa. Tarjoajat ovat myös sitoutuneet soveltuvuusvaatimusten mukaisten ehtojen noudattamiseen palvelua tuottaessaan. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kyseistä vaatimusta ei ole avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen ollut perusteltua tulkita ahtaasti.

Valittajan nimeämän henkilön tutkintotodistuksesta ilmenee, että hänen kirkon nuorisotyön ohjaajan tutkintoonsa on sisältynyt sosiaali- ja terveydenhuoltoalaan liittyviä opintoja. Valittajan esittämän, Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtorin antaman lausunnon mukaan nykyisin kirkon nuorisotyön ohjaajia koulutetaan ammattikorkeakoulutasolla kolmessa ammattikorkeakoulussa, joissa annettavan koulutuksen juuret ovat nelivuotisessa kirkon nuorisotyön ohjaajan opistotasoisessa koulutuksessa. Kyseinen tutkinto on ollut laajuudeltaan rinnastettavissa sen aikaiseen sosiaalikasvattajan tutkintoon, joka on pohjana nykyisessä sosionomin tutkinnossa.

Valittajan esittämän, Kirkkohallituksen koulutuksen asiantuntijan antaman lausunnon mukaan kirkon nuorisotyön ohjaajan opintolinjan opinnot vertautuvat kohtuullisessa määrin sosionomin ammattikorkeakoulutasoisiin opintoihin. Opintolinjan suurimmat erot suhteessa ammattikorkeakoulutasoiseen koulutukseen liittyvät koulutustason nousuun korkeakoulutasoiseksi, mikä on edellyttänyt sosiaalisen työn sekä johtamis-, hallinto- ja kehittämistyöhön liittyvien opintojen laaja-alaistumista, monipuolistumista ja syventymistä. Toisaalta lausunnosta käy myös ilmi, että kirkon nuorisotyön ohjaajan opintolinjaa oli 1990-luvulla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuutta arvioitaessa tulkittu soveltuvaksi muuksi ammatilliseksi tutkinnoksi ja että kyseinen opintolinja muuntui eräiden oppilaitosten osalta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ja eräiden muiden osalta humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinnoksi. Diakonia-ammattikorkeakoulun saadessa väliaikaisen toimiluvan kirkon nuorisotyön ohjaajan opintolinja siirtyi vapaa-aika-alalta sosiaalialalle.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön sellaisenaan hyväksymiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkintoihin on sisältynyt runsaasti erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajan nimeämän henkilön suorittama opistoasteen tutkinto on vastannut monilta osin nykyisin sosionomin ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Diakonia-ammattikorkeakoulun nykyinen tutkinto on perustunut nimetyn henkilön suorittamaan tutkintoon. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään nimenomaisesti edellytetty, että opistoasteen tutkinnon on tullut olla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkinto, joten asiassa ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä, mille alalle tutkinto on alun perin sijoittunut.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole ilmennyt perusteita sille, että valittajan ilmoittaman henkilön opistoasteen tutkintoa ei olisi käsillä olevissa olosuhteissa pidettävä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkintoa vastaavana entisenä opistoasteen tutkintona. Asiassa ei ole myöskään esitetty, että valittajan nimeämän henkilön opinnoissa olisi ollut sellaisia puutteita, joilla olisi voinut olla merkitystä tarjouspyynnössä asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttymisen arvioinnissa. Näin ollen hankintayksikkö on ylittänyt harkintavaltansa ja menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta esittämillään perusteilla perustaessaan ratkaisunsa tarjouspyynnön vastaisiin tai siitä avoimuuden periaatteen mukaisesti riittävän selvästi ilmi käymättömiin seikkoihin.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Puitejärjestelyä koskevia sopimuksia ei ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa tässä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö arvioi tarjoajien soveltuvuuden uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä aikoo edelleen toteuttaa tehostetun perhetyön hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjoajien soveltuvuus uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Valitusten menestyminen ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittajat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajien määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Arvonlisäverolain 37 §:n mukaan arvonlisäveroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myynnistä. Debora Oy on esittänyt, että sen toiminta on käytännössä kokonaan arvonlisäverotonta pääasiallisesti kyseisten palveluiden myyntiä. Näin ollen asiassa esitetyn selvityksen perusteella Debora Oy ei ole toiminnastaan nyt käsillä olevilta osin arvonlisäverovelvollinen eikä se voi vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvää arvonlisäveron osuutta omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi Debora Oy:n korvattaviksi vaatimista oikeudenkäyntikuluista ei ole vähennettävä niihin sisältyvää arvonlisäveroa.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toimitusjohtajan 18.1.2017 tekemän hankintapäätöksen § 1. Markkinaoikeus kieltää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 40.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän korvaamaan Debora Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.727,50 eurolla (dnro 2017/57) ja Tuplakasi Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.950 eurolla, viimeksi mainittu määrä viivästyskorkoineen (dnro 2017/62). Kyseistä viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Pekka Savola ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.