MAO:628/17

ASIAN TAUSTA

Haapaveden kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 8.11.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Liikkuva koulu -ohjelman kehittämishankkeen leikkipaikkavälineiden hankinnasta.

Haapaveden kaupungin sivistysjohtaja on 30.11.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 168 valinnut Lappset Group Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 50.000–60.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu, eikä hankintapäätöstä ole laitettu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Leikkiturva Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää sille maksettavaksi hyvitysmaksuna 7.558,60 euroa. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perusteet

Leikkiturva Oy:n tarjous on hankintapäätöksessä todettu tarjouspyynnön mukaiseksi ja siten varmasti myös sopivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi.

Tarjouspyynnössä toiseksi valintakriteeriksi ilmoitettu hankintahinta on Leikkiturva Oy:n tarjouksessa ollut 20.306 euroa edullisempi kuin voittaneessa tarjouksessa. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut 67 prosenttia Leikkiturva Oy:n tarjousta kalliimpi.

Vastine

Vaatimukset

Haapaveden kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Haapaveden kaupungin Liikkuva koulu -hankkeen osalta leikkipaikkavälineitä koskeva tarjouspyyntö on ollut nähtävillä sähköisessä julkisten hankintojen ilmoituskanavassa 8.–23.11.2016. Lisäksi tarjoajilla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä 14.11.2016 kello 16.15 mennessä ja vastaukset kysymyksiin on julkaistu Haapaveden kaupungin www-sivuilla 16.11.2016.

Tarjouspyynnössä vertailuperusteiksi on ilmoitettu tuotteiden tarkoituksenmukaisuus ja hankintahinta. Tarjousvertailussa on todettu, että tarkoitukseen sopivimmat välineet kohderyhmä huomioon ottaen olivat Lappset Group Oy:llä.

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouksia tarjouspyynnön liitteenä olleen listan mukaisista tuotteista. Tarjouspyynnössä on myös mainittu kohde, johon hankinta tulee eli Liikkuva koulu -hanke. Tällöin tarjoajan on tullut ymmärtää, että kyse on kouluikäisistä käyttäjistä, ei esimerkiksi päiväkoti-ikäisistä käyttäjistä. Leikkiturva Oy on tarjonnut välineitä, joiden ikäsuositus ei ole kouluikäisille vaan nuoremmille lapsille.

Leikkiturva Oy:n tarjoamat tuotteet eivät kaikilta osin ole vastanneet tarjouspyyntöä, joten Leikkiturva Oy:n tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Kuultavan lausunto

Lappset Group Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Leikkiturva Oy on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Hankinnan kohteena on ollut Liikkuva koulu -hankkeen leikkipaikkavälineitä koskeva tavarahankinta. Tarjouspyynnössä on todettu, että tarjousten valintaperuste on kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiksi on ilmoitettu ”Tuote on tarkoituksen mukainen” ja ”Hankintahinta”. Leikkipaikkavälineet ja niiden tarvittavat kokonaiskappalemäärät on ilmoitettu tarjouspyynnön liitteen 1 ”Välineluettelo” taulukossa.

Tarjouspyynnössä on todettu lisäksi, että tarjoajat voivat tarjouskilpailun aikana pyytää tarjouspyyntöön liittyviä lisätietoja sähköpostitse hankintayksiköltä 14.11.2016 kello 16.15 mennessä. Vastaukset kysymyksiin on ilmoitettu julkaistavan hankintayksikön internetsivuilla viimeistään 16.11.2016. Hankintayksikkö on koostanut sille esitetyt kysymykset sekä niihin hankintayksikön laatimat vastaukset, jotka on julkaistu hankintayksikön internet-sivuilla. Kysymyksiä ja vastauksia on ollut yhteensä 39.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjoamat tuotteet eivät ole kaikilta osin vastanneet tarjouspyyntöä, joten valittajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Jotta markkinaoikeus voisi arvioida sitä, onko hankintayksikkö voinut katsoa valittajan tarjouksen sisältävän tuotteita, jotka eivät ole vastanneet tarjouspyyntöä, asiassa on ensin arvioitava sitä, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä.

Asian arviointi

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisten edullisuuden vertailuperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kansallinen lainsäädäntö ei sanamuotonsa mukaan edellytä, että hankintayksikkö ilmoittaa tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa vertailuperusteiden painoarvot etukäteen.

Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa, ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa.

Kysymyksessä olevassa tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu vertailuperusteiden tärkeysjärjestystä. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnöstä pelkästään sen perusteella, että siinä on mainittu ”Tuote on tarkoituksen mukainen” vertailuperusteista ensimmäisenä, ole ollut tehtävissä päätelmiä vertailuperusteiden keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä, mukaan lukien niiden mahdollisesta keskinäisestä samanarvoisuudesta.

Tarjouspyyntö on ollut muutoinkin tulkinnanvarainen. Tuotteiden tarkoituksenmukaisuus on kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena liian yleinen ja niin epätäsmällinen, etteivät tarjoajat ole voineet tietää, millä konkreettisilla seikoilla tulee olemaan merkitystä tarjousten vertailussa. Tämän osoittaa osaltaan myös hankintayksikölle tarjouskilpailun kuluessa tehtyjen kysymysten suuri määrä ja niiden sisältö. Hankintayksikön antamissa vastauksissakaan ei ole yksilöity nimenomaisia seikkoja, joiden perusteella tarjouksia tullaan vertailemaan.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on laadittu tarjouksen valintaan vaikuttavien perusteiden osalta niin epäselvästi, ettei se ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä todettu hankintamenettelyn virheellisyys ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; 3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu, eikä hankintapäätöstä ole laitettu täytäntöön. Muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan siten hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintapäätöksen tullessa kumotuksi, kun sitä ei ole osaksikaan laitettu täytäntöön, valittajan ensisijainen vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä ei tule hankintalain 95 §:n 1 momentti huomioon ottaen toissijaisena seuraamuksena kysymykseen, ja tällainen vaatimus on siten hylättävä.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Haapaveden kaupunki aikoo edelleen toteuttaa Liikkuva Koulu -hankkeen leikkipaikkavälineiden hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat ja mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016) on muun ohella kynnysarvoista säädetty.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Leikkiturva Oy:n vaatimuksen hyvitysmaksun määräämisestä.

Markkinaoikeus kumoaa Haapaveden kaupungin sivistysjohtajan 30.11.2016 tekemän hankintapäätöksen § 168. Markkinaoikeus kieltää Haapaveden kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoinkaan täytäntöön nyt asetetun 5.000 euron sakon uhalla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Sami Myöhänen ja Jenni Ihalainen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.