MAO:611/17

Utsjoen kunta - koululaiskuljetukset

julkinen hankinta - hankintaoikaisu - hankintamenettelyn keskeyttäminen

Diaarinumero: 2016/563
Antopäivä: 11.10.2017

ASIAN TAUSTA

Utsjoen kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.5.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta koululaiskuljetusten palveluhankinnasta ajalle 16.8.2016–2.6.2018 ja mahdolliselle yhden vuoden optiokaudelle.

Utsjoen kunnan sivistyslautakunta on 7.6.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 96 valinnut palveluntarjoajan Karigasniemen koulun reiteille 11–19 ja Saamelaislukion reitille 20.

Utsjoen kunta on 23.11.2016 tekemällään päätöksellä keskeyttänyt hankintamenettelyn valituksen kohteena olevien reittien 11–19 ja 20 osalta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 210.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Kari G Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen reittien 11–19 ja 20 osalta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 14.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.520 eurolla ja lisättynä markkinaoikeuden asian käsittelystä perimän oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjousten vertailu on tehty epätasapuolisesti ja valittajaa syrjivällä tavalla. Valittajan tarjoamat hinnat ovat olleet valitun tarjoajan hintoja edullisemmat.

Reittien 11–19 osalta tarjoajan valintaa on hankintapäätöksessä perusteltu sillä, että tuolloin voimassa olleen lukujärjestyksen mukaan valitun tarjoajan tarjous on ollut edullisin, koska kuljetusten kokonaishinnoissa ei ole ollut merkittäviä eroja. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei kuitenkaan ole mainittu, että hintavertailu perustuisi lukujärjestykseen, eikä lukujärjestystä ole ollut tarjouspyynnön liitteenä. Tarjoushinnat on pyydetty ilmoittamaan neljästä erillisestä kohteesta, mukaan lukien reittikohteen 11–19 ja 20. Kunkin kohteen osalta tarjoushinta on lisäksi tullut ilmoittaa neljän erisuuruisen oppilasmäärän perusteella. Hankintapäätöstä ei olisi saanut perustaa sellaiseen vertailuperusteeseen, jota ei ole ilmoitettu tarjouspyyntömateriaalissa.

Reitin 20 osalta valittajan tarjoushinta on ollut edullisin. Palveluntarjoajaksi on kuitenkin valittu sama tarjoaja kuin reiteille 11–19. Valintaa on perusteltu sillä, että valittu tarjous olisi ollut edullisin "oppilasmäärän suhteessa". Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole mainittu hintavertailun perustuvan oppilaskohtaiseen hintaan. Näin ollen hintavertailu on tehty virheellisesti. Lisäksi valittajan tarjous olisi ollut edullisin myös kuljetettavien oppilaiden lukumäärään suhteutettuna.

Vastine

Vaatimukset

Utsjoen kunta on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 720 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Utsjoen kunta on 23.11.2016 tekemällään päätöksellä keskeyttänyt hankintamenettelyn valituksen kohteena olevien reittien 11–19 ja 20 osalta. Valittajalla ei ole asiassa enää oikeussuojan tarvetta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on keskeyttänyt hankintamenettelyn vasta siinä vaiheessa, kun valitus on jo ollut vireillä markkinaoikeudessa ja sen johdosta on hankintayksiköltä pyydetty vastinetta. Oikeudenkäynti on siten aiheutunut yksinomaan hankintayksikön virheestä. Näin ollen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Valittaja on tehnyt asiassa ennen valitusta markkinaoikeuteen myös hankintaoikaisuvaatimuksen, jonka hankintayksikkö on hylännyt. Hankintayksikön olisi pitänyt havaita menettelynsä virheellisyys viimeistään siinä vaiheessa, kun valittaja on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Hankintayksikön menettelyn virheellisyyttä korostaa lisäksi se, että hankintayksikkö on liittänyt päätökseensä olennaisesti puutteellisen valitusosoituksen eikä lainkaan valitusosoitusta markkinaoikeuteen, mikä merkitsee merkittävää huolimattomuutta ja piittaamattomuutta hankintasäännösten noudattamisessa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintaoikaisun vireilletulosta välittömästi niille, joita asia koskee. Pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan asianosaisen on esitettävä hankintaoikaisua koskeva vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Mainitun momentin toisen virkkeen mukaan hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen tai ratkaisun korjattavakseen 60 päivän kuluessa siitä, kun hankintaoikaisun kohteena oleva päätös tai ratkaisu on tehty.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätös on tehty 7.6.2016 ja hankintamenettely on keskeytetty 23.11.2016 tehdyllä päätöksellä. Asiassa ei ole tehty asianosaisten taholta hankintaoikaisuvaatimusta, jonka perusteella hankintamenettely olisi keskeytetty. Hankintayksikkö ei myöskään ole korjannut hankintapäätöstään hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevalla päätöksellä 60 päivän kuluessa siitä, kun hankintapäätös on tehty. Näin ollen tulee hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevan päätöksen hankintasäännösten mukaisuus arvioitavaksi yksin hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevien säännösten perusteella.

Hankintayksikkö on perustellut 23.11.2016 tekemäänsä päätöstä hankintamenettelyn keskeyttämisestä reittien 11–19 ja 20 osalta ja niiden uudelleen kilpailuttamisesta sillä, että tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut mahdollista saada yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty reittien 11–19 ja 20 osalta niiden yhdistämistä koskevia ehtoja eikä yhdistettyjen reittien hinnoitteluperusteita sillä tavoin, että tarjouskilpailun perusteella olisi ollut mahdollista valita hankintayksikölle edullisin vaihtoehto.

Hankintalain 73 a §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Säännöksen esitöiden mukaan (HE 182/2010 vp s. 22) keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin.

Lisäksi mainitussa hallituksen esityksessä (HE 182/2010 vp) on unionin tuomioistuimen ja kotimaiseen oikeuskäytäntöön viitaten todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä uudella säännöksellä ole tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on unionin oikeuskäytännössä katsottu se, että tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi taikka virheelliseksi. Kotimaisen oikeuskäytännön mukaan hyväksyttävänä keskeyttämisperusteena on pidetty esimerkiksi hankintayksikön muuttunutta rahoitustilannetta, hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana ja epäonnistunutta tarjouspyyntöä, jonka perusteella on ollut mahdotonta suorittaa vertailua.

Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp) on hankintalain 73 a §:n osalta tuotu esiin oikeuskäytännössä lisäksi todetun, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaa päätöstään sillä, että tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut mahdollista saada yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, koska tarjouspyynnössä ei ole määritelty reittien 11–19 ja 20 osalta niiden yhdistämistä koskevia ehtoja eikä yhdistettyjen reittien hinnoitteluperusteita sillä tavoin, että tarjouskilpailun perusteella olisi ollut mahdollista valita hankintayksikölle edullisin vaihtoehto.

Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön esittämät perusteet huomioon ottaen, että hankintamenettelyn keskeyttäminen on perustunut todellisiin ja perusteltuihin syihin. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole myöskään todettavissa, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt tarjoajia kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti. Näin ollen hankintayksikkö ei ole hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitun päätöksen johdosta hankintaa ei voida enää toteuttaa 7.6.2016 tehdyn hankintapäätöksen perusteella. Koska valittajalla ei siten ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada markkinaoikeuden perusteltua päätöstä muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen osalta, valitus on pääasian osalta jätettävä tutkimatta.

Asiassa on tämän jälkeen enää kysymys valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevasta vaatimuksesta.

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön mukaan "Hyväksytyksi tulee se tarjous, joka on ostajalle toimivin ja kokonaistaloudellisesti edullisin." Tarjouspyynnössä on edelleen todettu, että kilpailuttaminen perustuu tarjoajan ilmoittamaan euromääräiseen reitin hintaan, joka kunkin kohteen osalta on se perushinta, jolla liikennöitsijä sitoutuu hoitamaan liikennöinnin koko sopimuskauden ajan. Kunkin kohteen osalta tarjoushinta on tullut ilmoittaa neljän erisuuruisen oppilasmäärän perusteella.

Hankintapäätöksessä palveluntarjoajaksi edellä mainituille reitille valitun tarjoajan tarjoushinnat ovat olleen valittajan hintoja korkeammat reiteillä 12, 14, 16, 17, 19 ja 20. Hankintapäätöksessä hankintayksikkö on todennut, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut edullisin reittien 11–19 osalta "Tämän hetkisen lukujärjestyksen mukaisesti" ja reitin 20 osalta "Oppilasmäärän suhteessa".

Valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeuteen ennen kuin hankintayksikkö on päättänyt keskeyttää hankintamenettelyn. Valittaja on perustellut vaatimustaan hankintapäätöksen kumoamisesta muun ohella sillä, että tarjousten vertailussa on käytetty vertailuperusteita, joita ei ole mainittu tarjouspyynnössä. Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksessä on mainittu tarjouksen valinnan perusteluna lukujärjestys ja oppilasmäärän suhde, joita ei ole mainittu vertailuperusteina tarjouspyynnössä. Hankintamenettelyn keskeytyspäätöstä hankintayksikkö on perustellut sillä, että tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut mahdollista saada yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, koska tarjouspyynnössä ei ole määritelty reittien 11–19 ja 20 osalta niiden yhdistämistä koskevia ehtoja eikä yhdistettyjen reittien hinnoitteluperusteita sillä tavoin, että tarjouskilpailun perusteella olisi ollut mahdollista valita hankintayksikölle edullisin vaihtoehto. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäynti ja hankintamenettelyn keskeyttäminen ovat johtuneet hankintayksikön virheellisestä menettelystä, johon valittaja on vedonnut valituksensa perusteena.

Edellä todettuun nähden olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Hankintayksikkö saa sen sijaan pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta.

Markkinaoikeus velvoittaa Utsjoen kunnan korvaamaan Kari G Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Utsjoen kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Ville Parkkari.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 17.10.2017  Päivitetty 18.10.2017