MAO:609/17

ASIAN TAUSTA

KL-Kuntahankinnat Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.12.2015 julkaistulla EU-hankintailmoituksella sekä 19.12.2015 ja 20.1.2016 julkaistuilla korjausilmoituksilla avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta Tajua Mut! nimisen ratkaisun ja palvelun hankinnasta kymmenen vuoden ajalle.

KL-Kuntahankinnat Oy on 25.2.2016 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Sysart Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 700.000–1.200.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

CPI Finland Oy, Centrum voor Publieke Innovatie CPI B.V. ja MULTISignaal N.V. ovat yhteisesti vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.140 eurolla sekä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun, molemmat viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi, koska se on ilmoittanut pakollisen referenssin virheellisesti ja puutteellisesti.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut referenssinä käyttämänsä Espoon kaupungin OmaNeuvo nimisen palvelun osalta ainoastaan alkamisajankohdan 10/2014 mutta ei päättymisajankohtaa, kuten tarjouspyynnössä on vaadittu. Voittaneen tarjoajan referenssinä ilmoittama OmaNeuvo palvelu ei ole myöskään täyttänyt tarjouspyynnössä kuvattuja vähimmäisvaatimuksia referenssipalvelun käyttäjämäärien osalta. Lisäksi ilmoitetun OmaNeuvo palvelureferenssin otsikointi ja sisältö ovat olleet harhaanjohtavia ja vääriä.

Valittajat ovat pyytäneet markkinaoikeutta tarkistamaan myös voittaneen tarjoajan liikesalaisuudeksi merkityn toisen referenssiasiakkaan vaatimusten mukaisuuden.

Hankintayksikkö on myös suosinut voittanutta tarjoajaa, jolla ei tarjousten antamishetkellä ole ollut kuin 560 käyttäjää per kuukausi, laskemalla korjausilmoituksella pakollista referenssiä koskenutta käyttäjämäärävaatimusta. Alkuperäisen tarjouspyynnön mukaan referenssinä ilmoitetulla palvelulla on tullut olla vähintään 12 kuukauden ajan vähintään 1.000 käyttäjää, mutta 19.12.2015 julkaistulla korjausilmoituksella hankintayksikkö on laskenut vaatimuksen 300 käyttäjään.

Lisäksi hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti tarjousvertailussa ja pisteytyksessä vähentämällä perusteettomasti valittajien tarjouksen laadullisia vertailupisteitä, mistä on aiheutunut tarjousvertailun virheellinen lopputulos.

Vastine

Vaatimukset

KL-Kuntahankinnat Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittanut tarjoaja on ilmoittamallaan Espoon kaupungin OmaNeuvo palvelua koskeneella referenssillä täyttänyt tarjoajille asetetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankintayksikkö on tulkinnut voittaneen tarjoajan referenssin osalta ilmoitetun ajankohdan yksiselitteisesti tarkoittaneen, että kyseinen referenssi on edelleen tuotantokäytössä eikä referenssin tuotantokäyttö ole päättynyt, minkä myös referenssiasiakkaan yhteyshenkilö on vahvistanut. Voittaneen tarjoajan ilmoittama OmaNeuvo palvelua koskenut referenssi on myös täyttänyt tarjouspyynnössä kuvatut vähimmäisvaatimukset referenssipalvelun käyttäjämäärille. Voittaneen tarjoajan OmaNeuvo palvelureferenssin otsikointi ja sisältö eivät myöskään ole olleet harhaanjohtavia.

Tarjouspyynnön vaatimusten muuttaminen ei ole ollut hankintasäännösten vastaista. Hankintayksikön 17.12.2015 julkaiseman hankintailmoituksen mukaan referenssin olisi tullut olla vähintään 1.000 loppukäyttäjän palvelusta. Hankintayksikkö huomasi kuitenkin nopeasti, että vaatimus oli liian korkea, koska se olisi rajoittanut kilpailua. Referenssivaatimuksen lieventämisellä ei myöskään ole ollut vaikutusta tarjoajien mahdollisuuteen toteuttaa kyseinen hankinta. Hankintayksikkö on tästä syystä julkaissut heti tarjouskilpailun alussa 19.12.2015 korjausilmoituksen. Tarjouspyyntöä ei voida pitää syrjivänä tai yhtä toimijaa suosivana, koska se on mahdollistanut useamman tarjoajan osallistumisen tarjouskilpailuun.

Valittajien tarjous on pisteytetty oikein.

Kuultavan lausunto

Sysart Oy on esittänyt, ettei se ole ilmoittanut tarjouksessaan tuotantokäytön päättymisajankohtaa, koska referenssinä oleva palvelu on ollut edelleen tuotantokäytössä eikä ole siten päättynyt. Tämä on yleinen käytäntö kuvata voimassa olevaa sopimusta.

Voittaneen tarjoajan referenssinä käyttämä Espoon kaupungin OmaNeuvo palvelu on täyttänyt tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset referenssitoimituksen käyttäjämäärille.

Voittanut tarjoaja ei ole valittajien esittämällä tavalla käyttänyt referenssiensä otsikoissa harhaanjohtavia nimiä. Tarjouksen referenssikuvauksessa on käytetty samoja nimiä kuin Espoon kaupunki on itse käyttänyt palveluista.

Hankintayksikön referenssiltä vaadittavan käyttäjämäärän laskeminen korjausilmoituksella ei ole suosinut voittanutta tarjoajaa. Voittanut tarjoaja ei ole ollut hankintaan liittyen millään tavoin yhteydessä hankintayksikköön ennen tarjouksen jättämistä, eikä se ole voinut vaikuttaa referenssiltä vaadittavan käyttäjämäärän muutokseen. Molemmat voittaneen tarjoajan referenssit olisivat täyttäneet myös alkuperäisen 1.000 käyttäjän vaatimuksen.

Vastaselitys

Valittajat ovat antaneet vastaselityksen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

Hankintayksikkö on markkinaoikeuden lausumapyyntöön korkeimman hallinto-oikeuden 17.11.2016 antaman vuosikirjapäätöksen KHO 2016:182 mahdollisen merkityksen osalta lausunut muun ohella seuraavaa.

Toisin kuin mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden terveydenhuollon tarvikehankintaa koskeneessa vuosikirjapäätöksessä, kysymyksessä olevassa tapauksessa hankinnan kohdetta ja tarjouspyynnön asiakasmääritelmää ei voida pitää niin epätarkkoina ja laajoina, että ne olisivat vaarantaneet tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun, tai että tarjouspyynnön tiedot eivät olisi riittäneet tarjousten tekemiseksi. Oikeuskäytännössä puitejärjestelynä tehtyihin hankintoihin on hyväksytty joustoa osallistuvien hankintayksiköiden ilmoittamisen osalta puitejärjestelyn luonteen vuoksi.

Vaikka kysymyksessä olevan hankinnan osalta on löydettävissä samankaltaista epätarkkuutta asiakkaiden listauksessa kuin edellä mainitussa terveydenhuollon tarvikehankintaa koskeneessa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä tarkastellussa hankinnassa, nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa hankinnan laajuus ja koko on ilmoitettu huomattavasti tarkemmin, mikä on antanut riittävät valmiudet tarjoajille tarjouksen tekemiseksi.

Toisin kuin korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä tarkastellussa terveydenhuollon tarvikehankinnassa, jossa ei ollut ilmoitettu arviota hankinnan kokonaisarvosta, kysymyksessä olevassa tapauksessa tarjouspyynnössä on arvioitu hankinnan ennakoidun arvon olevan 700.000 ja 1.200.000 euron välillä, mikä on antanut viitteitä tarjoajille siitä, minkä laajuisena hankinta tullaan toteuttamaan. Saatujen tarjousten perusteella hankinnan arvo kilpailutushetkellä on arvioitu oikein.

Lisäksi tarjouspyynnön liitteessä 4 "Hinnoittelu" on annettu tietoa hankinnan arvioidusta laajuudesta sekä mahdollistettu hinnoittelu hankinnan volyymistä riippuen. Hankinnan vertailuhinnat on tullut ilmoittaa väestöpohjan suuruuden, eli puitesopimuksen asiakkaina olevien kuntien yhteenlasketun väkiluvun, mukaan. Mikäli asiakkaaksi tulee kuntayhtymä tai muu ylikunnallinen organisaatio, väestöpohja on laskettu tarjouspyynnön liitteessä 4 esitetyllä kaavalla.

Tarjouspyynnön liitteen 4 kohdassa A "Väestönpohjan mukainen hinta Ratkaisulle ja Palvelulle" tarjoaja on saanut hinnoitella palveluille eri hinnat väestöpohjan kasvaessa. Väestöpohja kasvaa tai supistuu sen mukaan, kun uusia asiakkaita liittyy puitesopimukseen tai kun asiakkaita lähtee puitesopimuksesta. Tämän lisäksi mainitussa kohdassa A olevan vertailuhinnan painoarvo on simuloinut hankinnan todennäköisintä kokoa. Väestöpohjan on arvioitu liikkuvan lukumäärältään 250.000–1.000.000 asukkaassa, minkä vuoksi myös painoarvoissa näiden hintaa on painotettu eniten, yhteensä 70 prosenttia. Tarjouspyyntöön sitoutuneet asiakkaat Espoo ja Kerava edustavat yhdessä jo hieman yli 300.000 asukkaan väestöpohjaa. Yli kahden miljoonan väestöpohja on arvioitu saavutettavan 5 prosentin todennäköisyydellä vertailun painokertoimen mukaisesti samoin kuin väestöpohjan tippuminen alle 100.000 asukkaaseen.

Hintavertailun kohdassa B "Kertaluontoiset kustannukset (Asiakkaan Ratkaisun ja Palvelun käyttöönottomaksu)" on kertaluontoiset kustannukset mahdollistettu hinnoiteltavaksi asiakkaan koon mukaan. Mainitussa kohdassa on arvioitu myös uusien asiakkaiden laskennallinen volyymi sopimuskaudella, mikä on simuloinut arvioitua lukua varsinaisten asiakkaiden määrästä ja koosta sopimuskaudella. Arvioitu volyymi uusista asiakkaista on ollut yhteensä 24 asiakasta, jotka on jaoteltu kokoluokittain.

Myös kilpailuolosuhteiden huomioon ottamisen osalta nyt esillä oleva hankinta on poikennut edellä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä tarkastellusta terveydenhuollon tarvikehankinnasta.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa hankinnan kohde ei ole läheskään niin kriittinen koko asiakkaan toiminnan kannalta kuin terveydenhuollon tarvikkeet ja niiden logistiikan toimivuus. Kysymyksessä oleva hankinnan kohde koskettaa vain pientä osaa asiakkaan toiminnoista, eivätkä nämä toiminnot ole kriittisiä esimerkiksi potilasturvallisuuden kannalta. Hankinnan kohde ei siten ole vaatinut tarjoajilta merkittäviä yhteistyöjärjestelyjä tai mittavia ponnistuksia tarjouksen tekemiseksi taikka toiminnasta aiheutuvien mittavien vastuiden kantamiseksi.

Hankittava tietojärjestelmä toimii palveluna eikä hankintaan sisälly logistisia palveluita tai muutenkaan asiakkaan luona paikalla oloa, pois lukien yhtä koulutuskertaa järjestelmän käyttöönoton yhteydessä Espoon ja Keravan pääkäyttäjien kouluttamiseksi. Asiakkaiden sijainnilla ei siten ole keskeistä merkitystä tarjouksen tekemiseksi eikä asiakkaiden sijainti ole vaatinut tarjoajilta yhteistyöjärjestelyjä.

Hankinnan kohteen laajuus ei ole estänyt tarjoajien tasapuolisia mahdollisuuksia tarjouksen tekemiseen.

Valittaja on lausumassaan esittänyt, että nyt esillä olevassa hankinnassa asiakasmääritelmän huomattava epätarkkuus johtaa juuri samanlaisiin kilpailua rajoittaviin ongelmiin kuin edellä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä tarkastellussa hankinnassa. Hankintaan sitoutuneiden kuntien väestöpohja on vain 300.000 asukasta, mutta väestöpohja voi hankintayksikön esittämän mukaan yhtälailla olla yli kaksi miljoonaa tai mahdollisesti tätäkin suurempi, koska 98 prosenttia Suomen kunnista hyödyntää hankintayksikön puitesopimuksia.

Hankintayksikön järjestelyllä suljetaan tosiasiassa kahden kunnan yhteishankinnalla kymmeneksi vuodeksi kilpailu myös Suomen muista yli 300 kunnasta. Mainitulla korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksellä kuitenkin nimenomaan pyritään siihen, ettei avoin puitejärjestely saa estää tosiasiallista kilpailua.

Asiakasmääritelmän epätarkkuus on hankaloittanut tarjousten tekemistä. Tuleva käyttäjämäärä on täysin avoin, mikä on vaikeuttanut toimituksen hinnoittelua, koska hankintayksikön esittämät teoreettiset käyttäjämääräkategoriat eivät ole antaneet mahdollisuutta tavanomaiseen liiketoiminnalliseen harkintaan. Toimittajat eivät ole hinnoittelua suunnitellessaan tienneet, onko asiakkaita mahdollisesti kaksi, kaksikymmentä vai huomattavasti enemmän kymmenen vuoden kuluessa. Epäselvät hankintakriteerit spekulatiivisilla asiakasluokitteluilla ovat johtaneet epäselvään pisteytykseen.

Hankintayksikön menettely ei ole ollut hankinnan määrittelyn ja tarjoajia koskevien vaatimusten osalta hankintasäännösten mukaista eikä valittajan kohtelu hankinnassa ole ollut tasapuolista.

Sysart Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta lausunut edellä mainitun korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen merkityksestä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on markkinaoikeudessa kysymys ensisijaisesti siitä, onko KL-Kuntahankinnat Oy menetellyt kysymyksessä olevan tietojärjestelmän palveluhankintaa koskevan puitejärjestelyn kilpailuttamisessa hankinnan kohteen määrittelemisen osalta julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti.

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä hankintalaki) 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin mainitussa laissa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Hankintatoimintaan liittyvien hallinnollisten tehtävien vähentämiseksi hankintayksiköt voivat käyttää puitejärjestelyjä sekä tehdä yhteishankintoja tai hyödyntää muita yhteistyömahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 5 §:n 15 kohdan mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät.

Hankintalain 31 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava toimittajat puitejärjestelyyn avoimella tai rajoitetulla menettelyllä. Hankintayksikkö voi valita puitejärjestelyn toimittajat myös mainitun lain 25 §:ssä säädetyin edellytyksin neuvottelumenettelyllä tai tekemällä lain 27 §:ssä säädetyin edellytyksin suorahankinnan. Puitejärjestelyyn otettavien toimittajien valinnassa on noudatettava, mitä sanotun lain 8 luvussa säädetään. Hankintalain 31 §:n 2 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyn alkuperäisten osapuolten kesken. Puitejärjestelyn ehtoihin ei saa tehdä huomattavia muutoksia sen voimassaoloaikana. Puitejärjestelyä ei saa käyttää kilpailua vääristävällä, rajoittavalla tai estävällä tavalla. Pykälän 3 momentin mukaan puitejärjestely voi olla voimassa enintään neljä vuotta. Hankinnan kohteen välttämättä sitä edellyttäessä puitejärjestely voi olla poikkeuksellisesti kestoltaan pidempi.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 80 ja 81) on lain 31 §:n osalta hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että mainittu pykälä perustuu julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (hankintadirektiivi) puitejärjestelyjä koskevaan 32 artiklaan. Puitejärjestelyä voivat mainittujen esitöiden mukaan käyttää erityisesti yhteishankintayksiköt pidempiaikaisena hankintamenettelynä. Laajoissa ja arvoltaan suurissa sopimuksissa puitesopimusten osapuolten valintavaihe muodostuu esitöiden mukaan aiempaa merkittävämmäksi. Järjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja niiden sopimusaikana todennäköisesti tekemistä hankinnoista tulee antaa jo hankinnasta ilmoitettaessa riittävät tiedot. Esitöissä on edelleen lausuttu, että puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyn alkuperäisten osapuolten kesken. Järjestelyyn ei ole siten mahdollista ottaa hankintamenettelyn aloittamisen jälkeen uusia osapuolia, vaan hankintayksikkö voi tehdä puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat vain järjestelyssä mukana olevilta toimittajilta.

Hankintadirektiivin 32 artiklan 2 kohdan mukaan tehdäkseen puitejärjestelyn hankintaviranomaisen on noudatettava kaikissa menettelyn vaiheissa sanotussa direktiivissä tarkoitettuja sääntöjä puitejärjestelyyn perustuvien hankintasopimusten tekemiseen saakka. Lisäksi mainitun artiklan 2 kohdassa määrätään, että puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset tehdään sanotun artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyjä menettelyjä noudattaen. Menettelyjä noudatetaan ainoastaan niiden hankintaviranomaisten ja taloudellisten toimijoiden välillä, jotka ovat puitejärjestelyn alkuperäisiä osapuolia. Edelleen puheena olevan artiklan 2 kohdassa määrätään, että hankintaviranomaiset eivät saa käyttää puitejärjestelyjä väärin eivätkä siten, että estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintaa koskevien ilmoitusten ja tarjouspyynnön keskeinen sisältö

KL-Kuntahankinnat Oy on pyytänyt tarjouksia Tajua Mut! nimisestä ratkaisusta ja palvelusta. Hankinnasta on 17.12.2015 julkaistu EU-hankintailmoitus sekä 19.12.2015 ja 20.1.2016 EU-korjausilmoitukset.

Hankinnasta 17.12.2015 julkaistussa EU-hankintailmoituksessa on hankintasopimuksen kohteen osalta ilmoitettu KL-Kuntahankinnat Oy:n pyytävän tarjouksia Tajua Mut! nimisestä ratkaisusta ja palvelusta. Kyseisen toimintamallin tarkoituksena on mahdollistaa kaikkien lasten tai nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten välisen yhteistyön rakentuminen. Toimintamallia käytetään tietojärjestelmän (ratkaisu) avulla.

KL-Kuntahankinnat Oy on edellä mainitussa hankintailmoituksessa ilmoittanut valitsevansa kyseessä olevaan puitejärjestelyyn yhden toimittajan, jonka kanssa se tekee puitesopimuksen. Hankintaan etukäteen sitoutuneet asiakkaat eli kehittäjäasiakkaat on ilmoitettu hankintailmoituksen liitteessä 1. Hankintailmoituksen mukaan puitesopimukseen voi liittyä myöhemmin mukaan myös muita KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaita.

Tarjouspyynnön kohdan 1 "Hankintayksikön perustiedot" alakohdassa "Hankintayksikön esittely" on ilmoitettu muun ohella, että KL-Kuntahankinnat Oy on hankintalain 11 §:ssä tarkoitettu Suomen Kuntaliitto ry:n omistama yhteishankintayksikkö, joka vastaa koko kunta-alan kattavien hankintojen kilpailuttamisesta. Mainitussa kohdassa on edelleen todettu, että kunnat ja muut kunnalliset organisaatiot ovat Suomen Kuntaliitto ry:n jäsenyyden kautta KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaita ja tätä kautta KL-Kuntahankinnat Oy:llä on kuntaorganisaatioiden yhteishankintayksikön rooli. KL-Kuntahankinnat Oy järjestää hankintalain 31 §:n mukaisia puitejärjestelykilpailutuksia, huolehtii puitesopimusten tekemisestä sekä niiden ylläpidosta ja markkinoinnista asiakkailleen yhteistyössä sopimustoimittajien kanssa. KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaita ovat suomalaiset kunnat, kuntayhtymät, hankintarenkaat, kunnalliset liikelaitokset sekä kuntien omistamat konserniyhtiöt, joista on tietoa Kuntaliitto ry:n sivustolla www.kuntaliitto.fi. Asiakkaina voi olla myös hankintayhteistyösopimuksen kautta muita julkisia hankintayksiköitä, jotka tekevät hankintapäätöksen ja hankintasopimuksen omissa nimissään KL-Kuntahankinnat Oy:n valmistelemien hankinta-asiakirjojen pohjalta. KL-Kuntahankinnat Oy kilpailuttaa puitesopimuksia avoimina puitejärjestelyinä, mikä mahdollistaa sen, että puitejärjestelyyn voi liittyä edellä mainittuja asiakkaita koko sopimuskauden aikana. Asiakkaat hankkivat KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamia tuotteita ja palveluita pääsääntöisesti tekemällä tilauksia järjestämättä omaa tarjouskilpailua. Asiakkaat antavat kilpailutuskohtaisesti KL-Kuntahankinnat Oy:lle kirjallisen sitoumuksen liittyessään mukaan puitejärjestelyyn.

Tarjouspyynnön kohdan 3 "Hankinnan kohde" alakohdassa "Sopimuksen tai hankinnan (hankintojen) lyhyt kuvaus" on todettu edellä selostetut EU-hankintailmoituksessa ilmoitetut tiedot. Kohdassa viitatussa liitteessä 1 "Hankintaan sitoutuneet Asiakkaat" on ilmoitettu Keravan ja Espoon kaupungit. Lisäksi liitteessä on todettu, että tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen sitoutuneita asiakkaita voi tulla lisää, jolloin toimitetaan päivitetty asiakaslista sitoutuneista.

Tarjouspyynnön kohdassa 3 on ilmoitettu hankinnan kestoksi 120 kuukautta.

Tarjouspyynnön kohdassa 4 "Hankintamenettely" on muun ohella ilmoitettu, että puitejärjestelyyn valitaan yksi toimija ja että osatarjouksia ei hyväksytä. Kohdan 4 alakohdassa "Lisätietoa puitejärjestelyn toimintamallista" on todettu seuraavaa:

"Kilpailutettava Ratkaisu ja Palvelu tulee olemaan oleellinen osa uutta Tajua Mut! toimintamallia. Toimintamallin tavoitteena on ehkäistä ja vähentää lasten ja nuorten syrjäytymistä tarjoamalla apua ja palveluita kokonaisvaltaisesti, lapsen tai nuoren tarpeisiin sopivalla tavalla. Toimintamallia on testattu Espoon, Mikkelin ja Keravan kaupunkien toimesta.

Hyvien kokemusten myötä toimintamallia halutaan levittää myös muihin Suomen kuntiin. Pitkä sopimuskausi on tarpeen, sillä valittu tietojärjestelmä tulee aluksi integroida osaksi Tajua Mut! toimintamallia, minkä jälkeen toimintamalli ja tietojärjestelmä sen osana voidaan ottaa asiakkaiden käyttöön. Kehittäminen ja levittäminen edellyttävät osapuolilta myös merkittäviä investointeja, joiden toteuttaminen ei olisi mahdollista kohtuullisella kustannuksella ja riskillä lyhyen sopimuskauden aikana.

Asiakkaiden liittyminen tapahtuu vähittäin sopimuskauden aikana, sillä toimintamalli pitää ensin integroida erikseen kunkin asiakkaan (kunnan) toimintaan, mikä vie merkittävästi aikaa. Pitkällä sopimuksella tavoitellaan myös jatkuvaa, pitkäjänteistä kehittämistä ja aitoa kumppanuutta sekä innovatiivisuutta."

Edellä mainitussa tarjouspyynnön kohdassa 4 on ilmoitettu hankintojen ennakoiduksi kokonaisarvoksi 700.000–1.200.000 euroa puitejärjestelyn kokonaiskeston ajalta.

Tarjouspyynnön liitteessä 3.3 "Tajua Mut! Hallintamalli" on kuvattu asiakkaiden keskinäinen Tajua Mut! hallintamalli, tilaajan rooli Tajua Mut! hallintamallissa ja vaatimukset toimittajalle sekä vaatimukset toimittajan toteuttamalle palvelunhallinnalle. Mainitun liitteen kohdan 2 "Asiakkaiden keskinäinen Tajua Mut! hallintamalli" alakohdassa 2.3 "Uusien Asiakkaiden liittyminen" on ilmoitettu, että ratkaisun ja palvelun käyttäjiksi voivat liittyä kaikki KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaat, jotka on määritelty tarjouspyynnön kohdassa 1. Alakohdan 2.3 mukaan puitesopimuksen kautta liittyvä uusi asiakas liittyy asiakkaiden keskinäiseen yhteistyösopimukseen, liittyy tilaajan hallinnoimaan puitesopimukseen sekä tekee SaaS-palvelusopimuksen ratkaisun ja palvelun toimittajan kanssa. Asiakkaan kautta liittyvä muu organisaatio (esimerkiksi hankintarengas, konserniyhteisö) liittyy tekemällä tarvittavat sopimukset kyseessä olevan asiakkaan kanssa.

Tarjouspyynnön kohdassa 6 "Hinta ja kaupalliset ehdot" on ilmoitettu, että hankinnan kohteen hinnoittelu ja hintojen antaminen on kuvattu liitteessä 4 "Hinnoittelu", jolla liitteellä toimittajan on tullut antaa palveluiden hinnat. Mainitussa liitteessä on muun ohella ilmoitettu, että tilaaja tai asiakkaat eivät sitoudu tekemään laskennallisen volyymin mukaista hankintaa. Tarjoajan on tullut ilmoittaa vertailuhinnan laskemisessa käytettävä yksikköhinta tai kiinteä kokonaishinta taulukon mukaisesti. Vertailuhinta on ilmoitettu laskettavan koko kymmenen vuoden sopimuskaudelle. Liitteessä on ilmoitettu hinnoittelusta muun ohella seuraavaa:

"Väestöpohjan mukaisen hinnan Ratkaisulle ja Palvelulle (A.) tulee olla kussakin nousevassa väestöpohjaluokassa yksikköhinnaltaan alempi kuin välittömästi edeltävässä pienemmässä luokassa.

Ratkaisun ja Palvelun käyttöönoton kustannus (B.) peritään niiltä Asiakkailta, joiden kanssa Toimittaja tekee SaaS palvelusopimuksen. Yksittäinen Asiakas (esim. Espoon kaupunki) voi myös itse vastata useamman muun organisaation palvelusta, jolloin näistä ei peritä erikseen kohdan B. mukaista käyttöönottomaksua. Asiakkaan asiakkaina olevien muiden organisaatioiden volyymi lasketaan osaksi ko. Asiakkaan volyymiä. Sopimuksellisesti kokonaisuutta kohdellaan yhtenä Asiakkaana."

Edellä mainitussa liitteessä on lisäksi ilmoitettu laskutuksesta muun ohella seuraavaa:

"Väestöpohjan mukaista hintaa Ratkaisulle ja Palvelulle (A.) Asiakkailta laskuttaessaan, Toimittajan tulee käyttää asiakaskohtaisen laskutuksensa yksikköhintana sitä alla ilmoittamaansa yksikköhintaa, joka vastaa Ratkaisua ja Palvelua käyttävien kaikkien Asiakkaiden yhteenlaskettua väestömäärää (Kokonaisväestöpohja). Mikäli jokin Asiakas on ylikunnallinen organisaatio, huomioidaan sen väestöpohja tässä asiakirjassa todettuja laskentaperiaatteita noudattaen. Kohdan A. laskutuksen yksikköhinta on aina sama kaikille Asiakkaille ja muuttuu kulloisenkin Kokonaisväestöpohjan mukaan edellä kuvatusti.

Toimittaja ei voi veloittaa Ratkaisusta ja/tai Palvelusta mitään muita kustannuksia tai käyttää laskutuksessaan muita hinnoitteluperusteita kuin mitä tässä asiakirjassa on ilmoitettu."

Väestöpohjasta mainitussa liitteessä on puolestaan ilmoitettu seuraavaa:

"Asiakkaan kulloinenkin väestöpohja määritetään käyttäen Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut palvelussa (https://www.stat.fi/tup/kunnat/index.html) ilmoitettua viimeisintä väkilukua.

Toimittaja tarkistaa uuden Asiakkaan Ratkaisun ja Palvelun käyttöönoton kustannuksen (B.) laskutuksen perusteena käytettävän väestöpohjan Asiakkaan tehdessä SaaS palvelusopimuksen Toimittajan kanssa.

Kokonaisväestöpohjan tarkistus tehdään kerran (1) vuodessa sekä uuden Asiakkaan tehdessä SaaS palvelusopimuksen Toimittajan kanssa. Kokonaisväestöpohjan tarkistamisen täsmällisestä tavasta ja ajankohdasta sovitaan Puitesopimuksen mukaisessa Tajua Mut! johtoryhmässä.

Asiakkaan ollessa kuntayhtymä tai muu ylikunnallinen organisaatio, lasketaan tällöin hinnan määräytymisessä käytettävä väestöpohja jakamalla ko. Asiakkaan jäsenkuntien yhteenlaskettu väestömäärä kolmella (3)."

Edelleen puheena olevassa liitteessä olevaan taulukkoon on tullut ensiksi täyttää "A. Väestöpohjan mukainen hinta Ratkaisulle ja Palvelulle" kuukausikohtaisena yksikköhintana asukasta kohti. Vertailuhinnan laskennassa on käytetty kuutta volyymiä (50.000, 175.000, 375.000, 750.000, 1.500.000 ja 3.500.000 asukasta) eri painokertoimineen. Toiseksi taulukkoon on tullut täyttää "B. Kertaluontoiset kustannukset (Asiakkaan Ratkaisun ja Palvelun käyttöönottomaksu)" viidelle eri kokoiselle asiakkaalle. Taulukossa on ilmoitettu laskennallinen volyymi sopimuskaudella siten, että 0–25.000 asukkaan kokoisia uusia asiakkaita tulisi 10, 25.001–50.000 asukkaan kokoisia 7, 50.001–100.000 asukkaan kokoisia 3, 100.001–250.000 asukkaan kokoisia 2 ja tätä isompia 2. Lisäksi taulukkoon on tullut täyttää "C. Toistuvat kustannukset (palvelut)" kehittämispalveluiden osalta tuntihintoina ja koulutuspalveluiden osalta koulutuskohtaisesti. Vielä taulukkoon on tullut täyttää "D. Optio" kuukausihintana asukasta kohti laskennallisen volyymin ollessa 750.000 asukasta. Vertailuhinta on saatu laskemalla yhteen A, B, C ja D.

Tarjouspyynnön kohdan 10 "Päätöksenteon perusteet" mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnoittelulomakkeella ilmoitetun perusteella lasketun vertailuhinnan painoarvo on ollut 60 prosenttia ja tarjouspyynnössä määriteltyjen laadullisten vertailutekijöiden painoarvo on ollut 40 prosenttia.

Asian arviointi

Hankintayksiköillä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksiköt voivat myös käyttää puitejärjestelyjä sekä tehdä yhteishankintoja ja hyödyntää yhteistyömahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintamenettelyissä on kuitenkin aina noudatettava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia. Hankintayksiköiden tulee hyödyntää markkinoilla jo olevaa kilpailua hinta-laatusuhteeltaan ja muutenkin hankintatarpeisiin parhaiten soveltuvan ratkaisun löytämiseksi.

Puitejärjestelyjen osalta kyseessä olevaan hankintaan sovellettavissa oikeusohjeissa on edellytetty, ettei puitejärjestelyä saa käyttää väärin eikä kilpailua vääristävällä, rajoittavalla tai estävällä tavalla. Lisäksi puitejärjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja niiden sopimusaikana todennäköisesti tekemistä hankinnoista on tullut antaa jo hankinnasta ilmoitettaessa riittävät tiedot.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2016:182 katsonut, että KL-Kuntahankinnat Oy:n kunta-alan yhteishankintayksikkönä asiakkaittensa puolesta kilpailuttamassa terveydenhuollon hoitotarvikkeiden yhteishankinnassa ei ollut avoimuusperiaatteen edellyttämällä tavalla annettu riittäviä tietoja KL-Kuntahankinnat Oy:n puitejärjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja niiden sopimusaikana tekemistä hankinnoista. KL-Kuntahankinnat Oy oli kilpailuttanut kunta-alan sekä hankintayhteistyösopimuksen kautta sen asiakkaina olevien organisaatioiden terveydenhuollon hoitotarvikkeiden yhteishankinnan koko Suomen osalta. Osatarjoukset eivät olleet sallittuja, ja puitejärjestelyyn valittiin vain yksi toimittaja. Puitejärjestelyyn valitulta toimittajalta oli lisäksi edellytetty valmiutta hoitotarvikkeiden hyllytys- ja kotiinkuljetuspalvelun toteuttamiseen tosiasiallisesti kaikkialla Suomessa. Tarjouspyynnössä oli ilmoitettu neljän kunta-alan hankintayksikön sitoutuneen olemaan mukana puitejärjestelyssä sekä kyseisten hankintayksiköiden arvioitujen vuosiostojen arvot. Tarjouspyynnöstä ei sen sijaan ollut ilmennyt mitään yksilöityjä tietoja muista puitejärjestelyssä mukana olevista KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaista tai niiden suorittamien hankintojen määristä. Tarjouspyynnön ehtojen mukaan KL-Kuntahankinnat Oy:n kaikilla asiakkailla oli ollut mahdollisuus liittyä puitejärjestelyyn myöhemmin.

Korkein hallinto-oikeus on myös sittemmin, mobiililaitteiden etähallinnan ja siihen liittyneiden palvelujen hankintaa koskeneessa, 24.7.2017 antamassaan päätöksessä taltionumero 3646 todennut, että puitejärjestelyä koskevat tarjouspyyntöasiakirjat olivat sisältäneet epävarmuutta sen suhteen, mitkä KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaista ovat tosiasiallisesti mukana sen kilpailuttamassa puitejärjestelyssä ja kuinka laajaksi puitejärjestely näin ollen muodostuu. Tämä oli johtunut sekä tarjouspyynnön liitteessä 1 ilmoitettujen tietojen yksilöimättömyydestä että siitä, että kyseessä olevan koko kunta-alan osalta kilpailutetun valtakunnallisen puitejärjestelyn laajuuteen oli, siitä huolimatta, että mobiililaitteiden etähallintapalvelua voidaan tuottaa muualtakin kuin asiakkaan tiloista, voinut olennaisesti vaikuttaa se, kuinka laajasti muut kuin tarjouspyynnön liitteessä 1 ilmoitetut KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaat liittyvät puitejärjestelyyn.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt valituksen kohteena olevassa hankinnassa on ollut kysymys samankaltaisesta KL-Kuntahankinnat Oy:n yhteishankintayksikkönä asiakkaidensa puolesta koko Suomen osalta kilpailuttamasta puitejärjestelystä kuin edellä mainituissa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä. Vastaavasti kuin mobiililaitteiden etähankinta, hankinnan kohteena nyt oleva tietojärjestelmä ei sinänsä edellytä palvelun tuottamista mahdollisesti koko Suomen alueelle sijoittuneiden asiakkaiden tiloissa, vaan palvelu voidaan joitain yksittäisiä osakokonaisuuksia lukuun ottamatta tuottaa muualtakin.

Markkinaoikeus edelleen toteaa, että tarjouspyynnön liitteessä 1 on yksilöity kaksi hankintayksikköä, Espoon ja Keravan kaupungit, jotka ovat sitoutuneet olemaan mukana kysymyksessä olevassa puitejärjestelyssä. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu hankintojen ennakoitu kokonaisarvo puitejärjestelyn kokonaiskeston ajalta, eli 700.000–1.200.000 euroa. Sen sijaan tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, mikä on ollut Espoon ja Keravan kaupunkien osuus tästä arvioidusta kokonaisarvosta. Tarjouspyynnöstä ei ole myöskään ilmennyt mitään yksilöityjä tietoja muista puitejärjestelyssä mahdollisesti mukana olevista KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaista. Edellä mainitussa liitteessä 1 ei ole yksilöity yhtään hankinnasta kiinnostunutta KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakasta.

Tarjouspyynnössä on viimeksi mainitulta osin pelkästään ilmoitettu, että puitejärjestelyyn voi liittyä myöhemmin mukaan myös muita KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaita. Tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaan näitä asiakkaita ovat suomalaiset kunnat, kuntayhtymät, hankintarenkaat, kunnalliset liikelaitokset ja kuntien omistamat konserniyhtiöt sekä hankintayhteistyösopimusten kautta myös muut julkiset hankintayksiköt.

KL-Kuntahankinnat Oy:n markkinaoikeudessa esittämän mukaan tarjouspyynnössä ilmoitettu hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on antanut viitteitä tarjoajille siitä, minkä laajuisena hankinta tullaan toteuttamaan, minkä lisäksi tarjouspyynnön liitteessä 4 "Hinnoittelu" on annettu tietoa hankinnan arvioidusta laajuudesta sekä mahdollistettu hinnoittelu hankinnan volyymistä riippuen.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitussa tarjouspyynnön liitteessä 4 "Hinnoittelu" on esitetty koko kymmenen vuoden sopimuskauden vertailuhinnan laskemisessa käytettävät periaatteet. Ratkaisun ja palvelun kuukausikohtainen yksikköhinta (A) on pohjautunut taulukossa esitettyihin väestöpohjan volyymeihin. Kullekin kuudelle väestöpohjan eri volyymille on ilmoitettu omat painokertoimensa.

KL-Kuntahankinnat Oy:n markkinaoikeudessa esittämän mukaan vertailuhinnan painoarvo on simuloinut hankinnan todennäköisintä kokoa. Edelleen KL-Kuntahankinnat Oy:n mukaan väestöpohjan on arvioitu liikkuvan lukumäärältään 250.000–1.000.000 asukkaassa, minkä vuoksi myös painoarvoissa mainittujen volyymien mukaista hintaa on painotettu eniten, yhteensä 70 prosenttia. Tarjouspyyntöön sitoutuneet asiakkaat Espoo ja Kerava ovat KL-Kuntahankinnat Oy:n markkinaoikeudessa esittämän mukaan jo yhdessä edustaneet hieman yli 300.000 asukkaan väestöpohjaa. Yli kahden miljoonan asukkaan väestöpohja on arvioitu saavutettavan 5 prosentin todennäköisyydellä vertailun painokertoimen mukaisesti samoin kuin väestöpohjan laskeminen alle 100.000 asukkaaseen. Edellä selostettuun hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämään liittyen markkinaoikeus kuitenkin toteaa, ettei sanottu ole ollut tarjoajien ymmärrettävissä tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella.

Markkinaoikeus edelleen toteaa, että edellä mainitussa tarjouspyynnön liitteessä 4 on ilmoitettu, että ratkaisun ja palvelun käyttöönottomaksu (B) peritään niiltä asiakkailta, joiden kanssa toimittaja tekee SaaS-palvelusopimuksen. Lisäksi mainitussa liitteessä 4 on ilmoitettu, että yksittäinen asiakas, kuten Espoon kaupunki, voi myös itse vastata useamman muun organisaation palvelusta, jolloin näistä ei peritä erikseen käyttöönottomaksua vaan niiden volyymi lasketaan osaksi kyseessä olevan asiakkaan volyymiä. Myös käyttöönottomaksu on perustunut väestöpohjaan, ja taulukossa on edellä selostetulla tavalla ilmoitettu laskennallinen volyymi sopimuskaudella siten, että 0–25.000 asukkaan kokoisia uusia asiakkaita tulisi olemaan 10, 25.001–50.000 asukkaan kokoisia 7, 50.001–100.000 asukkaan kokoisia 3, 100.001–250.000 asukkaan kokoisia 2 ja tätä isompia 2, eli yhteensä 24 uutta asiakasta.

KL-Kuntahankinnat Oy:n markkinaoikeudessa esittämän mukaan edellä mainitussa kohdassa on arvioitu uusien asiakkaiden laskennallinen volyymi sopimuskaudella, mikä on simuloinut arvioitua lukua varsinaisten asiakkaiden määrästä ja koosta sopimuskaudella.

Markkinaoikeus toteaa, etteivät edellä mainitussa tarjouspyynnön liitteessä 4 "Hinnoittelu" ilmoitetut vertailuhinnan laskentaperiaatteet ole kuitenkaan poistaneet epävarmuutta siitä, mitkä KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaista tulevat tosiasiallisesti olemaan mukana sen kilpailuttamassa puitejärjestelyssä ja kuinka laajaksi puitejärjestely näin ollen tulee muodostumaan. Kuten KL-Kuntahankinnat Oy on itsekin markkinaoikeudessa esittänyt, mainitussa liitteessä 4 esitetyt luvut ovat olleet vain arvioita, ja tosiasiallisesti puitejärjestelyyn on kilpailutushetkellä sitoutunut vain kaksi kuntaa. Tarjouspyynnössä on edellä kerrotulla tavalla lisäksi nimenomaisesti tuotu esiin, että asiakkaiden liittyminen tapahtuu vähittäin kymmenen vuoden pituisen sopimuskauden aikana. Näin ollen asiakkaat voivat liittyä puitejärjestelyyn milloin tahansa mainitun kymmenen vuoden aikana, eikä tarjoaja ole voinut tietää, mikä kokonaisväestöpohja on esimerkiksi kahden vuoden kuluttua, mikä on osaltaan lisännyt epävarmuutta hankinnan laajuudesta. Vaikka tarjouspyynnössä on ilmoitettu hankinnan ennakoitu kokonaisarvo koko sopimuskaudelta, ei tämänkään ole katsottava poistaneen epävarmuutta hankinnan tosiallisesta laajuudesta, koska puitejärjestelyn kaikkien asiakkaiden määrä on voinut olla lähes mitä tahansa tarjouspyyntöasiakirjoissa mainittujen kahden mukanaoloon sitoutuneen asiakkaan ja KL-Kuntahankinnat Oy:n kaikkien asiakkaiden väliltä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöasiakirjoissa ole avoimuusperiaatteen edellyttämällä tavalla annettu riittäviä tietoja puitejärjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja hankinnan tosiasiallisesta laajuudesta.

Markkinaoikeus toteaa vielä, ettei KL-Kuntahankinnat Oy:n viittaamalle muulle oikeuskäytännölle ole annettavissa merkitystä nyt esillä olevan asian arvioinnissa, sillä mainituissa tapauksissa on ollut kysymys erilaisista, suppeammista yhteishankintayksiköistä, eivätkä tapaukset siten ole rinnastettavissa nyt esillä olevaan asiaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli KL-Kuntahankinnat Oy aikoo edelleen toteuttaa Tajua Mut! nimisen ratkaisun ja palvelun hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon muun ohella tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittajat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa KL Kuntahankinnat Oy:n 25.2.2016 tekemän hankintapäätöksen Tajua Mut! -nimisen ratkaisun ja palvelun hankinnasta. Markkinaoikeus kieltää KL Kuntahankinnat Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa KL Kuntahankinnat Oy:n korvaamaan CPI Finland Oy:n, Centrum voor Publieke Innovatie CPI B.V:n ja MULTISignaal N.V:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää KL Kuntahankinnat Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Nina Korjus ja Reima Jussila.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.