MAO:582/17

Kemijärven kaupunki - turvajärjestelmä

julkinen hankinta - markkinaoikeuden toimivalta - hankintalaji - epäselvä tarjouspyyntö

Diaarinumero: 2016/362
Antopäivä: 21.9.2017

ASIAN TAUSTA

Kemijärven kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 8.4.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta ryhmäkodin turvajärjestelmän hankinnasta.

Kemijärven kaupungin tekninen lautakunta on 28.4.2016 tekemällään päätöksellä § 46 päättänyt hylätä kaikki saapuneet tarjoukset ja siirtyä neuvottelumenettelyyn. Kemijärven kaupungin tekninen lautakunta on 23.5.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 57 päättänyt jatkaa neuvotteluja ja laatia hankintasopimuksen Seniortek Oy:n kanssa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 1.7.2016.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Viasec Oy:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus kumoaa Kemijärven kaupungin teknisen lautakunnan päätökset 28.4.2016 § 46 ja 23.5.2016 § 57, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perusteet

Hankintayksikkö on hylännyt Viasec Oy:n tarjouksen aiheetta ja pisteyttänyt tarjoukset virheellisesti.

Lisäreferenssien lähettämättä jättäminen ei voi olla tarjouksen hylkäämisen peruste. Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt referensseiltä tiettyä vähimmäislukumäärää. Referenssien lukumäärä ei voi siten olla myöskään tarjousten pisteytyksen peruste.

Viasec Oy:n tarjouksen teknisessä kuvauksessa on kuvattu, että asukkaan aktiviteetin seuraaminen toteutuu sänkyvahdin sekä tarvittaessa rannekkeen yhteisvaikutuksesta. Kuvaus perustuu siihen, että mikäli asiakas haluaa aktiviteetin seurantaa muualla kuin asukkaan omassa huoneessa, se on tarjouspyynnössä vaadituilla ominaisuuksilla muutoin mahdotonta toteuttaa. Rannekkeen tarjoaminen on mahdollista, mutta se ei varsinaisesti sisälly Viasec Oy:n tarjoukseen.

Viasec Oy:n alkuperäisessä tarjouksessa on mainittu, että se täyttää tarjouspyynnön vaatimukset. Neuvotteluissa hankintayksikölle on selostettu tarjouksen sisältöä ja laitteiston asennusta.

Viasec Oy:n toimintakuvauksessa on selostettu erittäin tarkasti ja selkeästi kaikki tarjouspyynnössä vaaditut seikat. Tarjouksen ansioista huolimatta se on jäänyt monen vertailuperusteen osalta useiden pisteiden päähän enimmäispisteistä.

Vastine

Vaatimukset

Kemijärven kaupungin on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Tarjouspyynnön laatukriteerit on määritelty riittävän yksityiskohtaisesti. Myös hankintapäätös on perusteltu riittävästi, sillä päätöksestä ja sen liitteenä olevasta tarjousvertailusta sekä tarjouspyynnöstä käyvät ilmi tarjouspyynnössä asetetut arviointikriteerit ja pisteet. Hankintapäätöstä ei ole aihetta muuttaa.

Viasec Oy:n tarjous ei tullut valituksi mutta ei myöskään hylätyksi. Hankintayksikkö katsoi, että mikään saapunut tarjous ei sisällöltään vastannut täysin tarjouspyyntöasiakirjoja, ja hankintayksikkö siirtyi 28.4.2016 neuvottelumenettelyyn kaikkien tarjouksen tehneiden tarjoajien kanssa. Viasec Oy:n tarjous pisteytettiin, kuten muutkin tarjoukset.

Tarjouspyynnön mukaan asukashuoneissa asukkaan liikkumista voidaan tarvittaessa seurata huonetunnistimen avulla, jolloin henkilöllä ei ole häneen kiinnitettyjä rannekkeita, laitteita tai kojeita. Tarjouspyynnön teknisissä vaatimuksissa todetaan, että henkilön tarkkailu tai anturointi on asuinhuonekohtainen ja että siihen ei saa liittyä henkilöön kiinnitettäviä komponentteja. Viasec Oy ilmoitti tarjouksessaan täyttävänsä tarjouspyynnön ehdot. Toisaalta yhtiön järjestelmän teknisessä kuvauksessa todettiin, että "asukkailla käytössä rannekkeet sekä huoneissa olevat sänkyvahdit".

Tarkentavat neuvottelut tarjouksen laajuudesta käytiin 17.5.2016. Neuvottelujen jälkeen Viasec Oy antoi vaihtoehtoisen tarjouksen, jossa asukkaan kaatumisen valvonta ja aktiviteetin seuranta voidaan toteuttaa ilman asukkaaseen kiinnitettyjä laitteita. Hankintayksikkö katsoi vaihtoehtoisen tarjouksen vastaavan tarjouspyyntöasiakirjoja ja niissä asetettuja vähimmäisedellytyksiä.

Hankintayksikkö pisteytti neuvottelumenettelyssä toimittajien esittelemät järjestelmät ja laitteet. Koska hankintayksikkö arvioi pisteytyksen jälkeen Seniortek Oy:n tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi, se päätyi jatkamaan neuvotteluja Seniortek Oy:n kanssa.

Kuultavan lausunto

Seniortek Oy on esittänyt, että Viasec Oy:n vaatimukset ovat hankinnan laajuuteen nähden kohtuuttomia. Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty ranneketta, joten Viasec Oy:n tarjous on sen useassa kohdassa mainitun rannekkeen osalta tarjouspyynnön vastainen. Viasec Oy:n alkuperäisessä tarjouksessa tarjottu sänkyvahti on myös tarjouspyynnön vastainen.

Vastaselitys

Viasec Oy on esittänyt, että tarjouspyynnön liitteen 2 mukaan järjestelmässä on oltava mahdollisuus vastaanottaa tietoja muun ohella päällekarkauksesta, paikkatiedoista, hoitajien kutsusta ja hälytyksistä. Liitteessä todetaan myös, että asukkaiden siirrettäviä huonekojeita on neljä kappaletta ja langattomia sisähälyttimiä latauslaitteineen neljä kappaletta ja että huonekoje ja langaton hälytin asennetaan tarvittaessa. Liitteessä mainitaan tältä osin edelleen asukkaan hoitajakutsu- ja paikannusrannekkeen määräksi neljä kappaletta latauslaitteineen ja että hoitajakutsu langattomasta hälyttimestä antaa paikannustiedon kolmelta asuinsiipien kattamalta alueelta. Edellä esitetyn perusteella on selvää, että hankittavaan järjestelmään on pyydetty paikannusrannekkeita neljä kappaletta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että turvajärjestelmää koskevan hankinnan arvo ei hankintailmoituksen mukaan ylitä hankintasäännösten kansallista kynnysarvoa.

Valittaja on sen jälkeen, kun sille on toimitettu hankintayksikön ja Seniortek Oy:n 1.7.2016 allekirjoittama hankintasopimus ja varattu tilaisuus lausua hankintayksikön hankinnan arvoa koskevasta väitteestä, esittänyt, että hankintayksikkö on hankintailmoituksessa ilmoittanut virheellisesti turvajärjestelmän hankinnan hankintalajiksi rakennusurakan. Koska kyseessä on hälytysjärjestelmien ja antennien asennustyö, hankinta ei voi olla rakennusurakka. Urakkaneuvotteluissa kohteeseen tutustumisen yhteydessä talo oli jo lähes valmis. Lisäksi järjestelmä pyydettiin asentamaan valmiiseen kaapelointiin, joten mitään kohteessa tehtävää kaapelointi- tai rakennustyötä ei tullut tehdä nyt kyseessä olevassa hankinnassa.

Koska kyseessä on tavarahankinta, jonka kynnysarvo on hankintasäännösten mukaan 30.000 euroa, hankinnan arvo on ylittänyt mainitun kynnysarvon.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, jäljempänä hankintalaki) 15 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta tavara- tai palveluhankintoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 30.000 euroa, eikä rakennusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 150.000 euroa.

Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin perusteella markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sen tutkiminen, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden sanotussa pykälässä mainittujen hankintasäännösten vastaisesti.

Markkinaoikeuden toimivallan kannalta asiassa on ratkaistava ensiksi kysymys hankintalajista.

Hankintalain 5 §:n 2 kohdan mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on jonkin lain liitteessä C tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä. Rakennusurakalla tarkoitetaan myös hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla.

Hankintalain 5 §:n 3 kohdan mukaan tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta. Tavarahankintasopimuksen kohteena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä. Tavarahankinnaksi katsotaan kyseisen kohdan mukaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- ja asennustöitä.

Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisusta (tuomio 18.1.2007, Auroux ym., C-220/05, EU:C:2007:31, 37 kohta) ilmenee, että jos sopimukseen sisältyy sekä julkisia rakennusurakoita koskevaa sopimusta koskevia seikkoja että toisen tyyppistä hankintasopimusta koskevia seikkoja, sopimuksen pääasiallinen kohde ratkaisee, mitä julkisia hankintoja koskevia unionin oikeussääntöjä asiaan on sovellettava. Markkinaoikeus toteaa, että mainitusta ratkaisusta ilmenevä periaate soveltuu myös kansallisiin hankintoihin.

Hankintayksikön 8.4.2016 julkaiseman kansallisen hankintailmoituksen mukaan hankinnan kohteena on uudisrakennuksena rakennettavan 12-paikkaisen yksikerroksisen rakennuksen turvajärjestelmätöiden urakka. Ilmoituksen mukaan hankinnan hankintalaji on rakennusurakka, eikä se ylitä hankintalain 15 §:n kynnysarvoa.

Tarjouspyynnössä on todettu hankinnan kohteen osalta muun ohella seuraavaa:

"Kuumaniemen 30.06.206 valmistuvan 12 paikkaisen ryhmäkodin (747 br-m2) asukkaiden ja henkilökunnan turvajärjestelmä, tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti.

Tarjoukseen tulee sisältyä järjestelmän suunnittelu, asennus, laitteistotakuut, ylläpidot ja käyttöönotto. Asennus tehdään olemassa olevaan kaapelointiin. Kaapeloinnit on tuotu rasiapohjiin ja tarvittavat liitinasennukset tekee järjestelmän toimittaja. Huoneissa on kaksi ethernet kaapelipistettä, jotka ovat hälytysjärjestelmätoimittajan käytettävissä.

Mahdolliset tarvittavat muutokset suorittaa tarjoaja omalla kustannuksellaan. Järjestelmän rakentamiseen liittyvistä mahdollisista alakattojen tms. avauksista ja uudelleen kiinnityksistä vastaa laitetoimittaja.

Lisäksi toimittajan tulee sisällyttää tarjoukseensa kaikki työssä käytettävät aputyöt. Ovissa olevat moottorit ja lukitusmekanismit ovat tilaajan hankinnassa. Turvajärjestelmätoimituksen mahdollisesti vaatimat lisäjohdotukset piirustuksissa esitettyjen lisäksi tulee sisällyttää kokonaishintaan."

Tarjouspyynnön liitteen 1 "Turvajärjestelmäkuvaus" mukaan hankinnan kohteeseen ovat kuuluneet muun ohella hälytysjärjestelmän palvelin ja sen työasemaohjelmisto, asukasvalvontaan liittyvät huonetunnistimet ja muut laitteet, hoitajien päätelaitteet, IP-pikapuhelin, edellä mainittujen laitteiden asennus, käytön opastus sekä järjestelmän ylläpito ja huolto.

Tarjouspyynnöstä ilmenee, että hankinnan pääasiallisena kohteena on ollut tavaroiksi luokiteltavien hälytysjärjestelmän ja siihen liittyvien laitteiden ja ohjelmistojen hankkiminen. Hankittavat tavarat on tullut asentaa jo olemassa olevaan kaapelointiin. Lisäksi hankintaan on kuulunut tavaroiden käytön opastus sekä järjestelmän ylläpito ja huolto.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankinnan pääasiallisena kohteena ovat olleet ryhmäkodin käyttöön tulevat tavarat niiden asennuksineen. Tavaroiden asentaminen ei tee niistä rakennusurakkaa. Hankinnassa on ollut kysymys hankintalain 5 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta tavarahankinnasta.

Hankintailmoituksesta tai tarjouspyyntöasiakirjoista ei ilmene hankinnan ennakoidun arvon määrää. Kemijärven kaupungin teknisen lautakunnan 23.5.2016 tekemän päätöksen § 57 liitteenä olleiden neuvottelumuistion ja pisteytystaulukon perusteella kahden saapuneen tarjouksen arvonlisäveroton hinta on ollut 20.000 ja 25.000 euron välissä ja kahden muun yli 40.000 euroa. Ottaen huomioon hankintalain 17 §:n säännökset ennakoidun arvon laskemisesta, hankinnan ennakoidun arvon voidaan katsoa ylittäneen hankintalain 15 §:ssä säädetyn tavara- ja palveluhankintoja koskevan kansallisen kynnysarvon 30.000 euroa. Valituksen tutkiminen kuuluu siten markkinaoikeuden toimivaltaan.

Valittajan tarjous ja tarjouspyynnön epäselvyys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena muun ohella valittajan tarjoaman rannekkeen perusteella.

Kemijärven kaupungin teknisen lautakunnan päätöksessä 28.4.2016 § 46 on todettu muun ohella seuraavaa:

"Hankintamenettelynä oli avoin menettely. Määräaikaan mennessä saatiin neljä tarjousta. Yksikään tarjous ei täyttänyt kaikkia vaatimuksia, joita tarjouspyynnössä edellytettiin.

Tarjoajat tarjoutuivat suorittamaan urakan tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti, mutta tarjouksissa oli ehtoja, mitkä eivät hankintayksikön mukaan olleet tarjouspyynnön mukaisia.

(– –)

Päätösehdotus (palvelualuejohtaja): Tekninen lautakunta siirtyy hankinnassa neuvottelumenettelyyn. Neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö pyrkii tarkentavilla kysymyksillä ja neuvotteluilla selventämään mm. asukasvalvontaan ja urakan sisältöön liittyvät epäselvyydet.

Tekninen lautakunta delegoi hankintapäätöksen lautakunnan puheenjohtajan ja teknisen palvelujohtajan päätettäväksi.

Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi muilta osin palvelualuejohtajan päätösehdotuksen, mutta hankintapäätöksen tekee tekninen lautakunta."

Kemijärven kaupungin teknisen lautakunnan päätöksen 23.5.2016 § 57 liitteenä 4a olleessa neuvottelumuistiossa on todettu muun ohella seuraavaa:

"Hankintayksikön analyysi toimijoittain:

(– –)

Viasec Oy;

(– –)

- alkuperäinen tarjous ei täytä tarjouspyynnön ehtoja; asukkaan aktiviteetti saadaan sänkyvahdin sekä tarvittaessa rannekkeen yhteistoiminnasta; ranneketta ei tarjouspyynnössä hyväksytty.

(– –)"

Asiassa tulee siten ensin arvioitavaksi, onko tarjouspyyntö ollut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemiseen vaikuttavilta osin niin selvä, että se on ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnön liitteen 1 "Turvajärjestelmäkuvaus" kohdassa 2. "Asukasvalvonta" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Asukashuoneissa asukaan (vammainen, muistisairas, sekava tai muuten valvontaa / seurantaa tarvitseva) liikkumista voidaan tarvittaessa seurata huonetunnistimien avulla, jolloin henkilöllä ei ole häneen kiinnitettyjä rannekkeita, laitteita tai kojeita.

(– –)

Asukkaan liikkumisen havainnointi asuinhuoneessa (asunnon wc-tila ei kuulu havainnoinnin piiriin):

- henkilön tarkkailu / anturointi on asuinhuonekohtainen ja siihen ei saa liittyä henkilöön kiinnitettäviä komponentteja."

(– –)

Asukkaan huonekoje

Asukkaiden siirrettäviä huonekojeita on 4 kpl ja langattomia sisähälyttimiä latauslaitteineen 4 kpl. Huonekoje ja/tai langaton hälytin asennetaan tarvittaessa.

Hoitajan päätelaitteella voidaan ottaa kaksisuuntainen ääniyhteys ja kuunnella asukasta. Hoitajakutsu langattomasta hälyttimestä antaa paikannustiedon kolmelta alueelta (asuinsiivet).

Asukkaan hoitajakutsu- ja paikannusranneke

Asiakkaan hoitajakutsu- ja paikannusranneke 4 kpl latauslaitteineen. Laitteen toimintaperiaate, merkki ja malli on selvitettävä. Laite on oltava integroitavissa tarjottuun hälytysjärjestelmään. Asukkaan tekemä hälytys avaa puheyhteyden hoitajien päätelaitteeseen. Hälytys paikantuu ryhmäkodissa neljään osastoon (asuinsiivet ja yhteiset tilat).

(– –)

Sänkyvalvonta

Asukkaan sänkyyn tai sängyn viereen laitettava hälytin 4 kpl. Laitteen toimintaperiaate on selvitettävä. Laite on oltava integroitavissa tarjottuun hälytysjärjestelmään.

Laitteella valvotaan: Jos henkilö nousee ylös sängystä, hälytys tapahtuu välittömästi tai asetetulla viiveellä ja jos henkilö putoaa sängystä eikä pääse ylös tai takaisin sänkyyn tulee hälytys asetetulla viiveellä."

Valittajan tarjouksen kohdassa "Yleistä" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Asukkailla käytössä rannekkeet sekä huoneissa olevat sänkyvahdit.

Asukkaan aktiviteetti saadaan sänkyvahdin sekä tarvittaessa rannekkeen yhteistoiminnasta."

Hankintalaissa säännellyn hankintamenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä sekä siitä, että tarjous annetaan hankintayksikön edellyttämällä tavalla. Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen sekä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden edellyttävän, että hyväksyttävät tarjoukset ovat tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikön on siten suljettava tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vaatimuksia vastaamattomat tarjoukset. Tarjousten sulkemista tarjouskilpailusta tulee arvioida tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteenä olleessa turvajärjestelmäkuvauksessa on edellytetty sellaisten huonetunnistimien tarjoamista, joilla asukkaiden liikkumista voidaan tarvittaessa seurata. Asukkaiden seuraamiselta on edellytetty kuvauksessa sitä, että seuraamiseen ei saa liittyä henkilöön kiinnitettäviä komponentteja kuten rannekkeita.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa turvajärjestelmäkuvauksessa on toisaalta todettu asukasvalvonnan osalta, että hankinnan kohde sisältää muun ohella neljä asukkaan huonekojetta, neljä asukkaan hoitajakutsu- ja paikannusranneketta ja neljä asiakkaan sänkyyn tai sängyn viereen laitettavaa hälytintä. Liitteestä tai muista tarjouspyyntöasiakirjoista ei ilmene, ovatko mainitut laitteet aiemmin liitteessä tarkoitettuja huonetunnistimia vai huonetunnistinten lisäksi hankittavia lisälaitteita, joita ei rajoita vaatimus siitä, että asukkaan seuraamiseen ei saa liittyä henkilöön kiinnitettäviä komponentteja kuten rannekkeita. Ottaen huomioon, että mainitut hankinnan kohteet on ilmoitettu asukasvalvontaa koskevassa turvajärjestelmäkuvauksen osassa, ei voida myöskään päätellä, että näiden laitteiden tarkoitus ei liittyisi asukkaiden valvontaan.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet tulkinnanvaraiset ja ristiriitaiset siltä osin kuin niissä on yhtäältä edellytetty huonetunnistimia, joihin ei liity henkilöön kiinnitettäviä komponentteja, ja toisaalta asukasvalvonnan osalta nimenomaisesti neljä kappaletta asiakkaan hoitajakutsu- ja paikannusrannekkeita. Kysymys on ollut tarjoajien ja tarjouksen laatimisen kannalta merkityksellisestä seikasta. Tarjouspyyntö ei siten ole ollut kyseisen vähimmäisvaatimuksen osalta omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen tai edellytyksiä lausua muista valittajan esittämistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on hankintayksikön ilmoituksen mukaan allekirjoitettu 1.7.2016 ja hankintapäätös on pantu täytäntöön. Muutoksenhaun kohteena olevia päätöksiä ei näin ollen voida kumota eikä muutakaan hankintalain 94 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettua seuraamusta määrätä. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voisi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voitaisiin määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö olisi laatinut tarjouspyynnön hankinnan kohteen määrittelyn osalta niin selväksi, että tarjouspyyntö olisi ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Asiassa ei näin jälkikäteen voida kuitenkaan luotettavasti todeta, miten tarjouspyyntö olisi virheettömässä menettelyssä tarkemmin laadittu ja mikä vaikutus tällä olisi ollut tarjousten sisältöön ja valittajan mahdollisuuksiin voittaa tarjouskilpailu. Kun otetaan vielä huomioon, että valittajan tarjous ei ole neuvottelujenkaan jälkeen sijoittunut tarjousvertailussa ensimmäiseksi hinnan tai laadullisten vertailuperusteiden osalta markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole edellytyksiä katsoa valittajalla olleen todellista mahdollisuutta päästä hankinnan toimittajaksi, eikä nyt käsillä olevassa asiassa olisi jo tästä syystä edellytyksiä päätyä hyvitysmaksun määräämiseen.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Ville Parkkari ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 8.3.2019 taltionumero 824.

 
Julkaistu 29.9.2017