MAO:560/17

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä - rakennusurakka

julkinen hankinta - hankinnan keskeyttäminen

Diaarinumero: 2017/99 ja 2017/282

Antopäivä: 13.9.2017

ASIAN TAUSTA

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, sittemmin Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.10.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajennus J2:n erilaisia rakennustöitä koskevasta rakennusurakasta.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän talousjohtaja on 31.1.2017 tekemällään hankintapäätöksellä § 1 valinnut kiinto- ja RST-kalustetyöurakan osalta Joensuun Puukaluste Oy:n tarjouksen.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän yhtymähallitus on 23.3.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 43 keskeyttänyt kiinto- ja RST-kalusteiden hankinnan.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 40.000.000 euroa, josta kiinto- ja RST-kalustetyöurakan osuus on ollut noin 620.000 euroa.

ASIOIDEN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Asia diaarinumero 2017/99

Kartanon Mittakaluste Oy on markkinaoikeudelle 24.2.2017 toimittamassaan valituksessa vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan 31.1.2017 tehdyn hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sille virheellisestä menettelystä aiheutuneista kuluista ja menetyksistä asioissa diaarinumerot 2017/99 ja 2017/282 yhteensä 128.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.880 eurolla lisättynä asiassa perittävällä oikeudenkäyntimaksulla.

Valittaja on esittänyt muun ohella, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole sisältänyt tarjouspyynnön KSL-liitteen (KSL teknisen laiteluettelon) mukaisia kiintokalusteurakkaan kuuluneita KSL-kalusteita, minkä vuoksi se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Lisäksi valittaja on esittänyt, että koska voittaneen tarjoajan tarjous on tehty tarjouspyynnöstä poikkeavilla vaihtoehtoisilla materiaaleilla, tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia.

Hankintayksikkö on 23.3.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 43 keskeyttänyt hankinnan.

Asia diaarinumero 2017/282

Valitus

Vaatimukset

Kartanon Mittakaluste Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan 23.3.2017 tehdyn hankintaoikaisupäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sille virheellisestä menettelystä aiheutuneista kuluista ja menetyksistä asioissa diaarinumerot 2017/99 ja 2017/282 yhteensä 128.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.120 eurolla lisättynä asiassa perittävällä oikeudenkäyntimaksulla.

Perusteet

Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteltua syytä keskeyttää hankintaa. Hankintayksikön hankinnan keskeyttämisen tarkoituksena on ollut estää valittajan asiassa diaarinumero 2017/99 tekemän valituksen tutkinta ja saada nopeasti uusi kilpailutus aikaan.

Hankintayksikkö on alun perin toiminut virheellisesti valitessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen, joka ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja näin ollen valittajan tarjous olisi tullut valita voittajaksi. Valittajalla on ollut käytössään kaikki tarvittavat asiakirjat.

Tarjouspyyntöasiakirjojen on voinut olettaa olleen asianmukaiset, sillä tarjouskilpailun aikana hankintayksikölle ei ole tullut ilmoitusta asiakirjojen puutteellisuudesta.

Hankintapäätös, jossa kalusteet on päätetty hankkia paikalliselta yritykseltä, on tehty tietäen, että yrityksen tekemä tarjous ei ole sisältänyt kaikkia tarjouspyynnössä lueteltuja kalusteita. Hankintayksikkö on tarjouskilpailun päätyttyä 24.1.2017 lähestynyt valittajaa puhelimitse ja tiedustellut, sisältääkö valittajan tarjous kyseessä olevat KSL-kalusteet, koska niitä ei olisi hankintayksikön kertoman mukaan löytynyt tarjouspyyntöasiakirjoista. Valittaja on kertonut liitteen löytyneen Buildercom-palvelusta, valittajalla olevan kyseinen liite ja myös sen tarjouksen sisältävän kyseiset KSL-kalusteet. Tästä huolimatta hankintayksikkö on valinnut puutteellisen tarjouksen tehneen tarjoajan.

Väitetty asiakirjojen puutteellisuus ei ole tullut esiin siinäkään vaiheessa, kun valittaja on tehnyt hankintaoikaisuvaatimuksen hankintapäätöksestä. Hankintayksikkö on havainnut hankinta-asiakirjat puutteellisiksi vasta, kun valittaja on valittanut hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen.

Hankintamenettelyssä on suosittu paikallista toimijaa tietäen, että sen tekemä halvin tarjous ei ole sisältänyt kaikkia tarjouspyynnössä lueteltuja kalusteita ja sille on annettu myönnytyksiä myös materiaalien suhteen.

Vastine

Vaatimukset

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Hankintayksiköllä on ollut tosiasiallinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat osoittautuneet tarjousten vertailuvaiheessa puutteellisiksi eikä niiden perusteella ole ollut mahdollista antaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Kiinteitä sairaalalaitteita koskeva KSL-kansio, joka on jäänyt lataamatta tarjouspyyntöaineistoon, on sisältänyt yhteensä 15 asiakirjaa sekä teknisestä laiteluettelosta Excel-version. Valittajan käyttämä tekninen laiteluettelo, jonka päivämäärä on 30.9.2016, on otettu hankintailmoituksen liitteinä olleista asiakirjoista, ei tarjouspyynnöstä. Tarjouspyynnön liitteenä on ollut Saircon Oy:n laatima 31.10.2016 päivätty Asiakirja- ja revisioluettelo KSL-asiakirjoista, jossa on mainittuna edellä mainitut lataamatta jääneet asiakirjat, mutta tästä huolimatta urakkatarjouskilpailun aikana ei ole tullut esille, että kyseiset KSL-asiakirjat olisivat puuttuneet tarjouspyyntöasiakirjoista. Tämä on havaittu vasta tarjousten vertailuvaiheessa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen käytössä ei ole ollut 31.10.2016 päivättyä asiakirja- ja revisioluetteloa. Asia ei ole kuitenkaan ollut merkityksellinen, sillä 30.9.2016 ja 31.10.2016 päivätyissä KSL teknisissä laiteluetteloissa on ollut ero vain neljässä kohdassa. Hankittavassa urakassa kyseessä olevat pienet eroavaisuudet eivät ole olleet merkittäviä. Myös voittaneella tarjoajalla olisi ollut käytettävissään tuo 30.9.2016 päivätty hankintailmoituksen liitteenä ollut aineisto.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Vahingonkorvausvaatimusten tutkiminen

Valittaja on vaatinut asioissa diaarinumerot 2017/99 ja 2017/282, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille vahingonkorvausta virheellisestä menettelystä aiheutuneista kuluista ja menetyksistä yhteensä 128.000 euroa.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä hankintalaki) 107 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausta koskevissa asioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukainen alioikeus. Valittajan vahingonkorvausvaatimukset on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomina tutkimatta.

Perustelut

Hankinnan kohteena on ollut Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajennus J2:n kiinto- ja RST-kalustetyöurakka. Hankintayksikkö on hyväksynyt rajoitetulla menettelyllä toteutettuun tarjouskilpailuun kaksi urakoitsijaa. Hankintayksikkö on 31.1.2017 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut urakoitsijaksi halvimman tarjouksen tehneen Joensuun Puukaluste Oy:n. Valittaja on tehnyt edellä mainitusta hankintapäätöksestä hankintaoikaisuvaatimuksen ja valittanut hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen (asia diaarinumero 2017/99). Valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta hankintayksikkö on 23.3.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä tosiasiallisesti poistanut 31.1.2017 tekemänsä hankintapäätöksen ja keskeyttänyt hankinnan. Valittaja on vielä tehnyt viimeksi mainitusta päätöksestä hankintaoikaisuvaatimuksen sekä valittanut päätöksestä markkinaoikeuteen (asia diaarinumero 2017/282).

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Pykälän 3 momentin mukaan, jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo ylittää 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon tai 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä siten kuin lain 4 luvussa säädetään. Pykälän 4 momentin mukaan tavara- ja palveluhankintoihin sisältyviin osiin, joiden ennakoitu arvo on alle 80.000 euroa, sekä rakennusurakoihin sisältyviin osiin, joiden ennakoitu arvo on alle 1 miljoona euroa, ei sovelleta hankintalakia 21 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla, jos tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta. Jos osan ennakoitu arvo ylittää 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon, hankintayksikön on kuitenkin noudatettava hankintalain säännöksiä siten kuin 21 §:n 2 momentissa säädetään. Pykälän 5 momentin mukaan hankinnan ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa saadun selvityksen mukaan nyt kyseessä olevan hankinnan osan 9 kiinto- ja RST-kalustetyöurakan arvo on ollut alle 1 miljoonaa euroa ja koko rakennusurakkaan sisältyvien alle 1 miljoonan euron arvoisten osien yhteenlaskettu arvo on ollut alle 20 prosenttia kaikkien rakennusurakan osien yhteisarvosta. Kysymyksessä olevaan kilpailutukseen tulee näin ollen sovellettavaksi hankintalain 21 §:n 2 momentin mukaan, mitä hankintalain I, III ja IV osassa sekä momentissa mainituissa pykälissä säädetään.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa pyydetään toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa.

Mainitun pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava hankinnan kohde noudattaen soveltuvin osin, mitä teknisistä eritelmistä lain 44 ja 45 §:ssä säädetään.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 73 a §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Hankintalain 73 a §:ää koskevan hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen (HE 182/2010 vp) mukaan säännös perustuu vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön. Säännöksen mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin.

Lisäksi mainitussa hallituksen esityksessä (HE 182/2010 vp) on unionin tuomioistuimen ja kotimaiseen oikeuskäytäntöön viitaten todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä uudella säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa tuolloin vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on unionin oikeuskäytännössä katsottu se, että tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi taikka virheelliseksi. Kotimaisen oikeuskäytännön mukaan hyväksyttävänä keskeyttämisperusteena on pidetty esimerkiksi hankintayksikön muuttunutta rahoitustilannetta, hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana ja epäonnistunutta tarjouspyyntöä, jonka perusteella on ollut mahdotonta suorittaa vertailua.

Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp) on hankintalain 73 a §:n osalta tuotu esiin oikeuskäytännössä lisäksi todetun, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Hankintalain 80 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen.

Hankintalain 80 §:n yksityiskohtaisen perustelujen (HE 190/2009 vp s. 55) mukaan, jos virhe on oikeudelliselta laadultaan sellainen, että jo tarjouspyyntö on ollut lainvastainen, hankintamenettelyssä tulee harkittavaksi hankintamenettelyn keskeyttäminen. Oikeuskäytännössä muotoutuneena hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä on, että keskeyttämisen syy on todellinen ja ettei keskeyttäminen merkitse ehdokkaiden tai tarjoajien syrjivää tai epätasapuolista kohtelua. Tällainen virhe voi tulla esille juuri hankintaoikaisun yhteydessä, joten hankintaoikaisun lopputuloksena voi olla uuden hankintapäätöksen sijasta myös hankintamenettelyn keskeyttämispäätös. Keskeyttämispäätös rinnastuu oikeussuojakeinojen käytön kannalta muihin hankintapäätöksiin.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintaoikaisun vireilletulosta välittömästi niille, joita asia koskee. Pykälän 2 momentin toisen virkkeen mukaan hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen tai ratkaisun korjattavakseen 60 päivän kuluessa siitä, kun hankintaoikaisun kohteena oleva päätös tai ratkaisu on tehty.

Hankintalain 82 §:n 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa hankintaoikaisuna siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Hankintalain 82 §:n 3 momentin yksityiskohtaisten perustelujen (HE 190/2009 vp s. 57) mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun toimenpiteen hankintaoikaisuna joko omasta aloitteestaan tai asianosaisen esittämästä vaatimuksesta, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään pääasiaratkaisua antamatta silloin, kun korjaustoimenpide on suoritettu oikein. Tuolloin valittajalla ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua ratkaisua. Siinä tilanteessa, että asia on vireillä markkinaoikeudessa valituksena ja hankintayksikön korjaamistoimet ovat virheellisiä ja johtavat hakijan aseman heikentymiseen, asian käsittely jatkuu markkinaoikeudessa.

Arviointi asiassa diaarinumero 2017/282

Markkinaoikeuden on ensin ratkaistava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti keskeyttäessään hankinnan.

Hankintayksikkö on 23.3.2017 tekemässään hankintaoikaisupäätöksessä perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä sillä, että urakkalaskennan aloituksen yhteydessä tarjouspyyntöasiakirjoja ladattaessa on projektipankkiin jäänyt lataamatta kilpailuttamisaineistoon kuuluneita KSL-kansion asiakirjoja yhteensä kuusitoista pdf-tiedostoa. Hankintayksikön mukaan tarjoajat eivät ole voineet tehdä yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia puutteellisista tarjouspyyntöasiakirjoista johtuen.

Kiinto- ja RST-kalustetyöurakkaa koskevassa tarjouspyynnössä on pyydetty urakkatarjouksia tarjouspyynnössä liitteinä olevien asiakirjojen mukaan. Liitteinä on mainittu 31.10.2016 muutettu KSL-asiakirjoihin kuulunut tekninen laiteluettelo sekä muun ohella neljätoista kappaletta erilaisia pohjapiirustuksia sekä periaatepiirroksia ja -kuvia. Näitä tiedostoja ei kuitenkaan ole hankintayksikön virheen johdosta ladattu tarjousasiakirjoihin, eivätkä ne siten ole olleet tarjoajien käytössä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan 30.9.2016 päivätyn ja 31.10.2016 muutetun teknisen laiteluettelon välillä ei ole ollut merkittävää eroa, mutta niissä on ollut kuitenkin eroja. Lisäksi lataamatta jääneet pohjapiirustukset sekä periaatepiirrokset ja -kuvat ovat voineet sisältää tietoa, jolla olisi voinut olla vaikutusta tarjousten sisältöön.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön esittämät syyt hankintamenettelyn keskeyttämiselle ovat liittyneet tarjousten laatimisen perustana olleiden asiakirjojen puutteellisuuteen ja virheellisyyteen. Edellä todetulla tavalla puuttuneet asiakirjat ovat olleet merkityksellisiä urakkatarjouksen laatimisessa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella tarjouspyyntöasiakirjojen puutteellisuus on voinut vaikuttaa tarjouksiin. Kuten edellä on todettu, tarjouspyynnön virheellisyys tai tulkinnanvaraisuus on oikeuskäytännössä katsottu hyväksyttäväksi syyksi keskeyttää hankintamenettely. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä. Edellä esitetyn huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut hankintalain 73 a §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole muutoinkaan todettavissa, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajaa tai muita tarjouskilpailuun osallistuneita kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti.

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt asiassa diaarinumero 2017/282 valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus asiassa diaarinumero 2017/282 on siten hylättävä.

Arviointi asiassa diaarinumero 2017/99

Edellä todetusti hankintayksikkö on 23.3.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä tosiasiallisesti poistanut 31.1.2017 tekemänsä hankintapäätöksen ja keskeyttänyt hankintamenettelyn hankintapäätöksestä tehdyn valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa. Hankintapäätöksen poistaminen ja hankintamenettelyn keskeyttäminen on tarkoittanut, että Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajennus J2:n kiinto- ja RST-kalustetyöurakkaa ei toteuteta 11.10.2016 julkaistulla hankintailmoituksella aloitetussa hankintamenettelyssä eikä siitä tehdyn hankintapäätöksen perusteella. Hankintapäätös on siten menettänyt oikeudellisen merkityksensä sekä valittajan että voittaneen tarjoajan kannalta.

Markkinaoikeus on katsonut edellä asiassa diaarinumero 2017/282, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankinnan. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO 2017:110 mukaisesti, mikäli hankintayksikkö on suorittanut korjaustoimenpiteen oikein poistaessaan hankintapäätöksensä ja keskeyttäessään hankintamenettelyn, markkinaoikeus voi hankintalain 82 §:n 3 momentin nojalla poistaa hankintapäätöstä koskevan valitusasian käsittelystään pääasiaratkaisua antamatta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus poistaa asian diaarinumero 2017/99 käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa diaarinumero 2017/99 kyseessä olevassa hankintamenettelyssä hankintapäätös on poistettu ja hankintamenettely keskeytetty vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Hankintayksikkö on esittänyt hankinnan keskeyttämisen perustuneen valittajan 31.1.2017 tehdystä hankintapäätöksestä tekemään hankintaoikaisuvaatimukseen. Hankintaoikaisuvaatimuksen ja valituksen sisällön ollessa pääosin yhtenäinen, on hankintamenettelyn keskeyttämisen katsottava perustuneen ainakin osittain valittajan asiassa diaarinumero 2017/99 esittämiin seikkoihin.

Tämän vuoksi asiassa diaarinumero 2017/99 annetusta ratkaisusta huolimatta olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on siten velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut edellä mainitussa asiassa markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Asiassa diaarinumero 2017/282 annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää Kartanon Mittakaluste Oy:n vahingonkorvausvaatimukset tutkimatta asioissa diaarinumerot 2017/99 ja 2017/282.

Markkinaoikeus poistaa asian diaarinumero 2017/99 käsittelystään pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän korvaamaan Kartanon Mittakaluste Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla asiassa diaarinumero 2017/99.

Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa diaarinumero 2017/282.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Petri Rinkinen ja Reima Jussila.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 20.9.2017