MAO:550/17

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus

julkinen hankinta - vertailuperusteiden soveltaminen

Diaarinumero: 2016/607
Antopäivä: 11.9.2017

ASIAN TAUSTA

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.7.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen ja opiskelijoiden lisäohjauksen hankinnasta ajalle 1.10.2016–31.12.2019 ja mahdolliselle optiokaudelle yhdeksi vuodeksi.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 19.10.2016 tekemällään Länsi-Uudenmaan osa-aluetta koskevalla hankintapäätöksellä valinnut Axxell Utbildning Ab:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen perusteella ollut 2.000.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Luksia koulutus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korvaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.897,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on tehnyt tarjousvertailun valittajaa syrjivästi, kun se on jättänyt ottamatta huomioon sellaisia asioita, joista valittajan olisi pitänyt saada lisäpisteitä. Tarjousvertailussa on otettu huomioon myös tekijöitä, joita ei ole tarjouspyynnössä ilmoitettu vertailussa arvostettaviksi.

Tarjouspyynnön mukaan toteutussuunnitelman kohta 5 on tullut pisteyttää sen mukaan, miten hyvin henkilöstön tukeminen, henkilöstön osaamistarpeiden tunnistaminen ja osaamisen kehittäminen sekä koulutuksen laadun seuranta ja kehittäminen on kuvattu. Sijaisten perehdytystä ei ole ilmoitettu arviointikriteeriksi eikä sijaisten perehdytysprosessia ole edes pyydetty kuvaamaan. Sijaisten perehdytystä ei siten olisi saanut käyttää arvioinnissa. Nyt sijaisjärjestelyt on otettu huomioon valittajan pisteytyksen perusteluissa arviota heikentävänä tekijänä. Tällaisen ylimääräisen arviointikriteerin käyttö on hankintasäännösten vastaista.

Vaikka sijaisten perehdytys olisi voitu ottaa huomioon, pisteytys on kyseisessä kohdassa toteutettu virheellisesti. Valittajan toiminnassa lähes kaikki sijaistukset hoidetaan talon sisäisesti eli ulkopuolisten sijaisten perehdytys ei edes ole merkityksellistä.

Henkilöstön perehdytys ja tukeminen työssä on kuvattu toteutussuunnitelmassa erittäin hyvin ja konkreettisesti. Pisteytyksen perusteluissa ei ole myöskään otettu huomioon valittajan toteutussuunnitelmassa mainittua perehdytyssuunnitelmaa sekä henkilöstöjohtamiseen keskittyvää ja henkilöstön tukemista osoittavaa Investors in People (IIP) sertifikaattia. Jo tällä perusteella valittajan olisi pitänyt saada kohdasta 5 täydet kuusi pistettä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetut sertifioinnit ovat liittyneet laatuun, ympäristöön ja työterveyteen, mutta niiden ei voida katsoa olevan tämän arviointikriteerin osalta sisällöltään saman tasoisia kuin valittajan IIP-sertifikaatti. Valittajan tarjous on ollut ainakin yhtä hyvä kuin voittaneen tarjoajan kahdessa kolmesta kohdassa 5 asetetusta vertailun alakriteeristä.

Myös kohdan 5 kolmannen alakriteerin, laadun seurannan ja kehittämisen, osalta hankintayksikkö on arvioinut valittajan tarjousta puutteellisesti. Valittajan tarjous on kolmannen alakriteerin osalta arvioitu samalle tasolle kuin voittaneen tarjoajan tarjous. Tälläkin perustella valittajan olisi tullut saada täydet kuusi pistettä.

Hankintapäätökseen liitetyn perustelumuistion perusteella jää käsitys, että hankintayksikkö olisi arvioinut valittajan toteutussuunnitelmaa vain otsikointien mukaisissa osissa eikä asiakirjaa kokonaisuudessaan. Kohtaan 5 liittyviä seikkoja on esitetty useassa kappaleessa, eikä otsikoinnin olisi pitänyt vaikuttaa pisteytykseen. Perustelumuistiosta ei ole käynyt ilmi, mihin valittajan tarjouksen ja voittaneen tarjouksen piste-ero toteutussuunnitelman arviointikohdassa 5 on perustunut.

Vastine

Vaatimukset

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Sijaisena toimivat opettajat ja mahdolliset muut sijaiset kuuluvat henkilöstöön, joten heitä koskevat seikat olisi tullut ottaa huomioon toteutussuunnitelman kohdan 5 kuvauksessa. Perehdytystä tarvitaan siinäkin tapauksessa, että sijaisina käytettäisiin henkilöitä, jotka ovat toimineet opettajina samassa organisaatiossa, koska hankinnan kohteena oleva palvelu on erilaista kuin aikaisemmin alueella toteutettu palvelu. Saadakseen täydet laatupisteet kohdan 5 kuvauksesta tarjoajan olisi tullut ottaa huomioon sijaisjärjestelyt ja sijaisten perehdyttäminen, vaikka tätä ei ole erikseen mainittu tarjouspyynnön kohdan 5 pisteytyskriteerissä. Sijaisten perehdyttämisen ja sijaisjärjestelmän kuvaus liittyvät oleellisesti henkilöstön tukemiseen, henkilöstön osaamistarpeiden tunnistamiseen ja osaamisen kehittämiseen.

IIP-sertifikaatti ei liity suoraan hankinnan kohteena olevan palvelun toteuttamiseen eikä kuvaa konkreettisesti sitä, millä tavoin tarjoaja hankkii sijaiset ja perehdyttää heidät. Sertifikaatista ei myöskään ilmene, kuinka nimenomaan hankinnan kohteena olevan palvelun toteuttamisessa huomioidaan henkilöstön tukeminen ja osaamisen kehittäminen. Valittajan olisi saadakseen täydet pisteet tullut toteutussuunnitelmassaan esittää pisteytyskriteerissä 5 pyydetyt seikat konkreettisesti sertifikaatin maininnasta huolimatta.

Voittaneen tarjoajan toteutussuunnitelmassa on konkreettisesti kuvattu, miten perehdytysvastuu henkilöstön sisällä jaetaan. Suunnitelmassa on myös todettu, että sijaisten sopivuus varmistetaan haastattelulla ja sijaiset tutustuvat palveluun perusteellisesti ennen aloittamista. Lisäksi sijaisten perehdytys ja perehdytysprosessi on kuvattu laadukkaammin kuin valittajan tarjouksessa. Sekä valittajan että voittaneen tarjoajan toteutussuunnitelmassa on kerrottu OPAL-palautejärjestelmän käytöstä. Valittajasta poiketen voittanut tarjoaja on myös kuvannut, miten saadut palautteet käsitellään organisaation sisällä. Lisäksi voittaneen tarjoajan toteutussuunnitelmassa on käsitelty, miten opiskelijoiden osallistumista koulutukseen seurataan ja miten mahdolliset valitustapaukset käsitellään. Nämä seikat ovat olleet olennainen osa koulutuksen laatua. Valittaja ei ole käsitellyt niitä toteutussuunnitelmassaan.

Jos tietyn kohdan asioita on käsitelty toteutussuunnitelman useassa kohdassa, tämä on otettu huomioon arvioinnissa. Sen sijaan asioiden mahdollisia epäsuoria tai välillisiä yhteyksiä ei ole otettu huomioon.

Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään kohtuuton 500 euroa ylittäviltä osin.

Kuultavan lausunto

Axxell Utbildning Ab on esittänyt, että tarjouspyynnön palvelukuvaukset ja arviointikriteerit ovat olleet selkeät ja reilut ja että hankintayksikkö on noudattanut niitä tarkasti. Annetut pisteytykset on perusteltu seikkaperäisesti.

Tarjouspyynnössä on selkeästi ilmoitettu, millaisiin asioihin henkilöstön osaamisen varmistamisen ja varsinkin sijaisten perehdyttämisen osalta kiinnitetään huomiota. Hankintayksiköllä ei ole ollut mahdollisuutta perehtyä erilaisiin laatujärjestelmiin, kuten IIP-sertifikaattiin, vaan vertailun on tullut perustua tarjousasiakirjoihin, jolloin tarjoajien on tullut itse kuvata pyydettyjä kohtia.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjousten arvioinnin tulee perustua vain sellaisiin seikkoihin, jotka on tarjouspyynnössä ilmoitettu arvioitaviksi. Vaikka sijaiset voidaan katsoa henkilöstöön kuuluviksi, ei tällä seikalla ole merkitystä hankintapäätöksen perustelujen oikeellisuutta arvioitaessa. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että sijaisasia otettaisiin huomioon vertailussa. Valittaja ei ole siten voinut tarjouspyynnön perusteella tietää, mitä pisteytyksessä tullaan painottamaan. Sijaisjärjestelyjä koskevat kuvaukset on tullut jättää toteutussuunnitelmien arvioinnissa huomiotta.

Arviointikohdan 5 osana ollut koulutuksen laadun seuranta ja kehittäminen on yleisluontoisena terminä jättänyt tilaa erilaisille vastaussisällöille, eikä voida katsoa, että vain tiettyjen asioiden kuvaaminen olisi ollut pakollista. Se, että valittaja ei ole kuvannut juuri samoja asioita kuin voittanut tarjoaja, ei ole peruste heikommille pisteille. Erilaistenkin seikkojen kuvaaminen tarjouksissa on voinut johtaa samanarvoisiin pisteisiin. Valittajan toteutussuunnitelmassa on kuvattu useita muitakin konkreettisia keinoja laadun seurantaan ja kehittämiseen kuin OPAL-palautejärjestelmä. Valittajan olisi tullut saada tästä osiosta ainakin yhtä hyvät pisteet kuin voittanut tarjoaja.

Perustelumuistion mukaan valittajan ja voittaneen tarjoajan toteutussuunnitelmat ovat olleet suunnilleen samalla tasolla, mutta kolmanneksi jääneen tarjoajan toteutussuunnitelma, joka valittajan tavoin on saanut kolme pistettä kohdasta 5, on ollut selkeästi kahta muuta tarjousta heikompi. Valittajan osalta on todettu vain yksi sijaisjärjestelyjen kuvaamista koskeva puute, jolla ei pitäisi olla arvioinnissa merkitystä. Valittajan olisi tullut saada enemmän pisteitä kuin kolmanneksi jäänyt tarjoaja.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hankintamenettely

Hankinnan kohteena on ollut kotoutumiskoulutus ja opiskelijoiden lisäohjaus Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaille Länsi-Uudenmaan alueella. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteina on ollut tarjoushinta 30 prosentin painoarvolla ja laatu 70 prosentin painoarvolla. Laadun osatekijöinä ovat olleet laadullinen vertailu automaattipistelaskennalla 40 prosentin painoarvolla ja toteutussuunnitelman arviointi 30 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnön kohdassa 10 esitettyjen päätöksenteon perusteiden mukaan toteutussuunnitelman arvioinnista on ollut mahdollista saada 30 laatupistettä, joista enintään kuusi pistettä on voinut saada seuraavan, kohdan 5, pisteytyskriteerin perusteella:

"Henkilöstön tukeminen, henkilöstön osaamistarpeiden tunnistaminen ja osaamisen kehittäminen, koulutuksen laadun seuranta ja kehittäminen."

Tarjoaja on voinut saada kyseisestä kohdasta joko 0, 3 tai 6 pistettä seuraavin perustein:

"6 pistettä
Kuvaus on erittäin hyvä ja konkreettinen. Kuvauksen perusteella tarjoaja huomioi ko. asiat toteutuksessa erittäin laadukkaasti ja kotoutumiskoulutuksen tavoitteiden mukaisesti. Kuvaus on uskottava.

3 pistettä
Kuvaus on hyvä ja konkreettinen. Kuvauksen perusteella tarjoaja huomioi ko. asiat toteutuksessa hyvin ja kotoutumiskoulutuksen tavoitteiden mukaisesti. Kuvaus on uskottava.

0 pistettä
Kuvaus on suppea tai epätarkka. Kuvauksen perusteella ei käy selkeästi ilmi, miten ko. asiat huomioidaan koulutuksen toteutuksessa. Kuvaus saattaa olla joiltakin osin epäuskottava, esim. toteutuksen kuvaus suhteessa palvelun kohderyhmään."

Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta. Hankintapäätökseen liitetyn perustelumuistion mukaan tarjoajille on annettu seuraavat pisteet perusteluineen toteutussuunnitelman pisteytyskriteerien kohdan 5 osalta.

Voittanut tarjoaja, 6 pistettä "Toteutussuunnitelmassa on korostettu uusien opettajien perehdyttämisen merkitystä ja kuvattu perehdytysprosessi konkreettisesti ja laadukkaasti. Kerrottu uskottavasti, miten yksikön toiminta on organisoitu niin, että opettaja saa tukea työhönsä ja ammatillisuutensa kehittämiseen. Kerrottu uskottavasti esimerkein, minkälaista koulutusta ja tukea henkilökunnalle järjestetään ja miten opettajia kannustetaan oman ammattitaidon kehittämisessä nimenomaan kotoutumiskoulutuksen kysymysten näkökulmasta. Sijaisten perehdytysprosessi on kuvattu yksityiskohtaisesti. Koulutuksen laadun seuranta ja kehittäminen on kuvattu hyvin, seurantaa ja kehittämistä tehdään monipuolisin keinoin."

Valittaja, 3 pistettä "Henkilöstön perehdytys ja tukeminen työssä on kuvattu hyvin. Sijaisten perehdytystä ei ole juurikaan avattu. On kuvattu, miten opettajien ammattitaidon kehittämisestä ja työhyvinvoinnista huolehditaan. Kuvattu, millä keinoilla laatua seurataan OPAL-palautteiden lisäksi."

3. sijoittunut tarjoaja, 3 pistettä "Henkilöstön tukemisen ja osaamisen kehittämisen prosessit ja rakenteet on kuvattu hyvin. Toteutussuunnitelmassa ei kuitenkaan ole kuvattu, miten kotoutumiskoulutuksen opettajien esiin nostamiin osaamisen kehittämistarpeisiin konkreettisesti vastataan. Toteutussuunnitelmassa on kuvattu koulutuksen laadun seurantaa ja kehittämistä pääasiassa yleisellä, koko organisaatiota koskevalla tasolla niin, että jää hieman epäselväksi, miten nimenomaan kotoutumiskoulutuksen laatua konkreettisesti seurataan. Koulutuksen laadun seurannan suhteen eri henkilöiden vastuut on kuitenkin kuvattu selkeästi."

Asian arviointi

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö toteutussuunnitelman pisteytyskriteerin 5 osalta soveltanut muita kuin ennalta ilmoitettuja vertailuperusteita ja onko hankintayksikkö muutoin tältä osin pisteyttänyt tarjouksiin liitetyt toteutussuunnitelmat julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti.

Asiassa sovellettavan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä ja soveltamisessa. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin sitä, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä vertailuperusteet etukäteen tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa, ja sen tulee soveltaa ennalta ilmoittamiaan vertailuperusteita sekä niille tarjouspyynnössä ilmoitettua tärkeysjärjestystä tai painoarvoja hankintapäätöstä tehdessään.

Hankintapäätökseen liitetyn perustelumuiston perusteella markkinaoikeus katsoo, että ainoa valittajan ja voittaneen tarjoajan välistä piste-eroa selittävä tekijä pisteytyskriteerin 5 arvioinnissa on koskenut sijaisten perehdytysprosessin kuvausta. Hankintayksikkö on myös markkinaoikeudessa esittänyt, että tästä pisteytyskriteeristä ei ole ollut mahdollista saada tarjousvertailussa täyttä kuutta pistettä, ellei sijaisjärjestelyjä ja sijaisten perehdyttämistä ole kuvattu toteutussuunnitelmassa.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden painoarvot ja pisteasteikot toteutussuunnitelman arvioinnin pisteytyskriteereille, mutta siinä ei ole erikseen ilmoitettu painoarvoja pisteytyskriteerien arvioinnissa huomioon otettaville osatekijöille. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei myöskään ole ilmoitettu, että pisteytyskriteerin 5 osalta toteutussuunnitelmassa olisi ollut välttämätöntä kuvata sijaisjärjestelyjä ja sijaisten perehdyttämistä tai että kohdasta ei ole voinut saada täysiä pisteitä, mikäli näin ei ole tehty.

Ottaen huomioon, että hankinnan kohde koskee opetustoimialaa, markkinaoikeus toteaa, että sijaisjärjestelyt ja sijaisten perehdyttäminen liittyvät kuitenkin siinä määrin opetusalan henkilöstöä koskeviin järjestelyihin ja perehdyttämiseen, että hankintayksikkö on lähtökohtaisesti voinut ottaa niitä koskevia kuvauksia omalta osaltaan huomioon pisteytyksessä. Markkinaoikeus toteaa myös, että alalla toimivan elinkeinonharjoittajan on tullut ymmärtää, että sijaisjärjestelmä on osa arvioitavaa toimintaa. Tätä käsitystä tukee omalta osaltaan myös se, että kaikki kolme tarjouskilpailuun osallistunutta tarjoajaa ovat toteutussuunnitelmassaan jollain tapaa käsitelleet sekä sijaisjärjestelyjä että sijaisten perehdyttämistä tai ainakin jompaakumpaa.

Hankintayksikön soveltama pisteytystapa on kuitenkin johtanut siihen, että enimmäispisteiden saaminen on edellyttänyt sijaisjärjestelyjen ja sijaisten perehdytysprosessin kuvaamista. Markkinaoikeus katsoo, että näin suuren merkityksen antaminen tarjousvertailussa kyseisille seikoille ei ole ollut tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ennakoitavissa. Hankintayksikkö ei siten ole pisteyttänyt tarjouksia ennalta ilmoitettujen pisteytysperusteiden osoittamalla tavalla siten, että tarjoajat olisivat tienneet jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Arvioitaessa voittaneen tarjoajan ja valittajan saamia pistemääriä toteutussuunnitelmaa koskevan pisteytyskriteerin 5 osalta markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien kuvaukset ovat poikenneet toisistaan jossain määrin niin rakenteen, otsikoinnin kuin esitetyn sisällönkin osalta. Kuvaukset ovat kuitenkin olleet karkeasti yhtä laajat ja sisältäneet suunnilleen saman määrän konkreettisia pisteytyskriteerin 5 osatekijöihin liittyviä yksittäisiä seikkoja. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole ilmennyt perusteita sille, että valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset olisi voitu ennalta ilmoitettuja pisteytyskriteerin osatekijöitä soveltaen arvioida eriarvoisiksi toteutussuunnitelmaa koskevan pisteytyskriteerin 5 osalta. Hankintayksikkö on näin ollen ylittänyt harkintavaltansa edellä mainituilta osin tarjouksia vertaillessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Puitejärjestelyä koskevaa sopimusta ei ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa tässä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aikoo edelleen toteuttaa aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen ja opiskelijoiden lisäohjauksen hankinnan Länsi-Uudenmaan alueella julkisena hankintana, sen on vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Hankintayksikkö on kiistänyt valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen 500 euroa ylittäviltä osin. Asian laatu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valittajan esittämää oikeudenkäyntikuluvaatimusta on pidettävä kohtuullisena. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Länsi-Uudenmaan osa-aluetta koskevan hankintapäätöksen 19.10.2016. Markkinaoikeus kieltää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen korvaamaan Luksia koulutus Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.897,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pekka Savola ja Mirva Näsi.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 18.9.2017