MAO:481/17

IS-Hankinta Oy - IT-laitteet ja tarvikkeet

julkinen hankinta - hankinnan kohteen määritteleminen - puitejärjestely

Diaarinumero: 2016/757
Antopäivä: 13.7.2017

ASIAN TAUSTA

IS-Hankinta Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.10.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta IT-laitteiden ja tarvikkeiden hankinnasta ajalle 1.1.2017–31.12.2020.

IS-Hankinta Oy:n toimitusjohtaja on 8.12.2016 tekemällään hankintapäätöksellä muun ohella valinnut kohderyhmään 1 Dustin Finland Oy:n, Inmics Oy:n ja Turun Tietokeskus Oy:n tarjoukset sekä kohderyhmään 3 Dustin Finland Oy:n, Ilona IT Oy:n ja Turun Tietokeskus Oy:n tarjoukset.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen ilmoituksen mukaan ollut kohderyhmän 1 osalta 19.000.000 euroa sekä kohderyhmän 3 osalta 800.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Fujitsu Finland Oy ja MPY Palvelut Oyj ovat yhteisesti vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.641 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole mahdollistaneet hankinnan laajuuden arviointia. Tarjouspyyntöaineistossa on ilmoitettu tilaajina olevan IS-Hankinta Oy:n osakkaita. Tarjouspyynnön liitteenä ei kuitenkaan ole ollut osakaslistausta, vaan tarjouspyynnössä on viitattu verkkosivuihin, josta tarjoajien on tullut hakea osakaslistaus. Puitejärjestelyyn myöhemmin mahdollisesti liittyvät tahot olisi tullut yksilöidä tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa. Lisäksi osakaslistaus on ollut laaja ja osakkaiden määrä voi lisääntyä tulevaisuudessa. Puitejärjestelyitä koskevan sääntelyn mukaan puitejärjestely tulee tehdä puitejärjestelyn alkuperäisten osapuolten kesken.

Tarjouspyynnön mukaan tilaajana on muun ohella Istekki Oy. Kyseisestä yhtiöstä ei ole kuitenkaan annettu lisätietoja. Valittajan erikseen hankkimien tietojen mukaan Istekki Oy:n omistaa seitsemän sairaanhoitopiiriä, kaksi kaupunkia, kahdeksan kuntaa ja kymmenen yritystä, joiden omistajina puolestaan on lukuisa joukko kaupunkeja, kuntia ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymiä. Tätä ei kuitenkaan ollut kuvattu tarjouspyynnössä lainkaan.

Tarjouspyynnössä ei siten ole annettu hankinnassa mukana olevista yksiköistä riittäviä tietoja. Tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut mahdollista arvioida hankinnan laajuutta eikä sitä, mitkä yksiköt tekevät hankintoja tai minne tuotteita tulee toimittaa. Sopimusmallissa on lukuisia kohtia, jotka aiheuttavat toimittajalle lisääntyviä kustannuksia, mikäli tilaajia on runsaasti.

Myös puitejärjestelyn sisäinen toimintamalli on kuvattu puutteellisesti. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on muun ohella viitattu siihen, että hankintoja tullaan tekemään tekemällä katsaus toimittajan sähköiseen tilausjärjestelmään tai tekemällä tilauksia puhelimitse. Hankintasäännökset edellyttävät kuitenkin kirjallisten tarjousten pyytämistä. Tarjouspyynnössä kuvattu toimintamalli on jättänyt avoimeksi sekä hankinnan kohteen että hinnan. Käytännössä tilaajat saisivat tarjouspyynnön perusteella mahdollisuuden ostaa mitä tahansa, sillä tarjouspyyntö on sallinut myös muiden kuin tarjouspyynnössä erikseen määriteltyjen ja hinnoiteltujen tuotteiden ostamisen. Nämä tuotteet eivät olisi siten kilpailutettuja eikä näitä hankintoja olisi mitenkään rajattu edes vähäiseksi tai kansallisen kynnysarvon alittaviksi.

Lisäksi puitejärjestelyssä on hankintasäännösten vastaisesti sekoitettu niin sanottu rankingmalli ja puitejärjestely, eli hankinta on jaettu ilman kilpailuttamista ja kilpailuttaen tehtäviin osioihin. Kyseinen hankintapa ei kuitenkaan ole ollut mahdollinen puheena olevaan hankintaan sovellettavien hankintasäännösten perusteella. Joka tapauksessa hankintayksikkö on laiminlyönyt määritellä objektiiviset perusteet, joiden perusteella tehdään päätös rankingin ja kevennetyn kilpailutuksen välillä.

Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että kevennetyn kilpailutuksen järjestämiseen vaikuttaa muun ohella tilaajalta saatu palvelu, reklamaatiot, tuote- ja hintakehitys sekä tilaajan tarpeet. Tarjouspyynnöstä ei kuitenkaan ole ilmennyt, miten esimerkiksi palvelu vaikuttaa kevennetyn kilpailutuksen järjestämiseen. Hankintayksikkö on jättänyt tältä osin itselleen liian paljon harkintavaltaa.

Joka tapauksessa Dustin Finland Oy:n ja Inmics Oy:n tarjoukset olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina. Tarjouspyynnön hinnoittelulomakkeen täyttöohjeen mukaan tarjoajan on tullut täyttää harmaaksi värjättyihin kenttiin tiedot pyydetyistä hinnoista sekä tarjottujen laitteiden komponenteista ja ominaisuuksista. Inmics Oy ja Dustin Finland Oy ovat vastanneet kohderyhmässä 1 suurimpaan osaan vaatimuksista "kyllä", täyttämättä kuitenkaan pyydettyjä tietoja komponenteista ja ominaisuuksista. Lisäksi Inmics Oy:n tarjouksessa on vaadittu matka- ja majoituskustannusten korvaamista vastoin tarjouspyynnön ehtoja.

Vastine

Vaatimukset

IS-Hankinta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä kuin se koskee kohderyhmää 3 ja muilta osin hylkää valituksen. Hankintayksikkö on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajat korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valitus on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se koskee kohderyhmää 3, koska valittajat eivät ole jättäneet tähän kohderyhmään tarjousta.

Hankinnan laajuutta ei ole kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa virheellisesti. Hankinta koskee rajattua ryhmää toimijoita sekä rajattua tuotteita ja palveluja, jotka on lueteltu tarjouspyynnössä. Myös hankinnan ennakoitu arvo on ilmoitettu tarjouspyynnössä. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu suurin tilaaja, Istekki Oy, ensisijaiseksi tilaajaksi. Tarjouspyynnössä on kuvattu myös Istekki Oy:n hankintamäärät kunkin määritellyn laitteen osalta. Koska hankinta on ensisijaisesti tarkoitettu toteutettavaksi Istekki Oy:lle ja kun otetaan huomioon IS-Hankinta Oy:n muiden osakasyhteisöjen koot, on hankinnan varsinainen laajuus kuvattu tarjouspyynnössä siten, ettei puitejärjestelyn arvo ja laajuus ole jäänyt tarjoajille epäselväksi.

Kysymyksessä olevassa puitejärjestelyssä ei ole katsottava olevan vastaavaa laajentumispotentiaalia, kuin tilanteessa, josta on ollut kyse korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO 2016:182. IS-Hankinta Oy:n puitejärjestelyn piiriin ei voi tulla sellaista joukkoa hankintayksiköitä, kuin esimerkiksi KL-Kuntahankinnat Oy:n hankintojen piirin. IS-Hankinta Oy on osakeyhtiö, joka tuottaa palveluita osakkailleen. IS-Hankinta Oy:n osakkaaksi tuleminen vaatii hyväksymismenettelyn ja osakkuus luo myös omistajille osakeyhtiölain mukaiset velvoitteet. IS-Hankinta Oy:n ja sen osakkaiden välillä on kyse aina yhtä hankintaa syvemmästä hankintayhteistyöstä eikä osakkaaksi voi liittyä vain yhden puitejärjestelyn vuoksi.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että osakaslistaus löytyy IS-Hankinta Oy:n verkkosivuilta. IS-Hankinta Oy:öön on viimeisen kolmen vuoden aikana tullut noin kymmenen uutta osakasta vuodessa ja osakkaita on ollut tarjouspyynnön julkaisemisen hetkellä 67. Kyseessä on siten ollut selkeästi rajattu ja yksilöity joukko julkisyhteisöjä, joista suurin osa on huomattavan pieniä yhteisöjä, jotka eivät vaikuttaisi hankinnan laajuuteen merkittävissä määrin, vaikka ne käyttäisivät kyseistä puitejärjestelyä. Lisäksi kun hankintayksikkönä on IS-Hankinta Oy, kyse ei ole siitä, että puitejärjestelyyn otettaisiin hankintasäännösten vastaisesti uusia osapuolia.

Myöskään puitejärjestelyn sisäistä toimintamallia ei ole kuvattu puutteellisesti. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että ensimmäiseksi sijoittuneelta tarjoajalta tullaan ostamaan tarjouspyynnössä erityisesti määritellyt tuotteet. Tämän lisäksi on ilmoitettu, että muiden tuotteiden osalta tilaaja voi tehdä tilauksen halvimmalta toimittajalta. Puitejärjestelyn toimintamalli on hankinnassa siten selvästi kuvattu. Kun otetaan huomioon, että edellä mainittuja tarjouspyynnössä määriteltyjä tuotteita, joille on pyydetty hinta, kuluu tuhansia vuodessa, muodostavat muut tuotteet huomattavasti vähäisemmän tuotteiden ryhmän. Tarkoituksenmukaisen toimintakulttuurin luomiseksi on haluttu, että tilaajat pystyvät ostamaan tuotteita valituilta kolmelta sopimustoimittajalta tarjouspyynnössä määritellyin ehdoin.

Mikäli hankintayksikön toimintamalli puitejärjestelyn järjestämisessä katsottaisiinkin hankintaan sovellettavien kansallisten hankintasäännösten valossa säännösten vastaiseksi, toimintamallia on pidettävä hyväksyttävänä nykyisein voimassa olevien hankintadirektiivien valossa.

Dustin Finland Oy:n ja Inmics Oy:n tarjoukset eivät myöskään ole olleet tarjouspyynnön vastaisia sillä perusteella, että ne ovat ainoastaan vastanneet "kyllä" tiettyjen vaatimusten kohdalle antamatta tarkempaa selvitystä. Myöskään Inmics Oy:n matkakustannuksiin liittynyt lausuma ei ole ollut tarjouspyynnön ehtojen vastainen, koska tarjouspyynnössä on sallittu asennuspalvelujen yhteydessä matkakustannusten periminen.

Kuultavien lausunnot

Inmics Oy on esittänyt, että kaikilla tarjoajilla on ollut riittävä käsitys IS-Hankinta Oy:n osakkaiden hankintavolyymeistä sekä siitä, miten osakkaiden liittyminen sopimukseen vaikuttaa hankintojen laajuuteen. Lisäksi puitejärjestelyn sisäisen toiminnan malli on kuvattu ymmärrettävästi.

Inmics Oy:n tarjous ei myöskään ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Vastaamalla "kyllä" komponenttien ominaisuuksia koskeviin kohtiin Inmics Oy on sitoutunut siihen, että sen tarjoama tuote täyttää tarjouspyynnössä sille asetetut vaatimukset. Yksilöidymmällä tiedolla ei ole ollut asiassa merkitystä, sillä kysymyksessä olevia tietoja ei ole käytetty tarjousten vertailussa.

Matkakorvauksista veloittaminen on Inmics Oy:n tarjouksen mukaan edellyttänyt aina etukäteistä sopimista asiasta ja se on koskettanut vain erikseen sovittavia toimitus- ja asennuspalveluita, ei tarjousta yleisesti. Siten Inmics Oy:n tarjous on ollut tältäkin osin tarjouspyynnön mukainen.

Turun Tietokeskus Oy on esittänyt, että puitejärjestelyn laajuutta ei ole ilmoitettu virheellisesti. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu puitejärjestelyn kokonaisarvo koko järjestelyn keston ajalta. Lisäksi tarjouspyyntöaineistossa on selkeästi ilmoitettu siihen osallistuvat tahot. Tarjouspyynnössä on niin ikään selkeästi ilmoitettu puitejärjestelyn sisäisen toimittajavalinnan malli.

Dustin Finland Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Lisäkirjelmät

Hankintayksikkö on antanut kaksi lisävastinetta.

Valittaja on antanut lisävastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että valitus jätetään tutkimatta siltä osin kuin se koskee tarjouspyynnön kohderyhmää 3.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä hankintalaki) 85 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä oleva, IS-Hankinta Oy:n toimitusjohtajan 8.12.2016 tekemä hankintapäätös on koskenut IT-laitteiden ja tarvikkeiden hankintaa tarjouspyynnön kohderyhmään 1 ja kohderyhmään 3. Edelleen markkinaoikeus toteaa, että valittajat eivät ole tehneet tarjousta tarjouspyynnön kohderyhmän 3 osalta eivätkä myöskään esittäneet, että tarjouspyynnön tai hankintamenettelyn muu virheellisyys olisi estänyt tarjouksen jättämistä tähän kohderyhmään. Tämän vuoksi valitus on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se koskee tarjouspyynnön kohderyhmää 3.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 15 kohdan mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät.

Hankintalain 31 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava toimittajat puitejärjestelyyn avoimella tai rajoitetulla menettelyllä. Hankintayksikkö voi valita puitejärjestelyn toimittajat myös mainitun lain 25 §:ssä säädetyin edellytyksin neuvottelumenettelyllä tai tekemällä lain 27 §:ssä säädetyin edellytyksin suorahankinnan. Puitejärjestelyyn otettavien toimittajien valinnassa on noudatettava, mitä sanotun lain 8 luvussa säädetään. Hankintalain 31 §:n 2 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyn alkuperäisten osapuolten kesken. Puitejärjestelyn ehtoihin ei saa tehdä huomattavia muutoksia sen voimassaoloaikana. Puitejärjestelyä ei saa käyttää kilpailua vääristävällä, rajoittavalla tai estävällä tavalla.

Hankintalain 31 §:ää koskevissa hankintalain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 50/2006 vp s. 80 ja 81) on todettu, että mainittu pykälä perustuu julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (hankintadirektiivi) puitejärjestelyjä koskevaan 32 artiklaan. Puitejärjestelyä voivat mainittujen esitöiden mukaan käyttää erityisesti yhteishankintayksiköt pidempiaikaisena hankintamenettelynä. Laajoissa ja arvoltaan suurissa sopimuksissa puitesopimusten osapuolten valintavaihe muodostuu esitöiden mukaan aiempaa merkittävämmäksi. Järjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja niiden sopimusaikana todennäköisesti tekemistä hankinnoista tulee antaa jo hankinnasta ilmoitettaessa riittävät tiedot. Esitöissä on edelleen lausuttu, että puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyn alkuperäisten osapuolten kesken. Järjestelyyn ei ole siten mahdollista ottaa hankintamenettelyn aloittamisen jälkeen uusia osapuolia, vaan hankintayksikkö voi tehdä puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat vain järjestelyssä mukana olevilta toimittajilta.

Hankintadirektiivin 32 artiklan 2 kohdan mukaan tehdäkseen puitejärjestelyn hankintaviranomaisen on noudatettava kaikissa menettelyn vaiheissa sanotussa direktiivissä tarkoitettuja sääntöjä puitejärjestelyyn perustuvien hankintasopimusten tekemiseen saakka. Lisäksi mainitun artiklan 2 kohdassa määrätään, että puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset tehdään sanotun artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyjä menettelyjä noudattaen. Menettelyjä noudatetaan ainoastaan niiden hankintaviranomaisten ja taloudellisten toimijoiden välillä, jotka ovat puitejärjestelyn alkuperäisiä osapuolia. Edelleen puheena olevan artiklan 2 kohdassa määrätään, että hankintaviranomaiset eivät saa käyttää puitejärjestelyjä väärin eivätkä siten, että estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua.

Hankintalain 32 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä joko puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista tai, jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, kilpailuttamalla puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa puitejärjestelyn ehtoja voidaan täsmentää tai selkeyttää. Pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikön on puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen kilpailuttamisessa pyydettävä kirjallinen tarjous niiltä puitejärjestelyyn otetuilta toimittajilta, joilla on edellytykset hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksikön on määrättävä tarjousaika, jonka on oltava riittävä ottaen huomioon hankinnan laatu, tarjousten tekemisen edellyttämä aika ja muut vastaavat seikat. Tarjousten sisältö on pidettävä luottamuksellisena tarjouskilpailun päättymiseen saakka. Hankintayksikön on valittava paras tarjous noudattaen tarjouspyynnössä esitettyä tarjouksen valintaperustetta ja vertailuperusteita.

Tarjouspyynnön keskeinen sisältö

Kysymyksessä olevassa hankinnassa on ollut kyse puitejärjestelynä toteuttavasta IT-laitteiden ja tarvikkeiden hankinnasta.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena ovat olleet IT-laitteet ja tarvikkeet siten, että hankinnan kohde on tarjouspyynnössä jaettu kolmeen kohderyhmään. Kohderyhmässä 1 hankinnan kohteena ovat olleet muun ohella pöytätyöasemat, kannettavat tietokoneet, näytöt, Windows-tabletit ja -hybridit sekä muut laitteet ja tarvikkeet ja näihin liittyvät palvelut. Tarjouspyynnössä on tarkemmin eritelty tietyt kohderyhmän laitteet ja tarvikkeet.

Tarjouspyynnön kohdassa "Hankinnan kohteen kriteerit" on kohderyhmän 1 osalta nimetty tiettyjä pöytätyöasemia, näyttöjä, kannettavia tietokoneita sekä niihin liittyviä palveluita, joiden osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarkemmat tekniset ja muut vaatimukset sekä ilmoitettu arvio hankittavasta määrästä. Näille tuotteille on tullut tarjouspyynnön mukaan antaa hinta.

Tarjouspyynnön kohdassa "Muut tiedot" on muun ohella ilmoitettu, että IS-Hankinta Oy on osakkaidensa omistama hankintalain tarkoittama yhteishankintayksikkö. Kyseisessä kohdassa on lisäksi ilmoitettu, että hankinta toteutetaan IS-Hankinta Oy:n osakkaille, jotka voivat liittyä tulevaan hankintasopimukseen, ja että kulloinkin ajantasainen listaus IS-Hankinta Oy:n osakkaista löytyy tarjouspyynnössä viitatulta verkkosivulta. Tarjouspyynnön mukaan tarjouspyynnön julkaisemisen hetkellä hankinta on tarkoitettu toteuttaa ensi sijassa Istekki Oy:lle. Mikäli hankintaan tai sen johonkin kohderyhmään on halunnut liittyä Istekki Oy:n lisäksi jokin muu IS-Hankinta Oy:n osakasyhteisö, osakkaan on tarjouspyynnön mukaan tullut ilmoittaa siitä IS-Hankinta Oy:lle. Edelleen tarjouspyynnössä on todettu, että toimittajat ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että kysymyksessä oleva asiakas saa tarvitsemansa hankinnan mukaiset palvelut ja tuotteet. Tarjouspyynnön mukaan toimittajien tulee olla aktiivisia hankintaan liittyneiden asiakkaiden hankinnan mukaisen toiminnan alkuun saattamisessa ja edesautettava yhteistyön sujuvuutta. Vertailuperusteissa mainitut järjestelmät ja palvelut sekä muut lisäpalvelut ovat uuden asiakkaan käytössä heidän niin halutessaan sopimuksen mukaisilla hinnoilla.

Tarjouspyynnön kohdassa "hankintamenettelyn lisätiedot" on muun ohella ilmoitettu, että kohderyhmään 1 valitaan enintään 3 toimittajaa. Puitejärjestelyn toimintamallista on kyseisessä kohdassa ilmoitettu seuraavaa:

"Kilpailutuksen perusteella muodostuu sijajärjestys tarjouspyynnössä speksatuille tuotteille. Näitä tuotteita ostetaan ensimmäiseksi sijoittuneelta toimittajalta. Muita kuin tarjouspyynnössä erityisesti määriteltyjä ja hinnoiteltuja tuotteita Tilaajat voivat ostaa kulloinkin halvimmalta sopimustoimittajalta. Edullisin Toimittaja ilmenee Tilaajan tekemällä katsauksella ko. tuotteen osalta Toimittajien sähköiseen tilausjärjestelmään tai sähköpostitse tai vähäisissä ostoissa puhelimitse tehtävällä tiedustelulla. Näin ollen reaaliaikainen päivähinta ja saatavuus sekä mahdolliset asennus- ja lisäpalveluiden hinnat (kokonaishinta tilaukselle) määrittelevät Tilaajan tilauspaikan. Mikäli Tilaaja (muu kuin Istekki) haluaa ostaa lisäpalvelupaketin jollekin tuotteelle, on Toimittajalla mahdollisuus perusteltuun hinnan muutokseen lisäpalvelupaketin hinnassa, mikä tulee neuvotella ko. Tilaajan kanssa ja mikä tulee antaa tiedoksi IS-Hankinta Oy:lle Toimittajan toimesta. Kyseisestä lisäpalvelupaketin hinnasta ja käyttöönotosta tulee laatia Tilaajan ja Toimittajan hyväksymä dokumentti.

Sopimuskaudella voidaan toteuttaa kevennettyjä kilpailutuksia kohderyhmittäin ja ko. kilpailutuksissa pyytää hinnat nyt tarjouspyynnössä speksatuille tuotteille ja palveluille joko entisin speksein tai uudistetuin speksein. Näin muodostuu uusi sijajärjestys kevennetyn kilpailutuksen tuloksena siinä tarjouspyynnössä speksatuille tuotteille ja palveluille. Kevennetyn kilpailutuksen järjestämiseen speksattujen tuotteiden osalta vaikuttavat sopimuskauden aikainen Toimittajalta saatu palvelu, reklamaatiot, tuote-ja hintakehitys sekä Tilaajan tarpeet. Puitejärjestelyn puitteissa voidaan toteuttaa myös minikilpailutuksia valittujen toimittajien kesken Tilaajan/Tilaajien niin halutessa mm. yksittäisen suuremman tilaustarpeen vuoksi. Tällöin etusijajärjestys ei muutu, vaan kyseessä on ns. kertatarve tietyille tuotteille ja tietylle/tietyille Tilaajille."

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti ensinnäkin siinä suhteessa, että tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole mahdollistaneet riittävällä tavalla hankinnan laajuuden arviointia.

Kuten edellä oikeusohjeet-jaksossa on selostettu, hankintalain 31 §:n puitejärjestelyä koskevan säännöksen esitöissä on kiinnitetty huomiota siihen, kuinka laajoissa ja arvoltaan suurissa sopimuksissa nimenomaan puitesopimusten osapuolten valintavaihe on merkityksellinen. Sanotuissa esitöissä on edelleen todettu, että puitejärjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja niiden sopimusaikana todennäköisesti tekemistä hankinnoista tulee antaa jo hankinnasta ilmoitettaessa riittävät tiedot.

Viimeksi mainittua kysymystä on käsitelty myös oikeuskäytännössä korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa 2016:182. Siinä yhteishankintayksikkönä toiminut taho oli kilpailuttanut terveydenhuollon hoitotarvikkeita. Kyseisessä tapauksessa tarjouspyynnöstä oli sinänsä ilmennyt neljän hankintayksikön sitoutuneen olemaan mukana puitejärjestelyssä sekä kyseisten hankintayksiköiden arvioitujen vuosiostojen arvot. Tarjouspyynnön mukaan sanotun lisäksi myös mainitun yhteishankintayksikön kaikilla asiakkailla oli ollut mahdollisuus liittyä puitejärjestelyyn myöhemmin. Tarjouspyynnöstä ei kuitenkaan ollut ilmennyt mitään yksilöityjä tietoja mainituista muista asiakkaista tai niiden suorittamien hankintojen määristä. Vuosikirjaratkaisussaan tarkemmin mainitsemillaan perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ollut ollut mahdollista tietää, mikä oli hankinnan tosiasiallinen laajuus. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa ei siten ollut avoimuusperiaatteen edellyttämällä tavalla annettu riittäviä tietoja hankintayksikön puitejärjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja niiden sopimusaikana tekemistä hankinnoista.

Kuten edellä on selostettu, nyt tarkasteltavana olevassa hankinnassa yhteishankintayksikkönä toiminut IS-Hankinta Oy on ilmoittanut tarjouspyynnössään, että hankinta toteutetaan ensisijaisesti Istekki Oy:lle sekä antanut kysymyksessä olevan kohderyhmän ennakoidut hankintamäärät vertailtavien tuotteiden osalta. Asiassa selvitetyn perusteella ilmoitetut ennakoidut määrät ovat liittyneet Istekki Oy:lle tehtäviin hankintoihin. Edelleen edellä todetulla tavalla tarjouspyynnön ehtojen mukaan hankintaan on voinut liittyä myös muita IS-Hankinta Oy:n omistajiin kuuluvia hankintayksikköjä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on viitattu internetsivuihin, joista on saanut lisätietoja IS-Hankinta Oy:n osakkaista. Asiassa esitetyn mukaan tarjouspyynnön julkaisemisen ajankohtana IS-Hankinta Oy:n osakkaina on ollut kaiken kaikkiaan 67 hankintayksikköä. Tämän lisäksi on ollut myös mahdollista, että osakkaiden määrä tulee kasvamaan. Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän mukaan viimeisten kolmen vuoden aikana IS-Hankinta Oy:öön on tullut noin kymmenen uutta osakasta vuodessa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole esitetty minkäänlaista arvioita edellä mainittua Istekki Oy:tä lukuun ottamatta muiden IS-Hankinta Oy:n osakkaina jo olleiden hankintayksiköiden mahdollisesta liittymisestä järjestelyyn eikä myöskään arviota näiden suorittamien hankintojen mahdollisista määristä. Ottaen huomioon edellä mainittu IS-Hankinta Oy:n osakkaina jo olleiden hankintayksikköjen varsin huomattava lukumäärä, joka on voinut edelleen puitejärjestelyn voimassa ollessa kasvaa, markkinaoikeus katsoo, ettei tarjoajien ole tarjouspyyntöasiakirjojen, joissa tilaajana on ilmoitettu vain Istekki Oy, perusteella ole ollut mahdollista riittävässä määrin päätellä, mikä on hankinnan tosiasiallinen laajuus.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöasiakirjoissa ole annettu riittäviä tietoja puitejärjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä eikä niiden mahdollisista hankintamääristä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan kysymyksessä olevan tarjouspyynnön kohderyhmän 1 osalta hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano tältä osin kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kysymyksessä olevilta osin kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa hankinnan edellä mainitun kohderyhmän 1 osalta julkisena hankintana, sen on järjestettävä tältä osin uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että siltä osin kuin valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimukseen on sisällytetty myös kuluja liittyen oikaisuvaatimuksen tekemiseen, mainitut kulut eivät ole hallintolainkäyttölaissa tarkoitettuja käsillä olevaan markkinaoikeusprosessiin liittyviä oikeudenkäyntikuluja.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin se koskee tarjouspyynnön kohderyhmää 3.

Markkinaoikeus kumoaa IS-Hankinta Oy:n toimitusjohtajan 8.12.2016 tekemän hankintapäätöksen siltä osin kuin se koskee sanotussa päätöksessä tarkoitettua tarjouspyynnön kohderyhmää 1. Markkinaoikeus kieltää IS-Hankinta Oy:tä tältä osin tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 250.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa IS-Hankinta Oy:n korvaamaan Fujitsu Finland Oy:n ja MPY Palvelut Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Fujitsu Finland Oy:n ja MPY Palvelut Oyj:n yhteisen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta enemmälti.

Markkinaoikeus hylkää IS-Hankinta Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Sanna Holkeri ja Jukka Koivusalo.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 31.7.2017