MAO:476/17

ASIAN TAUSTA

Muonion kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 6.9.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Tuomaanpalon asemakaava-alueen katujen ja vesihuollon rakennusurakasta vuodelle 2016 ja mahdolliselle optiovuodelle 2017.

Muonion kunnan tekninen lautakunta on 22.9.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 60 valinnut Saramachine Oy:n ja Kone-Sarajärvi Oy:n muodostaman työyhteenliittymä Saran tarjouksen.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 6.10.2016.

Markkinaoikeus on päätöksellään 26.10.2016 hylännyt Maanrakennus Juha Veikanmaa Oy:n vaatimuksen hankintamenettelyn täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Maanrakennus Juha Veikanmaa Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 120.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.927 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittanut tarjoaja työyhteenliittymä Sara ei ole täyttänyt tarjoajille asetettua vähimmäisvaatimusta, ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnössä on yksiselitteisesti esitetty tarjoajille velvollisuus toimittaa referenssiluettelo vastaavista urakoista. Hankintayksikkö on tällöin sitovasti määritellyt, että tarjouskilpailussa huomioiduksi tullakseen tarjoajalla tulee olla kokemusta vastaavista urakoista ja urakan sisältämistä töistä. Referenssien osalta kyse on ollut hankintayksikön asettamista vaatimuksista, jotka ovat liittyneet tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta. Valittaja katsoo, että kokemus vastaavista urakoista on viitannut niin urakan sisältöön kuin myös pääurakoitsijan asemassa toimimiseen, jolla luonnollisesti on merkitystä arvioitaessa tarjoajan kykyä ja mahdollisuuksia suoriutua hankinnan kohteena olevasta urakasta.

Valittajan käsityksen mukaan voittaneella tarjoajalla ei ole lainkaan kokemusta kyseisen tyyppisen urakan toteuttamisesta. Voittaneelta tarjoajalta puuttuu lisäksi kallion louhintaa ja viemärilinjan tekoa kallioon koskeva kokemus, joka on ollut olennaista kyseessä olevassa urakassa. Lisäksi voittaneelta tarjoajalta puuttuvat täysin referenssit pääurakoitsijana toimimisesta. Näin myös työyhteenliittymän muodostavilta yrityksiltä Saramachine Oy:ltä (vain aliurakointia) ja Kone-Sarajärvi Oy (ei ole mitään referenssejä).

Toissijaisesti valittaja katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut poikkeuksellisen alhainen. Tarjous on ollut yli 20 prosenttia halvempi kuin toiseksi halvin tarjous. Toiseksi, kolmanneksi, ja neljänneksi halvimmat tarjoukset ovat olleet hinnaltaan varsin lähellä toisiaan. Voittaneen tarjoajan tarjoamalla hinnalla hankinnan asianmukainen toteuttaminen ei ole ollut mahdollista.

Hankintayksikön olisi tullut hankinnan tavoitteet ja muiden tarjoajien yhdenvertaisuus huomioiden edellyttää voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä sen osoittamiseksi, että tarjotulla hinnalla on mahdollista suoriutua hankinnasta toivotulla ja tarjouspyynnössä edelletyllä tavalla. Lisäselvityksen pyytämisen jälkeen voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut hylätä. Vaikka selvityksen pyytäminen lähtökohtaisesti perustuukin hankintayksikön harkintavaltaan, on tässä asiassa ollut painavia syitä, joiden perusteella selvitystä olisi tullut pyytää. Painavana syynä voidaan pitää erityisesti sitä, että tarjoajalla ei ole ollut kyseisenlaisesta urakasta kokemusta. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä.

Valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, mikäli tarjouskilpailu olisi toteutettu hankintasäännösten mukaisesti. Valittajan tarjous on ollut toiseksi edullisin ja se olisi tullut valituksi, mikäli voittaneen tarjoajan tarjousta ei olisi virheellisesti hyväksytty. Hankintapäätöksen virheellisyys, hankinnan arvo ja valittajalle aiheutunut vahinko huomioon ottaen perusteltu hyvityksen määrä on noin 20 prosenttia valittajan tarjouksen määrästä.

Vastine

Vaatimukset

Muonion kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.080 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä pyytänyt referenssiluettelon vastaavista urakoista. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä määritellyt, että tarjouskilpailussa huomioiduksi tullakseen tarjoajalla olisi tullut olla kokemusta tietynlaisista urakoista. Valintaperusteena on ollut halvin hinta. Vaikka työyhteenliittymä Sara on tuore toimija alalla, sillä on vastaavan mestarin A:n työhistorian perusteella ollut täydet edellytykset urakan menestyksekkääseen toteuttamiseen. Työyhteenliittymä Sara on suunnitellut teettävänsä kallion louhintatyöt aliurakoitsijalla.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut vain noin 2,4 prosenttia eli 10.668,59 euroa pienempi kuin kokeneen insinööritoimiston tekemä kustannusarvio, kun siitä vähennetään urakoitsijalle kuulumattomat työt (rakennuttaja- ja päällystekustannukset). Tämä on tukenut urakan menestyksekästä toteuttamista.

Valituksessa vaaditulle hyvitysmaksulle ei ole perusteita. Valittajalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta tarjouskilpailun voittamiseen, koska tarjouskilpailu on toteutettu hankintasäännösten mukaisesti.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan työnjohtajan työkokemus on ollut mittaustöistä, joiden osuus on valittajan arvion mukaan vain noin kaksi prosenttia kokonaisuudesta kyseessä olevan tyyppisissä urakoissa. Voittaneen työnjohtajan työkokemus ei ole ollut kokonaisurakoista pääurakoitsijana. Työnjohtajan kokemuksen arvioiminen ei ole varsinaisesti referenssien arvioimista. Pelkän louhinnan teettäminen aliurakoitsijalla on normaalia, mutta kokonaisurakassa muut asiat ovat merkittäviä.

Sille, että voittaneen tarjoajan tarjoushinnan ja kustannusarvion välillä ei ole ollut merkittävää hintaeroa, ei tule antaa ratkaisevaa merkitystä. Ratkaiseva merkitys tulee antaa muiden tarjoajien tarjouksille. Tarjotessaan rakentamisen ammattilaiset joutuvat harkitsemaan, millä hinnalla urakka voidaan liiketoiminnallisesti kannattavalla tavalla toteuttaa. Valittajan käsityksen mukaan kyseessä olevan tyyppisestä urakasta kokemusta omaavat muut tarjoajat ovat päätyneet selvästi korkeampaan hintaan kuin voittanut tarjoaja, jolla ei ole ollut kokemusta tämän tyyppisistä urakoista.

Hankintayksikkö ei ole pidättäytynyt hankintapäätöksen täytäntöönpanosta, joten tälläkään perusteella hyvitysmaksua ei voida jättää määräämättä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Valituksen tutkiminen ja sovellettava laki

Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on se, että valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) tai vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007, erityisalojen hankintalaki) soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa. Asiassa on siten ensin ratkaistava kysymys siitä, kuuluuko kyseessä oleva hankinta hankintalain vai erityisalojen hankintalain soveltamisalaan ja ylittääkö hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo hankintasäännöksissä tarkoitetun kynnysarvon.

Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden on kilpailutettava jäljempänä 12 §:ssä tarkoitetut EU-kynnysarvot ylittävät hankintansa siten kuin kyseisessä laissa säädetään.

Erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan kyseisessä laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat yhtä tai useaa lain 6–9 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä edellä mainittujen tahojen muodostamat yhteenliittymät.

Erityisalojen hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan kyseistä lakia sovelletaan vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettuun yhdyskunnan vesihuoltoon. Vesihuoltolain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä.

Erityisalojen hankintalain 10 §:n 1 momentin mukaan useita toimintoja koskevaan hankintaan sovelletaan sitä toimintoa koskevia säännöksiä, johon liittyen hankinta ensisijaisesti tehdään. Pykälän 2 momentin mukaan, jos jokin näistä toiminnoista kuuluu tämän lain soveltamisalaan ja jokin toinen toiminto kuuluu hankintalain soveltamisalaan ja jos on objektiivisesti mahdotonta määritellä, mihin toimintoon hankinta ensisijaisesti kohdistuu, se on tehtävä hankintalain mukaisesti.

Muonion kunta on pyytänyt tarjouksia Tuomaanpalon asemakaava-alueen katujen ja vesihuollon rakennusurakasta. Tarjouspyynnön liitteenä olleen rakennustyöselityksen kohdan 1.1 "Nykyinen vesihuolto ja katu" alueen kadunrakentamisesta ja vesihuoltoverkostosta vastaa Muonion kunta.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus toteaa, että Muonion kunta on erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintayksikkö ja että tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen hankinta sisältää sekä erityisalojen hankintalain että hankintalain soveltamisalaan kuuluvia hankintoja. Asiassa on sen vuoksi ratkaistava, onko hankinnassa ensisijaisesti kysymys erityisalojen hankintalain mukaisesta yhdyskunnan vesihuollosta vai hankintalain mukaisista muista rakennustöistä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdassa 2.1 "Urakkamuoto" urakan sisällöstä on todettu muun ohella, että urakka on kokonaisurakka, johon sisältyvät kaikki työtehtävät ja tarvike- sekä materiaalihankinnat katujen ja vesihuollon rakentamiseksi. Urakkaan on sisältynyt myös kallion louhintaa, ja urakoitsija on toiminut hankkeessa pääurakoitsijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana.

Urakkaohjelman kohdan 3.1 "Pääsuoritusvelvollisuus" alakohdassa 3.1.2 "Urakkarajat" on lueteltu urakoitsijan suoritusvelvoitteisiin kuuluvia töitä. Luettelon mukaan urakoitsijan suoritusvelvoitteisiin on kuulunut muun ohella katualueen raivaustöitä, vesihuoltolinjoja ja vesihuoltotarvikkeiden asentamista koskevia töitä, katujen rakentamista ja kallion louhintaa.

Hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittaman 31.8.2016 päivätyn rakennussuunnitelman mukaan hankkeen vesihuoltolinjoja koskeva kokonaiskustannusarvio on ollut 226.060 euroa ja katujen rakentamistöiden kokonaiskustannusarvio on ollut 316.146 euroa. Tarjouspyynnön mukaisesti tarjoajat ovat toimittamissaan tarjouksissa ilmoittaneet erikseen seuraavat osahinnat: 1) katujen rakentaminen 2016, 2) Vesihuollon rakentaminen 2016, 3) Katujen rakentaminen 2017 (OPTIO) ja 4) Vesihuollon rakentaminen 2017 (OPTIO). Kaikissa hankintayksikön saamissa tarjouksissa katujen rakentamista koskevat tarjoushinnat ovat ylittäneet selvästi vesihuollon rakentamista koskevat tarjoushinnat.

Edellä esitetyin perustein markkinaoikeus katsoo, että nyt esillä oleva hankinta liittyy ensisijaisesti muihin rakennustöihin kuin erityisalojen hankintalain 7 §:ssä tarkoitettuun yhdyskunnan vesihuoltoon. Erityisalojen hankintalain 10 §:n 1 momentin nojalla hankintaan sovelletaan näin ollen hankintalakia.

Hankintalain 15 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta rakennusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 150.000 euroa.

Hankintayksikön julkaiseman hankintailmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo ylittää hankintalain kansallisen kynnysarvon. Ottaen lisäksi huomioon tarjouspyynnön liitteistä ilmenevä rakennusurakan sisältö ja laajuus sekä tarjouskilpailussa saatujen tarjousten tarjoushinnat markkinaoikeus katsoo, että hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää hankintalain 15 §:n mukaisen kansallisen kynnysarvon.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus toteaa, että esillä olevaan hankintaan sovelletaan hankintalakia ja valituksen tutkiminen kuuluu näin ollen markkinaoikeuden toimivaltaan.

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 21 §:n 2 momentin säännöksen mukaan EU-kynnysarvon alittaviin rakennusurakoihin tulee sovellettavaksi muun muassa poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia koskeva hankintalain 63 §.

Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 107–108) on 63 §:n 1 momentin kohdalla todettu, että poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien, kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulisi perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Tarjoushinnan poikkeuksellisen alhaisuuden syyn selvittämiseksi hankintayksikön olisi pyydettävä tarjoajalta kirjallisesti selvitystä tarjouksen perusteista. Hankintayksikön olisi annettava asianomaiselle tarjoajalle aina mahdollisuus osoittaa kykynsä hankinnan asianmukaiseen toteuttamiseen. Hankintayksikkö ei siten voisi hylätä tarjousta yksinomaan sellaisten selvitysten perusteella, jotka on esitetty tarjousta jätettäessä, vaan sen tulisi tarkastaa tarjouksen perusteet erillisessä menettelyssä tarjousten avaamisen jälkeen.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuuden arviointi

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut vuosien 2016 ja 2017 töiden halvin kokonaishinta. Tarjoushinnat on tullut esittää tarjouspyynnön liitteenä olevilla urakkatarjouslomakkeilla, joissa on tullut esittää myös kysytyt osahinnat. Yksikköhinnat on tullut esittää yksikköhintaluettelossa. Tarjouspyynnön mukaan tarjoukseen on lisäksi tullut liittää muun ohella "referenssikohdeluettelo vastaavista urakoista".

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, olisiko hankintayksikön tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi. Valittajan mukaan voittaneella tarjoajalla ei ole ollut lainkaan kokemusta kyseisen tyyppisen urakan toteuttamisesta ja lisäksi voittaneelta tarjoajalta on puuttunut referenssit pääurakoitsijana toimimisesta. Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, että se ei ole tarjouspyynnössä määritellyt, että tarjouskilpailussa huomioiduksi tullakseen tarjoajalla olisi tullut olla kokemusta tietynlaisista urakoista. Hankintayksikön mukaan voittaneella tarjoajalla on vastaavan mestarin A:n työhistorian perusteella ollut täydet edellytykset urakan menestyksekkääseen toteuttamiseen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa arvioidessaan tarjoajien soveltuvuutta koskevien selvitysten riittävyyttä, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista.

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjoajia toimittamaan referenssikohdeluettelo vastaavista urakoista. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole tarkemmin määritelty sitä, mitä "vastaavilla urakoilla" on tarkoitettu. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole asetettu tarkempia vaatimuksia hyväksyttäville referenssikohteille esimerkiksi referenssien määrän osalta. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään asetettu vaatimusta siitä, että tarjoajan olisi tullut toimia pääurakoitsijana kyseisissä referenssikohteissa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan voittanut tarjoaja työyhteenliittymä Sara on liittänyt tarjoukseensa kaksi referenssejä koskevaa asiakirjaa: "Saramachine referenssit 11.8.2016" ja Saramachine Oy:ssä työskentelevän A -nimisen henkilön referenssejä sisältävä luettelo. Ensiksi mainitussa asiakirjassa on todettu, että toiminta on siirtynyt Saramachine Oy:ksi 1.4.2016 alkaen, ja esitetty luettelo Saramachine Oy:n käynnissä olevista hankkeista ja toiminimi Saramachinen hankkeista vuosilta 2011–2016. Kyseisissä hankkeissa on ollut kyse muun ohella maanrakennustöistä, katujen saneerauksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Toiminimi Saramachine on toiminut kyseisissä hankkeissa pääsääntöisesti aliurakoitsijana. Jälkimmäisessä asiakirjassa on todettu, että A -niminen henkilö on työskennellyt Saramachine Oy:ssä huhtikuusta 2016 lähtien ja sitä ennen muiden työantajien palveluksessa. Asiakirjasta ilmenee muun ohella, että kyseinen henkilö on toiminut mittaustyönjohtajana kaavateiden peruskorjaus- ja rakennushankkeissa sekä mittausvastaavana VT4 Rovaniemi -nimisessä hankkeessa.

Voittanut tarjoaja on tarjouksensa liitteenä toimittanut tarjouspyynnössä edellytetyn referenssikohdeluettelon. Kun tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole edellä esitettyä tarkemmin määritetty referenssikohteiden hyväksyttävyydeltä edellytettyjä vaatimuksia, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida, että voittaneen tarjoajan ilmoittamissa referensseissä on ollut kyse vastaavanlaisista urakoista kuin nyt tarkasteltavana olevassa katujen ja vesihuollon rakennusurakassa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida voittaneen tarjoajan osoittaneen kykynsä suoriutua urakasta eikä hankintayksikkö ole tältä osin toiminut hankintasäännösten vastaisesti.

Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjous on ollut myös poikkeuksellisen alhainen. Asiassa on näin ollen arvioitava vielä, olisiko hankintayksikön tullut sulkea työyhteenliittymä Sara tarjouskilpailusta poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan vuoksi.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on saanut seitsemän tarjousta. Tarjousten avaustilaisuudesta 21.6.2016 laaditun pöytäkirjan mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksen kokonaishinta on ollut 469.293,41 euroa. Toiseksi tulleen valittajan tarjouksen kokonaishinta on ollut 591.760 euroa. Muiden tarjoajien tarjoushinnat ovat vaihdelleet noin 600.000 euron ja noin 870.000 euron välillä. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen antaman tarjouksen perusteista.

Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjous on ollut yli 20 prosenttia halvempi kuin toiseksi halvin tarjous. Toiseksi, kolmanneksi, ja neljänneksi halvimmat tarjoukset ovat olleet hinnaltaan varsin lähellä toisiaan. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjoamalla hinnalla hankinnan asianmukainen toteuttaminen ei ole ollut mahdollista. Ottaen huomioon, että voittaneella tarjoajalla ei ole ollut kokemusta kyseisenlaisesta urakasta, hankintayksikön olisi tullut pyytää voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä tarjoushintaan liittyen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut vain noin kaksi prosenttia pienempi kuin kokeneen insinööritoimiston tekemä kustannusarvio, kun siitä vähennetään urakoitsijalle kuulumattomat työt. Hankintayksikön mukaan tämä on tukenut urakan menestyksekästä toteuttamista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta hylätä saamaansa tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Hankintayksikön on kuitenkin tarjouksen hintaa arvioidessaan meneteltävä tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua koskevan vaatimuksen mukaisesti.

Vaikka työyhteenliittymä Saran tarjoushinta on sinänsä ollut selvästi alhaisempi kuin muiden tarjoajien tarjoushinnat, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut arvioida, että työyhteenliittymä Sara voi toteuttaa tarjouspyynnön kohteena olevan rakennusurakan tarjouksen mukaisella hinnalla. Asiassa esitetyn selvityksen perustella asiassa ei ole ilmennyt myöskään seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi katsottava menetelleen muita tarjoajia kohtaan syrjivästi tai epätasapuolisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjouksen perusteista eikä hylännyt tarjousta hankintalain 63 §:n perusteella hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Maanrakennus Juha Veikanmaa Oy:n korvaamaan Muonion kunnan oikeudenkäyntikulut 2.080 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola ja markkinaoikeustuomarit Jaakko Ritvala ja Mirva Näsi.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.