MAO:438/17

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy - isokineettinen mittalaite

julkinen hankinta - epäselvä tarjouspyyntö

Diaarinumero: 2016/552
Antopäivä: 30.6.2017

ASIAN TAUSTA

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.6.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella ja 4.7.2016 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta isokineettistä mittalaitetta koskevasta tavarahankinnasta.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n talous- ja hallintojohtaja on 15.9.2016 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Fysioline Oy:n tarjouksen ja sulkenut Diter Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 100.000–130.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Diter Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 40.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.460 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Diter Oy:n tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Tarjouksen hylkääminen on ollut perusteetonta. Valittajan tarjous on täyttänyt kaikki alkuperäisessä 17.6.2016 päivätyssä tarjouspyynnössä ja 4.7.2016 päivätyssä korjatussa tarjouspyynnössä määritellyt tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet, ja kaikki tarjouspyynnöissä edellytetyt selvitykset/todistukset on toimitettu hankintayksikölle. Olennaisin ja perusteltu vaatimus teknisten ominaisuuksien osoittamiseksi on ollut: "Mittauslaitteistolle on osoitettava hyväksymisstandardi terveydenhuollon laitteeksi, CE merkitty tuote." Valittaja on tarjouksessaan vastannut kaikkiin teknisiin vaatimuksiin "Kyllä" eli se on sitoutunut toimittamaan vaaditun kaltaisen laitteiston. Tarjouspyynnössä ja valittajan tarjouksessa on esitetty kaikki olennaiset tiedot tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arvioimiseksi.

Hankintayksikkö on lähettänyt valittajalle 19.8.2016 päivätyn lisäselvityspyynnön. Sen johdosta valittaja on 22.8.2016 lähettänyt hankintayksikölle lisäselvityksen, jossa on esitetty vertailuanalyysi- ja tutkimuspaketti eri aikoina otetuista valittajan tarjoamalla Dcom 900 -laitteella tehdyistä lihasvoimanmittaus- ja testaustuloksista ja todettu, että mainittuja laitteita on käytössä myös Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa ja eräässä fysikaalisessa hoitolaitoksessa mutta että niiden tutkimusnäyttöihin valittajalla ei valitettavasti ole oikeuksia.

Tämän jälkeen hankintayksikkö on 24.8.2016 lähettänyt valittajalle toisen lisäselvityspyynnön. Myöhemmin 6.9.2016 hankintayksikön edustajat ovat käyneet tutustumassa vallittajan laitteeseen, missä yhteydessä heille on näytetty laitteen soveltuvuus haettuun tarkoitukseen.

Valittajan esittämät tutkimustulokset ja laite-esittely osoittavat, että valittajan tarjoama laitteisto on soveltunut tarjouspyynnön mukaiseen käyttöön. Valittajan tarjouksen hylkääminen on ollut epäasiallista ja hankintasäännösten vastaista.

Valittajan tarjoama laite olisi myös täyttänyt alkuperäisen tarjouspyynnön laatukriteerin, jonka mukaan mittalaitteiston tulee pystyä vähintään 650 Nm:n eksentriseen vääntömomenttiin. Tätä vaatimusta helpotettiin, koska muut tarjoajat eivät siihen pystyneet. Asiassa on herännyt epäilys siitä, että hankintamenettelyä on räätälöity jollekin tarjoajalle.

Vastine

Vaatimukset

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään vaatinut, että tarjotulla laitteistolla on tuotettu tutkimusnäyttöä, sillä hankittavalla laitteistolla on tarkoitus tuottaa tieteellistä tietoa ja käyttää laitteistoa hyväksi erilaisissa yhteistyötutkimusprojekteissa. Tämän vuoksi hankintayksikön kannalta on ollut oleellista, että laitteisto täyttää kaikki vaatimukset. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että: "Tarjotun mittalaitteiston käytettävyydestä tulee olla tutkimusnäyttöä erityisesti alaraajojen ja lantion alueen lihasten toiminnan tutkimisesta ja kyseisten alueiden toimintahäiriöistä kärsivillä henkilöillä."

Tarkastaessaan tarjousten vähimmäisvaatimusten täyttymistä hankintayksikkö ei ole löytänyt vahvistusta valittajan tarjoaman laitteiston tutkimusnäytölle, vaikka valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut kyseiseen kohtaan täyttävänsä vaatimuksen. Samalla hankintayksikkö on tarkastanut kyseisen vähimmäisvaatimuksen täyttymisen muilta tarjouksen jättäneiltä tarjoajilta. Kahden muun laitteiston tarjoajan tarjouksissa oli mukana tai saatiin selvityspyynnön jälkeen tiedot tutkimusnäytöstä liittyen niiden tarjoamien mittalaitteistojen käytettävyyteen erityisesti alaraajojen ja lantion alueen lihasten toiminnan tutkimisesta ja kyseisten alueiden toimintahäiriöistä kärsivillä henkilöillä.

Hankintayksikkö on pyytänyt 19.8.2016 valittajalta lisäselvityksenä kyseiseen vähimmäisvaatimukseen "tutkimusnäyttöä" laitteen käytettävyyteen liittyen. Valittaja on toimittanut selvityksen, joka on sisältänyt suuren määrän yksittäisten potilaiden mittaustuloksia. Nämä yksittäiset mittaustulokset eivät ole edustaneet tutkimusnäyttöä mittalaitteiston käytettävyydestä erityisesti alaraajojen ja lantion alueen lihasten toiminnan tutkimisesta ja kyseisten alueiden toimintahäiriöistä kärsivillä henkilöillä. Tämän vuoksi hankintayksikkö on lähettänyt valittajalle toisen selvityspyynnön. Valittaja ei ole tästä huolimatta pystynyt osoittamaan tarjoamallaan laitteistolla olevan tutkimusnäyttöä. Tutkimusnäytön määritelmiin perustuen valittajan toimittamat selvitykset eivät ole täyttäneet tutkimusnäytölle asetettuja kriteereitä. Koska valittaja ei ole täyttänyt kyseistä vähimmäisvaatimusta, hankintayksikön velvollisuus on ollut hylätä tarjous tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjouspyynnön korjausilmoituksella on laskettu vähimmäisvaatimusta eksentrisestä vääntömomentista 650 Nm:stä 540 Nm:iin, eikä muutos ole ollut laadultaan merkittävä. Muutoksella hankintayksikkö on halunnut varmistaa riittävän kilpailun syntymisen hankintamenettelyssä, eikä vaatimuksen laskeminen ole syrjinyt ketään tarjoajaa.

Kuultavan lausunto

Fysioline Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankinnan kohteena on ollut isokineettinen mittalaite ja hankinnan kannalta on ollut olennaista, minkälaisia mittauksia sillä voidaan tehdä. Olennaista on ollut, mitä voidaan mitata ja millä tarkkuudella. Mittaustuloksia voidaan käyttää tutkimusaineistona. Sillä, mitä tutkimuksia laitteella saatujen mittaustulosten perusteella on tehty, ei ole merkitystä hankinnan kannalta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Tarjousmenettely

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia isokineettisestä mittalaitteesta. Tarjouspyynnön mukaan laitetta tullaan käyttämään Liikkuminen ja toimintakyky -yksikön opetuskäytössä. Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on korjannut alkuperäistä tarjouspyyntöä hankintamenettelyn aikana. Alkuperäisen, 17.6.2016 julkaistun tarjouspyynnön mukaan tarjoukset on tullut jättää 7.7.2016 mennessä. Korjattu tarjouspyyntö on puolestaan julkaistu 4.7.2016, ja sen mukaan tarjoukset on tullut jättää 12.7.2016 mennessä. Korjatulla tarjouspyynnöllä on muutettu hankinnan kohteena olevan isokineettisen mittalaitteen eksentristä maksimivääntömomenttia koskevaa teknistä vähimmäisvaatimusta 650 Nm:stä 540 Nm:iin. Muilta osin tarjouspyyntöä ei ole muutettu.

Tarjouspyynnön kohdan 7 "Kelpoisuus- ja vähimmäisvaatimukset" taulukon alakohdassa "Tekniset vaatimukset" on ilmoitettu "kyllä", kun taulukossa esitetyssä vaatimuksessa on ollut kysymys minimivaatimuksesta. Kyseisessä taulukossa on ollut useampia laitteiston soveltuvuutta tai käyttötarkoitusta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Yhtenä vähimmäisvaatimuksena on esitetty, että "Mittalaitteiston käytettävyydestä tulee olla tutkimusnäyttöä erityisesti alaraajojen ja lantion alueen lihasten toiminnan tutkimisesta ja kyseisten alueiden toimintahäiriöistä kärsivillä henkilöillä". Teknisiä vaatimuksia koskevien vähimmäisvaatimusten jälkeen tarjouspyynnön taulukossa on todettu, että "Tarjoaja voi liittää lisätietoa tarjotun laitteen teknisistä ominaisuuksista esim. Word tai PDF-tiedostona".

Tarjouspyynnön kohdan 3 "Hankintalaji ja -menettely" mukaan vaihtoehtoisia tarjouksia ei hyväksytä. Tarjouspyynnön kohdan 10 "Päätöksenteon perusteet" mukaan "Tarjous ei saa olla ehdollinen. Jättämällä tarjouksen tähän tarjouspyyntöön tarjoaja hyväksyy tarjouspyynnössä ja sen liitteenä olevissa asiakirjoissa olevat ehdot. Tarjouksen on oltava muodoltaan ja sisällöltään tarjouspyynnön mukainen. Muussa tapauksessa tarjous suljetaan tarjouskilpailusta pois tarjouspyynnön vastaisena". Tarjouspyynnön kohdassa 11 "Hylkäämisperusteet" on todettu, että "Mikäli tarjous ei sisällä niitä selvityksiä ja todistuksia, jotka joko on pyydetty liittämään tarjoukseen tai on erikseen pyydetty toimittamaan asetetussa määräajassa, tarjous suljetaan tarjouskilpailusta pois tarjouspyynnön vastaisena".

Tarjousten jättämiselle varatun ajan umpeutumisen jälkeen hankintayksikkö on lähettänyt valittajalle ja toiselle tarjoajalle lisäselvityspyynnön, jossa se on siteerannut tarjouspyynnön vaatimuksen mittalaitteiston käytettävyydeltä edellytystä tutkimusnäytöstä ja pyytänyt tarjoajia toimittamaan selvityksen, "jolla todennetaan tutkimusnäyttöä laitteen käytettävyyteen liittyen (esim. lähdeluettelo, missä näkyy tutkimukset, joissa laitetta on käytetty ja missä laitteita on käytössä)".

Valittaja on lähettänyt hankintayksikölle sähköpostin, jonka liitteenä on todettu olevan "vertailuanalyysi- ja tutkimuspaketti eri aikoina otetuista Dcom 900 isokineettisellä tehdyistä lihasvoimanmittaus- ja testaustuloksista". Valittajan sähköpostin mukaan kyseiset vertailuanalyysit käsittelevät pääosin alaraajojen mittaustuloksia täsmennyspyynnön mukaisesti. Valittaja on todennut edelleen, että mittaukset on tehty Diter Fysion tiloissa Kaarinassa ja että Dcom 900 -isokineettisiä laitteistoja on käytössä myös Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa sekä eräässä sähköpostissa nimeltä mainitussa fysikaalisessa hoitolaitoksessa. Valittajan mukaan sillä ei ole oikeuksia kyseisten tahojen tutkimusnäyttöihin.

Hankintayksikkö on tämän jälkeen lähettänyt valittajalle vielä toisen lisäselvityspyynnön, jossa on pyydetty toimittamaan seuraava lisäselvitys:

- "lähdeluettelo niistä kansainvälisissä lehdissä julkaistuista tieteellisistä tutkimuksista (tutkimusartikkelit), joissa Dcom 900 isokineettistä laitteistoa on käytetty

- lähdeluettelo niistä kansainvälisissä lehdissä julkaistuista tieteellisistä tutkimuksista (tutkimusartikkelit), joissa Dcom 900 laitteiston luotettavuutta ja toistettavuutta on arvioitu (reliabiliteetti ja validiteetti)."

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja ei ole enää vastannut hankintayksikön toiseen lisäselvityspyyntöön. Valittajan esittämän mukaan hankintayksikön edustajat ovat kuitenkin käyneet 6.9.2016 tutustumassa valittajan laitteeseen valittajan pyynnöstä.

Asian arviointi

Valittajan esittämän mukaan hankintayksikkö on soveltanut virheellisesti muun ohessa hankittavalta laitteelta vähimmäisvaatimuksena edellytettyä tarjouspyynnön kohtaa laitteen käytettävyydestä ja sen osoittamisesta tutkimusnäytöllä.

Asiassa on ensin arvioitava, onko hankintayksikön esittämä tekninen vähimmäisvaatimus koskien mittalaitteen käytettävyydeltä edellytettävää tutkimusnäyttöä ollut riittävän selvä. Tällaisen vaatimuksen epäselvyys ei voi muodostaa perustaa virheettömälle hankintamenettelylle.

Asiassa sovellettavan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava hankinnan kohde noudattaen soveltuvin osin, mitä teknisistä eritelmistä 44 ja 45 §:ssä säädetään.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 89) mukaan tarjousten vertailukelpoisuus ja tarjoajien syrjimätön kohtelu edellyttävät, että suorituskykyyn ja toiminnallisiin ominaisuuksiin liittyvät vaatimukset ovat riittävän täsmällisiä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouspyynnössä hankinnan kohteen, sille asetettavat pakolliset vaatimukset ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat. Tarjouspyyntöä ei saa kuitenkaan laatia siten, että se kohtelisi tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja sille asetettavat ehdottomat vaatimukset sekä tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjoajien tulee myös tietää jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tarjouspyynnön sanamuodon mukaan mittalaitteiston käytettävyydestä tulee olla tutkimusnäyttöä erityisesti alaraajojen ja lantion alueen lihasten toiminnan tutkimisesta ja kyseisten alueiden toimintahäiriöistä kärsivillä henkilöillä.

Laitteen käytettävyyteen liittyvää tutkimusnäyttöä koskevissa hankintayksikön selvityspyynnöissä on puolestaan pyydetty yhtäältä esimerkiksi lähdeluetteloa, josta näkyy tutkimukset, joissa laitetta on käytetty sekä missä laitteita on käytössä ja toisaalta lähdeluetteloa niistä tieteellisistä tutkimuksista (tutkimusartikkelit), joissa mittalaitteen luotettavuutta ja toistettavuutta on arvioitu (reliabiliteetti ja validiteetti).

Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän mukaan se on tarjouspyynnössään vaatinut, että tarjotulla mittalaitteistolla on tuotettu tutkimusnäyttöä, koska hankittavalla laitteella on tarkoitus tuottaa tieteellistä tietoa ja käyttää laitteistoa hyväksi erilaisissa yhteistyötutkimusprojekteissa.

Markkinaoikeus toteaa, että tutkimusnäytön edellyttäminen yhtäältä siitä, että mittalaitetta on käytetty tietyissä tutkimuksissa ja toisaalta siitä, että itse mittalaitetta ja sen käytettävyyttä on tutkittu tutkimuksissa, ovat kaksi eri asiaa. Tarjouspyynnössä esitetyn vähimmäisvaatimuksen sanamuodon mukaan on ollut tulkinnanvaraista, mistä näyttöä olisi tullut esittää – laitteen käyttämisestä tutkimuksissa vai itse laitetta koskevista tutkimuksista vaiko kummastakin. Tarjouspyynnössä esitettyä vähimmäisvaatimusta on sinänsä ollut mahdollista tulkita kaikilla näillä tavoilla. Hankintayksikkö on myös omissa selvityspyynnöissään pyytänyt selvitystä ensin laitteen käyttämisestä tutkimuksissa ja myöhemmin siitä sekä laitteen luotettavuutta ja toistettavuutta koskevista tutkimuksista. Hankintayksikön edellä kuvatut lisäselvityspyynnöt viittaavat siihen, ettei se ole itsekkään tiennyt, mitä puheena olevalla vähimmäisvaatimuksella on tarkoitettu.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut tulkinnanvarainen siltä osin, mistä siinä on edellytetty toimitettavan tutkimusnäyttöä. Kysymys on ollut tarjoajien ja tarjouksen laatimisen kannalta merkityksellisestä seikasta. Tarjouspyyntö ei siten ole ollut kyseisen tutkimusnäyttöä koskevan vähimmäisvaatimuksen osalta omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen tai edellytyksiä lausua valittajan esittämistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintaoikaisupäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa tässä laissa tarkoitetun kiellon noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy aikoo edelleen toteuttaa isokineettisen mittalaitteen hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Hankintalain 89 §:n 3 momentin perusteella vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuutta ratkaistaessa hankintayksikköön sovelletaan, mitä edellä mainituissa hallintolainkäyttölain säännöksissä säädetään viranomaisesta tai muusta julkisesta osapuolesta.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n talous- ja hallintojohtajan 15.9.2016 tekemän hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 10.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n korvaamaan Diter Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.460 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Mirva Näsi.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 25.7.2017