MAO:279/17

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - ambulanssitallin rakennusurakka

julkinen hankinta - tarjoajan soveltuvuus - vähimmäisliikevaihdon määrä - hyvitysmaksu

Diaarinumero: 2016/438
Antopäivä: 26.5.2017

ASIAN TAUSTA

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.5.2016 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Vakka-Suomen sairaalan ambulanssitallin rakennusurakasta.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kiinteistöjaosto on 28.6.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 76 valinnut Rakennusliike E Kylä-Kaila Oy:n tarjouksen.

Markkinaoikeus on päätöksellään 28.7.2016 hylännyt Rakennus-Lalla Oy:n vaatimuksen hankintamenettelyn täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 9.9.2016.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 350.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Rakennus-Lalla Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 45.600 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön hankintapäätös on virheellinen, koska voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen.

Tarjouspyyntöasiakirjojen urakkaohjelman kohdan 15.2. mukaan "Tarjouksista hyväksytään kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Urakoitsijan yhden vuoden liikevaihdon tulee olla kaksi kertaa tarjottavan urakan suuruinen".

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut määrältään 352.000 euroa (alv 0). Yrityksen liikevaihto edellisellä vahvistetulla tilikaudella 1.2.2015–31.1.2016 on ollut 349.484,29 euroa. Myös tätä edeltävällä tilikaudella 1.2.2014–31.1.2015 liikevaihto on jäänyt alle vaaditun rajan ollen 412.399,01 euroa. Hankintayksikön olisi tullut hylätä voittaneen tarjoajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöstään sillä, että voittaneen tarjoajan viiden vuoden edellisen vuoden liikevaihto on keskimäärin ollut 787.540,90 euroa. Tarjouspyynnössä on kuitenkin todettu, että yhden vuoden liikevaihdon tulee täyttää vaadittu raja. Tällä on tarkoitettu viimeisimmän vahvistetun tilikauden liikevaihtoa. Tarjouspyynnössä ei ole todettu mitään viimeisen viiden vuoden liikevaihtojen keskiarvosta, eikä tällaisen vaatimuksen esittäminen olisi ollut hankintasäännösten mukaista. Hankintasäännösten mukaan hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa osoittamaan rahoituksellisen ja taloudellisen tilanteensa muun ohella todistuksella yrityksen kokonaisliikevaihdosta ja liikevaihdosta hankintasopimuksen kohteena olevalta toimialalta enintään kolmelta viimeksi kuluneelta tilikaudelta, jos liikevaihtoa koskevat tiedot ovat saatavilla.

Vastine

Vaatimukset

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan osalta urakkaohjelmassa mainittu liikevaihtovaatimus on tarkoittanut sitä, että liikevaihdon on tullut olla vähintään 704.000 euroa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole tarkemmin täsmennetty sitä, miltä ajankohdalta kyseinen liikevaihtovaatimus tulee täyttyä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole esitetty vaatimuksia liikevaihdon ilmoittamisesta tarjousasiakirjoissa.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole suoraan viitattu hankintalain säännöksiin tai sanamuotoihin liikevaihtovaatimuksen osalta. Liikevaihtovaatimusta on näin ollen tulkittava tarjouspyynnön sanamuodon mukaisesti. Hankintayksikkö ei ole voinut jälkikäteen tiukentaa tai muuttaa tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia. Mikäli tarjouspyynnön ehto on tulkinnanvarainen, hankintayksikkö ei voi tulkita tällaista ehtoa tarjoajan vahingoksi.

Voittanut tarjoaja on toimittanut 8.7.2016 kirjanpitäjänsä selvityksen liikevaihdosta. Kyseisen selvityksen mukaan voittaneen tarjoajan liikevaihto on ollut seuraava:

Tilikausi: 1.2.2012–31.1.2013; Liikevaihto (euroa): 1.140.390,25
Tilikausi: 1.2.2013–31.1.2014; Liikevaihto (euroa): 708.2263,82
Tilikausi: 1.2.2014–31.1.2015; Liikevaihto (euroa): 412.399,01
Tilikausi: 1.2.2015–31.1.2016: Liikevaihto (euroa): 349.484,29

Alkaneella tilikaudella yhtiön liikevaihto on ollut tarjouksen jättöhetkeen mennessä (1.2.2016–14.6.2016) 737.843,14 euroa.

Voittaneen tarjoajan tilikauden 1.2.2013-31.1.2014 liikevaihto on täyttänyt asetetun vaatimuksen. Lisäksi tarjoaja on selvittänyt, että alkuvuonna 2016 toteutunut liikevaihto on täyttänyt asetetun vaatimuksen.

Liikevaihtovaatimuksen tarkoituksena on ollut varmistaa, että tarjoajalla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tarjouksen ja liikevaihdosta saadun selvityksen perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita hylätä voittanutta tarjoajaa puuttuvien taloudellisten ja rahoitusta koskevien voimavarojen vuoksi, koska voittaneen tarjoajan liikevaihto on kuluneena vuonna ja useana aiempana tilikautena täyttänyt asetetun vaatimuksen.

Kuultavan lausunto

Rakennusliike E Kylä-Kaila Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on rikkonut tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Jos liikevaihtovaatimusta tulkittaisiin hankintayksikön esittämällä tavalla, niin liikevaihtovaatimus on joka tapauksessa ollut liian epämääräinen ja täsmentymätön ja ollut omiaan johtamaan tarjoajien syrjimättömän kohtelun vaarantumiseen. Liikevaihtovaatimuksen tulee olla riittävällä tavalla yksilöity, jotta tarjoajat voivat yhtenevällä tavalla ymmärtää edellytetyn vaatimuksen ja voivat vastata vaatimukseen asianmukaisesti ja sisällöllisesti oikein. Tapauksen mukaisen, liian epämääräisesti ilmaistun liikevaihtovaatimuksen riskinä ovat yhteismitattomat tarjoukset. Hankintayksikkö ei ole voinut mielivaltaisesti soveltaa epämääräiseksi muotoilemaansa soveltuvuuden vähimmäisvaatimusta.

Hankintayksikkö ei ole voinut vedota voittaneen tarjoajan vielä kesken olevan tilikauden kertyneeseen liikevaihtoon. Kyse ei ole ollut vahvistetusta tilinpäätöksestä.

Muut kirjelmät

Valittaja on esittänyt, että sillä on ollut toiseksi halvin tarjous urakkakilpailussa. Koska voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena, valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa urakkakilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintamenettelyssä ei ole tapahtunut virhettä eikä hankintayksiköllä ole ollut perusteita hylätä voittanutta tarjoajaa. Joka tapauksessa valittaja ei ole osoittanut, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa kilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä. Mikäli tarjouspyyntö katsottaisiin valittajan esittämin tavoin liian epämääräiseksi, ei hyvitysmaksun määräämiselle ole perusteita. Mikäli tarjouspyyntö arvioidaan siten tulkinnanvaraiseksi, ettei sen perusteella ole ollut mahdollista saada yhteismitallisia tarjouksia, ei voida myöskään jälkikäteen esittää luotettavaa arviota siitä, kenellä tarjoajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hankintayksikkö kiistää valittajan hyvitysmaksuvaatimuksen myös määrältään. Nyt puheena olevassa tapauksessa ei ole erityistä syytä korotettuun, yli kymmenen prosentin hyvitysmaksuun. Hankintayksikkö ei ole laittanut hankintapäätöstä täytäntöön ilman markkinaoikeuden lupaa eikä valittaja ole esittänyt muitakaan perusteita korotetulle hyvitysmaksulle. Nyt puheena oleva hankintamenettely on lisäksi ollut tarjoajien kannalta melko pienitöinen. Valittajan hyvitysmaksuvaatimus on ylimitoitettu valittajalle aiheutuneisiin kustannuksiin ja vahinkoon nähden.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Asiaan sovellettavan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Tarjouspyynnön laatimisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin, mitä 7 luvussa säädetään. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioimiseksi vaadittavien selvitysten osalta voidaan noudattaa soveltuvin osin mitä 55–59 §:ssä EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista säädetään.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan tai tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 100) on todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Ehdokkaiden tai tarjoajien rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvien vaatimusten ja tarjoajien valinnassa käytettävien perusteiden on oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta.

Hankintalain 71 §:n mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Tarjouskilpailusta tulee pykälän 2 momentin mukaan sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista mainitun lain 52–59 §:ssä säädetään.

Liikevaihtoa koskevan vaatimuksen arviointi

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettua vaatimusta tarjoajan vähimmäisliikevaihdosta. Lisäksi kyseinen liikevaihtovaatimus on ollut epäselvä. Asiassa on siten ensin ratkaistava, ovatko tarjouspyyntöasiakirjat olleet hankintasäännösten mukaisia.

Valituksen kohteena olevassa hankintamenettelyssä on ollut kysymys Vakka-Suomen sairaalan ambulanssitallin rakennusurakasta. Markkinaoikeus toteaa aluksi, että toisin kuin tarjouspyynnössä on todettu, kysymyksessä olevan hankinnan valintaperusteena on ollut hankintailmoituksessa ja myös hankintapäätöksessä ilmoitetulla tavalla halvin hinta eikä kokonaistaloudellinen edullisuus.

Tarjouspyynnön liitteenä olevan urakkaohjelman kohdan 15 "Urakoitsijan valintaperusteet" mukaan tarjoajalta on edellytetty muun ohella, että "Urakoitsijan yhden vuoden liikevaihdon tulee olla vähintään kaksi kertaa tarjottavan urakan suuruinen". Saman kohdan mukaan tarjous hylätään, ellei se ole tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen tai se sisältää omia ehtoja.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettu liikevaihtoraja on tarjoajan soveltuvuutta koskeva vaatimus. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjoajat ovat etukäteen tietoisia soveltuvuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä niistä seikoista ja selvityksistä, joiden perusteella soveltuvuusarviointi tehdään. Tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta.

Valittajan mukaan edellä mainittua liikevaihtovaatimusta on tullut tulkita siten, että se tarkoittaa tarjoajan edellisen vahvistetun tilinpäätöksen liikevaihtoa. Hankintayksikkö on puolestaan katsonut, että voittanut tarjoaja on täyttänyt kyseisen vaatimuksen, kun sen tiettyjen aiempien tilikausien liikevaihdot ja kuluvan tilikauden siihenastinen liikevaihto ovat ylittäneet asetetun liikevaihtorajan.

Markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää, että suhdanneherkällä alalla hankintayksikkö on tarvinnut mahdollisimman ajantasaisen tiedon tarjoajien taloudellisesta asemasta niiden soveltuvuuden arviointia varten. Näin ollen tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetun liikevaihtovaatimuksen sanamuodon perusteella on tullut ymmärtää, että tarjouspyynnössä asetettu liikevaihtovaatimus on koskenut edellisestä vahvistetusta tilinpäätöksestä ilmenevää yrityksen liikevaihtoa. Edellistä tilikautta aiempien tilikausien liikevaihtoa koskeva vaatimus ei tosiasiassa olisi mitannut tarjoajien ajantasaisia taloudellisia resursseja toteuttaa hankinta. Kuluvan tilikauden liikevaihdossa ei puolestaan ole kyse tilinpäätöksessä vahvistetusta liikevaihdosta eikä se sellaisenaan osoita lopullista liikevaihtoa. Näin ollen, mikäli vaatimuksella olisi tarkoitettu, että myös esimerkiksi kuluvan tilikauden siihenastinen liikevaihto tai jonkin muun kuin edellisen tilikauden liikevaihto voi täyttää vaatimuksen, tämä olisi ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettu liikevaihtovaatimus on tarkoittanut edellisen tilikauden tilinpäätöksessä vahvistettua liikevaihtoa.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että vaikka tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettu liikevaihtovaatimus ei ole ollut täysin yksiselitteinen, se on ollut riittävän selvä mahdollistamaan yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten antamisen.

Kuten markkinaoikeuden aiemmin antamasta, hankinnan täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä koskevasta päätöksestä ilmenee, hankintayksikkö on valittajan väliaikaista kieltovaatimusta koskevassa vastineessaan selvittänyt hankinnan viivästymisestä hankintayksikölle ja muiden oikeuksille tai yleiselle edulle aiheutuvia haittoja. Hankkeen viivästymiseen on liittynyt taloudellisten menetysten lisäksi potilasturvallisuusriski. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön asettama liikevaihtoa koskeva vähimmäisvaatimus on liittynyt tarjoajien taloudellisiin edellytyksiin toteuttaa kysymyksessä oleva hankinta. Vaatimus ei ole hankinnan kohteen luonne ja aikataulu huomioon ottaen ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen eikä se myöskään ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa asettaa puheena olevan tarjoajan liikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen.

Edellä esitetyin perustein markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjoajan liikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen asettamisessa hankintasäännösten vastaisesti. Näin ollen asiassa tulee seuraavaksi arvioitavaksi, onko voittanut tarjoaja täyttänyt kyseisen vaatimuksen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta sellaiset tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia soveltuvuutta koskevia ehdottomia vähimmäisvaatimuksia.

Kuten edellä on todettu, tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan yrityksen yhden vuoden liikevaihdon on tullut esillä olevassa asiassa olla vähintään kaksi kertaa tarjottavan urakan suuruinen. Vaatimuksen liikevaihdon on edellä todettu tarkoittavan edellisestä vahvistetusta tilinpäätöksestä ilmenevää liikevaihtoa. Voittaneen tarjoajan tarjoama urakan kokonaishinta on ollut 352.000 euroa. Voittaneen tarjoajan edelliseltä tilikaudelta vahvistetun liikevaihdon on siten tullut olla vähintään 704.000 euroa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole vaadittu selvitystä tarjoajan liikevaihdosta eikä voittaneen tarjoajan tarjouksessa ole ollut liikevaihtoa koskevia tietoa tai vakuutusta siitä, että asetettu liikevaihtoraja ylittyy. Voittanut tarjoaja on kuitenkin myöhemmin toimittanut hankintayksikölle selvityksen aiempien tilikausien ja kuluvan tilikauden liikevaihdoistaan. Selvitys on toimitettu hankintayksikölle hankintapäätöksen tekemisen jälkeen mutta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Kyseisen selvityksen mukaan voittaneen tarjoajan viimeisin vahvistettu tilinpäätös ennen 14.6.2016 päivätyn tarjouksen jättämistä on koskenut tilikautta 1.2.2015–31.1.2016 ja kyseisen tilikauden liikevaihto on ollut 349.484,29 euroa. Markkinaoikeus toteaa, ettei kyseisen tilikauden liikevaihto ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettua, tarjoajan liikevaihtoa koskevaa vaatimusta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettua ehdotonta soveltuvuusvaatimusta. Hankintayksikön olisi siten tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 9.9.2016. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikkö on saanut tarjouspyynnön perusteella kolme tarjousta. Hankintapäätöksen mukaan yksi tarjous on jätetty myöhässä saapuneena avaamatta. Näin ollen hankintayksikkö on hyväksynyt kaksi tarjoajaa, valittajan ja voittaneen tarjoajan, mukaan tarjousten vertailuun. Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta. Voittaneen tarjoajan tarjouksen hinta on ollut 352.000 euroa ja toiseksi sijoittuneen valittajan tarjouksen hinta 428.000 euroa. Kun voittanut tarjoaja olisi tullut edellä todetun mukaisesti sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnössä asetetun ehdottoman soveltuvuusvaatimuksen täyttymättä jäämisen vuoksi eikä asiassa ole ilmennyt valittajan tarjouksen olleen tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettujen vaatimusten vastainen, markkinaoikeus katsoo, että valittajalla olisi virheettömässä menettelyssä ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hankintayksikkö on näin ollen määrättävä maksamaan valittajalle hyvitysmaksu.

Hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen ja menettelyä kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus harkitsee kohtuulliseksi hyvitysmaksun määräksi asiassa 25.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus määrää Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maksamaan Rakennus-Lalla Oy:lle hyvitysmaksuna 25.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan Rakennus-Lalla Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vain lainvoimaisen päätöksen nojalla.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari ja Mirva Näsi.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta

 
Julkaistu 26.6.2017