Etusivu » Ratkaisut » Hankinta-asiat » MAO:249/17

MAO:249/17

Helsingin kaupunki - korjausrakentaminen ja tilamuutostyöt

julkinen hankinta - puitejärjestely - kokonaistaloudellinen edullisuus - hintavertailu

Diaarinumero: 2016/80
Antopäivä: 8.5.2017

ASIAN TAUSTA

Helsingin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.10.2015 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta korjausrakentamisen ja tilamuutostöiden hankinnasta ajalle 1.1.2016–31.12.2017 ja optiokaudelle 1.1.2018–31.12.2018.

Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunta on 26.1.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 30 sulkenut Mijorak Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut kuusi tarjoajaa puitejärjestelyyn.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 10.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Mijorak Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.400 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Valittajan tarjouksessa on otettu huomioon kaikki tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset eikä tarjoushinta ole ollut poikkeuksellisen alhainen. Valittaja on laskenut suoritehintaosion kokonaishinnan tarjouspyynnössä esitetyn määräluettelon mukaisesti siten, että tarjous kattaa kaikki työt ja tarvikkeet. Työn yksikköhintana on käytetty työehtosopimuksen mukaisia palkkoja lisättynä yhtiön kokemukseen perustuvalla sosiaali- ja yleiskustannuslisällä. Materiaalihintoina on käytetty rautakaupan hinnaston hintoja ja valittajan saamat alennukset on otettu huomioon tarjoushinnassa. Aliurakkahintoina on käytetty vastaavien töiden mukaisia toteutuneita hintoja. Tarjoushintaan ei kuitenkaan ole sisällytetty sellaisia työsuoritteita, joita tarjouspyynnössä ei ole vaadittu.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 960 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan ja tarjouspyynnön vastaisuuden vuoksi.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu urakoitsijan valintaperusteeksi kolmesta osiosta muodostuva tarjoushinta. Näistä osioista suoritehintaosio muodostaa yhden osan. Suoritehintaosiosta on ilmoitettu muun ohella, että hinnan tulee sisältää työsuorite täysin valmiina kaikkine yleis- ja yhteiskuluineen. Valittajan tarjous on ollut hinnaltaan hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden poikkeuksellisen alhainen, koska suoritehintaosion tarjoushinta on ollut 61,5 prosenttia hankintayksikön määrittämää vertailuhintaa halvempi.

Valittaja on hankintayksikön pyytämässä, poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa suoriteosion osalta koskevassa selvityksessään esittänyt, ettei sen tarjous kata muun ohella LVIS-aputöitä, palokatkoja, loppusiivousta ja työmaatiloja. Valittajan mainitsemat työt ovat nimenomaan niitä yleis- ja yhteiskuluja, joita tarjouspyynnössä on muun ohella tarkoitettu ja vaadittu sisällytettäväksi tarjoushintaan. Näin ollen valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, koska se ei ole vastannut vaatimusta täysin valmiista työsuoritteesta kaikkine yleis- ja yhteiskuluineen.

Tarjouksesta on myös puuttunut sokkelin vierustan täyttö salaojasoralla. Valittajan tarjouksen alihintaisuuden arviointiin on myös vaikuttanut poikkeuksellisen alhainen, vain kahden prosentin kate aineille ja hankinnoille sekä ilmoitettu tuntihinta, joka on viisi senttiä alhaisempi kuin työehtosopimuksen mukainen alin ammattilaiselle maksettava tuntipalkka.

Kuultavien lausunnot

Kuustek Oy on esittänyt, että hankintayksikön käyttämä vertailuhinta on ollut perusteltu ja oikeudenmukainen. Tarjouskilpailun ehdot ovat olleet kaikille samat. Tarjoushintojen on oltava toteuttamiskelpoisia, koska muuten tarjoushinnaksi on voinut antaa esimerkiksi euron tunnilta, jolla töistä ei lainmukaisesti voi suoriutua.

RQA - Rakennus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja esittänyt, että valittaja on yrittänyt tulla valituksi puitejärjestelyyn tekemällä keinotekoisesti liian alhaisen tarjouksen. Valittaja ei ole esittänyt poikkeuksellisen alhaiselle tarjoushinnalle hyväksyttäviä perusteita.

Etelä-Suomen Rakennus- ja Purkutekniikka Oy, Rakennusliike Jusmar Oy, Sanerkas Oy ja VRJ Etelä-Suomi Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että suoritehintaosiossa on ollut paljon hajontaa tarjouspyynnön epäselvyyden vuoksi. Tältä osin hankintayksikön määrittelemä vertailuhinta on ollut 531.000 euroa, valittajan tarjouksen hinta 204.408 euroa, ja muiden tarjouksien hinnat ovat vaihdelleet 272.345 ja 687.000 euron välillä. Tarjouksia on annettu 23, joista 20 on alittanut hankintayksikön asettaman vertailuhinnan. Viisi tarjousta on alittanut 300.000 euroa ja 15 tarjousta on alittanut 383.000 euroa, joka on ollut hankintayksikön omakustannushinta ilman katetta sekä yleis- ja yhteiskustannuksia. Suhteutettuna edellä mainittuun ja siihen, että valittujen urakoitsijoiden suoritehintaosion keskiarvohinta on ollut 330.970,83 euroa, eli 38,7 prosenttia alle hankintayksikön vertailuhinnan, ainoastaan valittajan tarjousta ei ole ollut perusteltua sulkea alihintaisena tarjouskilpailusta.

Suoritehintaosion hinnat ovat lisäksi olleet kuvitteellisia, eikä niiden perusteella ole ollut tarkoitus tilata hankinnan kohteeseen kuuluvia töitä ja suoritteita. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti arvioidessaan valittajan tarjouksen alihintaiseksi ottamalla huomioon ainoastaan suoritehintaosion tarjoushinnan.

Valittajan tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta on ollut perusteetonta ottaen huomioon hintahajonta muissakin vertailuosioissa. Hankintayksikön olisi tullut myös yksikkö- ja tuntihintaosioiden osalta varmistaa, että tarjouksiin sisältyvät työt pystyttäisiin suorittamaan tarjotuilla hinnoilla lakisääteisiä velvollisuuksia noudattaen.

Valittaja on myös jatkoselvittelyissä osoittanut, että se on tarjouksessaan laskenut suoritehintaosion asianmukaisesti ja oikeilla hinnoilla. Selvitys on osoittanut, että laskelma on sisältänyt sosiaalikulut ja katteen. Hankintayksikön antamassa laskentaerittelyssä ei käy ilmi suoritehintarivien hintoja eikä sitä, mitä yleis- ja yhteiskustannukset tarkemmin sisältävät. Laskelmat eivät siten ole olleet vertailukelpoisia. Valittajan tarjous on tuntihinnan osalta ollut viisi senttiä alihintainen, mutta aputyöt on laskettu ammattimiehen hinnalla. Myös rakennuksen vierustan täyttö salaojasoralla on sisältynyt tarjoukseen.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, vaikka se ei ole sisältänyt muiden ohella LVIS-aputöitä, palokatkoja, loppusiivousta ja työmaatiloja. Mainitut työt ja suoritteet eivät kuulu yleis- ja yhteiskustannuksiin vaan ne lasketaan yleisen vakiintuneen tavan mukaan tarjouksen omille riveilleen. Mainittuja töitä ja suoritteita ei ole erikseen vaadittu tarjouspyynnössä sisällytettävän tarjoukseen eikä valittaja siten ole niitä tarjoukseensa laskenut mukaan.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt, että valittajan esittämille sen tarjoukseen sisältymättömille LVIS-aputöille, palokatkoille, loppusiivouksille, työmaatiloille ja muille vastaaville kuluille ei ole ollut erillistä riviä, vaan ne on tullut ottaa huomioon yleis- ja yhteiskuluina.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian arvioinnin lähtökohdat

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta alihintaisena ja tarjouspyynnön vastaisena. Valittaja on esittänyt myös, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä suoritehintaosion osalta ja että hankintayksikön laskelmat eivät ole olleet vertailukelpoisia. Valittaja on lisäksi esittänyt, että suoritehintaosion hinnat ovat olleet kuvitteellisia, eikä niiden perusteella ole ollut tarkoitus tilata hankinnan kohteeseen kuuluvia töitä ja suoritteita. Asiassa on siten ensiksi arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut hankintasäännösten mukainen.

Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Tarjouspyynnön kohdan 1 "Hankinnan perustiedot" alakohdassa 1.1 "Hankinnan kohteet" on ilmoitettu seuraavaa:

"Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttaja rakennuttaa pienehköjä rakennustöitä, joita töiden kiireellisyyden tai luonteen vuoksi ei voida teettää erillisen urakkakilpailun perusteella vaan niitä varten kilpailutetaan puitesopimuksia.

Tähän "KORJAUSRAKENTAMINEN JA TILAMUUTOSTYÖT" -puitesopimukseen valitaan 6 kpl urakoitsijaa, joiden kanssa tullaan myöhemmin tekemään sopimuksia tehtäväkohtaisesti nyt saatavien tarjousten perusteella. Tehtäviä ei yksilöidä tässä vaiheessa, vaan ne määritellään ja niistä tehdään sopimus aina erikseen. Työt tehdään pääasiassa Helsingin kaupungin hallitsemissa kiinteistöissä.

Tulevista kohteista tullaan pyytämään aina vuorossa olevalta urakoitsijalta erikseen ko. urakan kiinteä tarjoushinta. Annettua tarjoushintaa tullaan vertailemaan HKR-Rakennuttajan kustannuslaskentatoimiston laskemaan vertailuhintaan. Suuret hintapoikkeamat tullaan selvittämään ennen työn alkua.

Yksikköhinta- ja tuntiosioissa annettuja hintoja tullaan käyttämään vain erikseen sovittavissa työkokonaisuuksissa tai muutostöissä, jossa työn luonteesta johtuen ei yksilöivää tarjoushintaa voida laatia.

Tilaaja käyttää rakennustöissä kaikkia valituksi tulleita urakoitsijoita edullisuusjärjestyksessä. Urakoitsijan on kuitenkin osoitettava, että sillä on käytettävissä riittävästi ko. tehtävän vaatimia resursseja."

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Urakoitsijan valintaperusteet" on todettu seuraavaa:

"Urakoitsija valitaan kolmesta osiosta muodostuneen tarjoushinnan perusteella.

Suoritehintaosioon urakoitsija hinnoittelee kokonaishinnalla rakennuttajan esittämän piha- ja maarakennuskohdetta käsittelevän työkohteen niin, että hinta sisältää työsuoritteen täysin valmiina kaikkine yleis- ja yhteiskuluineen. – –

Yksikköhintaosioon urakoitsija hinnoittelee rakennuttajan esittämän yksikköhintaluettelon niin, että yksikköhinnan tulee sisältää työsuoritteet täysin valmiina kaikkine yleis- ja yhteiskuluineen. Arviointi tehdään yksikköhintaluettelon yhteishinnan perusteella. – –

Tuntihintaosion urakoitsijan määrittelemien tuntihintojen tulee sisältää:

1) työpalkan
2) sosiaalikulut
3) matka-, ruokaraha- ja ym lisät
4) yleiskulut

Arviointi tehdään tuntihintaluettelon yhteishinnan perusteella. – –

Pisteet eri osioista lasketaan yhteen ja saatu painotettu kokonaispistemäärä on vertailupistemäärä. 6 korkeinta kokonaispistemäärän saanutta tarjoajaa valitaan puitesopimusurakoitsijaksi."

Lisäksi tarjouspyynnön kohdassa 6.2 "Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset" on todettu seuraavaa:

"HKR-Rakennuttajan kustannustoimisto on laskenut suoritehintaosiosta vertailuhinnan. Mikäli tarjoajan hinta on tätä vertailuhintaa poikkeuksellisen paljon alhaisempi, tulee tilaaja pyytämään kirjallisesti selvityksen laskentaperusteista ja tarvittaessa hylkäämään tarjouksen.

Mikäli tarjotut tuntihinnat ovat poikkeuksellisen alhaisia, niillä ei voida tilaajan käsityksen mukaan selvitä lakisääteisistä velvollisuuksista eikä noudattaa työehtosopimusta, tulee tilaaja pyytämään kirjallisesti selvityksen perusteista ja tarvittaessa hylkäämään tarjouksen."

Hankintapäätös on sisältänyt oikeutuksen tilata yksilöimättömiä korjausrakentamis- ja tilamuutostöitä halvimmat tarjoukset antaneilta kuudelta puitejärjestelyyn valitulta tarjoajalta. Päätöksessä on todettu, että rakennustöissä käytetään kaikkia valituksi tulleita urakoitsijoita edullisuusjärjestyksessä (1–6). Urakoitsijan on kuitenkin osoitettava, että sillä on käytettävissä riittävästi kyseisen tehtävän vaatimia resursseja.

Kokonaistaloudellinen edullisuus ja hintavertailu

Asiassa sovellettavan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava ehdokkaita ja tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa muun ohella mahdollisimman taloudellisesti.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 105 ja 106) mukaan hankinnan kohteeseen liittyviksi voidaan katsoa sellaiset vertailuperusteet, jotka koskevat välittömästi hankinnan kohdetta. Tällaisia vertailuperusteita ovat esimerkiksi hankinnan kohteena olevan tavaran, palvelun tai rakennustyön laatu, hinta taikka toimitusaika. Sitä vastoin sellaisia vertailuperusteita, joilla ei ole liittymää hankinnan kohteeseen ei voida käyttää tarjousten vertailuperusteina. Tarjousten valinnassa käytettävillä perusteilla tulee pääsääntöisesti olla taloudellista merkitystä hankintayksikölle.

Hankintailmoituksessa valintaperusteeksi on ilmoitettu halvin hinta. Tarjouspyynnössä valintaperusteeksi on edellä todetulla tavalla ilmoitettu suorite-, yksikköhinta- ja tuntihintaosioista tietyin painotuksin laskettava kokonaishinta, oikeastaan näistä annettavista hintapisteistä laskettavat yhteispisteet. Markkinaoikeus katsoo, että tältä osin valintaperusteena on tosiasiassa ollut kokonaistaloudellinen edullisuus hintaa eri tavoin koskevilla kyseisesti painotetuilla vertailuperusteilla.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa hankintayksikkö on käyttänyt vertailuperusteina kolmea erilaista hintaa ja niistä saatuja pisteitä. Suoritehintaosion hinta on tullut määritellä esimerkinomaisen urakan perusteella, eikä asiassa esitetyn mukaan kyseistä urakkaa ole ollut tarkoitus toteuttaa sellaisenaan. Vaikka tarjouspyynnössä on vaadittu tarjoajia yksilöimään yksikkö- ja tuntihintoja, tarjouspyynnössä on ilmoitettu, ettei näitä hintoja tulla käyttämään kuin niissä tilanteissa, joissa työn luonteesta johtuen kokonaistarjoushintaa ei voida antaa.

Näin ollen asiassa esitetyn perusteella vertailuperusteina käytettyjä hintoja ei ole ollut tarkoitus sellaisenaan käyttää puitejärjestelyyn perustuvissa urakkatilauksissa. Hankinnan kohteeseen vain välillisesti liittyvien vertailuperusteiden myötä tarjoajat ovat käytännössä voineet tarjota normaalia alhaisempia hintoja tullakseen valituksi puitejärjestelyyn. Puitejärjestelyssä käytettävien, tarjoajia sitomattomien hintaehtojen myötä valitut tarjoajat olisivat tarjousvuorollaan voineet määritellä tarjouksestaan poikkeavia korkeampia hintoja tilattaville urakoille. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia eikä sen perusteella ole ollut mahdollista selvittää, mikä tarjouksista on ollut hankintayksikölle taloudellisesti edullisin.

Puitejärjestely

Hankinnassa on ollut kysymys puitejärjestelyn perustamisesta. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu sitovia ehtoja tehtäville hankintasopimuksille, eikä siitä ole myöskään ilmennyt, että puitejärjestelyssä toimitettaisiin niin sanottuja minikilpailutuksia.

Hankintalain 5 §:n 15 kohdan mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät.

Hankintalain 31 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava toimittajat puitejärjestelyyn avoimella tai rajoitetulla menettelyllä. Puitejärjestelyn ehtoihin ei saa tehdä huomattavia muutoksia sen voimassaoloaikana. Puitejärjestelyä ei saa käyttää kilpailua vääristävällä, rajoittavalla tai estävällä tavalla.

Hankintalain 32 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä joko puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista tai, jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, kilpailuttamalla puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti.

Viimeksi mainitun pykälän esitöistä (HE 50/2006 vp s. 81) ilmenee, että puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat voidaan tehdä ilman kilpailuttamista, jos kaikki järjestelyn ehdot on vahvistettu etukäteen. Puitejärjestelyn ehtojen tulee olla tällöin osapuolia sitovia. Hinnan osalta vähintään hinnan muodostamista koskevan säännön tulee olla osapuolia sitova. Hankinnat voidaan siten toteuttaa esimerkiksi tilauksin kyseisen tavaratyypin osalta parhaan tarjouksen tehneeltä toimittajalta. Jos osa puitejärjestelyn ehdoista on jätetty avoimeksi, hankintayksikön on kilpailutettava puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat.

Hankintalain 32 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön on puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen kilpailuttamisessa pyydettävä kirjallinen tarjous niiltä puitejärjestelyyn otetuilta toimittajilta, joilla on edellytykset hankinnan toteuttamiseen.

Markkinaoikeus toteaa, että puitejärjestelyssä hankinnan laajuuteen ja hankinnan muihin ehtoihin voi lähtökohtaisesti puitejärjestelyn luonteesta johtuen sisältyä epävarmuutta, joka osaltaan voi vaikuttaa tarjousten mitoittamiseen ja hinnoitteluun. Puitejärjestelyä koskevat ehdot eivät kuitenkaan saa jäädä tarjouspyynnössä niin yleisluontoisiksi, että ne antavat hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan valittaessa toimittajia puitejärjestelyyn tai että ne muutoin vaarantavat hankintamenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Tarjouspyynnöstä ilmenee, että puitejärjestelyyn perustuvien hankintasopimusten sisältö määritellään vasta tilausvaiheessa. Lisäksi tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaan tulevista hankinnoista tullaan pyytämään aina vuorossa olevalta urakoitsijalta erikseen kyseessä olevan urakan kiinteä tarjoushinta. Annettua tarjoushintaa on ollut tarkoitus verrata hankintayksikön vertailuhintoihin, ja vain suurempi poikkeama olisi johtanut selvityksiin. Tarjoajien antamia yksikkö- ja tuntihintoja on ollut tarkoitus käyttää puitejärjestelyyn perustuvissa hankinnoissa vain erikseen sovitusti tai jos urakalle ei voida antaa kokonaishintaa. Lisäksi asiassa esitetyn perusteella suoritehintaosion hinta on perustunut esimerkinomaiseen korjausurakkaan, eikä sitäkään sellaisenaan ole ollut tarkoitus käyttää urakkatilausten perustana.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseisessä puitejärjestelyssä ei ole vahvistettu osapuolia sitovia ehtoja hankinnan kohteen eikä hinnan osalta. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikön olisi ollut tarkoitus kilpailuttaa puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat erikseen hankintalain 32 §:n 3 momentin mukaisesti niin sanotulla minikilpailutuksella ja siinä täsmentää avoimeksi jääneitä ehtoja. Edellä todetulla tavalla hankintayksiköllä on ollut hankintapäätöksen mukaan tarkoitus tilata yksilöimättömiä rakennustöitä puitejärjestelyyn valituilta urakoitsijoilta vuorotellen edullisuusjärjestyksessä. Hankintakaudella tilattavien urakoiden hinnat ovat kuitenkin arvioinnin kohteena olevien tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella jääneet hankintayksikön ja vuorossa olevan urakoitsijan vapaasti päätettäväksi kussakin yksittäistapauksessa, mikä on merkinnyt sitä, ettei puitejärjestelyssä ole vahvistettu tosiasiallisesti etukäteen hinnan muodostumista koskevaa sääntöä. Edellä urakoitsijoiden valikoitumisesta todettu merkitsee lisäksi, että puitejärjestelyssä ei ole myöskään tosiasiallisesti vahvistettu etukäteen sitä järjestystä, jossa tilaukset tullaan tekemään. Hankintayksikön menettely on ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasavertaisen ja syrjimättömän kohtelun hankintamenettelyssä. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöasiakirjoja laatiessaan.

Johtopäätös

Edellä todettu huomioon ottaen hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä todettu tarjouspyynnön virheellisyys ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskevat tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet hankintasäännösten vastaisia, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Helsingin kaupunki aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan korjausrakentamis- ja tilamuutostöitä koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat ja julkisia hankintoja koskevat oikeusohjeet.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan 26.1.2016 tekemän hankintapäätöksen § 30. Markkinaoikeus kieltää Helsingin kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 500.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Mijorak Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.400 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Helsingin kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Pekka Savola ja Mirva Näsi.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto- oikeudesta.

 
Julkaistu 23.5.2017