Etusivu » Ratkaisut » Hankinta-asiat » MAO:239/17

MAO:239/17

Hämeenlinnan kaupunki - koulu- ja esikoulukuljetukset

julkinen hankinta - tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta - verovelat

Diaarinumero: 2016/421
Antopäivä: 28.4.2017

ASIAN TAUSTA

Hämeenlinnan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 12.5.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta palveluhankinnasta, jonka kohteena on ollut koulu- ja esikoulukuljetukset Kanta-Hämeenlinnan alueella sekä Janakkalan ja Kanta-Hämeenlinnan välillä 11.8.2016–3.6.2017 ja optiokaudella enintään 2.6.2018 asti. Tarjouskilpailussa on ollut viisi kohdetta.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja on 27.6.2016 tekemällään päätöksellä numero 65 sulkenut Kajon Oy:n tarjouskilpailusta ja 28.6.2016 tekemällään hankintapäätöksellä numero 67 valinnut tarjouskilpailun voittajat.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 900.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Kajon Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 266.031,81 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.105 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei olisi saanut sulkea valittajaa tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö ei ole voinut tarjouspyynnössään asettaa ehdotonta edellytystä linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen noudattamisesta. Toisaalta hankintayksikkö on todennut tarjousten jättämisen jälkeen, ettei se ole tarkoittanut asettaa ehdotonta edellytystä tietyn työehtosopimuksen noudattamisesta. Hankintayksikön tarjouspyyntö on ollut keinotekoisesti rajattu, eikä se ole ollut tasapuolinen ja syrjimätön. Tarjouspyynnön rajaus on ollut suhteellisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Valittajan ei ole tarvinnut omassa toiminnassaan noudattaa linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta. Valittajan päätoimiala on ollut taksikuljetukset. Valittaja ei ole kuulunut mihinkään työnantajaliittoon, eikä taksialalla ole ollut yleissitovaa työehtosopimusta. Valittaja on varmistunut siitä, että sen alihankintayritys on täyttänyt kaikki tilaajavastuulaissa asetetut edellytykset.

Myöskään hankintayksikön muut perustelut valittajan poissulkemiselle tarjouskilpailusta eivät ole olleet suhteellisuusperiaatteen mukaisia tai asianmukaisia. Valittajan alihankkijalla on 11.4.2016 ollut verovelkaa 86.612,90 euroa. Suorittamatta olevan verovelan osalta tulee arvioida sen vaikutus tarjoajan kykyyn suoriutua hankinnasta. Valittajan alihankkijan maksamattomista veroista on laadittu maksusuunnitelma verohallinnon kanssa. Alihankkija on noudattanut maksusuunnitelmaa täsmällisesti.

Hankintayksikön kokemuksinaan viittaamat valittajan laskujen epäselvyydet ovat johtuneet suurelta osin myös hankintayksikön omasta viivyttelystä.

Mikäli hankintayksikkö ei olisi sulkenut valittajaa tarjouskilpailusta, valittaja olisi voittanut kaksi kohdetta tarjouskilpailun viidestä kohteesta. Hyvitysmaksuna tulee määrätä näiden kahden kohteen hankintasopimuksen menetetty arvo.

Vastine

Vaatimukset

Hämeenlinnan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön päätös koskien valittajan poissulkemista tarjouskilpailusta on hankintasäännösten ja tarjouspyynnön mukainen.

Tarjouspyynnön ehdolla linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen noudattamisesta on tavoiteltu kilpailuneutraalisuutta ja liikenteenharjoittajien yhdenvertaista kohtelua siten, ettei heikommista työehdoista ole saanut kilpailuetua. Hankintayksikkö ei ole tarkoittanut asettaa tarjouspyynnössä ehdotonta edellytystä tietyn työehtosopimuksen piiriin kuulumisesta. Hankintayksikkö on ainoastaan pyytänyt nimeämään työehtosopimuksen, jonka mukaisia ehtoja noudatetaan. Tarjouspyynnön ehto ei ole ollut keinotekoinen vaatimus eikä välittömästi tai välillisesti syrjivä.

Valittajan tarjoukseensa liittämässä, valittajan alihankkijan laatimassa keskeisiä työehtoja koskevassa selvityksessä ei ole ilmoitettu noudatettavan mitään työehtosopimusta. Selvityksen työehdot ovat olleet sisällöltään työntekijän kannalta merkittävästi heikompia kuin linja-autoalan ehdot. Verohallinnon mukaan valittajan päätoimiala on ollut linja-autojen tilausliikenne.

Hankintayksiköllä on ollut henkilökuljetuksia koskeva sopimus valittajan kanssa 8.2.2011–31.5.2014. Hankintayksikkö ei ole halunnut käyttää kyseisen sopimuksen optiomahdollisuutta, koska valittajan työehtojen noudattamisessa ja tilaajalle osoitetuissa laskuissa on ollut jatkuvia epäselvyyksiä. Hankintayksikkö on laskujen tarkastusten yhteydessä pyytänyt valittajalta selvitystä perusteettomalta vaikuttaneisiin laskutettuihin kilometreihin ja uusinut pyyntönsä kahdesti tuloksetta. Lisäksi hankintayksikkö on joutunut huomauttamaan valittajaa tietyistä muistakin seikoista.

Tarjouspyynnön mukaan alihankkijan kelpoisuus ratkaistaan samoilla perusteilla kuin varsinaisen liikenteenharjoittajan kelpoisuus. Valittajan tarjouksen mukaan se on vuokrannut kaikki kuljettajat alihankkijalta. Kyseisellä alihankkijalla on verovelkatodistuksen mukaan ollut 11.3.2016 erääntyneitä veroja ja/tai maksuja sekä niille laskettuja viivästysseuraamuksia 100.640,61 euroa. Valittajalla ei ole henkilökuntaa. Valittaja ei ole osoittanut, millä tavoin liikenne hoidettaisiin ilman alihankkijaa.

Hyvitysmaksun määräämiselle ei ole perusteita, koska hankinnassa ei ole menetelty hankintasäännösten vastaisesti ja hankintayksikkö on pidättäytynyt hankintapäätöksen täytäntöönpanosta.

Kuultavien lausunnot

Lin-Car Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lin-Car Oy on esittänyt, että hankintayksikön asettama ehto työehtosopimuksen noudattamisesta ei ole ollut syrjivä eikä ole asettanut tarjoajia eriarvoiseen asemaan. Lin-Car Oy:n käsityksen mukaan työehtosopimuksen noudattamisen vaatiminen on lisäksi ollut perusteltua.

Lehdon Liikenne Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä määritelty linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta koskeva vaatimus syrjii taksiautoilijoita. Valittajan päätoimialaksi on päivitetty yritys- ja yhteisötietojärjestelmään taksiliikenne. Hankintayksikön tieto valittajan päätoimialasta ei ole ollut kattava. Valittaja ja alihankkija ovat kuluneet samaan konserniin, ja samat henkilöt ovat käytännössä olleet tietoisia ja vastuussa molempien yritysten toiminnasta. Valittajan toimitusjohtaja on ollut myös alihankkijan toimitusjohtaja.

Hankintayksikön viittaamiin aiemman sopimuskauden aikana ilmenneisiin epäkohtiin on reagoitu asianmukaisesti. Osa hankintayksikön viittaamista epäkohdista on koskenut yhden yksittäisen työntekijän toimintaa. Kyseinen työntekijä on sittemmin irtisanottu.

Hankintayksikkö on joutunut aiemmassa sopimussuhteessa huomauttamaan valittajaa myös aikatauluissa pysymisestä. Kaikki aikataululliset ongelmat on saatu korjattua nopeasti. Laskujen selvittelytarve on johtunut hankintayksikön käytössä olleesta monimutkaisesta laskutuskaavakkeesta. Kaikkiin laskutusta koskeviin hankintayksikön kyselyihin on lopulta vastattu, ja epäselvyydet on saatu selvitettyä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian arviointi

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Poissulkemispäätös on perustunut muun ohella siihen, että valittajan alihankkijalla on ollut verovelkaa. Valittajan mukaan hankintayksikön harkinta on ollut virheellinen.

Asiaan sovellettavan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Kyseisen pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa Suomen tai sijoittautumismaansa veroja tai sosiaaliturvamaksuja.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisusta KHO 2011:29 ilmenee, että tarjoajan poissulkemisen edellytykset olivat täyttyneet tilanteessa, jossa tarjoukseen liitetyt asiakirjat olivat osoittaneet tarjoajan laiminlyöneen velvollisuutensa maksaa arvonlisäveroa, jonka määrä ei ollut vähäinen, ja jossa tarjoaja ei ollut esittänyt velkaluettelossa mainitun verovelkojen maksujärjestelyn yksityiskohdista ja maksujärjestelyn toteutumisesta tarkempaa selvitystä kuin vasta markkinaoikeudessa. Hankintayksikkö oli siis voinut perustaa päätöksensä tarjoukseen liitetyistä asiakirjoista saatuihin tietoihin. Hankintayksikön päätös tarjoajan poissulkemisesta ei ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä 9.6.2015 taltionumero 1611, joka on julkaistu lyhyenä ratkaisuselosteena, ilmenee, että tarjoaja oli voitu sulkea tarjouskilpailusta verojen maksamisen laiminlyönnin perusteella, vaikka tällä oli ollut verovelasta verottajan hyväksymä maksujärjestely. Poissulkemista koskevassa harkinnassa oli otettava huomioon muun ohella verovelan määrä suhteessa hankinnan arvoon, ja päätöksen perustelujen mukaan verovelan vaikutus tarjoajan kykyyn suoriutua kyseessä olevasta hankinnasta.

Hankintayksikön 9.5.2016 päivätyssä tarjouspyynnössä kohdassa "Tarjoukseen liitettävät asiakirjat ja selvitykset" on edellytetty muun ohella seuraavien elinkeinonharjoittajaa koskevien asiakirjojen ja selvitysten toimittamista: 3) todistus verojen maksamisesta, enintään 3 kuukautta vanha – selvitys siitä, ettei yrityksellä ole verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 20 b §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua verovelkaa taikka viranomaisen antama selvitys verovelan määrästä ja asianomaisen viranomaisen antama lausunto sopimuksen noudattamisesta; ja 9) selvitys mahdollisista alihankkijoista muun ohella edellä kohdassa 3 mainittuine tietoineen.

Tarjouspyynnön kyseisessä kohdassa on todettu lisäksi erikseen, että jos tarjoajalla, yhteenliittymällä tai alihankkijalla on maksamattomia verovelkoja, sosiaaliturva- tai eläkemaksuja, heidän tulee toimittaa velan luonteesta riippuen verovelkatodistus, todistus eläkemaksuista, sopimus verojen/maksujen maksamisesta ja asianomaisen viranomaisen antama lausunto sopimuksen noudattamisesta.

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjouskilpailun ratkaiseminen" on todettu, että tarjouskilpailun ratkaisemisen ensimmäisessä vaiheessa suljetaan pois ne tarjoajat, joiden ei toimintaa ja taloutta koskevien tietojen perusteella voida perustellusti arvioida selviävän tarjouspyynnön velvoitteista. Tarjouspyynnön mukaan tarjoaja on suljettava pois tarjouskilpailusta muun ohella hankintalain 53–54 §:ssä mainituilla perusteilla.

Tarjouspyynnön liitteenä 1 olleissa sopimuksen yleisissä ehdoissa kohdassa "Alihankinta" on todettu, että alihankkijan kelpoisuus ratkaistaan samoilla perusteilla kuin varsinaisen liikenteenharjoittajan kelpoisuus.

Valittajan tarjoukseensa liittämästä alihankkijaa koskevasta 11.4.2016 päivätystä verovelkatodistuksesta on ilmennyt, että valittajan alihankkijalla on ollut erääntyneitä veroja ja/tai maksuja sekä niille laskettuja viivästysseuraamuksia 86.612,90 euroa. Verovelkatodistuksessa on todettu lisäksi, että "veroveloista on tehty maksujärjestely ajalle 19.08.2015–30.11.2016". Asiassa esitetyn perusteella valittaja ei ole liittänyt tarjoukseensa muita tietoja tai selvityksiä alihankkijansa maksujärjestelyn yksityiskohtiin tai maksujärjestelyn noudattamiseen liittyen.

Muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessään hankintayksikkö on perustellut valittajan poissulkemista tarjouskilpailusta muun ohella esittämällä, että 11.4.2016 päivätyn verovelkatodistuksen mukaan valittajan alihankkijalla on ollut erääntyneitä veroja ja/tai maksuja sekä niille laskettuja viivästysseuraamuksia 86.612,90 euroa. Tarjouksensa mukaan valittaja on vuokrannut kaikki kuljettajansa kyseiseltä alihankkijalta. Edelleen puheena olevan päätöksen mukaan valittajan palvelun tuottaminen on täysin toisen osapuolen varassa, koska valittajalla ei ole henkilökuntaa. Valittaja ei ole osoittanut, millä tavalla liikenne hoidettaisiin ilman alihankkijaa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnöstä on ilmennyt, että tarjoajan soveltuvuutta arvioitaessa on ollut tarkoitus ottaa huomioon muun ohella tarjoajalla ja mahdollisella alihankkijalla mahdollisesti olevat verovelat. Valittajan tarjouksesta on ilmennyt, että valittajan alihankkijalla on tarjousta jätettäessä ollut maksamattomia verovelkoja, joista on tehty maksujärjestely verohallinnon kanssa.

Verojen maksamisen laiminlyönti ei ole hankintalaissa tarkoitettu pakollinen poissulkemisperuste. Sen sijaan hankintayksiköllä on hankintalain 54 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella oikeus sulkea pois ehdokas tai tarjoaja verojen maksamatta jättämisen vuoksi. Hankintalain 54 §:n esitöistä (HE 50/2006 s. 97) ja oikeuskäytännöstä ilmenevällä tavalla hankintayksikön tulee tarjoajien poissulkemisessa noudattaa suhteellisuusperiaatetta. Näin ollen esimerkiksi suorittamatta olevien verovelkojen osalta hankintayksikön tulee arvioida kyseisten verovelkojen vaikutusta tarjoajan kykyyn suoriutua hankinnasta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että hankintayksiköllä on oikeus sulkea tarjoaja tarjouskilpailusta suorittamatta olleiden verovelkojen vuoksi, vaikka tarjoaja on tehnyt veroveloistaan viranomaisen kanssa maksujärjestelyn, ja että päätös on perustettavissa tarjoukseen liitetyistä asiakirjoista saatuihin tietoihin.

Valittajalla ei ole omaa kuljetushenkilökuntaa ja valittaja on tarjouksessaan esittänyt hoitavansa henkilöstön vuokrauksen alihankintana yhdeltä yhtiöltä. Alihankkijan rooli koulukuljetusten kaltaisen palveluhankinnan toteuttamisessa on ollut keskeinen. Valittajan tarjoukseensa liittämän alihankkijan verovelkatodistuksen mukainen alihankkijan erääntynyt verovelka ei ole ollut määrältään vähäinen suhteessa hankinnan arvoon. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida valittajan alihankkijan verovelkojen heikentävän valittajan kykyä suoriutua kyseessä olevasta hankinnasta ja siten sulkea valittajan tarjouskilpailun ulkopuolelle maksamattomien verojen perusteella siitä huolimatta, että valittajan alihankkijalla on ollut maksamattomia veroja koskeva maksujärjestely verohallinnon kanssa. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi näin menetellessään kohdellut valittajaa syrjivästi tai muuten epätasapuolisesti taikka että muutoksenhaun kohteena oleva päätös olisi suhteellisuusperiaatteen vastainen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailun ulkopuolelle. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen lausua muista valittajan esittämistä seikoista, ja valitus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Kajon Oy:n korvaamaan Hämeenlinnan kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Sami Myöhänen ja Mirva Näsi.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto- oikeudesta.

 
Julkaistu 10.5.2017