Etusivu » Ratkaisut » Hankinta-asiat » MAO:203/17

MAO:203/17

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - tie- ja rakennussuunnittelut ja asiantuntijapalvelut

julkinen hankinta - vertailuperusteet - hintavertailu

Diaarinumero: 2016/111
Antopäivä: 12.4.2017

ASIAN TAUSTA

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä hankintayksikkö) on ilmoittanut 7.10.2015 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta tie- ja rakennussuunnittelun ja asiantuntijapalvelujen hankinnasta ajalle 2016–2018 sekä optiovuodelle 2019.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 5.2.2016 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut puitejärjestelyyn Destia Oy:n, Insinööritoimisto Kolmostie Oy:n, Ramboll Finland Oy:n ja WSP Finland Oy:n.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 12.2.2016 tekemillään päätöksillä kumonnut 5.2.2016 tehdyn hankintapäätöksen ja valinnut puitejärjestelyyn Destia Oy:n, Insinööritoimisto Kolmostie Oy:n, Ramboll Finland Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.500.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu eikä hankintaa ole pantu täytäntöön. Hankintayksikkö on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

WSP Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 22.920 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 6.993,60 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnassa sovellettu tarjoushintojen pisteytysmenettely ja sen avulla saatu tulos ovat olleet suhteellisuusperiaatteen vastaisia.

Tarjouspyynnössä esitetty laadun (60 prosenttia) ja hinnan (40 prosenttia) painotus ei ole toteutunut muutoksenhaun kohteena olevassa hankintapäätöksessä sovelletulla hintapisteytysmenettelyllä, vaan tosiasiassa pienimmällä painoarvolla varustettu tekijä on saanut tarjousten edullisuuden arvioinnissa määräävän aseman. Hintapisteytys on myös vähentänyt laatupisteitä. Hankintailmoituksesta ja tarjouspyynnöstä ei ole yksiselitteisesti ilmennyt, että pienen hintaosuuden merkitys on voinut olla tarjousten pisteytyksessä ratkaiseva.

Tarjouspyynnön perusteella hankintayksikön tarkoituksena on ollut se, että hinnoittelusta annetaan normaaliin tapaan painottamattomat pisteet asteikolla 0–10 ja että tämän jälkeen käytetään annettuja painokertoimia lopullisten hintapisteiden määrittämiseksi. Tämä tarkoitus on ollut selvästi nähtävissä hankintayksikön tekemästä ensimmäisestä hankintapäätöksestä. Tarjoajat eivät ole kohtuudella voineet tulkita tarjouspyyntöä toisin. Tarjouspyyntö on ollut myös niin epäselvä ja puutteellinen, ettei siitä ole ollut mahdollista ymmärtää oikein hankinnan kannalta olennaisia vertailuperusteita.

Pisteytystapa on johtanut siihen, että neljän laadultaan parhaan toimittajan joukosta vain yksi on valittu puitetoimittajaksi. Laadun painoarvo ei ole toteutunut. Valinta on todellisuudessa tullut tehdyksi valtatien 19 ja kantatien 66 liittymähanketta (jäljempänä myös "vt 19 ja kt 66 hanke" tai "vt 19 / kt 66 hanke") koskeneen hinnan perusteella. Hankinnan tarkoituksena ei ole voinut olla se, että hankintayksikkö hankkii yhden kertaprojektin alennushintaan ja sen jälkeen moneksi vuodeksi palveluntoimittajat kyseisen kertaprojektin hinnoittelun perusteella.

Vastine

Vaatimukset

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.900 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on tehnyt tarjousten hintavertailun tarjouspyynnön mukaisesti. Annettujen tarjoustietojen pisteytys on tehty täsmälleen kerrotun matemaattisen kaavan mukaisesti siten, että painotetusta tuntihinnasta saadut pisteet on kerrottu annetulla painokertoimella 0,25 ja hankkeen tarjoushinnasta saadut pisteet on kerrottu annetulla painokertoimella 0,15.

Hintapisteiden laskukaavasta on voinut todeta suoraan, että halvimpaan tarjoushintaan nähden enemmän kuin 1,9 kertainen tarjoushinta johtaa negatiivisiin hintapisteisiin. Tarjouspyynnössä ei ole rajattu tätä negatiivisten hintapisteiden saamisen mahdollisuutta pois, eikä hintapisteitä ole rajattu millekään asteikolle. Saadut hintapisteet ovat kuvanneet erinomaisesti tarjoushintojen eroja, erityisesti hankkeen tarjoushintoja, jotka ovat olleet toisiinsa nähden moninkertaisia.

Hankintayksikkö on itseoikaisuna käsitellyt 5.2.2016 tehdyn hankintapäätöksen uudelleen sen jälkeen, kun se on huomannut tehneensä tarjousten hintapisteytyksen virheellisesti siten, että tarjousten saamat hintapisteet oli rajoitettu asteikolle 0–10. Tarjouspyynnön mukaan vain laatupisteet ovat olleet rajattuna asteikolle 0–10. Hintapisteiden on tullut määräytyä tarjouspyynnössä esitetyn laskentakaavan mukaisesti eikä niiden minimiksi ole rajattu nollaa. Alkuperäinen 5.2.2016 tehty hankintapäätös ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, minkä vuoksi hankintayksikkö on tarjoajia kuultuaan tehnyt uuden hankintapäätöksen.

Kilpailutuksessa laadun osalta tarjoajien piste-erot ovat muodostuneet pieniksi annetuista painoarvoista riippumatta ja hinta on noussut ratkaisevaksi. Vaikka näin on tapahtunut, hankintamenettely ei ole ollut hankintasäännösten vastainen. Mikään tarjouspyynnössä ollut ehto, valintaperuste tai vertailuperuste ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista kohtelua eikä sitä, että tarjoajat ovat tarjouspyynnön perusteella voineet antaa toisiinsa nähden yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Valintaperuste ja pisteytysmenettely on esitetty tarjouspyynnössä ja sen liiteasiakirjoissa hyvin selkeästi.

Hankintayksikkö on tehnyt sopimuksen hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä hankintasäännösten mukaisesti. Liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen on valtion budjetissa myönnetty lisärahoitusta vuosille 2016–2018 eikä budjetoituja tienpitotoimia ole voitu lykätä myöhempään vaiheeseen. Hankintayksiköllä on ollut välttämätöntä olla käytettävissä puitejärjestely, jotta se pystyy vastaamaan vuosittaisen tienpidon rahoituksen mukaisesta tie- ja rakennussuunnittelusta. Väliaikaiseen sopimukseen on sisällytetty ehto, jonka perusteella sopimus on purettavissa hankintaa koskevan valituksen tultua ratkaistuksi.

Kuultavien lausunnot

Insinööritoimisto Kolmostie Oy on esittänyt muun ohella, että tarjouspyyntö on laadittu alalla vallitsevan käytännön mukaisesti eikä se ole jättänyt sijaa tulkinnoille. Kaikki laatu- ja hintapisteytykseen sekä vertailupisteiden määrittämiseen liittyvät perusteet ja laskentakaavat on esitetty selkeästi tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tilaaja on käyttänyt markkinatilanteeseen nähden ylihintaisten tarjousten käsittelyssä laskentakaavoja eikä ole rajannut hintapisteiden asteikkoa välille 0–10. Pisteiden määräytyminen on ollut tarjouspyynnöstä pääteltävissä ja pisteiden määräytymistä on voinut arvioida muun ohella kokeiluja tekemällä.

Pöyry Finland Oy on esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö on suorittanut tarjousvertailun tarkasti tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla. Tarjousten vertailuperusteissa esitetyt kaavat laadun ja tarjoushintojen vaikutuksesta toimittajien valintaan ovat olleet selkeitä, ja tarjouspyynnössä kuvattu menettely ja osatekijöiden painotus tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa on toteutunut. Tarjouspyynnössä esitetyistä vertailuperusteista on selvästi käynyt ilmi, että tarjousvertailuun 15 prosentin painoarvolla vaikuttava "vt 19 ja kt 66 hankkeen" hinta on voinut saada tarjousvertailussa negatiivisia arvoja ja sen merkitys on siten voinut olla suuri. Vastaavaa pisteytystapaa on käytetty muun muassa erään toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hankintamenettelyssä.

Destia Oy ja Ramboll Finland Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että tarjouspyyntö on ollut niin epäselvä ja tulkinnanvarainen, että hankintayksikkö on itsekin tulkinnut tarjouspyyntöään kahdella eri tavalla. Hankintamenettely on ollut virheellinen myös sen vuoksi, että yhden hankintamenettelyn sisällä on arvioitu samanaikaisesti kahta erillistä ja tyypiltään erilaista hankintaa. Näin ollen jo siinä, että valtatietä 16 ja kantatietä 66 koskeneen hankkeen hinnan painoarvoksi on ilmoitettu 0,15, on menetelty virheellisesti, koska tämä hankinnan pisteytyksen osa on muodostunut hankinnan kannalta merkitseväksi. Tulkinnanvaraista laskentakaavaa ei myöskään ole havainnollistettu laskuesimerkillä, josta olisi käynyt ilmi, että hinnan pisteytys voi vastoin yleistä käytäntöä saada negatiivisia arvoja. Se, että laatupisteet on annettu asteikolla 0–10, on antanut aiheen olettaa, että näin menetellään myös tarjoushintoja pisteytettäessä.

On ilmeistä, että väliaikaisella hankintasopimuksella on korvattu lopullinen hankintasopimus. Hankintayksikön väite siitä, että hankintaa ei ole pantu täytäntöön, on virheellinen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt muun ohella, että se on hankintasäännösten sallimalla tavalla järjestänyt hankinnan väliaikaisesti siten, että väliaikaiset puitesopimukset voidaan purkaa markkinaoikeuden ratkaisun vuoksi milloin tahansa. Hankintaa ei ole pantu täytäntöön.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Asiaan sovellettavan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Lain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 105 ja 106) on tuotu esiin, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Sallittua ei ole esimerkiksi käyttää vertailuperusteita, jotka suosivat tiettyjä tarjoajia, edellyttävät aiempaa sopimussuhdetta hankintayksikön kanssa tai suosivat paikallista toimittajaa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksikön harkintavaltaan voidaan puuttua vain silloin, jos valintaperusteen tai vertailuperusteiden asettamisessa on syyllistytty syrjintään. Tarjousten valinnassa käytettävillä perusteilla tulee pääsääntöisesti olla taloudellista merkitystä hankintayksikölle.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että hankintayksikkö voi tietyissä tapauksissa käyttää vertailuperustetta, jolla voidaan arvioida sellaisten työryhmien laatua, joita tarjoajat tosiasiallisesti ehdottavat tämän hankintasopimuksen täyttämiseen, ja jossa otetaan huomioon työryhmän kokoonpano sekä sen jäsenten kokemus ja ansioluettelot (ks. tuomio 26.3.2015, C-601/13, Ambisig, EU:C:2015:204, 35 kohta).

Tarjouspyyntö

Hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä on ollut liite "Tarjousten arviointiperusteet – Edullisimman tarjouksen määrittely 25.11.2015", jonka kohdassa "Yleistä" on todettu seuraavaa:

"Edullisin tarjous määritetään tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella huomioiden sekä varsinainen puitesopimus että vt 19 / kt 66 hanke. Edullisuuden määrityksessä otetaan huomioon palvelulta ja sen tuloksilta odotettavissa oleva laatu sekä tarjoushinta.

Puitesopimus tehdään neljän kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneen tarjoajan kanssa.

Vt 19 ja kt 66 hankkeesta tehdään sopimus, korkeimman vertailupistemäärän saaneen puitesopimuskumppanin kanssa, tarjotulla tavoitehinnalla.
Laadullisten tekijöitten yhteispaino on 0,60:

- puitesopimus 0,40
- Vt 19 ja kt 66 hanke 0,20

Henkilöt arvioidaan vain puitesopimuksen henkilöarvioinnissa. Henkilöitä ei pisteytetä toiseen kertaan vt 19 ja kt 66 hankkeen osalta. Hankkeeseen tulee kuitenkin esittää samoja henkilöitä, joita esitetään puitesopimukseenkin.

Tarjoushinnan yhteispaino on 0,40:

- puitesopimus 0,25
- Vt 19 ja kt 66 hanke 0,15".

Liitteen kohdasta "Laadun arviointikriteerit" on ilmennyt, että laatua on ollut tarkoitus arvioida neljän eri arviointikohdan eli laatutekijän perusteella. Näistä kolme on liittynyt puitesopimukseen osoitettuihin henkilöresursseihin ja yksi on ollut "Vt 19 ja kt 66 hankkeen projektisuunnitelma". Liitteessä on kuvattu kriteerit ja perusteet sille, miten edellä mainitut laatutekijät pisteytetään asteikolla 0–10. Liitteen kohdissa "Henkilöresurssien arviointi ja pisteytys" ja "Vt 19 ja kt 66 hankkeen projektisuunnitelman arviointi ja pisteytys" olevien taulukoiden mukaan kunkin laatutekijän kriteerit ovat voineet täyttyä erinomaisesti (9–10 pistettä), hyvin (7–8 pistettä), tyydyttävästi (5–6 pistettä), melko tyydyttävästi (3–4 pistettä) tai huonosti (0–2 pistettä). Lisäksi liitteestä on ilmennyt, mikä on ollut kunkin laatutekijän painoarvo.

Liitteen kohdassa "Tarjoushinnan vaikutus" on todettu seuraavaa:

"Tarjoushinnan painokerroin on 0,40:

- puitesopimus 0,25
- Vt 19 ja kt 66 hanke 0,15

Puitesopimuksen tarjoushintana käytetään käsittelyvaiheen II tarjouslomakkeelta saatavaa painotettua tuntihintaa.

Vt 19 ja kt 66 hankkeen tarjoushintana käytetään käsittelyvaiheen tarjouslomakkeelta saatavaa tavoitepalkkion tarjoushintaa. Tarjouslomakkeelle arvioidaan lisäksi suunnittelusta aiheutuvat kulut. Palkkiomuoto on tavoitepalkkio.

Tarjoushinnan pisteytys tehdään seuraavalla menettelyllä em. painokertoimilla painottaen erikseen puitesopimuksen painotetulle tuntihinnalle ja erikseen tiesuunnitteluhankkeen tarjoushinnalle.

Kun 1,0 ≤ tarjoushinta / alin hyväksyttävä tarjoushinta ≤ 1,2, niin hintapisteet = 9 + 5 x (1,2 – tarjoushinta / alin hyväksyttävä tarjoushinta)

Kun (tarjoushinta / alin hyväksyttävä tarjoushinta) > 1,2, niin hintapisteet = 19 – 10 x tarjoushinta / alin hyväksyttävä tarjoushinta".

Liitteen kohdassa "Tarjousten vertailu" on vielä todettu seuraavaa:

"Tarjousten vertailupistemäärä saadaan kertomalla laadullisista arviointikohdista ja tarjoushinnoista saatavat pistemäärät painokertoimillaan ja laskemalla näin saadut tulot yhteen.

Korkeimman vertailupistemäärän saanut tarjous on kokonaistaloudellisesti edullisin. Puitesopimuskonsultiksi valitaan neljä edullisinta."

Asian arviointi

Tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa laadun vertailuperusteina on tässä tapauksessa käytetty muun ohella hankkeeseen osoitettujen henkilöiden kokemusta vastaavista hankkeista. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen tällainen ei ole ollut hankintasäännösten vastaista. Asiassa jää siten arvioitavaksi, onko hankintayksikkö valittajan esittämin tavoin menetellyt hankintasäännösten vastaisesti ennen muuta siinä, että tarjouspyyntö olisi ollut epäselvä hintapisteitä koskevan menettelyn suhteen eikä se olisi ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia tai että laadun ja hinnan painotus ei olisi toteutunut hintapisteytyksessä sovelletun menetelmän vuoksi.

Markkinaoikeus toteaa tarjouspyynnöstä käyneen selkeästi ilmi, että tarjousten hinnoittelun pisteytys tapahtuu ennalta ilmoitetun laskentakaavan mukaisesti. Tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, että laatupisteiden määrittelyn välivaiheena ollutta asteikkoa 0–10 olisi tullut soveltaa myös hintapisteitä määriteltäessä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä hintojen vertailutapa ja mitä seikkoja se haluaa vertailussa painottaa. Hankintayksikön harkintavallassa on siten myös esimerkiksi se, käyttääkö se vertailuhinnan laskennassa kokonaishintaa vai eriteltyjä yksikköhintoja ja jotain tiettyä laskentakaavaa. Edellytyksenä on kuitenkin se, ettei vertailuperusteita tai niiden painoarvoja aseteta syrjivästi. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät lisäksi, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tässä tapauksessa pisteytystapa on ollut tarjouspyynnön perusteella tasapuolisesti kaikkien tarjoajien tiedossa etukäteen eikä sen soveltaminen ole antanut hankintayksikölle tarjousten vertailussa rajoittamatonta valinnanvapautta. Tarjouspyynnössä on painokertoimien muodossa ilmoitettu yksityiskohtaiset painoarvot kullekin laatu- ja hintatekijälle sekä todettu, miten kertoimia sovelletaan. Se, että hintatekijöiden pisteytyksessä sovellettu laskentakaava on voinut johtaa hintapisteiden negatiiviseen arvoon, on ollut pääteltävissä tarjouspyynnöstä. Hankintayksikön on siten katsottava määritelleen asiassa sovellettavat vertailuperusteet ja niiden suhteellisen painotuksen kohtuullisen vaihteluvälin ilmoitettuja painoarvoja ja laskentakaavaa käyttäen. Asiaa ei ole aihetta arvioida toisin myöskään sillä perusteella, että hankintayksikkö on ensin tehnyt hankintapäätöksen, jonka se on sittemmin itse oikaissut virheellisenä.

Muutoksenhaun kohteena olevasta hankintapäätöksestä ilmenee, että 11 tarjoajan laatupisteet ovat olleet välillä 4,500–5,550 ja yksi tarjoaja on saanut laadusta 1,900 pistettä. Hintapisteitä vertailussa mukana olleet 12 tarjoajaa ovat saaneet väliltä -1,003–3,950.

Päätöksen mukaan valittaja on sijoittunut kokonaisvertailussa sijalle yhdeksän, kun se on saanut hintapisteitä 0,778 ja laatupisteitä 5,550. Valittajan tarjous on arvioitu laadun osalta parhaimmaksi, mutta se on saanut 1,74 hintapistettä vähemmän kuin hinnan osalta heikoiten menestynyt mutta sijalla neljä valituksi tullut tarjous. Päätöksestä ilmenee lisäksi, että valittajan tarjoama, vertailun kohteena ollut painotettu keskituntihinta on ollut noin 18 prosenttia korkeampi kuin alin tarjottu painotettu keskituntihinta. Valittajan tarjoama, vertailun kohteena ollut tavoitehinta "vt 19 / kt 66 hankkeelle" on puolestaan ollut noin 190 prosenttia korkeampi kuin alin tarjottu hinta, noin 170 prosenttia korkeampi kuin toiseksi alin tarjottu hinta ja noin 88 prosenttia korkeampi kuin kolmanneksi alin tarjottu hinta.

Edelleen päätöksestä ilmenee, että tarjousten vertailussa tarjousten välille on syntynyt selviä eroja laadun pisteytyksessä. Asiassa ei ole esitetty, että laadun arviointia ei olisi tehty asianmukaisesti. Edellä kuvatulla tavalla annettujen tarjousten perusteella muodostuneet pisteet ovat voineet johtaa siihen, että hintapisteet ovat lopulta olleet tarjouskilpailussa ratkaisevia.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä ja hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa päättää soveltaa tarjousten vertailussa tarjouspyynnössä mainittua pisteytystapaa eikä hankintayksikön menettelyä tai muutoksenhaun kohteena olevaa hankintapäätöstä voida pitää hankintasäännösten vastaisena.

Asiassa ei hankintayksikön ilmoittama huomioon ottaen ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi menetellyt hankinnan väliaikaisessa järjestämisessä hankintalain 93 §:n vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa WSP Finland Oy:n korvaamaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikeudenkäyntikulut 1.900 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Pertti Lenkkeri ja Pekka Savola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto- oikeudesta.

 
Julkaistu 25.4.2017