Etusivu » Ratkaisut » Hankinta-asiat » MAO:776/16

MAO:776/16

Senaatti-kiinteistöt - toimistokalusteet

julkinen hankinta - kevennetty kilpailutus - tarjousten vertailu

Diaarinumero: 2016/271
Antopäivä: 23.12.2016

ASIAN TAUSTA

Hansel Oy on ilmoittanut 16.1.2013 julkaistulla ja 2.2.2013 korjatulla hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta toimistokalusteiden hankinnasta neljän vuoden sopimuskaudelle.

Senaatti-kiinteistöt (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 12.2.2016 päivätyllä kevennettyä kilpailutusta koskeneella tarjouspyynnöllä tarjouksia toimistokalusteista sopimuskaudelle 26.4.2016–25.4.2017 ja yhdelle optiovuodelle.

Senaatti-kiinteistöt on 13.4.2016 tekemällään hankintapäätöksellä muun ohella valinnut valtion irtokalustemalliston hankinnan osa-alueelle 3, neuvottelutilojen kalusteet, Kinnarps Oy:n tarjouksen.

Senaatti-kiinteistöt on 3.5.2016 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä oikaissut pisteytystä koskien muun ohella edellä mainittua osa-aluetta 3. Mainitun päätöksen mukaan valituksi on edelleen tullut Kinnarps Oy:n tarjous.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.600.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Isku Interior Oy on vaatinut, että markkinaoikeus myöntää käsittelyluvan, kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat päätökset siltä osin kuin ne koskevat valtion irtokalustemalliston hankinnan osa-aluetta 3, neuvottelutilojen kalusteet, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa sen korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.830 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Asiassa on hankintayksikön menettelyyn liittyvä painava syy käsittelyluvan myöntämiselle. Hankintayksikkö on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun, kun se ei ole noudattanut tarjousten vertailussa tarjouspyynnössä esitettyjä perusteita.

Hankintapäätöksessä on todettu, että kolme voittaneen tarjoajan tuotetta ei ole vastannut tarjouspyyntöä. Hankintayksikkö ei ole hylännyt tarjouspyynnön vastaisia tuotteita vaan on pisteyttänyt ne ja ottanut ne mukaan tarjousvertailuun. Tarjouspyynnön mukaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tuotteen vertailuhintana käytetään kalleinta tarjouspyynnön ehdot täyttävää tuotehintaa. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole menetellyt tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla edellä mainittujen kolmen tuotteen osalta.

Hankintayksikkö on valittajan tiedustelun johdosta antamassaan vastauksessa ilmoittanut, etteivät voittaneen tarjoajan tuotteet olisi olleet tarjouspyynnön vastaisia. Hankintayksikkö on todennut, että tuotteille on annettu vähemmän pisteitä väärän kokomerkinnän takia. Hankintayksikkö on ilmoittanut tästä syystä käyttäneensä hintavertailussa voittaneen tarjoajan ilmoittamaa hintaa tuotteille eikä kalleinta kilpailijan tarjoamaa hintaa, kuten tarjouspyynnön vastaisen tuotteen osalta olisi menetelty.

Hankintayksikön väitteet ovat virheellisiä. Hankintayksikkö on itse todennut hankintapäätöksessä, että voittaneen tarjoajan tarjoamat pöydät ovat olleet vääränkokoisia eivätkä ne ole vastanneet tarjouspyyntöä. Hankintayksikkö on antanut kyseisille tarjouspyyntöä vastaamattomille tuotteille vain vähemmän pisteitä väärän kokomerkinnän takia. Tarjouspyyntöä vastaamattomille tuotteille olisi tullut antaa nolla laatupistettä.

Valittaja on laskenut pisteet uudelleen tarjouspyynnön mukaisella kaavalla. Laskelman perusteella voittaneen tarjoajan kokonaishinnan kasvaessa valittajan olisi tullut saada enemmän hintapisteitä ja siten myös kokonaispisteitä. Laskelmassa ei ole edes otettu huomioon sitä, että voittaneelta tarjoajalta olisi myös tullut vähentää laatupisteitä. Mikäli hankintayksikkö olisi menetellyt voittaneen tarjouksen osalta tarjouspyynnössä esitettyjen perusteiden mukaan, valittajan kokonaispisteet olisivat olleet 97,51 pistettä ja voittaneen tarjoajan 97,12 pistettä.

Vastine

Vaatimukset

Senaatti-kiinteistöt on esittänyt, että käsittelyluvan myöntämiselle ei ole perusteita. Senaatti-kiinteistöt on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on valittajan oikaisupyynnön johdosta todennut osittain virheellisen menettelynsä ja suorittanut tarjousvertailun uudelleen. Asiassa on riidatonta, että hankintayksikkö on menetellyt tarjousten vertailussa hankintasäännösten ja vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti. Menettelyn virheellisyydellä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta vertailun lopputulokseen. Asian käsittelylle markkinaoikeudessa ei näin ollen ole painavaa hankintayksikön menettelyyn liittyvää syytä.

Voittaneen tarjoajan tuotteet eivät ole olleet tarjouspyynnön vastaisia. Hankintapäätöksen perustelumuistiossa on todettu, että kaikki tarjoukset ovat vastanneet tarjouspyyntöä ja on otettu mukaan tarjousvertailuun.

Puitejärjestelyn kevennetyn kilpailutuksen mallipohjat on laadittu siten, että tuotteille asetettuja ehdottomia vaatimuksia on ollut vain vähän. Ehdottomana edellytyksenä on ainoastaan tuotteiden kuuluminen puitesopimustoimittajan tai tämän hyväksytyn alihankkijan vakiomallistoon. Sen sijaan tarjottujen tuotteiden vastaavuus tai vastaamattomuus tarjouspyynnön liitteinä olevissa lomakkeissa esitettyihin esimerkkituotteisiin nähden on tarjouspyynnössä ilmoitettu otettavan huomioon laatupisteissä sekä vertailuhinnassa. Vaikka tarjouspyyntöä vastaamattomia tuotteita on tarjouspyynnössä esitetyn mukaisesti käsitelty poikkeuksellisella tavalla, ei voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta olisi ollut perusteltua. Tarjoajien on tullut ymmärtää, ettei poikkeaminen tarjouspyynnön liitteissä esitetyistä ohjeellisista mitoista ole ollut ehdoton tarjouksen poissulkemisen peruste.

Valittajan mainitsema tarjouspyynnön kohta koskee nimenomaisesti tarjouspyyntöä vastaamattomia tuotteita. Voittaneen tarjoajan tarjoamat tuotteet ovat tosiasiallisesti vastanneet tarjouspyyntöä, mistä syystä niitä ei ole tulkittu eikä ole pitänytkään tulkita tyhjiksi tuoteriveiksi vertailuhintaa laskettaessa. Sen sijaan voittanut tarjoaja on tehnyt ilmeisen ja selvän virheen täyttäessään tarjouspyynnön liitteenä olevaa lomaketta. Virheen seurauksena lomakkeella on annettu saman pöydän tiedot kolmessa eri kohdassa kuitenkin eri hinnoilla. Tällaisessa tilanteessa hankintayksikön olisi tullut ennen tarjousten vertailua pyytää tarjoajalta lisäselvitystä havaitsemastaan virheestä. Hankintayksikkö on kuitenkin virheellisesti korjannut virheen oma-aloitteisesti mutta huomioinut tilanteen vähentämällä voittaneen tarjoajan kyseisestä tuotteesta saamia laatupisteitä.

Virheellä ei kuitenkaan ole ollut merkitystä, koska oikein toimittuna voittanut tarjoaja olisi korjannut virheen, jolloin tarjousten vertailun lopputulos olisi kuitenkin pysynyt samana. Korjaus olisi korottanut voittaneen tarjoajan laatupisteitä vertailuhintojen pysyessä tarjouksen mukaisina.

Kuultavan lausunto

Kinnarps Oy on esittänyt, että sen tarjouksen hintalomakkeella ollut tuotekuvausta koskeva kopiointivirhe ei ole ollut sellainen sisällöllinen virhe, joka olisi vaikuttanut tarjousvertailuun, koska tuotteiden hinnat on kuitenkin ilmoitettu oikein. Myös valittajan tarjouksessa on ollut virheitä, joiden vuoksi vertailussa on vähennetty laatupisteitä käyttämättä kuitenkaan kalleinta tarjouspyynnön mukaisessa tarjouksessa tarjottua kyseisen tuotteen hintaa. Myös kolmannessa tarjouksessa on ollut virheitä, joita on vertailussa kohdeltu samalla tavalla. Hankintayksikkö on siten ollut johdonmukainen vertailussaan. Se on joko vähentänyt laatupisteitä tai käyttänyt kalleinta tarjouspyynnön mukaisessa tarjouksessa tarjottua kyseisen tuotteen hintaa. Hankintayksikön suorittama virheen korjaus on ollut niin vähäinen, että se ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista kohtelua eikä vaikuttanut tarjousvertailuun.

Vastaselitys

Isku Interior Oy on esittänyt, että hankintayksikkö on virheellisesti korjannut voittaneen tarjoajan tarjousta tavalla, joka on muuttanut tarjouksen sisältöä. Korjaus on koskenut tarjousvertailuun vaikuttavaa seikkaa. Hankintayksikkö ei olisi saanut myöskään pyytää voittanutta tarjoajaa korjaamaan tällaista virhettä. Hankintayksikön olisi tullut joko sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tai noudattaa tarjouspyynnössä esitettyä menettelytapaa. Hankintaoikaisupäätös ei ole poistanut menettelyvirheitä.

Siltä osin kuin voittanut tarjoaja on viitannut hankintayksikön menettelyyn muiden tarjoajien tarjousten pisteytyksessä, on kysymys ollut tuotteiden soveltuvuuteen, esteettisyyteen ja toiminallisiin ominaisuuksiin liittyvistä seikoista eikä tarjouspyynnön vastaisuuksista. Lisäksi voittaneen tarjoajan mainitsemat esimerkit eivät ole liittyneet nyt arvioinnin kohteena olevaan osa-alueeseen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Käsittelylupa

Isku Interior Oy on valittanut hankintayksikön julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 32 §:n mukaiseen puitejärjestelyyn perustuvasta hankinnasta. Hankintalain 86 §:n 3 momentin perusteella hankintalain 32 §:ssä tarkoitettuun puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Markkinaoikeus myöntää valittajalle käsittelyluvan.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Nyt kysymyksessä oleva kevennetty kilpailutus perustuu puitejärjestelyyn, josta on säädetty hankintalain 31 ja 32 §:ssä.

Hankintalain 32 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä joko puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista tai, jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, kilpailuttamalla puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa puitejärjestelyn ehtoja voidaan täsmentää tai selkeyttää.

Hankintalain 32 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön on puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen kilpailuttamisessa pyydettävä kirjallinen tarjous niiltä puitejärjestelyyn otetuilta toimittajilta, joilla on edellytykset hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksikön on valittava paras tarjous noudattaen tarjouspyynnössä esitettyä tarjouksen valintaperustetta ja vertailuperusteita.

Hankintalain 32 §:n 3 momentin esitöiden (HE 50/2006 vp s. 82) mukaan tarjouksista on valittava paras noudattaen ennalta asetettua valintaperustetta ja vertailuperusteita, joiden ei tarvitse olla samoja kuin puitejärjestelyä koskevassa tarjouskilpailussa. Hankintojen kilpailuttaminen voidaan siten toteuttaa kevein menettelytavoin, vaikka kyseisen hankinnan arvo ylittäisi 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon.

Hankintamenettely

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia toimistokalusteista. Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena olevat toimistokalusteet on jaettu neljään osa-alueeseen, jotka ovat olleet työtuolit (osa-alue 1), työpistekalusteet (osa-alue 2), neuvottelutilojen kalusteet (osa-alue 3) sekä muut kalusteet (osa-alue 4).

Tarjouspyynnön kohdassa "Luettelo tarjoukseen sisällytettävistä tiedoista ja liitteistä" on muun ohella ilmoitettu, että tarjoajan tulee täyttää excel-taulukoihin arvonlisäveroton yksikkö- ja yhteishinta ja että taulukosta tulee käydä ilmi tarjottavien tuotteiden toimitusaika, kuva, mitat sekä materiaalit. Siinä on myös mainittu, että mikäli tuote on eri kuin annettu esimerkkituote, taulukkoon tulee lisätä kuva tarjottavasta tuotteesta, ja että erillistä kalusteiden kuvaluetteloa ei hyväksytä yksinään, vaan tuotekuvat tulee liittää myös excel-taulukoihin.

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjouspyynnön vastaiset tuotteet" on ilmoitettu seuraavaa:

"Tuotteet, jotka eivät täytä asetettuja vähimmäisvaatimuksia, tulkitaan tyhjiksi tuoteriveiksi. Tyhjien tuoterivien osalta hintavertailussa käytetään kyseisen tuotteen osalta kalleinta tarjouspyynnön mukaisessa tarjouksessa tarjottua kyseisen tuotteen hintaa."

Tarjouspyynnön kohdassa "laadulliset kriteerit" on muun ohella ilmoitettu, että kalusteiden mitat ja sallitut mittatoleranssit on merkitty kalusteluetteloihin. Laadullisia pisteitä on ilmoitettu annettavan pisteillä nollasta viiteen suhteessa siihen, miten tuote on soveltuva esimerkkituotteen kanssa esimerkiksi esteettisiltä ominaisuuksiltaan muun ohella muotokielen ja kalusteiden toisiinsa sopivuuden perusteella.

Lisäksi tarjouspyynnön liitteenä olleessa neuvottelupöytiä koskeneessa irtokalusteluettelossa on muun ohella ilmoitettu seuraavaa:

"Mitat ovat noin mittoja, mittojen toleranssi voi olla +/- 5 %, joskin mahdollisesti ilmoitettuja min/max mittoja ei voi alittaa tai ylittää".

Irtokalusteluettelossa on lisäksi kunkin tuotteen kohdalla ollut sarake "kalustemääritys", jossa on annettu kunkin tuotteen halutut mitat. Neuvottelupöydän NP6.2 mitoiksi on annettu "1.000 x 2.000–2.400 mm x k 900 mm", neuvottelupöydän NP6.3 mitoiksi taas on annettu "1.200 x 2.000–2.400 mm x k 900 mm" ja neuvottelupöydän NP6.4 mitoiksi on puolestaan annettu "1.200 x 3.600 mm x k 900 mm". Kinnarps Oy:n tarjouksessa on kaikkiin edellä mainittuihin kohtiin tarjottu pöytää, jonka mittoina on ilmoitettu "1.800 x 800 mm x k 900 mm".

Hankintayksikön 13.4.2016 tekemässä hankintapäätöksessä on neuvottelutiloja koskevan vertailun osalta muun ohella ilmoitettu, että kaikki saadut tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia. Laadullisen arvioinnin perusteluiden osalta hankintapäätöksessä on ilmoitettu Kinnarps Oy:n tarjouksen kohdalla, että mainittu tarjous ei vastaa tarjouspyyntöä tuotteiden NP6.2–NP6.4 osalta. Päätöksen perustelujen mukaan näiltä osin tarjouksessa ilmoitetut pöydät eivät ole vastanneet tarjouspyynnössä määritettyä pöytäkokoa. Hankintapäätöksen mukaan Kinnarps Oy:n tarjous on saanut 57,12 laatupistettä, kun muille kolmelle tarjoajalle on annettu täydet 60 laatupistettä. Hintapisteiden osalta Kinnarps Oy on saanut parhaat 40 pistettä ja sen tarjous on valittu kokonaistaloudellisesti edullisimpana kysymyksessä olevalla osa-alueelle.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on tehnyt 3.5.2016 hankintaoikaisupäätöksen, jonka mukaan hankintapäätöksen perustelumuistiota on korjattu. Perustelumuistiosta käy ilmi, että laatuvertailu on pysynyt ennallaan, mutta Kinnarps Oy:n vertailuhintaa on korjattu 12.670,39 eurosta 12.650,78 euroon. Tällä on ollut vaikutusta tarjoajien suhteutettuihin hintavertailupisteisiin. Päätöksestä ei käy ilmi, mihin korjaus on perustunut. Korjatunkin päätöksen mukaan Kinnarps Oy on saanut eniten hintapisteitä ja tullut valituksi tarjouskilpailun voittajaksi.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa edellä esitettyyn viitaten, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa kohdissa NP6.2–NP6.4 ilmoitetut neuvottelupöydät eivät ole vastanneet tarjouspyynnön kalusteluettelossa annettuja mittoja. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettujen mittojen poikkeama tarjouspyynnön kalustemäärityksiin nähden on ollut tarjouspyynnössä ilmoitettua sallittua vaihteluväliä suurempi. Mainituilta osin tarjotut tuotteet eivät ole siten vastanneet tarjouspyynnössä asetettuja kalustemäärityksiä.

Edellä selostetun tarjouspyynnön kohdan "Tarjouspyynnön vastaiset tuotteet" perusteella hankintayksikön olisi näin ollen lähtökohtaisesti tullut tulkita voittaneen tarjoajan edellä mainittuihin tarjouspyynnön kohtiin NP6.2–NP6.4 tarjoamat tuotteet tyhjiksi tuoteriveiksi ja käyttää niiden vertailuhintoina kalleinta tarjouspyynnön mukaisessa tarjouksessa tarjottua kyseisen tuotteen hintaa.

Hankintayksikkö on kuitenkin katsonut, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ollut kohdissa NP6.2–NP6.4 ilmoitettujen tuotteiden osalta ilmeinen virhe. Hankintayksikkö on näin ollen oma-aloitteisesti korjannut virheen tulkitsemalla voittaneen tarjoajan tosiasiassa tarjonneen vaaditun kaltaisia pöytiä ja ottamalla voittaneen tarjoajan kysymyksessä olevilta osin tarjoamat tuotteet vertailussa huomioon tarjouksen mukaisilla hinnoilla.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti katsoessaan, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa on kohtien NP6.2–NP6.4 osalta korjattavissa oleva ilmeinen virhe. Hankintayksikön ei olisi näin ollen tullut tulkita edellä mainituilta osin ilmoitettujen tuotteiden olevan tarjouspyynnön kalustemääritysten mukaisia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Annettujen tarjousten jälkikäteinen muuttaminen tai tarkentaminen on pääsääntöisesti kielletty. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, ettei yhdellekään tarjoajalle anneta mahdollisuutta saattaa tarjouspyyntöä vastaamatonta tarjousta tarjouspyynnön mukaiseksi tai muulla tavoin parantaa tarjoustaan.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei ole esimerkiksi viittauksen tai kuvaston perusteella pääteltävissä, minkälaisia pöytiä voittaneen tarjoajan olisi tarjouksessa ilmoitetusta poiketen tosiasiassa ollut tarkoitus tarjota tai että sillä ylipäätään olisi tarjota vaatimusten mukaisia pöytiä. Markkinaoikeus katsoo, ettei kysymyksessä siten ole tältä osin ollut sellainen ilmeinen kirjoitusvirhe, jonka perusteella hankintayksikkö olisi voinut vastoin tarjouksessa ilmoitettua tulkita voittaneen tarjoajan tarjouksessa tarjottujen tuotteiden vastaavan tarjouspyynnön kalustemäärityksiä. Kysymys on ollut olennaisesta vertailuun vaikuttaneesta seikasta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole voittaneen tarjoajan tarjousta tuotteiden NP6.2–NP6.4 osalta pisteyttäessään käyttänyt tarjouspyynnössä ilmoitetuin tavoin kunkin mainitun tuotteen osalta kalleinta tarjouspyynnön mukaisessa tarjouksessa tarjottua hintaa. Sen sijaan ottaen huomioon sen seikan, että kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnön perusteella kaikkien tuotteiden ei ole tarvinnut vastata tarjouspyyntöä, ei hankintayksikkö ole toiminut virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön virheellisellä menettelyllä on voinut olla vaikutusta hankintamenettelyn lopputulokseen.

Kuultava on esittänyt, että hankintayksikkö olisi eräiden muiden tuotteiden osalta menetellyt vastaavalla tavalla. Markkinaoikeus toteaa, että näissä tilanteissa on ollut kyse sellaista hankinnan osa-aluetta koskevasta menettelystä, jonka oikeellisuus ei ole käsillä olevassa asiassa arvioinnin kohteena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä päätöksiä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevat päätökset voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla valtion irtokalustemalliston hankinnan osa-alueen 3, neuvottelutilojen kalusteet, osalta kumota ja niiden täytäntöönpano tältä osin kieltää.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Senaatti-kiinteistöt aikoo edelleen toteuttaa valtion irtokalustemalliston hankinnan osa-alueelle 3, neuvottelutilojen kalusteet, kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Senaatti-kiinteistöjen 13.4.2016 tekemän hankintapäätöksen siltä osin kuin se koskee valtion irtokalustemalliston hankinnan osa-aluetta 3, neuvottelutilojen kalusteet, ja Senaatti-kiinteistöjen 3.5.2016 tekemän hankintaoikaisupäätöksen siltä osin kuin se koskee valtion irtokalustemalliston hankinnan osa-aluetta 3, neuvottelutilojen kalusteet. Markkinaoikeus kieltää Senaatti-kiinteistöjä tältä osin tekemästä hankintasopimuksia sanottujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Senaatti-kiinteistöt korvaamaan Isku Interior Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Senaatti-kiinteistöjen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Sanna Holkeri ja Jukka Koivusalo.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 11.1.2017