MAO:752/16

ASIAN TAUSTA

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy (jäljempänä hankintayksikkö) on ilmoittanut 9.10.2015 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kielikoulutuspalvelujen hankinnasta kahden vuoden sopimuskaudelle, sekä kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on 2.12.2015 tekemällään hankintapäätöksellä kielikoulutuksen lähiopetuksen osakokonaisuuden osalta valinnut AAC Global Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 80.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Maison de Quartier Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan valittajalle hyvitysmaksuna kymmenen prosenttia hankinnan kokonaisarvosta. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.270 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä ilmoitetut laadun vertailuperusteet ovat olleet sekavat sekä niin yleiset ja yksilöimättömät, etteivät tarjoajat ole voineet riittävällä tavalla ennakoida, mitä laadullisia ominaisuuksia tarjousvertailussa tullaan ottamaan huomioon. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, miten tekijöitä "opetuksen laadun varmistus" ja "yhteistyön toimintamalli" tullaan vertailemaan ja pisteyttämään tai montako pistettä niistä on mahdollista saada. Kyseiset vertailuperusteet ovat antaneet hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan valita tarjouskilpailun voittaja. Tarjousvertailussa on lisäksi jätetty ottamatta huomioon tarjouspyynnössä mainittuja vertailuperusteita ja käytetty muita kuin tarjouspyynnössä mainittuja vertailuperusteita.

Tarjouspyynnön liitteessä 2 on pyydetty toimittamaan mainituista vertailuperusteista vapaamuotoisia selvityksiä, joiden edellytetystä sisällöstä on ilmoitettu vain yleisluonteisia ja tarjouspyynnössä ilmoitetusta poikkeavia seikkoja. Lisäksi on ilmoitettu, että pyydetty selvitys on yksi vertailuperuste laadun arvioinnissa. Tarjouspyynnössä ei ole mainittu selvitystä omana vertailuperusteena. Vapaamuotoisen selvityksen vertailu- ja pisteytysperusteita ei ole yksilöity.

Hankintapäätöstä ei myöskään ole riittävällä tavalla perusteltu. Hankintapäätöksen perustelumuistion mukaan opetuksen laadun varmistusta ja yhteistyön toimintamallia koskevat selvitykset on arvioitu asteikolla 1–10. Perustelumuistiosta on ilmennyt, että todellisina arviointiperusteina ovat olleet selvitykset ja muut ennalta ilmoittamattomat kriteerit, kuten koulutuksen kattavuus vaikuttavuuden näkökulmasta ja opetuksen laatuun liittyvien erilaisten osa-alueiden käsittely, sekä muun muassa viestintä ja vuosisuunnittelu ja konkreettiset käytännön esimerkit yhteistyön ja palvelun kehittämiseen. Hankintapäätöksen perusteluissa ei ole käynyt ilmi, miksi voittanut tarjous on ollut paras tai miten muut tarjoukset on pisteytetty suhteessa siihen, eikä myöskään mistä laadun tai toimintamallin osatekijöistä kullekin tarjoukselle on annettu pisteitä.

Tarjouspyyntöön liitettyjen kysymysten ja vastausten perustella on jäänyt käsitys, että vertailu tehtäisiin tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti.

Vastine

Vaatimukset

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 10.193,42 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat tärkeysjärjestyksessä olleet laatu ja hinta. Tekijät, joiden perusteella laatua on arvioitu, on ilmoitettu tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteessä. Vertailuperusteet ovat olleet selkeät, yksityiskohtaiset ja yksilöidyt.

Tarjouspyynnössä on esitetty ne pääkohdat, joita laadun varmistamiselta ja yhteistyön toimintamallilta on edellytetty. Tarjouspyynnön liitteessä 2 on pyritty avaamaan tarkemmin mitä edellytetään selvityksiltä, joiden perusteella näitä arvioidaan, eikä selvitys ole ollut itsenäinen vertailuperuste. Tarjoajien antamien selvitysten perusteella on arvioitu laadun varmistamista ja yhteistyötä. Tarjousvertailu on tehty tarjouspyynnössä ilmoitetuilla vertailuperusteilla.

Kysymys on ollut EU-kynnysarvon alittavasta hankinnasta. Laadulla on ollut ratkaiseva merkitys kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa. Laadun alakriteerien painoarvot ovat olleet samanarvoisia ja niiden ilmoittaminen ei ole ollut välttämätöntä. Alakriteerien ilmoittamatta jättäminen ei ole antanut hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta laatuvertailun toteuttamisessa.

Tarjoajat ovat voineet riittävällä tarkkuudella tietää, millä konkreettisilla seikoilla on ollut merkitystä kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa ja miten pisteytys on ollut tarkoitus suorittaa. Vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja mahdollistaneet puolueettoman arvioinnin. Laadunvarmistus ja yhteistyön toimintamalli ovat varsin tavanomaisia vertailuperusteita hankintayksikön hankinnoissa.

Hankintapäätöksen perustelumuistiossa on mainittu kaikki perusteet, jotka on ilmoitettu tarjouspyynnössä. Perustelumuistiosta ovat käyneet ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat ja ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Kunkin tarjoajan saamat pisteet on perusteltu sanallisesti ja on myös kerrottu, mihin tarjousten piste-erot perustuvat. Tarjousvertailua ei ole tehty ennalta ilmoittamattomien kriteerien perusteella. Perustelumuistosta on käynyt ilmi, että valittajan toimintamallia ei ole kuvattu yhtä monipuolisesti ja selkeästi kuin parhaissa selvityksissä.

Kuultavan lausunto

AAC Global Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että tarjouspyynnön liitteessä 2, sekä tarjouspyyntöön liitetyissä kysymyksissä ja vastauksissa on selkeästi ilmoitettu, että selvitykset laadun varmistamisesta sekä yhteistyön toimintamallista ovat yksi vertailuperuste laadun arvioinnissa.

Epäselvän tarjouspyynnön ja perustelumuistion vuoksi on jäänyt selvittämättä, mitkä tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat olleet, mitä vertailuperusteita tosiasiallisesti on sovellettu sekä miten tarjoajille on annettu pisteitä mistäkin kriteeristä. Perustelumuistiosta ilmenee, että vertailussa on käytetty useita muita kriteerejä kuin tarjouspyynnössä ilmoitettuja. Esimerkiksi toimintamallin kuvauksen monipuolisuutta tai selkeyttä ei ole ilmoitettu vertailuperusteeksi tarjouspyynnössä. Toimintamallin sisältö on muutenkin kielikoulutuksissa oleellisempi kuin sen kuvauksen selkeys.

Koska laadun alakohtien pisteytystä ei ole ennalta ilmoitettu, tarjouspyyntö on jättänyt hankintayksikölle vapaan harkintavallan toteuttaa pisteytys haluamallaan tavalla. Ainakin se, että pisteitä annetaan skaalalla 1–10, olisi pitänyt ennalta ilmoittaa, samoin kuin ne konkreettiset seikat, joista pisteitä annetaan.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt muun ohella, että se ei ole katsonut tarpeelliseksi toistaa tarjousvertailussa huomioon otettavia yhteystyön toimintamallia koskevia konkreettisia seikkoja enää hankintapäätöksen perusteluissa. Perustelumuistio ei ole ollut ristiriidassa tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteessä 2 todetun kanssa.

Perustelumuistiossa mainitut toimintamallin selkeys ja toimintamallin monipuolisuus eivät ole olleet itsenäisiä vertailuperusteita, vaan ne ovat liittyneet palvelukokonaisuuden toteutuksen arviointiin. Tarjouspyynnön liitteestä 2 on ilmennyt, että selvityksistä tulee käydä ilmi, miten tarjoaja käytännössä organisoi palvelukokonaisuuden toteutuksen. Perustelumuistion pisteytystaulukosta on käynyt ilmi, ettei "selvitys" ole ollut itsenäinen vertailuperuste, koska siitä ei ole annettu erillisiä pisteitä.

Kansallisissa hankinnoissa ei edellytetä pisteytyksen ilmoittamista etukäteen. Käytetyllä pisteytysasteikolla ei ole myöskään tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta merkitystä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 114) mukaan hankintayksikön on harkittava tarjouspyynnön tarkempaa sisältöä hankinnan luonteen ja laajuuden perusteella. Hankintayksikkö voi noudattaa soveltuvin osin mitä EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen tarjouspyynnöstä on säädetty.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Viimeksi mainitun lainkohdan esitöistä (HE 50/2006 vp s. 116) käy ilmi, että vertailuperusteiden tärkeysjärjestyksen ilmoittamisvelvollisuudella on haluttu lisätä hankintamenettelyn läpinäkyvyyttä ja parantaa tarjoajien oikeussuojakeinojen käyttömahdollisuuksia. Sen sijaan laissa ei edellytetä kansallisten hankintojen osalta vertailuperusteiden suhteellisten painoarvojen ilmoittamista, toisin kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa edellytetään. Tällä on haluttu taata riittävä joustavuus hankintamenettelyssä.

Tarjouspyyntö

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjousta muun ohella kielikoulutuksen lähiopetuksesta.

Hankintayksikön tavoitteita ja tarpeita on selvitetty tarjouspyynnön kohdassa 1 "Hankinnan kohde ja tavoitteet". Kohdan 1.1 "Kielikoulutusmuotojen kuvaukset" mukaan:

"Kielikoulutuksen tavoitteena VTT:llä on mahdollistaa henkilöstön kielitaidon kehittämisen ja ylläpidon kunkin henkilön tehtävien edellyttämälle tasolle, mikä mahdollistaa VTT:n menestymisen globaalina toimijana liiketoimintastrategiansa mukaisesti. Kielikoulutus toteutetaan laadukkaasti hyödyntäen monipuolisia ja nykyaikaisia pedagogisia ratkaisuja. Kielikoulutus suunnitellaan ja toteutetaan tarvelähtöisesti. Koulutussuunnittelun pohjana on kielitaidon tason testaus ja tarvekartoitus ja kullekin opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma. Kielikoulutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa tavoitteena on mahdollistaa edistymisen seuranta niin yksilö- kuin organisaatiotasolla."

Tarjouspyynnön kohdassa 1.2 "Osakokonaisuus 1: Kielikoulutus, lähiopetus" tavoitteet on esitetty seuraavasti:

"Kielten lähiopetuksella halutaan mahdollistaa kielitaidon kehittäminen vuorovaikutteisesti ja opettajajohtoisesti. Lähiopetus soveltuu erityisen hyvin henkilöille, joiden työtehtävät mahdollistavat osallistumisen säännöllisiin ryhmiin. Lähiopetus mahdollistaa joustavasti räätälöidyn sisällön ja soveltuu hyvin tarvelähtöisen ammatillisen kielitaidon kehittämiseen myös edistyneemmillä tasoilla. Opetusmenetelmät sisältävät sekä suullista että kirjallista harjoittelua. Tavoitteena on että lähiryhmien henkilömäärä on viisi."

Kyseisen kohdan nykytilakuvauksessa on todettu muun ohella, että koulutus suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijoiden tarpeista lähtien.

Tarjouspyynnön kohdan 3 "Tarjousten vertailu" mukaan valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus ja vertailuperusteet tärkeysjärjestyksessä ovat olleet laatu ja hinta. Sanotun kohdan mukaan laatua arvioidaan seuraavasti:

"Opetuksen laadun varmistus (liite 2, kohta 1)

Vertailussa arvostetaan VTT:n tavoitteiden täyttymisen huomioimista ja laadun varmistuksen monipuolista käsittelyä. Lisäksi vertailussa arvostetaan menetelmien tarkoituksenmukaisuutta, selkeyttä ja monipuolisuutta.

Yhteistyön toimintamalli (liite 2, kohta 2)

Vertailussa arvostetaan tarjoajan yhteistyömallin proaktiivisuutta, VTT:n tarpeiden huomioimista yhteistyön aikana, toimintamallin käytännönläheisyyttä ja tehokkuutta sekä toteutuskelpoisuutta VTT:n näkökulmasta."

Kyseisen kohdan mukaan laatupisteiden laskentakaava on ollut "vertailuperusteen painoarvo x tarjoajan pisteet / korkein pistemäärä".

Tarjouspyynnön liitteen 2 "Palvelua ja tarjoajaa koskevat selvitykset" kohdassa 1 "Opetuksen laadun varmistus" on pyydetty tarjoajan selvitystä opetuksen laadun varmistamisesta ja ilmoitettu selvityksen olevan yksi vertailuperuste laadun arvioinnissa. Kohdan mukaan:

"Selvityksestä tulee käydä esille miten tarjoaja takaa laadukkaan opetuksen pedagogisuus ja opiskelijan osaamisen kehittyminen huomioiden suunnittelusta opetuksen päätösvaiheeseen. Selvityksestä tulee myös käydä esille miten tarjoaja varmistaa eri osapuolten tyytyväisyyden opetukseen liittyen."

Kyseisen liitteen kohdassa 2 "Yhteistyön toimintamalli" on pyydetty selvitystä hankintayksikön ja tarjoajan välisestä yhteistyöstä ja ilmoitettu selvityksen olevan yksi vertailuperuste laadun arvioinnissa. Kohdan mukaan:

"Selvityksestä tulee käydä esille miten tarjoaja käytännössä organisoi palvelukokonaisuuden toteutuksen ja hoitaa viestinnän VTT:n suuntaan. Selvityksestä tulee myös käydä esille VTT:n rooli ja työmäärä yhteistyön eri vaiheissa. Selvityksessä tulee kiinnittää huomiota yhteistyön kehittämiseen."

Tarjouspyyntöä koskevissa kysymyksissä ja vastauksissa on esitetty seuraava kysymys:

"Miten liitettävät selvitykset pisteytetään laadun osalta? Tarjouspyynnössä sitä ei ole eritelty, vai ovatko kaikki selvitykset vähimmäisvaatimuksia eikä niitä erikseen pisteytetä? Kysymys koskee esimerkiksi seuraavia selvityksiä:
- toimintaedellytykset
- palveluportaali
- opetuksen laadun varmistus
- yhteistyön toimintamalli".

Kysymykseen on annettu seuraava vastaus:

"Vertailu toteutetaan tarjouspyynnön kohdassa 3 "Tarjousten vertailu" kuvatun mukaisesti.

Liitteessä 2 "Palvelua ja tarjoajaa koskevat selvitykset" sarakkeessa "Selvitykset" on mainittu ne selvitykset jotka ovat "- - yksi vertailuperuste laadun arvioinnissa - -".

Liitteessä 1 esitetyt vaatimukset ja selvitykset ovat vähimmäisvaatimuksia."

Asian arviointi

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö toiminut hankintasäännösten mukaisesti laadun vertailuperusteita asettaessaan, soveltaessaan ja hankintapäätöksessä vertailua perustellessaan. Asiassa on ensiksi arvioitava sitä, onko vertailuperusteet määritelty niin selvästi, että tarjoajat ovat tienneet, mitä seikkoja tarjousten vertailussa tullaan arvioimaan.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä ja soveltamisessa. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjousten vertailuperusteet ovat tarjouspyynnön kohdan 3 "Tarjousten vertailu" mukaan olleet tärkeysjärjestyksessä laatu ja hinta. Kohdan 3 mukaan laatua arvioidaan opetuksen laadun varmistuksen ja yhteistyön toimintamallin perusteella. Opetuksen laadun varmistuksen osalta arvioidaan hankintayksikön tavoitteiden täyttymisen huomioimista, laadun varmistuksen monipuolista käsittelyä sekä menetelmien tarkoituksenmukaisuutta, selkeyttä ja monipuolisuutta. Yhteistyön toimintamallin osalta arvioidaan yhteistyö- ja toimintamallin proaktiivisuutta, hankintayksikön tarpeiden huomioimista yhteistyön aikana, toimintamallin käytännönläheisyyttä ja tehokkuutta sekä toteutuskelpoisuutta hankintayksikön näkökulmasta.

Tarjouspyynnön kohdassa 3 on laadun vertailuperusteen osalta viitattu tarjouspyynnön liitteeseen 2. Liitteen 2 kohta 1 on koskenut opetuksen laadun varmistusta ja kohta 2 yhteistyön toimintamallia. Mainituissa kohdissa 1 ja 2 tarjoajia on pyydetty toimittamaan vapaamuotoinen selvitys opetuksen laadun varmistamisesta ja yhteistyön toimintamallista sekä ilmoitettu, mitä selvityksistä tulee käydä ilmi. Opetuksen laadun varmistamista koskevasta selvityksestä on tullut käydä esille, miten opetuksen laadukkuus taataan ottaen huomioon opetuksen pedagogisuus ja opiskelijan osaamisen kehittyminen suunnittelusta päätösvaiheeseen, sekä miten tarjoaja varmistaa eri osapuolten tyytyväisyyden opetukseen. Yhteistyön toimintamallia koskevasta selvityksestä on tullut käydä ilmi, miten tarjoaja käytännössä organisoi palvelukokonaisuuden toteutuksen ja hoitaa viestinnän hankintayksikön suuntaan. Lisäksi selvityksestä on pitänyt ilmetä hankintayksikön rooli ja työmäärä yhteistyön eri vaiheissa ja tarjoajan tulee siinä kiinnittää huomiota yhteistyön kehittämiseen. Kummassakin kohdassa on todettu, että selvitys on yksi vertailuperuste laadun arvioinnissa.

Tarjouspyynnön kohdassa 1.1 "Kielikoulutusmuotojen kuvaukset" on ilmoitettu kielikoulutukselle yleisesti ja kohdassa 1.2 "Osakokonaisuus 1: Kielikoulutus, lähiopetus" erityisesti kielten lähiopetukselle asetetut tavoitteet, joiden täyttymisen huomioimista on edellä todetulla tavalla arvioitu laadun vertailuperusteiden osalta. Markkinaoikeus toteaa, että muita laadun vertailuperusteiden osalta arvioitavia seikkoja ei ole nimenomaisesti täsmennetty tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön kohdassa 3 laadun vertailuperusteiden osalta arvioitaviksi ilmoitetut laadun varmistuksen monipuolinen käsittely, menetelmien tarkoituksenmukaisuus, selkeys ja monipuolisuus sekä tarjoajan yhteistyömallin proaktiivisuus, toimintamallin käytännönläheisyys ja tehokkuus sekä toteutuskelpoisuus hankintayksikön näkökulmasta ovat jääneet tarjouspyynnössä kokonaan yksilöimättä ja ne ovat olleet luonteeltaan siinä määrin yleisiä yksilöimättömiä, etteivät tarjoajat ole niiden perusteella voineet riittävällä tavalla ennakoida, mitä konkreettisia laadullisia ominaisuuksia tarjousvertailussa tullaan ottamaan huomioon. Vaikka hankintayksikön tavoitteita on määritelty tarjouspyynnössä, myöskään arvioitaviksi ilmoitetut tavoitteiden täyttymisen huomioiminen ja hankintayksikön tarpeiden huomioiminen yhteistyön aikana eivät ole tulleet riittävällä tavalla yksilöidyiksi. Mainitut arviointiperusteet eivät siten ole olleet omiaan tuottamaan vertailukelpoisia ja yhteismitallisia tarjouksia.

Vaikka liitteessä 2 on ilmoitettu seikkoja, joita tarjoajien on tullut selvityksissään tuoda esille, nämäkin seikat ovat olleet edellä ilmenevällä tavalla yleisiä ja yksilöimättömiä. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on lisäksi jäänyt epäselväksi, ovatko liitteessä 2 ilmoitetut tekijät tyhjentävästi määritelleet kohdan 3 mukaan laadun vertailuperusteiden osalta arvioitavat seikat, täsmentäneet niitä joiltakin osin vai tarkoittaneet kokonaan uusia vertailtavia seikkoja. Tarjouspyynnön liitteessä 2 ollut maininta siitä, että selvitykset ovat yksi vertailuperuste laadun arvioinnissa, on omalta osaltaan vaikeuttanut arvioitavien vertailuperusteiden ja arvostettavien seikkojen ennakoimista.

Edellä mainituista syistä tarjouspyyntö on ollut epäselvä, eivätkä tarjoajat ole voineet tarjouksia laatiessaan riittävällä tarkkuudella tietää, mitä seikkoja tarjousten vertailussa tullaan laadun vertailuperusteen osalta arvioimaan. Tarjouspyyntö on myös antanut hankintayksikölle lähes rajoittamattoman harkintavallan tarjousten laatuvertailun toteuttamisessa. Tarjouspyyntö ei siten ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa.

Johtopäätös

Edellä mainituin perustein hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy aikoo edelleen toteuttaa kielikoulutuksen lähiopetuksen hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Hankintalain 89 §:n 3 momentin mukaan vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuutta ratkaistaessa hankintayksikköön sovelletaan, mitä mainituissa hallintolainkäyttölain säännöksissä säädetään viranomaisesta tai muusta julkisesta osapuolesta.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n 2.12.2015 tekemän kielikoulutuksen lähiopetusta koskevan hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 10.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n korvaamaan Maison de Quartier Oy oikeudenkäyntikulut 4.250 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettavakorkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Saini Siitarinen ja Pekka Savola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta