MAO:590/16

ASIAN TAUSTA

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 9.10.2015 päivätyllä kevennettyä kilpailutusta koskeneella tarjouspyynnöllä DNA Oy:ltä ja TeliaSonera Finland Oyj:ltä tarjouksia TORI-lain (laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä) mukaisista tietoliikenneyhteyksistä VY-verkon (valtion yhteiset tietoliikennepalvelut) kytkentäytimen ja toimipisteiden välille perustuen Hansel Oy:n Tietoliikennepalvelut 2014–2018 puitejärjestelyyn.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu toimipisteiden alustavaksi määräksi 1.000–1.600 toimipistettä. Hankinnan kohteeksi on ilmoitettu toimipisteet yhdistävä verkko, jolla tarjouspyynnön mukaan tarkoitetaan kokonaisratkaisua, joka sisältää sekä erilaisia datayhteyksiä että reititinlaitteistoja.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori on 18.11.2015 tekemällään hankintapäätöksellä dnro 489/02.05/2015 valinnut TeliaSonera Finland Oyj:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4.000.000–8.000.000 euroa vuodessa.

Markkinaoikeus on 16.12.2015 antamallaan päätöksellä nro 895/15 kieltänyt hankintayksikköä panemasta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kunnes markkinaoikeus on ratkaissut asian tai asiassa toisin määrätään.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Käsittelylupa

DNA Oy on valittanut hankintayksikön julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 32 §:n mukaiseen puitejärjestelyyn perustuvasta hankinnasta ja pyytänyt asiassa käsittelylupaa. Hankintalain 86 §:n 3 momentin perusteella hankintalain 32 §:ssä tarkoitettuun puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Markkinaoikeus myöntää valittajalle käsittelyluvan.

Valitus

Vaatimukset

DNA Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä järjestämällä uusi kevennetty kilpailutus ja asettaa edellä mainitun velvoitteen tehosteeksi riittävän suuruisen uhkasakon. Lisäksi DNA Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.320 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on toiminut virheellisesti jättäessään ilmoittamatta kilpailutukseen piiriin kuuluvien toimipisteiden osalta niissä tarvittavat arvioidut yhteysnopeudet. Hankintayksikön menettely on ollut tasapuolisuus-, syrjimättömyys- ja avoimuusperiaatteen vastaista sekä hankintasäännösten teknisiä eritelmiä koskevien säännösten vastaista.

Tarjouspyynnön kohdassa 3 "Hankinnan kohde ja laajuus" todetaan, että yhteydet määritellään toimipistekohtaisesti kyseessä olevaa toimipistettä käyttöönotettaessa ja että vaadittava yhteysnopeus on 10 Mbit/s ja 10 Gbit/s välillä. Käyttöönotto tapahtuu vähitellen kolmen vuoden aikana nykyisten sopimusten loppuessa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että yksittäisten yhteyksien ja siten myös hankinnan kohteena olevan kokonaisratkaisun täsmällinen toteuttamiskustannus selviää vasta sopimuskauden aikana. Tarjoajan on kuitenkin mahdollista ennakoida tarkasti kokonaiskustannusten määrä, mikäli tiedot yhteysnopeuksista ja mahdollisesti tarvittavista kahdennetuista yhteyksistä nykytilanteen mukaan ovat tarjoajan käytettävissä.

Puitejärjestelyn yhteydessä on määritelty puitesopimus, jonka kohdan 4.7 mukaan kevennetyssä kilpailutuksessa hankintayksikön tulee ilmoittaa tiedot toimitusosoitteista, palvelutasosta ja tietyt muut sopimuksen liitteessä 5 mainitut tiedot. Mainitut tiedot ovat välttämättömiä hankinnan kohteen ja tarjottavan hinnan määrittämiseksi. Tarjouspyyntö ei kuitenkaan sisältänyt näitä tietoja eikä niitä ole annettu valittajalle useista pyynnöistä huolimatta. Näin ollen valittaja joutui tekemään tarjouksensa ilman tietoa hankinnan kohteesta, joka teki mahdottomaksi hankinnan toteuttamista koskevan kustannuslaskelman laatimisen ja oikean suuruisen, kustannuksia vastaavan tarjouksen jättämisen.

Mainitussa puitesopimuksen kohdassa 4.7 viitataan liitteeseen 5, jonka mukaisilla tiedoilla tarkoitetaan muun muassa toimipistekohtaisia yhteysnopeuksia sekä tietoja kahdennetuista yhteyksistä. Näin ollen hankintayksikkö on toteuttanut kevennetyn kilpailutuksen puitesopimuksen nimenomaisen määräyksen vastaisesti.

Käytännössä tarjouspyynnöstä puuttui toimipisteiden osalta arvio kuhunkin toimipisteeseen tarvittavasta yhteysnopeudesta. Tietojen puuttuessa tarjoaja ei ole voinut tietää, mitkä kohteet ovat sen valmiin verkon piirissä tai siihen helposti liitettävissä omaa verkkoa laajentamalla ja miltä osin yhteys pitää vuokrata toiselta operaattorilta tai rakentaa uusi yhteys.

Tietojen puuttuminen vaikutti myös tarjouspyynnön kohtaan "Asiantuntijapalvelut", sillä niiden osalta pyydettiin arviota toimittajan tarvitsemasta asiantuntijatyön määrästä, josta ei ollut oikeutta poiketa kuin 15 prosenttia. Valittajalla ei ollut tietojen puuttumisen vuoksi mahdollisuutta perustaa asiantuntijatyön hinnoittelua tarkkaan kustannuslaskelmaan. Voittaneella tarjoajalla oli paremmat edellytykset arvioida asiantuntijatyön määrää ja hinnoitella asiantuntijatyönsä tarkan kustannuslaskelman perusteella. Menettely on ollut tältä osin valittajaan syrjivää.

Voittaneella tarjoajalla oli tiedossa kaikki valittajalta puuttuneet tiedot, koska se oli aiempi palvelun tarjoaja merkittävässä osassa kohteita ja koska se on hallinnoinut kilpailutuksen kohteena olevan valtion toimipisteverkon kytkentäydintä sekä kaikkien toimittajien liittymien IP-osoitteita viimeisen viiden vuoden ajan. Tämä suosi voittanutta tarjoajaa.

Hankintayksiköllä on ollut tai sen ainakin olisi ollut mahdollista hankkia puuttuneet tiedot, sillä hankintayksikkö on hallinnoinut virastokohtaisia tietoliikenneyhteyksiä. Puuttuneet tiedot ovat olleet kiinteistökohtaisia, eikä kiinteistöissä toimivien virastojen muuttuminen olisi vaikuttanut niihin olennaisesti. Valittaja ei ole myöskään edellyttänyt, että tiedot eivät muuttuisi.

Koska pyydetyt tiedot ovat puuttuneet, tarjouspyyntöä ei ole laadittu niin selväksi, että sen perusteella olisi voitu antaa yhteismitallisia tarjouksia.

Tarjouspyynnössä on lisäksi ollut virhe, sillä siinä on esitetty vertailuperusteiden painotukset virheellisesti. Tarjouspyynnön mukaiset yhteydet ovat joko perus- tai korotettua tietoturvatasoa. Tarjouspyynnössä olevan laskukaavan mukaan kumpaakin hintaan on painotettu 50 prosentin arvoisena, vaikka todellisuudessa perustietoturvatason osuus on noin 10 prosentin luokkaa. Painotusten virheellisyys on johtanut siihen, että tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia eikä hintavertailun perusteella ole voitu selvittää, kumpi tarjouksista on ollut halvin. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti ja hankinta tulee kilpailuttaa uudelleen.

Voittaneen tarjoajan tarjous on mahdollisesti ollut tarjouspyynnön vastainen, sillä siihen ei ilmeisesti ole täytetty kaikkia vaadittuja yksikköhintoja.

Vastine

Vaatimukset

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa DNA Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.011,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnassa on noudatettu Hansel Oy:n Tietoliikennepalvelut 2014–2018 puitejärjestelyn mukaista kevennettyä kilpailutusta ja sen edellyttämiä menettelytapoja.

Hankintayksikkö on käynyt seikkaperäisen teknisen vuoropuhelun puitejärjestelyn tarjoajien kanssa ja tuolloin on todettu, ettei hankinnassa voida määritellä yksiselitteisiä toimipaikkakohtaisia yhteysnopeuksia. Tästä syystä tuolloin on todettu, että tarjouspyyntö tultaisiin muotoilemaan siten, että hintoja pyydetään kattohinnoitteluun perustuvalla maantieteellisesti riippumattomalla hinnoittelulla. Näin on myös tarjouspyynnössä tehty.

Edellä mainittu puitesopimus ei ole edellyttänyt, että jokaiselle toimitusosoitteelle tulisi erikseen nimetä nopeus. "Palvelutaso" tarkoittaa palveluajan ja muiden palvelutasoon liittyvien tekijöiden yhdistelmää. Toisaalta puitesopimuksen kohdassa 4.7 on nimenomaan mainittu, että kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnössä voidaan poiketa puitesopimuksesta. Hankintayksikön näkemyksen mukaan kevennetyssä kilpailutuksessa sovellettu hinnoittelumalli ei poikkea puitejärjestelystä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu 1.933 toimipisteen tiedot henkilömäärineen. Voittaneella tarjoajalla on ollut tarjouspyynnön laatimisen aikaan 60 prosenttia kyseisten toimipisteiden yhteyssopimuksista ja valittajalla noin 20 prosenttia. Kummallakin on ollut kilpailutuksessa tasavertaiset ja syrjimättömät kilpailumahdollisuudet.

Tarjoajilla oli mahdollisuus esittää tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen kysymyksiä sen osalta. Vaikka valittaja oli ennen tarjouspyynnön laatimista pyytänyt toimipistekohtaisia tietoja, ei valittaja enää kysymysvaiheessa esittänyt tästä seikasta kysymyksiä. Näin ollen hankintayksikkö oletti, että valittaja on tuolloin hyväksynyt toimipisteriippumattoman hinnoittelumallin.

Hankintapäätöksen vertailutaulukossa viitataan tarjouspyynnön hinnoittelulomakkeessa olleeseen laskukaavan virheeseen. Kyseisellä virheellä on ollut kaikkien tarjoajien osalta systemaattinen vertailuhintoja kohottava vaikutus, mutta tämä on vaikuttanut kaikkiin tarjoajiin samalla tavalla, eikä ole vaikuttanut vertailun lopputulokseen. Sen sijaan vertailuperusteiden painoarvot eivät ole olleet valittajan esittämällä tavalla virheellisiä.

Kuultavan lausunto

TeliaSonera Finland Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti hylkää käsittelylupahakemuksen ja toissijaisesti, mikäli lupa myönnetään, hylkää valituksen sekä lisäksi velvoittaa DNA Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.347,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö on toteuttanut kevennetyn kilpailutuksen puitesopimuksen mukaisesti eikä kilpailutuksessa määritelty hinnoittelumalli ole poikennut puitejärjestelystä. Valittaja on puitesopimustasolla antanut sitovat kattohinnat ilman toimipistekohtaista nopeutta eikä se voi puitejärjestelyn sisäisessä kevennetyssä kilpailutuksessa enää riitauttaa jo puitesopimuksessa sovittuja ehtoja tai menettelyitä.

Molemmille tarjoajille on annettu jo tarjouspyynnön luonnosvaiheessa sekä tarjouspyynnön liitteenä samanaikaisesti samansisältöiset toimipistekohtaiset luettelot. Hankintayksikön tarjoajien kanssa käymässä teknisessä vuoropuhelussa on lisäksi todettu, ettei hankinnassa voida määritellä yksiselitteisiä toimipaikkakohtaisia yhteysnopeuksia. Näin ollen on jo etukäteen ollut tarjoajien tiedossa, että tarjouspyyntö tullaan muotoilemaan siten, että hintoja pyydetään kattohinnoitteluun perustuvalla hinnoittelulla, joka on maantieteellisesti riippumaton.

Tiedolla toimipisteiden nykyisistä sopimuksista ei ole ollut merkitystä tarjousten hinnoittelussa. Myös valittajalla on ollut huomattavia puitesopimukseen perustuvia asiakkuuksia.

Kuultava on hinnoitellut tarjouksensa strategisen liiketoimintapäätöksen mukaan kasvattaakseen omaa markkinaosuuttaan, joka on täysin hankintalain mukaista. Kuultavan tarjouksen hintojen alhaisempi taso ei ole johtunut valittajan esittämistä väitteistä, vaan edellä mainitusta syystä.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Valittaja ei ole esittänyt tarjousmenettelyn aikana sellaisia kysymyksiä, joista voisi päätellä, että valittaja olisi tuolloin pitänyt tarjouspyyntöä epäselvänä. Tätä osoittaa myös, että tarjoajien tarjoukset eivät ole poikenneet toisistaan merkittävästi, eikä niiden hinnoissakaan ollut kuin noin 10 prosentin ero.

Tarjoajat ovat täyttäneet hinnoittelulomakkeen samalla periaatteella. Tietoturvatasojen painoarvot on ilmoitettu molemmille tarjoajille samassa muodossa. Tarjoajilla on siis ollut samat lähtökohdat hintojensa ilmoittamiselle ja annetut tarjoukset ovat olleet vertailukelpoisia ja yhteismitallisia.

Kuultavan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja se on merkinnyt tarjoukseensa kaikki siinä edellytetyt tiedot.

Vastaselitys

DNA Oy on antanut vastaselityksen. Valittajan pyytämien tietojen antamatta jättäminen ei ole ollut puitesopimuksen kohdassa 4.7 tarkoitettu muusta mahdollisesta erityistarpeesta johtuva vaatimus, joka ei olennaisesti poikkea puitesopimuksesta tai muukaan kohdan 4.7 mukainen sallittu poikkeus puitesopimukseen.

Hankintayksikkö ei ole toiminut Hansel Oy:n antaman puitejärjestelyn kevennettyä kilpailutusta koskevan ohjeen mukaisesti, kun se ei ole merkinnyt tarjouspyynnön liitteeksi otettuun hintalomakkeeseen toimipisteiden osoitteita, yhteysnopeuksia ja kahdennettuja yhteyksiä.

Hankintayksikön laatimat muutokset puitesopimuksen liitteen 3.1 "Asiakaskohtainen sopimus" kohtaan 9.1 sekä puitejärjestelyn kevennettyä kilpailutusta koskevan ohjeen "Asiakaskohtaisen hinnoittelulomakkeen" määräysten ja puitesopimuksen kohdan 4.7 määräysten rikkominen ovat merkinneet olennaisia muutoksia puitejärjestelyn ehtoihin sekä olennaista poikkeamista puitejärjestelyn ehdoista.

Valittajan ei ole ollut mahdollista tehdä kustannuslaskelmaan perustuvaa kilpailukykyistä tarjousta, koska valittajalla ei ole ollut tiedossa toimipaikkojen yhteysnopeuksia ja näin ollen sen ei ole ollut mahdollista arvioida, miten liityntäyhteydet on mahdollista toteuttaa ja millaisia liittämiskustannuksia yhteyksien tuottamisesta aiheutuu.

Vaikka valittaja ei ole esittänyt lopullisen tarjouspyynnön perusteella kysymystä toimipaikkojen yhteysnopeuksista, hankintayksikön täytynyt olla tietoinen siitä, että valittaja ei ole saanut aiemmin pyytämiään tietoja, eikä hyväksy minikilpailutuksen toteutusta siten, että näitä tietoja ei anneta.

Muut kirjelmät

Hansel Oy:n lausunto

Markkinaoikeus on pyytänyt puitejärjestelyn perustaneelta Hansel Oy:ltä lausuntoa siitä, miten tulee tulkita puitesopimuksen kohtaa 4.7: "Kevennetyssä kilpailutuksessa Asiakas ilmoittaa seuraavat tiedot: Toimitusosoitteen, palvelutason ja muut liitteen 5 (Kattohinnat) mukaiset tiedot palveluista (myös vastaavat tiedot mahdollisille point-to-point-yhteyksille ja pienten toimipisteiden laajakaistayhteyksille)".

Hansel Oy on esittänyt, että menettely, jossa asiakas ilmoittaa yhteysnopeudet kuhunkin toimitusosoitteeseen, on perusteltu silloin, kun kysymyksessä on Valtorin hankintaa huomattavasti pienempi kokonaisuus ja toimipisteiden olemassaolo sekä niiden tietoliikennetarpeet ovat vakiintuneet. Menettely, jossa asiakas ilmoittaa toimitusosoitteet yhtenä kokonaisuutena ja yhteysnopeuksien vaihteluvälin, on puolestaan perusteltu silloin, kun hankintayksikön ulottumattomissa on vaikuttaa siihen, minkälainen yhteys kuhunkin toimipisteeseen todellisuudessa sinä ajankohtana on hankittava, kun viraston tietoliikennepalvelujen yliheitto (siirtäminen uuden sopimuksen alle) aikanaan tapahtuu. Tässä tapauksessa jokaisen viraston (Valtorin asiakkaan) yliheitot tulee toteuttaa siirtoprojektina ajankohtana, jolloin vanha sopimus umpeutuu. Siihen mennessä toimipisteet ja niiden tarpeet ovat voineet muuttua oleellisesti.

Puitesopimuksen termi "Palvelutaso" koostuu tarjouspyynnön liitteenä 4 olleen palvelutasoehtojen kohdan 4.1 mukaisesti käytettävyystasosta, palveluvasteesta ja palveluajasta.

Valittajan lisälausuma

Valittaja on esittänyt, että Hansel Oy:n lausunnon painoarvoa arvioitaessa on otettava huomioon, että Hansel Oy on ollut mukana prosessissa Valtorin kilpailutuskonsulttina eli se ei ole asiassa ulkopuolinen taho. Hansel Oy:n esittämä tulkinta sivuuttaa puitesopimuksen kohdan 4.7 sanamuodon, puitesopimuksen liitteen 5 sisällön sekä Hansel Oy:n malliasiakirjan, Asiakaskohtainen hinnoittelulomake, sisällön.

Puitesopimuksen kohtaa 4.7 ei voida tulkita eri tavalla riippuen siitä, kuinka laajasta kilpailutuksesta on kysymys. Kaikissa muissa kyseiseen sopimukseen perustuvissa kilpailutuksissa on ilmoitettu yhteysnopeudet ja kahdennetut yhteydet toimitusosoitekohtaisesti, kuten sopimuksen kohta 4.7 edellyttää.

Valittajan lisälausuma markkinaoikeuden lausumapyynnön johdosta

Markkinaoikeus on tiedustellut valittajalta selvennystä siitä, mitä informaatiota valittajan mukaan sille olisi tullut antaa kevennetyn kilpailutuksen yhteydessä, jotta asiassa olisi toimittu hankintasäännösten mukaisesti.

Valittaja on esittänyt, että sille olisi tullut antaa toimipisteiden osoitetiedot, tieto kuhunkin osoitteeseen tulevaisuudessa tarvittavasta yhteysnopeudesta ja tieto siitä, mihin osoitteisiin tarvitaan kahdennettu yhteys.

Valittaja on esittänyt, että kilpailutuksen yhteydessä on annettu 1.933 toimipisteen osoitetiedot ja että kilpailutuksen on ilmoitettu koskevan 1.000–1.600 toimipistettä, joten annetut tiedot ovat sisältäneet paljon sellaisia toimipisteitä, joihin yhteyksiä ei tulla hankkimaan.

Vielä valittaja on esittänyt, että koska toisella tarjoajalla on ollut tiedossa kilpailutushetken mukainen tilanne, olisi hankintayksikön tullut tasapuolisuus-, syrjimättömyys- ja avoimuusperiaatteiden mukaisesti varmistaa, että myös valittajalla olisi ollut samat tiedot käytössään.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 32 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä joko puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista tai, jos kaikkia ehtoja ei ole järjestelyssä vahvistettu, kilpailuttamalla puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa puitejärjestelyn ehtoja voidaan täsmentää tai selkeyttää.

Asian tausta

Asiassa on kysymys tilanteesta, jossa hankintayksikkö on kilpailuttanut kevennetyllä kilpailutuksella TORI-lain (laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä) mukaiset tietoliikenneyhteydet VY-verkon (Valtion yhteiset tietoliikennepalvelut) kytkentäytimen ja toimipisteiden välillä vuosille 2014–2018 perustuen Hansel Oy:n Tietoliikennepalvelut 2014–2018 puitesopimukseen.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut antaa kummallekin tarjoajalle tiedoksi niiden toimipisteiden osoitteet, joihin yhteyksiä voidaan tarvita, sekä lisäksi arvion kussakin toimipisteessä tarvittavasta yhteysnopeudesta sekä siitä tarvitaanko toimipisteessä kahdennettu yhteys.

Lisäksi valittaja on esittänyt, että koska hankintayksikkö ei ole antanut valittajalle tietoja kilpailutuksen aikaisista yhteysnopeuksista niissä toimipisteissä, joita kilpailutus koskee, hankintayksikkö on toiminut tasapuolisuus-, syrjimättömyys- ja avoimuusperiaatteiden vastaisesti.

Hansel Oy:n Tietoliikennepalvelut 2014–2018 puitesopimuksen kohta 4.7 kuuluu relevanteilta osin seuraavasti:

"Kevennetyssä kilpailutuksessa Asiakas ilmoittaa seuraavat tiedot:"

Ensimmäinen alakohta:

"Toimitusosoitteet, palvelutason ja muut liitteen 5 (Kattohinnat) mukaiset tiedot palveluista (myös vastaavat tiedot mahdollisille point-to-point-yhteyksille ja pienten toimipisteiden laajakaistayhteyksille)".

Viimeinen alakohta:

"(Kevennetyssä kilpailutuksessa Asiakas ilmoittaa seuraavat tiedot:) Mahdolliset asiakkaan erityistarpeista johtuvat vaatimukset:

- poikkeavat palveluajat

- poikkeavat liikenteen laatukriteerit

- Asiakkaan oma turvallisuussopimusmalli

- muut mahdolliset erityistarpeet jotka eivät saa olennaisesti poiketa puitesopimuksesta."

Valittaja on toimittanut markkinaoikeudelle asiakirjan, jonka se on ilmoittanut olevan edellä mainittu liite 5 ja joka on otsikoitu: "Selvitys 2 Hinnat, Toimipisteet yhdistävät tietoliikenneyhteydet ja yhteydet internetiin". Kyseessä on 54-sivuinen asiakirja, jolla voidaan ilmoittaa hintatietoja ja jossa on muun muassa mainittu perustietoturvatason sekä korotetun tietoturvatason hinnat eri yhteysnopeuksille ja eripituisille sopimuskausille.

Asian arviointi

Hankintalain 32 §:n 2 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä kilpailuttamalla puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa puitejärjestelyn ehtoja voidaan täsmentää tai selkeyttää. Hankintayksikölle on näin ollen asetettu velvollisuus noudattaa puitejärjestelyn ehtoja kevennetyssä kilpailutuksessa.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole noudattanut puitejärjestelyn ehdot sisältävän edellä yksilöidyn puitesopimuksen kohtaa 4.7 eikä sen liitettä 5. Valittaja on esittänyt, että kyseisten kohtien perusteella hankintayksikön olisi tullut ilmoittaa kunkin toimipisteen osalta toimitusosoite sekä arvio kyseisessä toimipisteessä tarvittavasta yhteysnopeudesta.

Asiassa on riidatonta, että hankintayksikkö on toimittanut tarjouspyynnön mukana listan toimipisteistä osoitteineen. Kyseinen lista on sisältänyt enemmän toimipisteitä (1.933) kuin tarjouspyynnössä on esitetty tarvittavan yhteyksiä toimipisteisiin (1.000–1.600). Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä on ollut kevennetty kilpailutus, jossa on ollut tarkoituksena sopia toimitushinnoista tulevaisuudessa hankittavien tietoliikenneyhteyksien osalta. Tarjouspyynnössä on esitetty hyvinkin laaja vaihteluväli hankittaville tietoliikenneyhteyksille (1.000– 1.600) sen vuoksi, että tulevaisuuden tarpeita ei ole ollut mahdollista yksilöidä kevennetyn kilpailutuksen vaiheessa. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on avoimesti ilmoittanut kaikki mahdolliset toimipisteet, joihin yhteyksiä voidaan hankkia, ja että tämä tieto on annettu samanlaisena molemmille kilpailutukseen osallistuneelle tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se on tässä tilanteessa ilmoittanut kaikki ne toimipisteet, jotka mahdollisesti tulisivat olemaan kyseisten hankintojen piirissä, vaikka näiden toimipisteiden määrä onkin ollut suurempi kuin kilpailutuksen yhteydessä esitetty maksimimäärä toimipisteitä.

Edellä mainitun puitesopimuksen kohdan 4.7 mukaan hankintayksikön on tullut ilmoittaa palvelutaso. Puitesopimuksessa ei ole määritelty, mitä palvelutaso tarkoittaa. Hansel Oy on omassa lausumassaan esittänyt, että palvelutaso koostuu tarjouspyynnön liitteenä 4 olleiden palvelutasoehtojen mukaisesti käytettävyystasosta, palveluvasteesta ja palveluajasta.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että puitesopimuksessa tarkoitettu palvelutason ilmoittaminen ei ole edellyttänyt, että hankintayksikkö ilmoittaisi kuhunkin toimitusosoitteeseen tarvittavan yhteysnopeuden.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut puitesopimuksen kohdan 4.7 vastaisesti jättäessään tarjouspyynnössä ilmoittamatta palvelutason osalta tarvittavien yhteyksien arvioidut nopeudet.

Markkinaoikeus toteaa, että kahdennettu yhteys tarkoittaa sitä, että tietoliikenneyhteys on toimitettu yhteen toimipisteeseen kahta eri reittiä. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka perusteella asiaa olisi arvioitava eri tavalla tilanteissa, joissa tiettyyn toimipisteeseen olisi toimitettava kaksi yhteyttä yhden sijaan, ja näin ollen hankintayksiköllä ei ole ollut hankintasäännösten perusteella velvollisuutta ilmoittaa kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnössä erikseen niitä toimipisteitä, joihin tultaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa edellyttämään kahdennettu yhteys.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole kevennetyn kilpailutuksen yhteydessä ilmoittanut yksilöidysti niitä toimipisteitä, joihin yhteyksiä tullaan hankkimaan kahdennettuina, taikka toimipistekohtaisesti niitä yhteysnopeuksia, joita tullaan hankkimaan.

Asiassa on lisäksi arvioitava, onko hankintayksikkö toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole ilmoittanut niitä yhteysnopeuksia, joita toimipisteissä oli ollut käytössä kevennetyn kilpailutuksen ajankohtana taikka sitä, missä toimipisteissä oli käytössä kahdennetut yhteydet.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on ollut tieto osassa toimipisteistä käytetyistä nopeuksista ja voittaneella tarjoajalla merkittävästi suuremmassa osassa toimipisteistä käytetyistä nopeuksista. Asiassa ei ole tiedossa, kuinka suureen osaan kummankin tiedossa olevista yhteysnopeuksista olisi tulossa muutoksia.

Valittaja on esittänyt, että koska se ei ole tiennyt käytössä olevia yhteysnopeuksia, se on ilmeisesti joutunut arvioimaan rakentamiskustannukset korkeammiksi kuin voittanut tarjoaja, jolloin sen hinta on noussut korkeammaksi ja että tällöin kyseessä ei ole ollut avoin, tasa-arvoinen ja syrjimätön kilpailutus.

Markkinaoikeus toteaa asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että hankintayksiköllä olisi ollut mahdollisuus hankkia tiedot kaikissa toimipisteissä käytetyistä yhteysnopeuksista ja antaa nämä tiedot tarjouskilpailuun osallistuville.

Markkinaoikeus toteaa, että kuvatunlaisessa tilanteessa on olemassa vaara siitä, että tarjoajilla ei ole tasa-arvoinen asema kevennetyssä kilpailutuksessa. Toisaalta kummallakaan tarjoajalla ei ole ollut tietoa siitä, millaisia nopeuksia missäkin toimipisteessä tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan. Kummallakin tarjoajalla oli ainoastaan tieto siitä vaihteluvälistä, jossa vaadittavat nopeudet tulisivat olemaan. Tarjoajien oli ilmoitettava tarjouskilpailussa hinta tietylle yhteysnopeudelle ja tarjoajien omaksi riskiksi on jäänyt kyseisen yhteyden rakentaminen.

Kokonaisuutena asiaa arvioitaessa markkinaoikeus katsoo, että tiedolla tarjouskilpailun aikaisista yhteysnopeuksista ei ole voinut olla suoraa merkitystä tarjoajien hinnanmuodostamisessa, sillä käytössä olleet nopeudet eivät välttämättä tule vastaamaan tulevaisuudessa käyttöön otettavia nopeuksia. Koska kumpikaan tarjoajista ei ole tiennyt millaisia investointeja ne voisivat joutua tulevaisuudessa tekemään, kyseessä ei ole ollut syrjivä tai epätasa-arvoinen menettely.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti jättäessään ilmoittamatta kyseessä olevissa toimipisteissä kilpailutushetkellä käytössä olleet nopeudet.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut virheellinen, kun siinä on ilmoitettu vertailuperusteiden painotukset virheellisesti. Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnön hinnoittelulomakkeen laskukaavassa on ollut virhe, joka on vaikuttanut kaikkiin tarjoajiin samalla tavalla, mutta että vertailuperusteiden painoarvot eivät ole olleet virheellisiä.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty perusteita, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että vertailuperusteiden painoarvot olisivat olleet virheellisiä ja näin ollen hankintayksikön ei voida katsoa tältä osin toimineen hankintasäännösten vastaisesti.

Valittaja on vielä esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi ollut tarjouspyynnön vastainen sillä perusteella, että siitä olisi puuttunut vaadittuja hintatietoja. Markkinaoikeus toteaa tarjouksen tarkistettuaan, että kaikki vaaditut hintatiedot on ilmoitettu. Voittaneen tarjoajan tarjous ei siis ole tältä osin ollut tarjouspyynnön vastainen.

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeuden 16.12.2015 määräämä väliaikainen kielto numero 895/15 raukeaa.

Markkinaoikeus velvoittaa DNA Oy:n korvaamaan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin oikeudenkäyntikulut 9.011,50 eurolla ja TeliaSonera Finland Oyj:n oikeudenkäyntikulut 8.347,50 eurolla, molemmat viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Reima Jussila.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.