MAO:463/13

ASIAN TAUSTA

Vaasan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 2.8.2012 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Vaasan kaupunkiseudun rakennemallin 2040 laatimista koskevasta palveluhankinnasta.

Vaasan kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on 25.9.2012 tekemällään hankintapäätöksellä § 119 (dnro KH 685/2012) valinnut Airix Ympäristö Oy:n tarjouksen.

Vaasan kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on 6.11.2012 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 162 (dnro KH 685/2012) hylännyt X:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 90.000–170.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 3.12. ja 4.12.2012.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

X on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan hänelle hyvitysmaksuna 15.700 euroa ja tarjouksen laatimisesta aiheutuneina kuluina 3.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulunsa 3.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on hylännyt tarjouskilpailussa yhden tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjouksessa on ollut kaksi eri hintatarjousta. Vastaavasta syystä myös voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut hylätä.

Tarjouspyynnön kohdassa 8 on todettu, että tarjoushinnan on tullut olla voimassa kiinteänä koko sopimuskauden ajan ja että hinnan varaumia tai muita korvauksia ei tulla hyväksymään. Tarjouspyynnön kohdan 5 mukaan vaihtoehtoisia tarjouksia ei ole hyväksytty. Tarjouspyynnön kohdan 10 mukaan omia sopimusehtoja ei ole voinut esittää tarjouksessa.

Voittaneen tarjoajan tarjouskirjeeseen ja tarjoukseen on kuitenkin sisältynyt varaumia tarjoushinnan suhteen. Tarjouskirjeessä on ilmoitettu, että: "Työohjelman sisältö ja laajuus tarkistetaan konsultin ja tilaajan kesken. Kustannukset esitetään työohjelman tarkennuttua." Tarjouksessa kohdassa "Seuranta" voittanut tarjoaja on luvannut pitää yllä projektiseurantaa, jossa tarkastellaan kustannusarvion ja aikataulujen pitävyyttä. Tarjouspyynnössä edellytettyä kiinteää hintaa on voittaneen tarjoajan tarjouksessa vaivihkaa muutettu "kustannusarvioksi". Tarjouksen kohdassa "Aikataulun hallinta" voittanut tarjoaja on linjannut, että: "Mikäli tehtävien sisältö muuttuu niin merkittävästi, että sillä on vaikutusta työmäärään ja aikatauluun, sovitaan tilaajan ja konsultin kesken tarvittavista sopimustarkistuksista." Mainitut perusteet eivät ole olleet hankintasäännösten mukaisia eivätkä ne välitä kuvaa, että tarjoaja ennakkoon tietäisi mitoittaneensa työmääränsä oikein ja tietäisi osaavansa sitoutua tarjoamaansa työmäärään.

Muutkin tarjoajat olisivat voineet esittää jopa voittanutta tarjousta halvemmat tarjoukset, ja tarjouskilpailu olisi voinut päättyä miten tahansa. Vastaavilla varaumilla varustettuja tarjouksia voidaan hinnoitella radikaalisti alle palvelun todellisen hinnan, koska puuttuva panos voidaan tarjoukseen vedoten laskuttaa lisälaskutuksella. Oikeuskäytäntö on hyvin selvä sen suhteen, että tarjoushinnan osalta varaumia sisältävä tarjous on hylättävä.

Jos tarjoaja ei tarjouksessaan ole sitoutunut tiettyyn työpanoksen laajuuteen, tarjouksen antajalla on oikeus olettaa hankintayksikön ymmärtäneen, että työpanos on mitoitettu tarjouksessa ilmoitettujen aikaveloitusperusteiden tai vaihtoehtoisesti alan yleisen kustannustason perusteella, ja että sovittu palvelu ollaan tuottamassa tätä vastaavan tuntimäärän puitteissa. Voittaneen tarjoajan tarjous on perustunut siihen, että hankintayksikkö ei huomaa ristiriitaa tarjouksessa esitetyn työsuunnitelman ja sen toteuttamiseen varatun resurssin välillä. Näin voittanut tarjoaja pääsee ilman kirjoittamaansa varaumaakin perustellusti esittämään lisäkustannusvaateita työn edetessä välttämättömiksi osoittautuvista suoritteista, joiden olisi tarjouspyynnön mukaisesti pitänyt sisältyä tarjoajan varsinaiseen tarjoukseen. Voittaneen tarjoajan tarjous ei siis ole ollut tarjouspyynnön mukainen.

Voittaneen tarjoajan tarjoushintaansa sisällyttämä työpanos on ollut täysin riittämätön määritellyn tehtävän toteuttamiseen. Sen tarjous on perustunut tarjousrakennelmaan, johon on kätketty kielletty hintavarauma, joka on mahdollistanut tarjouksen houkuttelevan hinnoittelun, mutta jonka työpanoksen riittämättömyys paljastuu vasta hankkeen edetessä.

Tarjouksia pisteyttäessään hankintayksiköltä on siis voittaneen tarjoajan kohdalla jäänyt huomioimatta, ettei heidän tarjoamansa työpanos ole riittävä tarjouspyynnön työohjelman tehtävien toteuttamiseen. Tälläkin perusteella voittaneen tarjoajan tarjous olisi pitänyt hylätä.

Lisäksi laatupisteytyksessä valittajalta on kolmessa kohdassa evätty yksi laatupiste tarjouspyyntöön perustumattomilla perusteilla. Tarjouspyynnössä ei ole erikseen edellytetty nimenomaista rakennemalliselvitysten kokemusta, jolloin sen puute ei voi olla pistevähennyksen perusteena. Niin ikään tarjouspyynnössä ei ole edellytetty erillisen maisemasuunnittelijan sisällyttämistä työryhmään, jolloin sen puute ei voi olla pistevähennyksen perusteena.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan ei ole tullut esittää työryhmään jäseniä, jotka eivät osallistu käytännössä työn toteutukseen, kokouksiin ja suunnitteluun. Näin ollen laatupisteytyksessä ei voi antaa pisteitä sellaisista tarjouksessa luetelluista asiantuntijoista, joilla ei tarjouksessa ole tällaista asemaa suunnitteluryhmässä. Voittaneessa tarjouksessa on pitkä luettelo tällaisia henkilöitä otsikon "Muu työryhmä" alla. Tarjouspyynnön pisteytysperusteiden puitteissa tällaiseen sivullisissa tehtävissä olevien henkilöiden listaukseen ei voi vedota todellisen työryhmän pisteytyksessä. Voittaneen tarjouksen täydet pisteet saanut varsinainen työryhmä on käsittänyt vain kolme asiantuntijaa vastaavan konsultin lisäksi. Tarjouspyynnössä esitettyihin arvostelukriteereihin pitäytyvässä tasapuolisessa laatupisteytyksessä valittajan laatupisteiden pitäisi näillä perusteilla olla vähintään voittaneen tarjouksen veroiset.

Lisäksi täydet pisteet saaneessa voittaneen tarjoajan tarjoamassa ydinryhmässä ei ole arkkitehdin koulutuksen saanutta henkilöä, joten sen tarjoamasta työryhmästä puuttuu hyvin keskeinen osaamisen alue. Voittaneen tarjouksen ydinryhmään ei myöskään ole sisällytetty liikenneverkkojen asiantuntemusta, joka on hyvin keskeinen rakennemallin perusta. Tasapuolisessa tarjouspyynnön arvosteluperusteita noudattavassa pisteytyksessä ei ole kohtuullista arvioida voittaneen tarjouksen työryhmää edes samanarvoiseksi valittajan tarjoaman työryhmän kanssa.

Edelleen paikkatiedon hyödyntäminen on tämän päivän yhdyskuntasuunnittelutehtävien yleiseen lukutaitoon verrattavaa oletustason lähtötietohankintaa, jota ei voida pitää tarpeellisena erikseen mainita. Sen mainitsemista tai mainitsematta jättämistä ei voida pitää laadun relevanttina pisteytysperusteena.

Tarjouspyynnössä on esitetty kaksi työsuunnitelman arvostelukriteeriä mutta tarjouksia vertailtaessa vertailu on työohjelmaan perustumattomasti jaettu kolmeksi erilliseksi määräosaksi. Kun hankintayksikkö ei ole esittänyt mitään tarjouspyyntöön perustuvia perusteita, joilla voittaneen tarjoajan tarjous on arvioitu valittajan tarjousta paremmaksi, pitäisi valittajan pisteet tältä osin olla vähintään voittaneen tarjoajan pisteiden veroiset.

Lisäksi hankinnan erityispiirteenä ovat kohdealueen kieliolot. Tarjouspyynnössä asiaa ei huomioida muuten kuin että keskeiset asiakirjat on vaadittu laadittavaksi kummallakin kielellä. Tarjouksia pisteyttäessään hankintayksikön olisi toteutustapaa arvostellessaan tullut huomata tämä tehtävän sujuvan toteuttamisen edellyttämä seikka. Valittaja on huolehtinut siitä, että sen tarjoaman työryhmän kaikki jäsenet ovat täydellisen kaksikielisiä. Tämän olisi pitänyt näkyä tarjousten pisteytyksessä. Vaikka asiaa ei tarjouspyynnössä ole erikseen vaadittu, seikka ilmenee tarjouspyynnöstä siten, että suunnittelun kohteena olevat kunnat on selkeästi kerrottu.

Vastine

Vaatimukset

Vaasan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei niin sanotun neuvotteluehdon varaaminen tarkoita sitä, että tarjous olisi tarjouspyynnön vastainen ja tulisi hylätä.

Voittaneen tarjoajan on katsottava tarjouksessaan varanneen itselleen mahdollisuuden neuvotella työohjelman sisällöstä ja laadusta ja sen myötä myös kustannusten suuruudesta. Voittaneella tarjoajalla ei kuitenkaan ole tämän perusteella oikeutta yksipuolisesti korottaa kustannuksia, vaan se edellyttäisi tilaajan hyväksynnän. Lisäksi voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut hyväksyneensä kaikki tarjouspyynnössä esitetyt sopimusehtojen määrittelyt ja rajaukset. Tämän on katsottava tarkoittaneen, että voittanut tarjoaja on sitoutunut myös tarjouspyynnössä ilmoitettuun ehtoon kiinteästä kokonaishinnasta, joka sisältää kaikki kustannukset. Voittanut tarjoaja on myös tarjouksen hintaliitteessä ilmoittanut tarjotun työn kokonaiskustannukset ja tarjoushinnan olevan voimassa kiinteänä koko sopimuskauden ajan. Neuvottelumahdollisuuden varaamisella ei ole ollut vaikutusta voittaneen tarjoajan ilmoittamaan työn kokonaishintaan eikä se ole siten vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Työpanoksen osalta on katsottu, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan sitoutunut tarjouspyynnön työohjelman mukaisen työn toteuttamiseen ja siihen, että kiinteä kokonaishinta sisältää tarjouspyynnössä ja sen liitteinä olevissa asiakirjoissa edellyttämän työpanoksen ja työn tason. Tarjous on näin ollen ollut tarjouspyynnön mukainen.

Voittaneen tarjoajan työpanoksen riittävyyttä arvioitaessa tarjousasiakirjoista on ilmennyt, että kyseessä on erittäin kokenut toimisto ja yhdyskuntasuunnittelijoiden ryhmä. Tarjoajalla on ollut kokemusta täysin vastaavasta suunnittelusta muun muassa Kuopiossa ja Jyväskylässä. Voittaneen tarjoajan arvioima työmäärä ei ole voinut perustua kokemattomuuteen eikä virhearviointia työmäärässä ole ollut syytä epäillä. Perusteena arvioidulle työmäärälle on pidetty paremmin toimivia prosesseja. Voittaneen tarjoajan työsuunnitelma on asiantuntevasti laadittu ja se on esittänyt kokonaisuudessaan hyvin toimivan prosessin riittävine asiantuntemuksineen ja laadunvarmistuksineen. Lisäksi referenssikohteiden perusteella arvioitu hinta kunnille työhön osallistumisesta päätettäessä on ollut 800 euroa/1000 asukasta, joka on tarkoittanut noin 90.000 euron konsulttityöpanosta. Halvin tarjous on ollut lähes 30.000 euroa valittua tarjousta halvempi, mikä on näkynyt laadullisina ja määrällisinä puutteina työsuunnitelmassa ja tehdyssä pisteytyksessä.

Tarjousten arvioinnin lähtökohtana ovat olleet tarjouspyynnössä ilmoitetut laatukriteerit ja pisteet. Laatupisteytystä tehtäessä konsultin koulutus ja kokemukset/referenssit on erotettu arvioinnin helpottamiseksi. Tämä on palvellut sisäistä arviointityötä ja auttanut keskenään erilaisten mutta laadukkaiden tarjousten arvioinnissa. Valittajan osalta soveltuvuuden arvioinnissa on kiinnitetty huomiota työryhmän kokoonpanoon, joka on muodostunut kolmesta arkkitehtikoulutuksen saaneesta suunnittelijasta ja yhdestä liikennesuunnittelijasta. Arvioinnissa ryhmä on kokonaisuudessaan katsottu hiukan yksipuoliseksi ja sille on annettu 33/35 pistettä. Työohjelman ja toteutustavan laatupisteytyksessä valittaja on saanut 29/30 pistettä. Valittajan työsuunnitelma on ollut erittäin vuorovaikutteinen ja siitä sille on annettu täydet 8 pistettä. Tarjouksessa pääpaino on ollut yhteisellä oppimisprosessilla. Työtavoissa on korostunut käsivaraisten kaavioiden, kysymysten ja referenssien käyttö. Suunnitelmasta ei ole käynyt ilmi nykyisin laajasti käytössä olevien, paikkatietoaineistoihin perustuvien analyysimenetelmien käyttö. Tämä ei ole vastannut täysin haluttua lopputulosta, mistä syystä täyttä pistemäärää ei ole voitu antaa.

Maankäytön suunnittelua etenkään strategisella tasolla ei ole Suomessa auktorisoitu. Yhdyskuntasuunnittelun pätevyyden voi saavuttaa myös muulla kuin arkkitehdin peruskoulutuksella. Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämien vastuuhenkilöiden taustana on ollut suunnittelumaantiede ja laaja kokemus strategisesta yhdyskuntasuunnittelusta. Työryhmään on kuulunut myös arkkitehti, joten on katsottu, että voittaneella tarjoajalla on ollut käytössään hankintayksikön edellyttämä riittävä asiantuntemus. Lisäksi yhdyskuntasuunnitteluun perehtyneet arkkitehdit ovat olleet edustettuina tilaajapuolella/valmisteluryhmässä, joten sekä tämä että liikenneverkkoasiantuntemus on ollut työssä varmistettu.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty molempien kotimaisten kielten osaamista, joten kaksikielisyyttä ei ole voitu käyttää vertailuperusteena eikä ottaa huomioon pisteytyksessä ilman, että tarjoajien tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden vaatimus olisi vaarantunut.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Muut kirjelmät

Vaasan kaupunki on antanut lisävastineen.

Valittaja on antanut lisälausuman.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Vahingonkorvaus

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hänelle korvauksena tarjouksen laadintakuluista 3.000 euroa.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 107 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausta koskevissa asioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukainen alioikeus. Valittajan vahingonkorvausvaatimus on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousten vertailussa hankintalain 2 §:n 1 momentin vastaisesti.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Vaasan kaupunkiseudun rakennemallin 2040 laatimisesta. Tarjouspyynnön kohdan 7 "Tarjoukselle asetetut vähimmäisvaatimukset" mukaan tarjous ei ole saanut olla ehdollinen ja kohdan 8 "Tarjoushinta" mukaan tarjoushinnan on tullut olla voimassa kiinteänä koko sopimuskauden ajan. Lisäksi kohdan 8 mukaan: "Hinnan varaumia eikä muita korvauksia; matkakuluista, matka-ajasta, yms. lisiä, ei hyväksytä. Tarjoushinnan tulee sisältää vähintään kahdeksan suunnittelukokousta." Edelleen kohdan 10 "Palveluntuottajan omat sopimusehdot" mukaan omia sopimusehtoja ei ole voinut esittää tarjouksessa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa kohdassa "Seuranta" on muun ohella ilmoitettu: "Konsultti pitää koko suunnittelutehtävän ajan yllä ajantasaista projektiseurantaa, jossa tarkastellaan kustannusarvion ja aikataulujen pitävyyttä. Konsultti raportoi niistä ohjausryhmän kokouksissa."

Edelleen tarjouksen kohdassa "Kustannusten hallinta" on ilmoitettu: "Työohjelman sisältö ja laajuus tarkistetaan konsultin ja tilaajan kesken. Kustannukset esitetään työohjelman tarkennuttua. Mahdollisista lisätöistä sovitaan tilaajan kanssa aina ennen niiden käynnistämistä. Suunnittelun etenemistä seurataan suunnittelukustannusten kertymisen ja valmiusastearvioinnin avulla. Laskutuksen yhteydessä raportoidaan tehdyt työvaiheet ja valmiusaste."

Tarjouksen kohdassa "Aikataulun hallinta" on muun ohella ilmoitettu: "Aikatauluja ja työohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa työn kuluessa. Mikäli tehtävien sisältö muuttuu niin merkittävästi, että sillä on vaikutusta työmäärään ja aikatauluun, sovitaan tilaajan ja konsultin kesken tarvittavista sopimustarkistuksista."

Tarjouksen liitteessä 6 "Hintaliite" on ilmoitettu kustannukset. Sen mukaan: "Tarjoushinta sisältää kahdeksan suunnittelukokousta. Tarjoushinnassa ovat mukana matkakulut yms. kulut. Tarjoushinta on voimassa kiinteänä koko sopimuskauden ajan."

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjous on edeltä ilmenevin tavoin sisältänyt tarjoajan omia, hintaan liittyviä ja sen määrään vaikuttavia sopimusehtoja. Voittaneen tarjoajan tarjouksen hintaliitteessä olleet tiedot kokonaishintaa ja tarjoushinnan voimassaoloa koskien ovat olleet osittain ristiriidassa varsinaisessa tarjouksessa esitettyihin ehtoihin verrattuna. Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen eikä sisällä tarjouspyynnön vastaisia ehtoja tai varaumia. Varsinaisessa tarjouksessa esitettyihin ehtoihin nähden markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin kiinteähintainen kokonaistarjous. Kysymys on ollut tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen keskeisesti vaikuttavasta seikasta. Näin ollen hankintayksikön olisi tullut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen säännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Kun otetaan huomioon hankintamenettelyn edellä todettu virheellisyys ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 3.12. ja 4.12.2012. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hankintayksikkö on saanut tarjouspyyntönsä perusteella seitsemän tarjousta, joista kuusi on hyväksytty mukaan tarjousten vertailuun. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintamenettely on ollut virheellistä siltä osin kuin hankintayksikkö ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnan painoarvo on ollut 35 prosenttia ja tarjouspyynnössä ilmoitettujen laadullisten vertailuperusteiden painoarvo yhteensä 65 prosenttia. Valittajan tarjous on saanut tarjousvertailussa voittaneen tarjoajan tarjouksen jälkeen toiseksi eniten pisteitä. Valittajan tarjouksen saama pistemäärä on ollut 78,3 pistettä, kun vertailussa kolmanneksi ja neljänneksi sijoittuneiden tarjousten pistemäärät ovat olleet 78,2 pistettä ja 78 pistettä.

Tarjousten valinnassa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti, jotta tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tässä tapauksessa hankintayksikkö on tarjouspyynnöstä ilmenevin tavoin ilmoittanut käyttävänsä tarjousten laadun vertailemiseen osaltaan myös tarjoajan soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittäviä, palvelusta vastaavan konsultin sekä avustavien asiantuntijoiden pätevyyteen ja kokemukseen liittyviä seikkoja ilman, että tarjouspyynnöstä olisi täsmällisesti ilmennyt, miten mainittuja soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittäviä seikkoja on tarkoitus arvioida tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö on myös tarjousten vertailussa jakanut edellä mainitut vertailuperusteet alakohtiin ja hankintasäännösten vastaisesti luonut alakohdille keskinäisiä painoarvoja, jotka eivät ole ilmenneet tarjouspyynnöstä. Hankintayksikkö on menetellyt painoarvojen osalta samalla tavoin myös kolmannen, työsuunnitelmaa koskeneen laadullisen vertailuperusteen osalta, minkä lisäksi hankintayksikkö on tältä osin käyttänyt yhtenä vertailtavana alatekijänä vuorovaikutusta, mikä ei ole lainkaan ilmennyt tarjouspyynnöstä.

Kuten edellä on todettu, valittajan on osoitettava hyvitysmaksun edellytysten täyttyminen. Koska hankintamenettely on edellä esitetyin tavoin ollut virheellistä jo vertailuperusteiden asettamista ja soveltamista koskevilta osin, asiassa ei voida luotettavasti todeta, millaiseksi tarjousten vertailu ja tarjouskilpailun lopputulos olisi virheettömässä menettelyssä muodostunut. Virheiden luonne huomioon ottaen asiassa ei voida todeta, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää X:n vahingonkorvausvaatimuksen tutkimatta.

Markkinaoikeus velvoittaa Vaasan kaupungin korvaamaan X:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen muilta osin.

Markkinaoikeus hylkää Vaasan kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Reima Jussila ja Pasi Yli-Ikkelä.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2.10.2015 taltionumero 2822.