MAO:H372/2022

Asian tausta

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 16.7.2021 julkaistulla EUhankintailmoituksella ja 21.7.2021 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta puheentunnistusjärjestelmän tavarahankinnasta, 48 kuukauden sopimuskaudelle ja toistaiseksi voimassa olevalle optiokaudelle.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on 17.9.2021 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut tarjouskilpailusta muun ohella Diktamen Oy:n ja Lingsoft Language Services Oy:n ja valinnut CGI Suomi Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2.400.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeuden asia dnro 20350/2021

Valitus

Vaatimukset

Diktamen Oy on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ensisijaisesti järjestämällä uuden tarjouskilpailun tai toissijaisesti suorittamalla uuden tarjousvertailun. Valittaja on vaatinut toissijaisesti, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden kestoa sekä määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.747,50 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintailmoitus on ollut hankintasäännösten vastainen. Hankintalajiksi on ilmoitettu virheellisesti tavarahankinta, mihin on viitannut myös virheellinen tavarahankintoja koskeva CPVkoodi. Hankinnan kohteena on ollut puheentunnistusjärjestelmä, jonka on voinut tarjota joko SaaS-palveluna tai OnPremise-ratkaisuna. Tavarahankintoja koskevaa CPV-koodia voidaan käyttää vain ostettaessa valmisohjelmatuotteita, eli On-Premise-ratkaisua. SaaS-palveluna toteutettava järjestelmähankinta on oikeuskäytännössä katsottu palveluhankinnaksi.

Tarjouspyynnöstä on muutoinkin käynyt ilmi, että hankinnassa on ollut tosiasiallisesti kyse palveluhankinnasta. Tarjouspyynnön hinnoittelua koskeva vaatimus sekä vaatimusmäärittelyn, hankinnan kohteen kriteerien ja sopimusluonnoksen tietyt kohdat ovat viitanneet siihen, että kysymys on ollut palveluhankinnasta. Hankintailmoituksen virheellisyys on johtanut siihen, ettei hankintailmoitusta ole ollut mahdollista löytää palvelukohtaista hakupalvelua käyttämällä. Hankintamenettely ei ole ollut omiaan turvaamaan potentiaalisten tarjoajien tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä hankinnan kohteen ja vähimmäisvaatimusten määrittämisen osalta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu puheentunnistusjärjestelmän vähimmäisvaatimuksina lista vaatimuksia palvelinlaitteistolle. Mikäli järjestelmää on tarjottu SaaS-palveluna, ei palvelinvaatimuksia ole tarvinnut ladata tarjouksen liitteeksi. Tarjouspyynnön perusteella on kuitenkin jäänyt epäselväksi, mitkä tarjouspyynnön vaatimuksista ovat liittyneet SaaS-palveluun ja mitkä On-Premise-ratkaisuun. Hankintayksikön julkaiseman korjausilmoituksen mukaan tarjouspyynnön liitteitä 1 ”Vaatimusmäärittely” sekä ”Sopimusluonnos” on muutettu. Mistään ei ole ilmennyt, mitä muutoksia tarjouspyyntöön on tehty. Myös hankintayksikölle hankintamenettelyn aikana tehdyt kysymykset ovat osoittaneet, että tarjouspyyntö on ollut asetettujen vähimmäisvaatimusten osalta epäselvä. Lisäksi hankintayksikkö on muuttanut olennaisesti hankinnan kohteen vähimmäisvaatimuksia julkaisemassaan kysymysten ja vastausten koosteessa julkaisematta muutoksista korjausilmoitusta.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, onko asetettu referenssivaatimus ollut tarjoajien soveltuvuutta koskeva vaatimus vai hankinnan kohteen vähimmäisvaatimus. Referenssivaatimusta ei ole pyydetty ESPD-lomakkeella vaan erillisellä lomakkeella, eikä ESPD-lomakkeesta ole ilmennyt referenssivaatimuksen sisältö tai mihin tarjouksen kohtaan referenssit tulee syöttää. Osa soveltuvuusvaatimuksista on muutoinkin ilmoitettu ainoastaan tarjouspyynnössä ESPD-lomakkeen sijasta.

Referenssivaatimukset ovat olleet syrjiviä ja kilpailua rajoittavia. Puheentunnistukseen liittynyt referenssivaatimus on rajattu tarkasti määritellylle joukolle terveydenhuollon erikoisaloja, mikä on rajannut potentiaalisia tarjoajia tarjouskilpailun ulkopuolelle. Asetettu referenssivaatimus ei ole ollut perusteltu hankinnan kohteen kannalta, sillä puheentunnistusohjelma on ollut tarkoitus ottaa käyttöön kaikilla erikoisaloilla. Nykyaikaisilla menetelmillä kehitetyn puheentunnistusjärjestelmän tulee hallita koko lääketieteen sanastoa, eikä pelkästään tiettyyn erikoisalaan liittyvää sanastoa. Suomessa vain yksi organisaatio on ottanut puheentunnistusjärjestelmän tuotantokäyttöön asti referenssivaatimuksena vaadituilla erikoisaloille, mikä on käytännössä rajannut muut puheentunnistusohjelmistot tarjouskilpailun ulkopuolelle. Vaatimus on ollut syrjivä niitä tarjoajia kohtaan, joilla on ollut käytössään puheentunnistuksessa kaikki terveydenhuollon erikoisalat, eikä pelkästään hankintayksikön edellyttämät neljä erikoisalaa.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä sen suhteen, ovatko tarjoajat voineet antaa vaihtoehtoisia tai rinnakkaisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu myöskään kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteita ja niiden suhteellista painotusta. Tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut selvää, miten annetut hinnat vaikuttavat tarjousten vertailuun ja mistä hinnoista tarjousten vertailussa käytettävä kokonaishinta koostuu. Lisäksi puheentunnistusjärjestelmän 400 käyttäjän kuukausihinta ei ole vertailukelpoinen, koska hinnoittelun perusteena olevat hankinnan kohteen määrittelyt riippuvat siitä, onko tarjottu OnPremiseratkaisua vai SaaS-palvelua.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Valittaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset ja tarjotun puheentunnistusjärjestelmän kielimalli on hallinnut kaikki terveydenhuollon erikoisalat. Valittaja on ilmoittanut täsmennyksessään hankintayksikölle, että referenssitoimittajalle toimitettu järjestelmä sisältää kaikki terveydenhuollon erikoisalat. Valittaja ei ole voinut vaikuttaa siihen, mitä terveydenhuollon erikoisalojen sanastoa sen referenssiasiakkaat ovat valittajan puheentunnistusjärjestelmästä käyttäneet. Täsmennyspyynnössä esitetyt referenssikohdetta koskevat kysymykset ovat olleet tarkempia kuin tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset, eikä valittajalla ole ollut enää antaa vaaditun tarkkuuden tietoja. Hankintayksikö on edellyttänyt täsmennyspyynnöllään valittajaa toimittamaan tietosuojalainsäädännön vastaisia tietoja.

Vastine

Vaatimukset

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.580 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikön tarkoituksena ei ole ollut hankkia ohjelmistokehitystä vaan valmis puheentunnistusjärjestelmä. CPV-koodin valinnalla hankintayksikkö on halunnut varmistua siitä, että tarjottu järjestelmä on ollut tuotantokäytössä. SaaS-palvelu tarkoittaa sitä, että ohjelmisto jaellaan pilvipalvelimilta eikä asiakkaan tarvitse ylläpitää omaa palvelininfrastruktuuria. SaaS-termin käyttö ei määrittele sitä, onko ohjelmisto palvelu vai valmisohjelmisto. Hinnoitteluperusteella tai toimitusratkaisulla ei ole merkitystä CPV-koodin valinnassa.

Tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset ovat liittyneet tarjoajien soveltuvuuteen ja tämä on todettu ESPD-lomakkeessa. Soveltuvuusvaatimukset eivät ole olleet ristiriitaisia. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että järjestelmän on tullut olla käytössä neljällä erikoisalalla. Soveltuvuusvaatimukset ovat voineet käydä ilmi myös tarjouspyyntöasiakirjoista. Hankintayksikön virhe on ollut, että ESPD-lomakkeella ei ole yksilöity liitettä, jolla tarjoajien on tullut ilmoittaa referenssit. Asiasta ei ole voinut kuitenkaan tulla sekaannusta.

Tarjouspyynnössä asetettu referenssivaatimus puheentunnistusjärjestelmän käytöstä tietyillä erikoisaloilla ei ole ollut syrjivä tai suhteellisuusperiaatteen vastainen. Hankintayksiköllä on ollut tarve varmistua siitä, että puheentunnistusjärjestelmää on käytetty tarpeeksi laajasti sen tarpeita vastaavassa tuotantokäytössä. Referenssikohteiksi valitut erikoisalat ovat olennaisia hankintayksikön toiminnan kannalta.

Kahden tarjouspyynnön liitteen teknistä muotoa on muutettu ja tästä on julkaistu korjausilmoitus. Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden valintaperuste on käynyt ilmi tarjouspyynnöstä, ja myös se, miten annetut hinnat vaikuttavat tarjousten vertailuun. Hinnat on pyydetty ilmoittamaan myös muille käyttäjämäärille kuin vertailussa käytetylle 400 käyttäjälle. Tarjousten vertailuhinta voi olla jotain muuta kuin sopimuskaudella maksettava hinta.

Hankintayksikkö on pyrkinyt varmistamaan valittajan ilmoittaman referenssin paikkansapitävyyttä. Hankintayksikkö ei ole saanut vastausta siihen, onko valittajan tarjoama puheentunnistusjärjestelmä ollut tuotantokäytössä tarjouspyynnössä edellytetyillä erikoisaloilla. Hankintayksiköllä on ollut oikeus tarkistaa tarjouskilpailun aikana tarjoajalta soveltuvuusvaatimuksen täyttyminen. Pyydetyt tiedot valittajan soveltuvuudesta eivät ole olleet tietosuojalainsäädännön vastaisia, sillä referenssitietojen toimittaminen ei ole edellyttänyt potilastietojen ilmoittamista.

Kuultavan lausunto

CGI Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 139,89 eurolla viivästyskorkoineen.

Tavarahankintoja koskevan CPV-koodin käyttö hankintailmoituksessa ei ole estänyt järjestelmän toimittamista SaaS-toimituksena. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta, mikä osoittaa, että käytetty CPV-koodi ei ole estänyt alalla toimivia tarjoajia osallistumasta tarjouskilpailuun, mukaan lukien valittajaa.

Referenssivaatimus on ollut perusteltu. Hankintayksikön tarkoituksena on ollut varmistua siitä, että tarjottava puheentunnistusjärjestelmä on ollut käytössä laajalti. Häiriöt tarjottavassa puheentunnistusjärjestelmässä voivat aiheuttaa vakavia seurauksia terveydenhuollossa. Hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy edellyttää selvitystä siitä, että tarjottava puheentunnistusjärjestelmä on ollut käytössä tietyillä erikoisaloilla.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankinta-asiakirjojen perusteella kysymys ei ole ollut valmisohjelmatuotteesta vaan ainakin osittain hankintayksikön toiveiden mukaan räätälöitävästä järjestelmäpalvelusta. Hankintailmoituksessa ei ole myöskään mainittu toissijaista CPV-koodia.

Referenssiasiakkailla ei ole tarvetta seurata niillä käytössä olevan sanelupalvelun käyttöä erikoisaloittain, eivätkä ne voi käsitellä potilaiden henkilötietoja tällaisen tiedon saamiseksi hankintayksikölle tietosuoja-asetuksen vastaisesti. Se, että referenssin sisältövaatimus on riippuvainen siitä, miten referenssiasiakas käyttää toimitettua sanelujärjestelmää, on syrjivää. Hankintayksikölle tulisi riittää tieto siitä, että referenssiasiakkaalla on käytössä sanelujärjestelmä, joka sisältää myös vaadittujen erikoisalojen sanaston.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisäkirjelmän.

Markkinaoikeuden asia dnro 20351/2021

Valitus

Vaatimukset

Lingsoft Language Services Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.785 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on rajannut referenssivaatimuksellaanhankintasäännösten vastaisesti suuren osan potentiaalisista tarjoajista tarjouskilpailun ulkopuolelle. Vaatimus on ollut suhteeton ja kilpailua rajoittava, mistä on osoituksena se, että kolme viidestä tarjoajasta on suljettu tarjouskilpailusta referenssien puutteellisuuden takia. Vaatimus referenssistä tietyiltä suppeilta erikoisaloilta ei ole ollut perusteltu hankinnan kohteen kannalta, sillä tarjouspyynnössä on edellytetty puheentunnistusjärjestelmän olevan käytössä kaikilla erikoisaloilla sekä yleistekstin tuottamisessa.

Teknologinen kehitys on tehnyt jo vuonna 2016 käytössä olleesta referenssivaatimuksesta perusteettoman. Puheentunnistusjärjestelmän käytön laajentaminen uusille erityisaloille on merkittävästi helpottunut. Vaatimus on ollut lisäksi suhteeton markkinoiden kokoon ja alalla toimivien potentiaalisten tarjoajien referensseihin nähden. Referenssivaatimus ei ole ollut perusteltu sen varmistamiseksi, että tarjoajilla on ollut kyky ja kokemusta hankintasopimuksen täyttämiseksi, koska siinä ei ole asetettu vähimmäisvaatimusta puheentunnistuksella tuotettujen sanelujen kappalemääristä.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä, koska siinä on asetettu samat vähimmäisvaatimukset riippumatta siitä, onko puheentunnistusjärjestelmä ollut tarkoitus toimittaa On-Premise-ratkaisuna vai SaaS-palveluna. Hankintayksikkö ei ole hankintamenettelyn aikana korjannut hankinnan kohteelle asetettuja vaatimuksia sille esitetyistä kysymyksistä huolimatta. Tarjoajien on itse tullut tarjouksen toteutustavasta riippuen päätellä, mitkä tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset sen on tullut täyttää ja mitä selvityksiä sen on tullut toimittaa kumpaankin toteutusmalliin.

Tarjouspyynnössä on ollut useita muitakin ristiriitaisuuksia. Hankintayksikkö on kilpailuttanut integroimatonta järjestelmää, vaikka tietyt vaatimukset on voinut teknisesti toteuttaa vain integraation kautta. Tarjoaja on joutunut sitoutumaan siihen, että se kykenee järjestämään integroitavaan järjestelmään kuuluvia ominaisuuksia integroimattomaan järjestelmään ilman, että sillä on etukäteen tietoa, saako kohdesovelluksiin tehdä tarvittavia lisäominaisuuksia vai miten tavoiteltuun lopputulokseen teknisesti päästään. Tämä on vaikeuttanut merkittävästi palvelun hinnoittelua, ja tehnyt tarjouspyynnöstä entistä epäselvemmän.

Vastine

Vaatimukset

Perustelut

Hankintayksiköllä on ollut harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittelystä ja sisällöstä. Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä hankinnan kohteelle asetettujen vähimmäisvaatimusten osalta. Hankintayksikkö on tarjoajien kysymyksiin antamissaan vastauksissa selkeyttänyt tarjouspyynnön sisältöä tarjouskilpailun aikana.

Se, ettei tarjoaja kykene teknisesti toteuttamaan puheentunnistusjärjestelmää hankintayksikön edellyttämällä tavalla, ei osoita hankintayksikön toimineen hankintasäännösten vastaisesti.

Kuultavan lausunto

CGI Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 139,89 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikön tarkoituksena on ollut varmistua siitä, että hankinnan kohteena ollutta puheentunnistusjärjestelmää on käytetty vastaavassa tuotantokäytössä. Hankintayksikön tavoitteena on ollut hankkia suomenkielinen puheentunnistusjärjestelmä, jolloin markkina on lähtökohtaisesti ollut pieni. Referenssivaatimus on liittynyt hankinnan kohteeseen ja tarjoajan kykyyn toteuttaa hankinta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että asiassa on otettava huomioon hankinnan historia, sillä hankintayksikkö on pyrkinyt räätälöimään aiemmilla kilpailutuksilla hankinnan tietylle toimittajalle ja järjestelmälle.

Hankintayksikkö on valikoinut tietyt erikoisalat satunnaisesti. Myös muilla erikoisaloilla on ollut yhtä tärkeää, että hankittava järjestelmä on toiminut ja riittävä kokemus olisi ollut osoitettavissa muidenkin lääketieteen alojen referensseillä. Referenssivaatimuksessa viitatut erikoisalat eivät ole hankintayksikön toiminnan kannalta siinä määrin olennaisia, että referenssivaatimus olisi perusteltu. Hankinnan kohteena ollut puheentunnistusjärjestelmä on ollut teknisesti itsestään oppiva ja sen olisi voinut ottaa käyttöön millä tahansa erikoisalalla. Nykyaikaisilla menetelmillä kehitetyn puheentunnistusjärjestelmän on tullut hallita koko lääketieteen sanasto, eikä vain yksittäisiä erikoisaloja.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisäkirjelmän.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

Hankintayksikkö on 17.9.2021 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut Diktamen Oy:n ja Lingsoft Language Services Oy:n tarjouskilpailusta. Hankintapäätöksen mukaan valittajat on suljettu tarjouskilpailusta, koska ne eivät ole täyttäneet tarjouspyynnössä asetettuja referenssivaatimuksia.

Valittajien markkinaoikeudessa esittämän johdosta asiassa on ensinnäkin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti hankinnasta ilmoittaessaan. Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön referenssivaatimuksia asettaessaan, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä ja onko tarjouspyynnön vaatimuksia muutettu hankintamenettelyn aikana. Asiassa on vielä tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan Diktamen Oy:n tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Hankinnasta ilmoittaminen

Diktamen Oy on esittänyt, että hankintailmoituksessa on ilmoitettu virheellinen CPV-koodi, jonka johdosta palveluhankinnasta on ilmoitettu tavarahankintana. Diktamen Oy:n mukaan hankintailmoituksen virheellisyys on johtanut siihen, ettei hankintailmoitusta ole ollut mahdollista löytää ainakaan palvelukohtaista hakupalvelua käyttämällä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinnan CPV-koodi on määritelty oikein. Hankinnan kohteena on ollut valmisohjelmisto. Hankintalajin valinnalla ei ole ollut vaikutusta olemassa olevien kilpailuolosuhteiden hyväksi käyttämiseen tai menettelyn avoimuuteen. Hankintayksikön mukaan hankintailmoitus on tavoittanut kaikki potentiaaliset tarjoajat.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 4 §:n 3 kohdan mukaan tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä; tavarahankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- tai asennustöitä.

Hankintalain 4 §:n 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen.

Hankintalain 4 §:n 15 kohdan mukaan yhteisellä hankintanimikkeistöllä (CPV) tarkoitetaan yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 sekä yhteisestä hankintasanastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2195/2002 sekä julkisista hankintamenettelyistä annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta ja yhteisen hankintasanaston tarkistuksesta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 213/2008 tarkoitettua viitenimikkeistöä.

Hankintalain 59 §:n 2 momentin mukaan hankintojen määrittelyssä on käytettävä 4 §:n 15 kohdassa tarkoitettua yhteistä hankintanimikkeistöä (CPV).

Euroopan unionissa julkisista hankinnoista tietoa tarjoavilla verkkosivuilla https://simap.ted.europa.eu/ on julkaistu muun ohella ”CPV 2008 Seliteosa”, jonka mukaan ohjelmatuotteita ja tietojärjestelmiä koskevaa osastoa 48 käytetään vain ostettaessa valmisohjelmatuotteita, jolloin se katsotaan tavarahankinnaksi. Osastoon eivät kuulu kehittämispalvelut. Mainitulla verkkosivuilla on julkaistu lisäksi ”Yhteisen hankintasanaston käyttöopas (CPV)”. Mainitun käyttöoppaan mukaan CPV:tä on tarkistettu vuosina 2004–2007 muun ohella siten, että ohjelmistopalvelut ja valmisohjelmistot on jaettu kahteen eri osastoon. Käyttöoppaan mukaan valmisohjelmiston ostaminen "suoraan hyllyltä" (osasto 48) katsotaan tavarahankinnaksi, jolloin siihen sovelletaan tavarahankintoja koskevia sääntöjä. Ohjelmointi tai asiakaskohtaisen ohjelmiston hankinta (osastossa 72) katsotaan palveluksi, jolloin siihen sovelletaan palveluja koskevia sääntöjä.

Markkinaoikeus toteaa, että yhtenäisen viitenimikkeistön käytöllä on pyritty turvaamaan hankintojen avoimuus ja läpinäkyvyys. Viitenimikkeistön ja numeerisen koodin käyttö on pakollista, koska ilmoitustila ei salli pitkiä sanallisia selostuksia ja koska ilmoitusten käännökset tehdään CPV-koodien perusteella. Menettely mahdollistaa tuotekohtaisten hakupalveluiden käytön ilmoitusten seurannassa. Jos koodi on määritelty virheellisesti, ilmoitusten löytäminen on vaikeaa ja sattumanvaraista. Tästä syystä virheellisen koodin käyttö voi olla rinnastettavissa muunlaisiin ilmoitusvirheisiin.

Hankintayksikkö on ilmoittanut 16.7.2021 julkaistulla ja 21.7.2021 korjatulla EU-hankintailmoituksella puheentunnistusjärjestelmän hankinnasta. Hankintailmoituksessa hankintalajiksi on ilmoitettu tavarat. Hankinnan pääasialliseksi CPV-koodiksi on ilmoitettu tavarahankintoja koskeva 48000000-8 (Ohjelmatuotteet ja tietojärjestelmät).

Hankintailmoituksen kohdassa II.1.4 ”Lyhyt kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Puheentunnistusjärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle (PPSHP) joko SaaS-palveluna tai On-Premise -ratkaisuna.

Järjestelmä tuottaa reaaliaikaista suomenkielistä tekstiä suoraan PPSHP:n toimintayksiköissä käytössä olevien tietojärjestelmien tekstikenttiin ilman erillisen tekstieditorin käyttöä. [– –]

Puheentunnistus toimii integroimattomana digitaalisesta sanelujärjestelmästä riippumattomana erillissovelluksena, jonka toimintoja voidaan ohjata puhekomennoilla, sanelimella ja näppäimistöä käyttäen. [– –]”

Tarjouspyynnön hankinnan kohteen kriteerejä koskevassa kohdassa on pyydetty tarjoajia ilmoittamaan puheentunnistusjärjestelmän käyttöoikeusmaksu tai SaaS-maksu euroa per kuukausi 400 eri käyttäjälle. Saman kohdan mukaan tarjoajan on tullut liittää tarjoukseensa muun ohella käyttöönottosuunnitelma, koulutussuunnitelma, kuvaus tukipalveluista sekä tuki- ja ylläpitosopimusluonnos.

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Puheentunnistusjärjestelmän vaatimusmäärittely” sanastot -kohdan mukaan hankittava järjestelmä tulee korvaamaan hankintayksikön tuotantokäytössä olevat puheentunnistusratkaisut radiologian, patologian, kliinisen neurofysiologian ja isotoopin erikoisalasanastojen osalla, joten järjestelmän vaihtamisesta ei saa aiheutua alenemaa puheentunnistuksen tunnistustuloksen tarkkuudessa ja saatavuudessa.

Saman liitteen teknisten vaatimusten -kohdan mukaan järjestelmä on hankittavissa käyttöpalveluna hankintayksikön omasta palvelinsalista tai vaihtoehtoisesti pilvipalveluna. Kyseisen liitteen palvelun tuotantoalusta kohdan mukaan tarjottava järjestelmä voidaan tuottaa toimittajan hallinnoimana kokonaispalveluna tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää tilaajan tarjoamaa konesalikapasiteettia ja toimittaja vastaa kokonaisvaltaisesti palvelun tuottamisesta. Kyseisen liitteen järjestelmän testaus ja hankintapäätös -kohdan mukaan, mikäli järjestelmää ei saada käyttöönotettua tuotannossa kahden kuukauden sisällä asennuksen aloittamisesta, on tilaajalla oikeus purkaa sopimus.

Saman liitteen lisensiointia ja hinnoittelua koskevassa kohdassa on todettu muun ohella, että laskutuksen tulee perustua vuorokauden aikana puheentunnistusta käyttäneiden eri käyttäjien maksimäärään kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Ohjelmiston hinnoittelu perustuu käyttäjien määrään, eikä työasemaan sidottuja lisenssejä tai rajoitteita ole. Järjestelmätoimittaja esittää eri käyttäjiin perustuvan hinnoittelun. Tukipalvelu hinnoitellaan erikseen. Mikäli järjestelmä toimitetaan On-Premise ratkaisuna, tilaaja hankkii tarvittavat palvelimet ja kuormantasaajat sekä vastaa niiden ylläpidosta.

Tarjouspyynnön liitteen sopimusluonnos (TP97540) mukaan puheentunnistusjärjestelmän hankinta on käsittänyt käyttöönottoprojektin, dokumentaation ja koulutuksen, tukipalvelut, järjestelmän korjaus- ja ominaisuuspäivitykset ja ylläpitopalvelun. Sopimusluonnoksen mukaan sopimuksen ehtoja täydentävät sen liiteasiakirjat, joita ovat olleet muun ohella JIT 2015 Sopimusehdot (Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot) ja sen liitteet 1: Yleiset sopimusehdot, 5: Erityisehtoja palveluista, 8: Erityisehtoja tietoverkon välityksellä toimitettavista palveluista ja 9: Erityisehtoja henkilötietojen käsittelystä.

Markkinaoikeus katsoo tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella olleen selvästi ymmärrettävissä, että hankintayksikkö on ollut hankkimassa valmista puheentunnistusjärjestelmää, jonka on tullut olla käyttöönotettavissa tuotantoon ilman kehittämistä. Hankinnan pääasiallisena kohteena on siten ollut valmisohjelmatuote siitä huolimatta, että puheentunnistusjärjestelmä on voitu toimittaa vaihtoehtoisesti joko toimittajan hallinnoimana SaaS-palveluna tai On-premise-ratkaisuna, jossa käytetään tilaajan tarjoamaa konesalikapasiteettia. Vaikka puheentunnistusjärjestelmän hankinta on käsittänyt järjestelmän käyttöönoton, koulutuksen sekä jossain määrin tuki- ja ylläpitopalveluita, voidaan niiden katsoa kuuluvan tarjouspyynnössä esitetyssä laajuudessa myös valmisohjelmatuotteen hankintaan, eikä tällä seikalla ole ollut merkitystä siinä, että hankinnan selkeä pääpaino on ollut valmisohjelmatuotteen eli puheentunnistusjärjestelmän käyttöoikeudessa. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin tarjouspyyntöasiakirjoissa hinnoittelusta, laskutuksesta tai sopimusehtojen liitteistä todettu.

Edellä esitetyin perustein hankinnan pääasiallisena kohteena on pidettävä valmisohjelmatuotetta ja siten tavarahankintaa, jota hankintailmoituksessa käytetty CPV-koodi on vastannut. Markkinaoikeus katsoo, että hankintailmoituksessa käytetty CPV-koodi ei ole antanut hankintakokonaisuudesta väärää tai harhaanjohtavaa kuvaa tai estänyt potentiaalisia tarjoajia osallistumasta tarjouskilpailuun. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankinnasta ilmoittaessaan.

Soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettaminen

Asiassa on seuraavaksi arvioitava Diktamen Oy:n esittämän johdosta, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti, kun se ei ole ilmoittanut referenssivaatimuksia ESDP-lomakkeella. Diktamen Oy on lisäksi esittänyt, että kaikista referenssivaatimuksista ei ole ilmoitettu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla ESPD-lomakkeella.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on hankintasäännösten mukaisesti ESPDlomakkeella viitannut referenssivaatimuksiin, eikä hankintayksikön menettelyä ole katsottava hankintasäännösten vastaiseksi sen vuoksi, että se on pyytänyt ilmoittamaan referenssivaatimukset ESPD-lomakkeesta erillisellä lomakkeella.

Diktamen Oy ja Lingsoft Language Services Oy ovat vielä esittäneet, että asetetut referenssivaatimukset ovat olleet syrjiviä ja kilpailua rajoittavia. Yhtiöiden mukaan puheentunnistukseen liittynyt referenssivaatimus on rajattu tarkasti määritellylle joukolle terveydenhuollon erikoisaloja, mistä syystä potentiaalisia tarjoajia on voinut jäädä tarjouskilpailun ulkopuolelle. Referenssivaatimus ei ole ollut perusteltu hankinnan kohteen kannalta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetettu referenssivaatimus ei ole ollut syrjivä tai suhteellisuusperiaatteen vastainen vaan, että hankintayksiköllä on ollut tarve varmistua siitä, että puheentunnistusjärjestelmää on käytetty tarpeeksi laajasti sen tarpeita vastaavasti tuotantokäytössä.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Edellä mainitun säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 191) mukaan hankintayksiköllä on laajaa harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Vaatimusten tulee liittyä ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta eikä niillä saa vaarantaa ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Niiden tulee lisäksi olla suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua ja estää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteisöjen osallistumisen tarjouskilpailuun.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 86 §:n 1 momenttia koskevissa esitöissä (HE 108/2006 vp s. 192) on todettu muun ohella, että teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tulee liittyä ehdokkaan tai tarjoajan mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta ja niiden pitää olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava käytettäväksi yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa alustavana näyttönä siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää seuraavat vaatimukset: 1) mikään 80 ja 81 §:ssä tarkoitetuista poissulkemisperusteista ei koske ehdokasta tai tarjoajaa ja 2) ehdokas tai tarjoaja täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankintalain 87 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 193) mukaan pykälässä säädetään uudesta yhteisestä eurooppalaisesta hankinta-asiakirjasta, jolla ehdokkaat ja tarjoajat osoittaisivat yhtäältä sen, että poissulkemisperusteet eivät ole käsillä, ja toisaalta sen, että hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset täyttyvät. Säännös perustuu hankintadirektiivin 59 artiklaan. Asiakirjaa koskevien säännösten tarkoituksena on vähentää tarjouskilpailuun osallistumisesta etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille ja yhteisöille syntyvää hallinnollista taakkaa, joka syntyy lukuisten vaadittavien selvitysten, todistusten ja muiden asiakirjojen toimittamisesta hankintamenettelyn yhteydessä. Antamalla yhteisessä eurooppalaisessa hankinta-asiakirjassa vakuutuksen soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä ja siitä, että poissulkemisperusteet eivät ole käsillä, toimittaja välttyy hankintamenettelyn yhteydessä suuren asiakirjamäärän hankkimiselta ja edelleen toimittamiselta hankintayksikölle. Tarkoituksena on tätä kautta myös edistää pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteisöjen osallistumista julkisiin tarjouskilpailuihin.

Hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 39) keskeisissä ehdotuksissa on todettu muun ohella, että esityksessä ehdotetaan uuden hankintadirektiivin mukaisesti, että hankintamenettelyyn liittyviä tarjoajille ja ehdokkaille syntyviä selvitystoimenpiteitä yksinkertaistettaisiin. Esityksessä rajattaisiin hankintayksikön mahdollisuuksia edellyttää ehdokkaita ja tarjoajia toimittamaan laajoja selvityksiä soveltuvuudestaan tarjouskilpailun aikana. Ehdokkaat ja tarjoajat voisivat osoittaa soveltuvuutta koskevien vaatimusten täyttymisen sekä poissulkuperusteiden soveltumattomuuden toimittamalla hankintayksikölle yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan. Vasta tarjousten vertailun ja hankintapäätöksen jälkeen hankintayksikkö edellyttäisi voittaneelta tarjoajalta varsinaiset selvitykset.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdan ”Puheentunnistusjärjestelmä” mukaan tarjoajien on tullut ladata tiedot referensseistä. Kohdan mukaan referenssit ilmoitetaan liitteellä ”TP97540 Puheentunnistusjärjestelmä, Liite referenssit”. Kyseinen liite on mainittu myös tarjouspyynnön liiteluettelossa.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen ESPD-lomakkeen kohdan ”IV osa: Valintaperusteet” alakohdan ”A: Soveltuvuus” alakohdassa ”C: Tekninen ja ammatillinen pätevyys” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoaja on suorittanut viitejakson aikana seuraavantyyppiset pääasialliset tavarantoimitukset:

Hankintaviranomaiset voivat vaatia enintään kolmen vuoden kokemuksen tai hyväksyä yli kolme vuotta aikaisemmin hankitun kokemuksen.”

”Vaatimus: Ilmoitettava referenssit vastaavista toimituksista liitteellä x
Arvo
Päivämäärä
Vastaanottajat
Kuvaus:”

Tarjoajien on tullut syöttää tarjouspyynnön liitteenä olleeseen ”TP97540 Puheentunnistusjärjestelmä Liite referenssit” -asiakirjaan referensseistä seuraavat tiedot: referenssikohde, sisältö, toteutusajankohta, puheentunnistuksen käyttöaste, puheentunnistuksella tuotettujen sanelujen määrä, erikoisalat, joilla puheentunnistus on käytössä ja yhteyshenkilö referenssikohteessa.

Tarjouspyynnön liitteenä on edellä todetusti olleet myös liite 1 ”Vaatimusmäärittely” ja liite 2 ”Vaatimusmäärittelytaulukko”.

Vaatimusmäärittelyn kohdassa ”Referenssit” on todettu seuraavaa:

”Toimittajalla tulee olla riittävästi kokemusta hankinnan kohdetta vastaavasta järjestelmätoimituksesta. Kokemuksen osoittamiseksi tarjoajalla tulee olla vähintään yksi tai useampi referenssi suomalaisessa terveydenhuollon toimintayksiköstä, jossa kohdesovellusriippumaton edustatunnisteinen puheentunnistus on tuotantokäytössä tekstintuottotyökaluna näppäimistöllä kirjoittamisen lisäksi vähintään radiologialla, isotooppiosastolla, kliinisellä neurofysiologialla ja patologialla.

Tarjouksessa ilmoitetaan referenssikohteet, puheentunnistuksen käyttöaste, erikoisalat joilla järjestelmä on tuotantokäytössä sekä referenssikohteen yhteyshenkilö yhteystietoineen.”

Vastaava vaatimus on esitetty myös liitteellä 2 ”Vaatimusmäärittelytaulukko”.

Vaatimusmäärittelyn kohdassa ”Sanastot” on todettu seuraavaa:

Tarjottavan järjestelmän sanasto tai sanastot tulee olla tuotantokäyttöönotettavissa kaikilla erikoisaloilla sekä yleistekstin tuottamisessa. [– –] Hankittava järjestelmä tulee korvaamaan PPSHP:n nykyiset tuotantokäytössä olevat puheentunnistusratkaisut radiologian, patologian, kliinisen neurofysiologian ja isotoopin erikoisalasanastojen osalla, joten järjestelmän vaihtamisesta ei saa aiheutua alenemaa puheentunnistuksen tunnistustuloksen tarkkuudessa ja saatavuudessa.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain hankintadirektiiviin perustuvana yhtenä keskeisenä muutoksena aiemmin voimassa olleisiin hankintasäännöksiin on ollut tarkoitus vähentää tarjoajille asetettuja velvollisuuksia toimittaa selvityksiä soveltuvuudestaan tarjouskilpailun aikana. Sääntelyssä on lähdetty siitä, että soveltuvuusvaatimusten alustavaksi täyttämiseksi riittäisi vain ESPDlomakkeessa esitetty vakuutus asianomaisten vaatimusten täyttymisestä, ja vain voittanut tarjoaja esittäisi tarvittavat selvitykset tarjousten vertailun jälkeen.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnön liitteenä olevalla ESPD-lomakkeella edellyttänyt, että tarjoajien on tullut ilmoittaa referenssit vastaavista toimituksista erillisellä sinänsä nimeämättömällä liitteellä. Tarjouspyynnön liitteenä on ollut edellä kuvattu referenssejä koskeva liiteasiakirja, jolla tarjoajien on tullut ilmoittaa referenssit ja niitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot. Referenssivaatimuksen sisältö on käynyt ilmi tarjouspyynnön liitteinä olleista vaatimusmäärittelyä koskevista asiakirjoista.

Tarjouspyynnön muut ehdot -kohdassa on esitetty kuusi tarjoajaa koskevaa pakottavaa vaatimusta, joihin tarjoajan on tullut vastata kyllä. Tarjoaja on ollut velvollinen toimittamaan kyseisten vaatimusten osalta tiedot pyydettäessä. Tarjoajan on tullut antaa kyllä -vastausta laajempaa selvitystä vain alihankkijoita koskevaan kohtaan siinä tilanteessa, että tarjoaja käyttäisi alihankkijoita, ja jota vastaavaa selvitystä on edellytetty myös ESPDlomakkeessa. Kuudesta kohdan vaatimuksista yhden on katsottava olevan ESPD-lomakkeessa esitetyistä vaatimuksista erillinen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on tullut hankintalain 87 §:n mukaisesti käyttää ESPD-lomaketta alustavana näyttönä siitä, että tarjoaja täyttää hankintalain mukaiset soveltuvuusvaatimukset. Hankintayksikön käyttämä ESPD-lomake on ollut sikäli puutteellinen, ettei siitä ole käynyt ilmi referenssivaatimuksen sisältö. Kun referenssivaatimuksen sisältö sekä se millä tarjouspyynnön liitteellä referenssit on tullut ilmoitta, on käynyt selkeästi ilmi muualta tarjouspyyntöasiakirjoista, tarjoajille ei ole kuitenkaan katsottava jääneen tarjouspyyntöasiakirjat kokonaisuutena huomioon ottaen epäselväksi referenssivaatimuksen sisältö, tai se mitä tietoja niiden on referenssivaatimuksista tullut toimittaa.

Kun asiassa on ollut muutoinkin kysymys siitä, että tarjoajan on tullut esittää referenssivaatimusta koskevat tiedot tarjouksen erillisellä liitteellä sen sijaan, että vastaavat tiedot olisi syötetty ESPD-lomakkeeseen, ei hankintayksikön menettelyn voida katsoa tältä osin myöskään lisänneen tarjoajien hallinnosta taakkaa tai vaikuttaneen tarjoajien tarjousten jättämiseen ja halukkuuteen osallistua tarjouskilpailuun. Markkinaoikeus katsoo niin ikään, ettei myöskään sen, että tarjouspyynnössä on esitetty edellä kuvatulla tavalla joitakin tarjoajaa koskevia vähimmäisvaatimuksia ESPD-lomakkeen ohella, voida katsoa lisänneen tarjoajien hallinnollista taakkaa siinä määrin, että tällä olisi ollut merkitystä tarjouksen tekemisen kannalta.

Edellä esitettyyn nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely soveltuvuusvaatimusten ilmoittamisessa ei ole ollut hankintasäännösten vastaista.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankinnan kohteena on ollut digitaalisesta sanelujärjestelmästä erillinen puheentunnistusjärjestelmä, joka tuottaa reaaliaikaista suomenkielistä tekstiä suoraan hankintayksikön toimintayksiköissä käytössä oleviin tietojärjestelmien tekstikenttiin ilman erillisen tekstieditorin käyttöä. Vaatimusmäärittelyn mukaan hankittava järjestelmä tulee edellä todetusti korvaamaan hankintayksikön tuotantokäytössä olevat puheentunnistusratkaisut radiologian, patologian, kliinisen neurofysiologian ja isotoopin erikoisalasanastojen osalta. Tarjoajan soveltuvuutta koskevana teknistä ja ammatillista pätevyyttä tarkoittavana vaatimuksena on edellytetty, että tarjottavan puheentunnistusjärjestelmän on tullut olla tuotantokäytössä vähintään kyseisillä mainituilla erikoisaloilla. Hankintayksikön mukaan sen tarkoituksena on ollut varmistua siitä, että puheentunnistusjärjestelmää on käytetty tarpeeksi laajasti sen tarvetta vastaavassa tuotantokäytössä, koska saneluprosessin toimivuuden notkahduksella voi olla vakavia seurauksia etenkin potilasturvallisuuden kannalta.

Hankintayksikön ei julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden perusteella tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen. Näin ollen lähtökohtaisesti se, että alalla olisi vain yksi tai muutama tarjoaja, joka on voinut täyttää vaatimuksen, ei myöskään tee asetetusta referenssivaatimuksesta syrjivää.

Asiassa esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että mainittuja terveydenhuollon erikoisaloja koskevalla vaatimuksella on perustellusti pyritty hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen ja varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Referenssivaatimuksen ei voida katsoa rajoittaneen kilpailua tarpeettomasti tai olleen suhteellisuusperiaatteen vastainen. Asetettua referenssivaatimusta ei näin ollen ole pidettävä syrjivänä tai muutoin valittajien esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisena.

Tarjouspyyntöä koskevat muut valitusperusteet

Diktamen Oy ja Lingsoft Language Services Oy ovat esittäneet, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä eikä se ole mahdollistanut vertailukelpoisten tarjousten tekemistä. Yhtiöiden mukaan tarjouspyynnön perusteella on jäänyt epäselväksi, mitkä tarjouspyynnön vaatimuksista ovat liittyneet SaaS-palveluun ja mitkä On-Premise-ratkaisuun.

Diktamen Oy on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on muuttanut olennaisesti tarjouspyynnössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia hankintamenettelyn aikana esitettyihin kysymyksiin antamissaan vastauksissa julkaisematta korjausilmoitusta. Diktamen Oy on edelleen esittänyt, että tarjouspyyntö on lisäksi ollut epäselvä sen suhteen, miten annetut hinnat ovat vaikuttaneet tarjousten vertailuun ja mistä hinnoista tarjousten vertailussa käytetty kokonaishinta on koostunut.

Hankintayksikön mukaan tarjoajat ovat voineet antaa tarjouksensa joko On-Premise tai SaaS-ratkaisuna ja tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, mitä selvityksiä tarjoajien on tullut toimittaa. Hankintayksikkö on lisäksi pyrkinyt tarjoajien kysymyksiin antamissaan vastauksissa täsmentämään tarjouspyynnön vaatimuksia, eikä hankintayksikkö ole tehnyt hankinta-asiakirjoihin olennaisia muutoksia. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi miten annetut hinnat ovat vaikuttaneet tarjousten vertailuun.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset (kohta 1), ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä soveltuvuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä pyyntö täydentää yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja ja luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan sekä tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan on soveltuvuuden arviointia varten toimitettava (kohta 8), kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ja niiden suhteellinen painotus, kohtuullinen vaihteluväli tai poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys (kohta 9) ja muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä (kohta 12).

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä.

Edellä kuvatusti hankinnan kohteena on ollut puheentunnistusjärjestelmä joko SaaS-palveluna tai On-Premise-ratkaisuna. Tarjouspyynnössä tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu halvin hinta.

Tarjouspyynnön kohdan II.2.10 mukaan eri vaihtoehtoja ei hyväksytä.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” puheentunnistusjärjestelmää koskevassa kohdassa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Puheentunnistusjärjestelmän käyttöoikeusmaksu tai SaaS-maksu, hinta eur/kk 400 eri käyttäjälle

Kohteen hinta kysytään ja se vaikuttaa vertailuhintaan

[– –]

Hankittava määrä: 48 kk €/kk”

Samassa tarjouspyynnön kohdassa on esitetty 12-kohtainen listaus kuvauksista ja muista selvityksistä, jotka on tullut ladata tarjouksen liitteeksi ja joilla on osin kuvattu tarjouspyynnön vaatimusten täyttymistä. ”Vaatimukset palvelinlaitteistolle” -selvityksen osalta kohdassa on todettu, että mikäli järjestelmä tarjotaan SaaS-palveluna, ei palvelinvaatimuksia tarvitse ladata tarjouksen liitteeksi. ”Referenssit” -selvityksen osalta kohdassa on todettu, että ne ilmoitetaan liitteellä ”TP97540 Puheentunnistusjärjestelmä, Liite Referenssit”, joka on ladattava tarjoukseen. Listauksen viimeinen kohta on ollut seuraava: ”Pakottavien vaatimusten täyttyminen, lataa liite 2 täytettynä tähän.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” kohdassa ”Tukipalvelu (e/kk)” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Kohteen hinta kysytään ja se vaikuttaa vertailuhintaan.

[– –]

Hankittava määrä: 48 kk €/kk”

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu seuraavaa:

”Hankintapäätös tehdään yhdelle toimittajalle halvimman kokonaishinnan perusteella”

Tarjouspyynnön liitteenä 1 on ollut puheentunnistusjärjestelmän vaatimusmäärittelyä koskeva asiakirja, joka on ollut sanallinen kuvaus hankinnan kohteesta ja sen vaatimuksista. Asiakirja on sisältänyt hankinnan kohteen toiminnalliset vaatimukset, tekniset vaatimukset sekä käyttöönottoa, raportointia, AD-integraatiota ja referenssejä koskevat vaatimukset.

Tarjouspyynnön liitteenä 2 on ollut ”Vaatimusmäärittelytaulukko” -otsikoitu asiakirja, jossa on lueteltu toiminnallisia pakollisia vaatimuksia sekä käyttöympäristöä, tietoturvaa, tietosuojaa, järjestelmän lokeja, tukipalveluja ja koulutusta, dokumentaatiota, raportointia, referenssejä ja testausta koskevia pakollisia vaatimuksia. Tarjoajien on tullut vastata kunkin pakollisen vaatimuksen kohtaan erikseen ”kyllä” tai ”ei”, sekä esittää lyhyt selostus siitä, miten tarjoaja täyttää vaatimuksen ja/tai missä kohdassa tarjousasiakirjoja vaatimus on toteennäytetty.

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Puheentunnistusjärjestelmän vaatimusmäärittely” mukaan laskutuksen tulee perustua vuorokauden aikana puheentunnistusta käyttäneiden eri käyttäjien maksimimäärään kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Ohjelmiston hinnoittelu perustuu käyttäjien määrään, eikä työasemaan sidottuja lisenssejä tai rajoitteita ole. Hankintayksikkö ei hanki erillisiä lisenssejä vaan maksaa niiden käytöstä eri käyttäjien määrään perustuen. Järjestelmätoimittaja esittää eri käyttäjiin perustuvan hinnoittelun. Tukipalvelu hinnoitellaan erikseen. Hankintayksikön arvion mukaan eri käyttäjiä vuorokausitasolla olisi noin 400 kappaletta 100 prosentin käyttöasteella. Vertailulukuna käytetään 400 käyttäjää. Toimittaja esittää tarjouksessaan hintakehityksen 50–700 käyttäjälle portaittain 50 käyttäjän välein.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut ” TP97540 Puheentunnistusjärjestelmä, Liite hinnoittelun porrastus” -otsikoitu asiakirja. Mainitussa liitteessä on todettu muun ohella seuraavaa:

”Liite täydennetään ja liitetään tarjoukseen, mikäli hinta / hinnat porrastetaan käyttäjämäärän perusteella”

Hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle on esitetty muun ohella seuraavat kysymykset:

”Puheentunnistusjärjestelmää voi tarjota joko nykyaikaisena pilvipalveluna tai käyttöpalveluna PPSHP:n palvelinsalista. [– –]

Nyt julkaistussa tarjouspyynnössä on kuitenkin ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia, sillä kaikki liitteissä 1 ja 2 luetellut vaatimukset eivät voi olla pakollisia vaatimuksia pilvipalvelua tarjottaessa.

[– –]

A) Tarjouspyynnön liitteessä 2 on useita vaatimuksia, jotka pakollisina vaatimuksina voivat koskea vain käyttöpalveluna tarjottavaa järjestelmää. Pyydämme PPSHP:ta muuttamaan nämä vaatimukset ei-pakollisiksi SaaS-palvelua tarjottaessa.

[– –]

B) Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan tulee liittää tarjoukseensa useita asiakirjoja. Merkittävä osa näistä asiakirjoista on sellaisia, ettei niiden toimittaminen SaaS-palvelua tarjottaessa ole tarpeellista.”

[– –]

Koskevatko alla mainitut liitteestä 2 poimitut pakolliset vaatimukset vain paikallisena palveluna tarjottavaa OnPremise-ratkaisua (jolloin vaatimukset eivät olisi relevantteja SaaS-palveluna tarjottavan ratkaisun osalta)?

Hankintayksikkö on vastannut kysymyksiin A ja B seuraavasti:

”Mikäli palvelu toimitetaan järjestelmätoimittajan konesalista tai pilvestä (Saas), tuolloin palvelimia ja tietokantoja koskevia vaatimuksia ei tarvitse huomioida (kysymys A) eikä toimittaa erillisiä kuvauksia palvelinlaitteistosta (kysymys B). Tarjouksen on sisällettävä graafinen kuvaus, järjestelmän arkkitehtuurikuvaus, dokumentaatio palomuurimäärityksistä ja tietoturvatuotteista sekä asennus- ja käyttöohjeet. Lisäksi valittu toimittaja sitoutuu toimittamaan järjestelmän tietokantakuvauksen raportointia varten ennen käyttöönottoprojektin aloittamista. Vaihtoehtoisesti järjestelmätoimittaja toimittaa kuukausittain yhdessä määriteltävän raportointiaineiston, mikäli hankintayksikölle ei voida järjestää pääsyä raportointikantaan.”

Viimeksi mainittuun kysymykseen hankintayksikkö on vastannut asiallisesti saman sisältöisesti kuin kysymyksiin A ja B.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen ja sitä koskevien vaatimusten määrittelemisessä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa, ja että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on ollut selvää, että puheentunnistusjärjestelmä on voitu toteuttaa vaihtoehtoisesti joko On-Premise-ratkaisuna tai SaaS-palveluna. Tarjouspyynnössä vaihtoehtoisista tarjouksista todetun perusteella on ollut yksiselitteisesti ymmärrettävissä, ettei muita vaihtoehtoisia toteuttamistapoja hyväksytä kuin tarjouspyynnössä määritellyt On-Premise-ratkaisu tai SaaS-palvelu.

Hankintayksikkö on esittänyt julkaisseensa korjausilmoituksen, jolla on muutettu tarjouspyynnön liitteen 1 ”Puheentunnistusjärjestelmän vaatimusmäärittely” sekä liitteen ”Sopimusluonnos” teknistä esitysmuotoa siten, että liitteet on ladattu korjausilmoitukseen pdf-muodossa. Lisäksi vaatimusmäärittelyä koskevasta asiakirjasta on toimitettu versio, jossa ei ole ollut näkyvillä hankintayksikön kommentteja ja korjauksia. Markkinaoikeus katsoo, etteivät kyseiset muutokset ole miltään osin vaikuttaneet hankinnan kohteen tai sen vaatimusten määrittelyyn, eikä kysymys ole ollut kielletystä hankinnan kohteen muuttamisesta.

Tarjouspyynnön liitteessä 1 ”Puheentunnistusjärjestelmän vaatimusmäärittely” kohdassa tekniset vaatimukset on todettu, että järjestelmä on hankittavissa käyttöpalveluna hankintayksikön omasta palvelinsalista tai vaihtoehtoisesti pilvipalveluna ja että toimittaja ilmoittaa tarjouksessaan vaatimukset palvelinlaitteistolle. Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” ja sen alakohdassa ”Vaatimukset palvelinlaitteistolle” on nimenomaisesti todettu, että mikäli järjestelmä tarjotaan SaaS-palveluna, ei palvelinvaatimuksia tarvitse ladata tarjouksen liitteeksi. Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on ollut ymmärrettävissä, että tarjouspyynnön sanotun kohdan palvelinlaitteiston vaatimuksilla on tarkoitettu tarjoajan esittämiä palvelinlaitteistovaatimuksia hankintayksikölle tilanteessa, jossa tarjoaja tarjoaa On-Premise-ratkaisua hankintayksikön konesalia käyttäen.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty toimitettavaa järjestelmää koskevat vaatimukset yksilöimättä kaikilta osin jokaisen vaatimuksen osalta sitä, koskeeko vaatimus tai esitetty selvityspyyntö molempia tai toista vaihtoehtoisista hankittavan järjestelmän toteutustavoista. Myöskään tarjouspyynnön liitteessä 2 ”Vaatimusmäärittelytaulukko” ei ole yksilöity sitä, koskevatko vaatimukset molempia tai vain jompaakumpaa toteutustavoista.

Hankintayksikölle esitetyissä kysymyksessä on sivuttu sitä, että osa tarjouspyynnön vaatimuksista on voinut koskea vain On-Premise-ratkaisuna toimitettavaa järjestelmää ja tähän liittyviä asiakirjoja. Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen ilmoittaen, että mikäli palvelu on ollut tarkoitus toimittaa järjestelmätoimittajan konesalista tai pilvestä, palvelimia ja tietokantoja koskevia vaatimuksia ei ole tarvinnut huomioida, eikä niistä ole tarvinnut toimittaa erillisiä kuvauksia palvelinlaitteistosta. Vastauksessa on kuitenkin vielä todettu mitä tarjoukseen on edellä todetusta huolimatta sisällytettävä, ja että vaikka tietokantoja koskevia vaatimuksia ei tarvitse huomioida, on tietokantakuvaus kuitenkin toimitettava raportointia varten ennen käyttöönottoprojektin aloittamista. Vastaus on tältä osin sisältänyt vielä vaihtoehdon siltä varalta, ettei hankintayksikölle voida järjestää pääsyä raportointikantaan.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ymmärtää, mitkä toimitettavaa puheentunnistusjärjestelmää koskevista vaatimuksista ovat koskeneet järjestelmää, jossa käytetään hankintayksikön konesaleja, ja mitkä vaatimuksista ovat voineet koskea vain toimittajan konesaleista SaaS-palveluna toteutettavaa järjestelmää. Osoituksena tästä voidaan osaltaan pitää myös sitä, että hankintayksikölle esitetyissä kysymyksissä on tunnistettu vaatimuksia, jotka ovat kysyjänkin mukaan koskeneet vain On-Premisen-ratkaisuna tarjottua järjestelmää. Markkinaoikeus katsoo edelleen, ettei hankinnan kohteen vähimmäisvaatimuksia ole muutettu hankintayksikön vastauksessaan esittämällä toteamuksella, että mikäli tarjoaja tarjoaa järjestelmää järjestelmätoimittajan konesalista tai pilvestä (SaaS-palveluna), ei palvelimia ja tietokantoja koskevia vaatimuksia tarvitse ottaa huomioon, eikä niistä tarvitse toimittaa kuvauksia. Tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuja vaatimuksia toimitettavalle järjestelmälle ei voida pitää myöskään edellä viitatuilta osin epäselvinä.

Tarjouspyynnön mukaan hankintapäätös tehdään yhdelle toimittajalle halvimman kokonaishinnan perusteella. Tarjouspyynnössä on edellytetty kahden vertailuun vaikuttavan hinnan ilmoittamista, jotka ovat olleet puheentunnistusjärjestelmän käyttöoikeusmaksu tai SaaS-maksu euroa per kuukausi 400 eri käyttäjälle ja tukipalvelun hinta euroa per kuukausi, molemmat hankittavalle määrälle 48 kuukautta. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on näiden vertailuun vaikuttavien hintojen lisäksi pyydetty esittämään hintakehityksen 50–700 käyttäjälle portaittain 50 käyttäjän välein todeten samalla, että vertailulukuna käytetään 400 käyttäjää. Tarjouspyynnöstä on lisäksi käynyt ilmi, että tarjousten vertailuhinnat on tullut antaa perustuen hankintayksikön arvioimaan 100 prosentin käyttöasteen käyttäjämäärään.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitettyyn nähden tarjouspyynnön perusteella olleen selvää, mistä kahdesta hinnasta tarjouksen vertailtava kokonaishinta muodostuu. Hinnan vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen, eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Tarjoushintoja ei voida pitää vertailukelvottomina sillä perustella, että tarjoukset ovat voineet perustua tarjouspyynnön mahdollistamiin vaihtoehtoisiin toteutustapoihin. Asiassa ei ole merkitystä myöskään sillä seikalla, ettei käytetty vertailuhinta ole suoraan sopimuskaudella maksettava sopimushinta, kun sopimuksenmukainen hinnoittelu on riippuvainen käyttäjämääristä, jotka eivät ole ennalta tiedossa. Markkinaoikeus katsoo myös, että tarjouspyyntöä tai sen perusteella annettuja tarjouksia ei voida pitää vertailukelvottomina hinnan osalta pelkästään sen vuoksi, että tarjouspyyntö on jättänyt avoimeksi tarjoajan tekniset ratkaisut esimerkiksi sen vaatimuksen suhteen, että puheentunnistuksen on toimittava integroimattomana erillissovelluksena.

Edellä esitetyin perustein markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut sillä tavoin epäselvä, että se olisi estänyt yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten tekemistä. Hankintayksikön ei ole katsottava muutoinkaan menetelleen hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön laadinnassa hankittavan järjestelmän vähimmäisvaatimusten asettamisen ja vertailuperusteiden ilmoittamisen osalta.

Diktamen Oy:n sulkeminen tarjouskilpailusta

Diktamen Oy on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta, koska valittaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset. Yhtiön mukaan sen tarjoama puheentunnistusjärjestelmä on hallinnut kaikki tarjouspyynnössä edellytetyt terveydenhuollon erikoisalat, eikä Diktamen Oy ole voinut vaikuttaa siihen, mitä terveydenhuollon erikoisalojen sanastoa sen referenssiasiakkaat ovat Diktamen Oy:n toimittamasta puheentunnistusjärjestelmästä käyttäneet. Hankintayksikkö on lisäksi edellyttänyt valittajaa toimittamaan tietosuojalainsäädännön vastaisia tietoja sen soveltuvuuden selvittämiseksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan Diktamen Oy:n tarjouskilpailusta. Hankintayksikön mukaan Diktamen Oy:n tarjoama puheentunnistusjärjestelmä ei ole ollut tuotantokäytössä tarjouspyynnössä edellytetyillä erikoisaloilla. Hankintayksiköllä on ollut oikeus tarkistaa tarjouskilpailun aikana tarjoajalta soveltuvuusvaatimuksen täyttyminen, eivätkä Diktamen Oy:n soveltuvuudesta pyydetyt tiedot ole olleet tietosuojalainsäädännön vastaisia, sillä referenssitietojen toimittaminen ei ole edellyttänyt potilastietojen ilmoittamista.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintamenettelyn lähtökohtana on soveltuvuusvaatimustenkin osalta tarjousten lopullisuus. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja ehdottomia soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Saadun selvityksen mukaan Diktamen Oy on ilmoittanut tarjouksensa liitteellä yhden referenssin. Diktamen Oy on ilmoittanut sen toimittaman puheentunnistusjärjestelmän olevan käytössä kaikilla sen referenssiksi ilmoittaman terveydenhuollon yksikön toimialoilla ja erikoisaloilla ja käytettävissä myös tarjouspyynnössä edellytetyillä neljällä erikoisalalla.

Hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana 25.8.2021 päivätyllä selvityspyynnöllään pyytänyt Diktamen Oy:lta täsmennystä sen ilmoittamaan referenssiin, koska referenssin osalta ilmoitettu yhteyshenkilö ei ole pystynyt kertomaan miten ja missä tarjottu puheentunnistus on ollut käytössä tarjouspyynnössä edellytetyillä erikoisaloilla. Diktamen Oy on selvityspyyntöön antamassaan 27.8.2021 päivätyssä vastauksessaan ilmoittanut muun ohella, että hankintayksikön kysymät tiedot ovat olleet salassa pidettäviä ja ilmoittanut, että puheentunnistusjärjestelmä on ollut käytettävissä referenssiasiakkaan toimintayksiköissä kaikilla erikoisaloilla.

Hankintayksikkö on 17.9.2021 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta perustellen päätöstä seuraavasti:

”Diktamen Oy:n tarjoama ratkaisu ei täytä tarjouspyynnössä asetettuja referenssivaatimuksia tuotantokäytössä olevasta suoratunnisteisesta puheentunnistusjärjestelmästä kaikilla tarjouspyynnössä vaadituilla erikoisaloilla. Diktamen Oy:n tarjoama järjestelmä on käytössä muulla kuin tarjouspyynnössä vaadituilla erikoisaloilla. Tarjoaja ei täytä asetettuja vaatimuksia, joten se suljetaan tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Markkinaoikeus katsoo ensinnäkin, että hankinta-asiakirjoissa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia ei voida katsoa sisällöllisesti muutetun Diktamen Oy:lle 25.8.2021 toimitetussa täydennyspyynnössä. Saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on hankintalain mukaisesti pyytänyt Diktamen Oy:lta täsmennystä ilmoitettuun referenssiin, koska valittajan referenssin osalta ilmoitettu yhteyshenkilö ei ole pystynyt kertomaan miten ja missä tarjottu puheentunnistus on ollut käytössä tarjouspyynnössä edellytetyillä erikoisaloilla. Kun otetaan huomioon edellä tarjouspyynnössä asetetusta referenssivaatimuksessa lausuttu ja se, että hankintayksikkö on varannut Diktamen Oy:lle tilaisuuden lausua sen oma-aloitteisesti hankkimista selvityksistä sekä Diktamen Oy:lta saadun selvityksen sisältö, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole voinut Diktamen Oy:n toimittaman vastauksen perusteella varmistua siitä, että sen tarjoama järjestelmä on ollut käytössä tarjouspyynnössä nimenomaisesti edellytetyillä erikoisaloilla ja täyttänyt tarjouspyynnössä referenssille asetetut vaatimukset. Näin ollen hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen virheellisesti, kun se on sulkenut Diktamen Oy tarjouskilpailusta.

Johtopäätös asioissa dnrot 20350/2021 ja 20351/2021

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajien esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitukset on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittajat on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian näin päättyessä valittajat saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valitukset markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 20350/2021 ja 20351/2021.

Markkinaoikeus velvoittaa Diktamen Oy:n markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 20350/2021 korvaamaan Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla ja Lingsoft Language Services Oy:n markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 20350/2021 korvaamaan Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Määrät velvoitetaan korvaamaan viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Diktamen Oy:n markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 20350/2021 korvaamaan CGI Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut 139,89 eurolla ja Lingsoft Language Services Oy:n (markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 20351/2021 korvaamaan CGI Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut 139,89 eurolla. Määrät velvoitetaan korvaamaan viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Saija Laitinen.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 20.1.2023 päätösnumero 121/2023.