Asian tausta

Oulun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.11.2021 julkaistulla ja 16.11.2021, 26.11.2021, 1.12.2021 sekä 6.12.2021 korjatuilla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Oulun toimivalta-alueen joukkoliikenteen palveluhankinnasta ajalle 1.1.2023–4.6.2028 ja optiokausille, joiden pituus on yksi tai kaksi vuotta.

Oulun kaupungin joukkoliikennejaosto on 19.1.2022 tekemällään hankintapäätöksellä § 3 sulkenut X Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut tarjouskilpailun voittajan.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 8.610.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

X Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 1.000.000 euroa, mikäli hankintasopimusta ei tehdä valittajan kanssa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.546,67 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan perusteettomasti tarjouskilpailusta. Poissulkeminen on ollut vastoin suhteellisuusperiaatetta, sillä hankintayksikkö on perustanut päätöksen aiemmin valittajayhtiön edustajana toimineen henkilön saamaan tuomioon, jossa kyse ei Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan ole ollut vakavasta virheestä ammattitoiminnassa. Lisäksi teosta on kulunut yli kolme vuotta. Hankittavan palvelun tuottamisessa ei myöskään edellytetä ajopiirtureiden käyttöä, mihin tuomio on liittynyt, joten rikkomuksen ja hankinnan kohteen välillä ei ole ollut yhteyttä. Kyseinen henkilö on myös jättäytynyt valittajayhtiön operatiivisesta toiminnasta pois.

Hankintayksikkö on perustanut valittajan poissulkemisen virheellisesti myös siihen, että aluehallintoviraston mukaan valittajan tytäryhtiön Y Oy:n toiminnassa on laiminlyöty ajopiirtureiden käyttöä. Tytäryhtiö on kiistänyt tämän, joten asiaa ei ole vielä edes ratkaistu. Valittaja on tytäryhtiöstään erillinen oikeushenkilö, joten valittajalla ei ole mitään tekemistä väitetyn virheellisen menettelyn kanssa. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että valittajan omistamia ajoneuvoja on ollut tytäryhtiön käytössä, koska valittaja ei ole ollut niistä vastuussa.

Valittaja ei ole antanut tarjouksessaan tarkoituksellisesti vääriä tietoja. Valittajayhtiön aiemman edustajan tuomio on ollut niin vähäinen, ettei valittaja ole ymmärtänyt antaa siitä tietoja ESPD-lomakkeella. Joka tapauksessa valittaja on antanut hankittavan palvelun suorittamisen kannalta oikeat tiedot.

Asiassa ei ole ollut käsillä harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita. Hankintayksikkö on todellisuudessa sulkenut valittajan tarjouskilpailusta sen takia, että hankintayksikön ja valittajan tytäryhtiön välillä on sopimusriitoja, joiden seurauksena hankintayksikkö on päättänyt olla tekemättä sopimuksia myös tytäryhtiön yhteistyökumppaneiden kanssa. Virheettömässä hankintamenettelyssä valittajan tarjous olisi tullut valituksi.

Hankintapäätös on myös perusteltu puutteellisesti. Valittaja on antanut hankintayksikölle selvityksen luotettavuudestaan, mutta hankintayksikkö ei ole ottanut toimitettuun lausumaan kantaa hankintapäätöstä tehdessään.

Vastine

Vaatimukset

Oulun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.650 eurolla.

Perustelut

Hankintayksiköllä on ollut perusteet sulkea valittaja tarjouskilpailusta. Valittajayhtiön edustajan saamalla tuomiolla on ollut merkitystä arvioitaessa valittajan luotettavuutta, sillä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön noudattaminen on ollut keskeistä hankittavana olevan palvelun tuottamisessa, vaikka ajopiirtureiden käyttöä ei siinä olekaan edellytetty. Tarjouksen jättöhetkellä kyseinen henkilö on kuulunut valittajayhtiön hallitukseen, minkä lisäksi hän on edelleen yksi valittajayhtiön omistajista. Valittajan poissulkeminen ammattitoiminnassa tehdyn vakavan virheen perusteella ei ole ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tarkastuskertomus valittajan tytäryhtiön ajopiirtureiden käytöstä ja niiden laiminlyönnistä on osoittanut sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden rikkomisen, joka niin ikään on ollut peruste poissulkemiselle. Tytäryhtiöön kohdistunut tarkastuskertomus ajopiirtureihin liittyvistä rikkomuksista on koskenut myös valittajaa, koska osa tarkastuksessa mainituista ajoneuvoista on valittajan nimissä ja myös sen liikennöintikäytössä.

Lainvoimaisesta tuomiosta ja aluehallintoviraston tarkastuskertomuksesta kertomatta jättäminen on ollut tarkoituksellista tietojen antamatta jättämistä, joten valittaja on voitu sulkea tarjouskilpailusta myös olennaisesti väärien tietojen antamisen perusteella. Valittajan viittaamalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaisulla ei ole ollut merkitystä arvioitaessa väärien tietojen antamista koskevan harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen olemassaoloa.

Edellä esitetyt perusteet ovat olleet hankintasäännösten mukaisia harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita, eikä hankintayksikkö ole sulkenut valittajaa tarjouskilpailusta valittajan tytäryhtiön menettelyn perusteella.

Hankintayksikkö on antanut valittajalle mahdollisuuden esittää näyttöä luotettavuudestaan. Hankintasäännökset eivät kuitenkaan velvoita hankintayksikköä vastaamaan saamaansa selvitykseen. Hankintayksikkö on voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta, sillä näyttöä ja luotettavuutta ei ole katsottu riittäväksi.

Kuultavan lausunto

Voittanut tarjoaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittajayhtiö on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole kunnioittanut sitä, että se ja sen tytäryhtiö ovat erillisiä oikeushenkilöitä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ilmoitettu, että tarjoajaan voitaisiin soveltaa muita kuin sen omaan toimintaan liittyviä kriteerejä, mutta siitä huolimatta valittajan tytäryhtiön rikkeet on luettu valittajan syyksi. Valittajayhtiön aiempi edustaja ei ole osallistunut tytäryhtiön operatiiviseen päivittäiseen toimintaan, eikä ajoneuvojen omistuksella ole asiassa merkitystä. Valittajayhtiön toiminta on ollut moitteetonta, ja hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta vain ja ainoastaan valittajan tytäryhtiön menettelyn takia. Tosiasiassa mikään harkinnanvarainen poissulkemisperuste ei ole ollut asiassa käsillä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on toimittanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden perusteella. Lisäksi asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö perustellut hankintapäätöksen asianmukaisesti.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 83 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava ehdokkaat ja tarjoajat etukäteen ilmoitettujen puolueettomien perusteiden mukaisesti. Hankintayksikön on suljettava pois sellaiset tarjoajat tai ehdokkaat, jotka eivät täytä näitä ehtoja. Ehdokkaan ja tarjoajan valintaperusteiden on oltava toimittajien saatavilla.

Pykälän 2 momentin perusteella hankintayksikkö voi soveltaa ehdokkaan ja tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja valintaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 81 §:ssä säädettyjä harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita. Ehdokas tai tarjoaja voi esittää näyttöä luotettavuudestaan pakollisesta tai harkinnanvaraisesta poissulkemisperusteesta huolimatta siten kuin asiasta hankintalain 82 §:ssä säädetään.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen (3 kohta); joka on rikkonut Suomen tai Euroopan unionin lainsäädännön, työehtosopimusten taikka liitteessä C lueteltujen kansainvälisten sopimusten ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita, ja hankintayksikkö voi näyttää rikkomuksen toteen (5 kohta); tai joka on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintayksikölle hankintalain 10 luvussa (79–98 §) tarkoitettuja tietoja tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen (10 kohta).

Hankintalain 81 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 183) mukaan pykälä vastaa osin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; vanha hankintalaki) 54 §:ssä säädettyä. Esitöiden mukaan hankintalain 81 §:n tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta, lainsäädännön vastaisesta toiminnasta tai muista vastaavista tekijöistä johtuvia riskejä hankinnan toteuttamiselle. Hankintayksiköllä on vanhan hankintalain 54 §:n mukaisesti edelleen harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Perusteen käyttäminen ei edelleenkään edellytä siitä mainittavan hankinta-asiakirjoissa. Hankintayksikön on pykälässä säädettyjä poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen. Ehdokas tai tarjoaja on vain poikkeuksellisesti suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle vähäisten rikkomusten perusteella. Toistuvat vähäisetkin sääntöjenvastaisuudet voivat kuitenkin kyseenalaistaa ehdokkaan tai tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa, jolloin poissulkeminen voi olla perusteltua. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden näyttönä myös muuta aineistoa kuin lainvoimaisia päätöksiä tai tuomioita. Hankintayksikkö vastaa kuitenkin siitä itsestään johtuvan virheellisen poissulkemispäätöksen seurauksista.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohtaa koskevissa perusteluissa (HE 108/2016 vp s. 183) on todettu, että ehdokas tai tarjoaja voidaan sulkea menettelystä, jos se on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen. Tällainen vakava virhe kyseenalaistaa toimittajan luotettavuuden niin, että sitä ei voida valita hankintasopimuksen sopimuspuoleksi riippumatta siitä, että sillä on muutoin tekniset ja taloudelliset resurssit sopimuksen toteuttamiseksi.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että käsite virhe ammattitoiminnassa kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen, ja hankintaviranomainen voi todeta virheen ammattitoiminnassa millä tahansa perusteltavissa olevalla keinolla (tuomio 13.12.2012, Forposta ja ABC Direct Contact, C-465/11, EU:C:2012:801, 27 ja 28 kohta).

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohtaa koskevien perustelujen (HE 108/2016 vp s. 185) mukaan säännöksen tarkoituksena on 3 kohdan ammattitoiminnan vakavan virheen poissulkemisperusteen tavoin ehkäistä tarjoajan tai ehdokkaan lainsäädännön vastaisten toimien ja epäluotettavuuden synnyttämiä riskejä hankintasopimuksen toteuttamiselle. Samaa rikkomusta tai laiminlyöntiä voidaan joissain tapauksissa pitää sekä 3 että 5 kohdassa tarkoitettuna poissulkemisperusteena. Momentin 5 kohdan tarkoittamia rikkomuksia voivat olla esimerkiksi työoloja tai työturvallisuutta koskevien sääntöjen tai työ- tai virkaehtosopimusten noudattamatta jättäminen.

Hankintalain 81 §:n 2 momentin mukaan, mitä 1 momentin 3, 5 ja 6 kohdassa säädetään ehdokkaasta ja tarjoajasta, sovelletaan myös, kun virheeseen tai rikkomukseen syyllistynyt tai velvollisuuden laiminlyönyt on ehdokkaan tai tarjoajan hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö. Poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa virheen, rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika sekä mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset.

Pykälän 4 momentin mukaan ehdokasta tai tarjoajaa ei saa sulkea tarjouskilpailusta, jos 1 momentissa tarkoitetusta tapahtumasta on kulunut yli kolme vuotta.

Hankintalain 81 §:n 4 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 189) mukaan säännös perustuu hankintalain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun hankintadirektiivin 57 artiklan 7 kohtaan ja säännös on uusi. Poissulkemisen kesto ei saa hankintadirektiivin mukaan olla pidempi kuin kolme vuotta asiaankuuluvasta tapahtumasta harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden osalta. Säännöksessä asetetaan kolmen vuoden enimmäiskesto. Säännöksellä varmistetaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, että poissulkemisperusteiksi säädetyt toimenpiteet ja laiminlyönnit eivät estä ehdokasta tai tarjoajaa osallistumasta hankintamenettelyihin rajoittamattomaksi ajaksi. Lainkohdassa tarkoitettu tapahtuma on ajankohta, jona hankintayksikkö on saanut tai sen olisi asianmukaista huolellisuutta noudattaen tullut saada tietoonsa toimittajaa rasittava kyseinen poissulkemisperuste.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee (tuomio 24.10.2018, Vossloh Laeis, C-124/17, EU:C:2018:855, 35–41 kohta), että hankintadirektiivin 57 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaista kilpailun vääristämistä koskevaa poissulkemisperustetta tarkasteltaessa asiaankuuluvana tapahtumana, josta poissulkemisen kesto on laskettava, on pidettävä sitä päivää, jona toimivaltainen viranomainen on todennut käyttäytymisellä syyllistytyn lainsäädännön rikkomiseen.

Hankintalain 82 §:n 1 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa 80 tai 81 §:ssä tarkoitettu poissulkemisperuste. Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä ehdokasta tai tarjoajaa pois tarjouskilpailusta.

Erityisalojen hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on valituksenalaisella hankintapäätöksellään sulkenut valittajan tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 3, 5 ja 10 kohdan perusteella.

Hankintapäätöksessä on perusteltu valittajan poissulkemista sillä, että valittajayhtiön omistajana ja hallituksen jäsenenä toiminut henkilö on vuonna 2020 tuomittu tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta. Kyseisen henkilön on katsottu työnantajana ja tämän edustajana tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta jättäneen noudattamatta ajopiirturilevyjen säilyttämistä, esittämistä tai luovuttamista koskevia velvollisuuksiaan vuoden 2018 aikana. Tällä perusteella hankintayksikkö on katsonut, että valittajayhtiö ja sen hallinto- ja johtohenkilöstöön kuuluva henkilö on syyllistynyt ammattitoiminnassaan sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen.

Hankintayksikkö on perustellut valittajan poissulkemista edelleen sillä, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston valittajan tytäryhtiöön vuosina 2020 ja 2021 tekemien työsuojelutarkastuksien mukaan valittajan tytäryhtiössä on ajettu ajoneuvoilla ilman kuljettajakorttia ajopiirturissa, eikä menettelyä ole pyritty korjaamaan. Hankintapäätöksessä on todettu, että koska tytäryhtiössä hallituksen jäsenenä ja omistajana on ollut edellä mainittu sama henkilö ja koska osa tytäryhtiön käytössä olleista ajoneuvoista on kuulunut valittajayhtiölle, ajopiirturien käyttöön liittyvät rikkomukset ovat kohdistuneet myös valittajayhtiöön. Hankintayksikkö on siten katsonut, että käsillä on ollut Suomen ja Euroopan unionin sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden rikkomiseen perustuva poissulkemisperuste.

Hankintapäätöksessä on myös katsottu, että valittaja on voitu sulkea tarjouskilpailusta, koska se ei ole tarjouksensa ESPD-lomakkeella ilmoittanut edellä mainitusta tuomiosta eikä työsuojelutarkastuksissa todetuista sosiaalilainsäädännön mukaisten velvoittein rikkomuksista, jolloin valittajan on katsottu antaneen hankintayksikölle olennaisesti vääriä tietoja.

Hankintayksikkö on antanut valittajalle hankintalain 82 §:n mukaisesti mahdollisuuden esittää näyttöä luotettavuudestaan. Valittaja on toimittanut asiassa hankintayksikölle lausunnon, mutta hankintayksikkö on hankintapäätöksessään katsonut, ettei valittajan lausunto ole antanut syytä arvioida asiaa toisin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankintalain 81 §:ssä tarkoitettujen harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden käyttämisessä. Hankintayksikön on kuitenkin poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä huomiota suhteellisuusperiaatteen vaatimuksiin.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hankintapäätöksessä mainittu henkilö on toiminut valittajayhtiön ja sen tytäryhtiön lakimääräisenä edustajana hankintapäätöstä tehtäessä, minkä lisäksi hän on ollut kummassakin yhtiössä omistaja. Häntä voidaan pitää molemmissa yhtiöissä hankintalain 81 §:n 2 momentissa tarkoitettuna edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävänä henkilönä.

Edellä selostettujen hankintalain esitöiden perusteella hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 ja 5 kohdan osalta on olennaista arvioida sitä, onko tarjoajan menettely kyseenalaistanut tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa, vaikka sillä olisikin tekniset ja taloudelliset resurssit siihen. Markkinaoikeus toteaa, että vakavaksi virheeksi katsottavan menettelyn on ilmennettävä tietyn vakavuusasteen tahallisuutta tai huolimattomuutta.

Käsillä olevassa asiassa hankintayksikkö on osoittanut, että sekä valittajayhtiössä että sen tytäryhtiössä ei ole noudatettu ajopiirturiasetusta eikä liikenteen palveluista annettua lakia sen osalta, mitä ajopiirtureiden käytöstä on säädetty. Ammattimaisen toimijan tällainen omaa alaa koskevan sääntelyn vastainen menettely voi aiheuttaa hankintalain esitöissä tarkoitetun luottamuksen puutteen, vaikka käsillä olevan hankinnan toteuttamisessa ei olekaan tarvinnut käyttää ajopiirtureita.

Edellä todetusti valittajayhtiön edustus- ja päätösvaltaa käyttävä henkilö on saanut vuonna 2020 tuomion tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta. Kyseisestä teosta on tarjouksen jättämis- ja hankintapäätöksen tekohetkellä kulunut hieman yli kolme vuotta, mutta hankintalain 81 §:n 4 momentin esitöistä ilmenevällä tavalla asiassa kolmen vuoden kulumisen alkamisajankohta on arvioitava siitä hetkestä, jolloin hankintayksikön olisi asianmukaista huolellisuutta noudattaen tullut saada tietoonsa kyseinen poissulkemisperuste. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti asiassa on katsottava, että kolmen vuoden kuluminen on alkanut kyseisen tuomion antamisesta. Siten tarjouksen jättöhetkellä teosta ei ole hankintalain 81 §:n 4 momentin tarkoittamalla tavalla vielä kulunut yli kolmea vuotta, joten tuomio on voitu ottaa asiassa huomioon. Koska hankintapäätöksessä mainittu henkilö on rikkonut työnantajalle kuuluvia velvollisuuksiaan, hankintayksikkö on voinut arvioida, että käsillä on ollut vakava virhe ammattitoiminnassa, ja sulkea valittajan tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella.

Aluehallintoviraston työsuojelutarkastusten perusteella valittajan tytäryhtiössä ei ole noudatettu ajopiirtureita koskevaa lainsäädäntöä. Tarkastuksessa mainituista ajoneuvoista osaa on käytetty myös valittajayhtiön toiminnassa. Vaikka tarkastus ei ole kohdistunut valittajayhtiöön, se on osoittanut hankintapäätöksessä mainitun henkilön, joka on kummassakin edellä mainitussa yhtiössä ollut edustus- ja päätösvaltaa käyttävä henkilö, osalta selvää välinpitämättömyyttä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön noudattamisessa. Ottaen huomioon, että menettely on ollut toistuvaa ja pitkäaikaista eikä asiassa ole esitetty, että korjaaviin toimenpiteisiin olisi ryhdytty, hankintayksiköllä on perustellusti voinut olla epäluottamus sen suhteen, että valittajayhtiö noudattaisi sen toimintaan ja hankinnan toteuttamiseen liittyviä säännöksiä. Menettelyn toistuvuus on myös lisännyt virheen vakavuutta entisestään. Näillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella.

Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, ettei se oman tietonsa mukaan ole rikkonut työlainsäädännön mukaisia velvoitteitaan siitä huolimatta, että sen lakimääräinen edustaja on saanut edellä todetuin tavoin tuomion tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta. Tuomion on katsottava olleen valittajan tiedossa tarjouksen jättöhetkellä. Valittaja on siten antanut tarjouksessaan hankintayksikölle olennaisesti vääriä tietoja, minkä perusteella hankintayksikkö on voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 10 kohdan perusteella.

Hankintapäätöksen väitettyjen puutteellisten perustelujen osalta markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksestä on selvästi käynyt ilmi, mihin seikkoihin hankintayksikkö on perustanut valittajan poissulkemisen. Hankintapäätöksestä on myös ilmennyt vastauksia valittajan vastaväitteisiin, joita se on esittänyt hankintayksikölle toimittamassaan selvityksessä. Ottaen huomioon, ettei kyseisessä valittajan selvityksessä ole ilmennyt, mihin korjaaviin toimenpiteisiin se on ryhtynyt liittyen hankintayksikön esille tuomiin poissulkemisperusteisiin, hankintayksikön perustelu, että harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet ovat edelleen olleet sovellettavissa, on ollut riittävä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätös on ollut erityisalojen hankintalain 114 §:n edellyttämällä tavalla asianmukaisesti perusteltu.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden nojalla.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa X Oy:n korvaamaan Oulun kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.650 eurolla.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Pasi Yli-Ikkelä ja Pertti Lenkkeri.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.