Asian tausta

KL-Kuntahankinnat Oy on ilmoittanut 17.11.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella, 10.12.2014 julkaistulla korjausilmoituksella ja 17.11.2014 päivätyllä tarjouspyynnöllä avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta turvapuhelinten vastaanottojärjestelmää sisältäen turvapuhelimet koskevasta hankinnasta 48 kuukauden sopimuskaudelle.

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion (jäljempänä myös hankintayksikkö) hyvinvointipalvelujohtaja on 29.10.2021 tekemällään viranhaltijapäätöksellä § 124 päättänyt hankkia turvapuhelinjärjestelmän sopimuskaudelle 18.12.2021–24.3.2023 siten, että Peruspalvelukuntayhtymä Kallio liittyy KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan turvapuhelinten vastaanottojärjestelmää sisältäen turvapuhelimet koskevaan puitejärjestelyyn.

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion hoito- ja hoivapalveluiden palvelujohtaja on 2.11.2021 tekemällään viranhaltijapäätöksellä § 19 päättänyt hankkia turvapuhelinpalveluun liittyvän hälytysten vastaanottopalvelun suorahankintana Tunstall Oy:lta sopimuskaudelle 18.12.2021–24.3.2023.

Turvapuhelinlaitteita koskevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 115.000 euroa.

Turvapuhelinten vastaanottopalvelua koskevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 25.000 euroa.

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio ja Tunstall Oy ovat tehneet 15.12.2021 päivätyn hankintasopimuksen turvapuhelinhälytysten vastaanottojärjestelmästä sisältäen turvapuhelimet ja 15.12.2021 päivätyn hankintasopimuksen turvapuhelinpalveluun kuuluvasta hälytysten vastaanotosta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

AddSecure Smart Care Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja toissijaisesti lyhentää hankintasopimuksen kestoa sekä määrää hankintayksikölle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.250 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

KL-Kuntahankinnat on vuonna 2014 kilpailuttanut kaksi erillistä puitejärjestelyä. Valittaja on tullut valituksi toimittajaksi puitejärjestelyssä, johon on sisältynyt hälytysten vastaanottopalvelu. Hankintayksikkö on kuitenkin liittynyt toiseen vuonna 2014 kilpailutettuun puitejärjestelyyn, johon ei ole sisältynyt vastaanottopalvelua. Jälkimmäisen puitejärjestellyn toimittajaksi on valittu Tunstall Oy, jolta hankintayksikkö on tilannut erikseen valituksenalaisella suorahankintapäätöksellä hälytysten vastaanottopalvelut.

Hankintayksikkö on hankkinut tarvitsemansa turvapuhelinlaitteet liittymällä vuonna 2014 kilpailutettuun puitejärjestelyyn. Liittyminen puitejärjestelyyn on muodostanut laittoman suorahankinnan, koska hankintayksikkö on hyödyntänyt sopimusta vain osittain. Hankintayksikkö ei ole hankkinut vuoden 2014 puitesopimuksen keskeistä kohdetta eli hälytysten vastaanottojärjestelmää ja siihen liittyvää teknistä tukea, ylläpitoa, koulutusta ja asennuspalvelua vaan ainoastaan osan puitesopimuksen kohteesta eli turvapuhelinlaitteet lisävarusteineen ja niihin liittyvät palvelut kuten huollon ja korjauksen. Puitesopimuksen hyödyntäminen vain osittain on supistanut puitesopimuksen soveltamisalaa huomattavasti.

Vaikka puitejärjestely on kilpailutettu aiemmin voimassa olleiden hankintasäännösten mukaisesti, on hankintayksikkö liittynyt puitejärjestelyyn nykyisten hankintasäännösten voimassaolon aikana. Voimassa olevien hankintasäännösten mukaan hankintayksikkö ei ole voinut liittyä puitejärjestelyyn, jossa hankintayksikköä ja sen hankintamääriä ei ole selvästi ilmaistu.

Hankintapäätöksessä esitetyt perusteet suorahankinnalle eivät ole olleet lain mukaisia. Hankintasäännöksissä on lueteltu tyhjentävästi perusteet suorahankinnan käyttämiselle eikä hankintayksikkö ole täyttänyt näyttövelvollisuuttaan siitä, että suorahankinnalle olisi ollut hyväksyttävä peruste.

Turvapuhelinpalveluita koskeva kokonaisuus, mukaan lukien turvapuhelinhälytysten vastaanotto, on kilpailutettu KL-Kuntahankinnat Oy:n toimesta. Vastaava kokonaisuus on mahdollista ja tulisi kilpailuttaa nytkin, joko hankintayksikön itsensä tai yhteishankintayksikön toimesta.

Vastine

Vaatimukset

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää valituksen.

Perustelut

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta järjestää tarjouskilpailua vaan se on voinut tehdä tavara- ja palveluhankintoja käyttämällä yhteishankintayksikön kilpailuttamaa puitejärjestelyä. Puitejärjestely on kilpailutettu aiemmin voimassa olleiden hankintasäännösten edellyttämällä tavalla avoimena puitejärjestelynä siten, että hankintayksiköt ovat voineet liittyä puitejärjestelyyn myös sopimuskauden aikana.

Puitejärjestely ei ole sisältänyt hälytysten vastaanottoa poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Puitesopimuksen laajuutta ei siten ole valittajan esittämällä tavalla supistettu eikä kysymys ole ollut sopimuksen olennaisesta muutoksesta. Hankintasäännökset eivät ole asettaneet estettä sille, että hankintayksikkö olisi liittynyt puitejärjestelyyn tilanteessa, jossa yhteishankinta ei ole kattanut kaikkia hankintayksikön tarvitsemia palveluita. Hankintayksiköllä on ollut hälytysten vastaanottamisesta vastuussa olevana tahona harkintavaltaa siinä, miten sen on ollut tarkoitus järjestää kyseinen palvelu. Puitejärjestelyssä ei ole otettu kantaa siihen, miten puitesopimuksen ulkopuolelle jääneet palvelut on tullut hankkia.

Hankintayksikkö on päätynyt hankkimaan hälytysten vastaanottopalvelun suorahankintana ja päättänyt olla kilpailuttamatta turvapuhelinjärjestelmää ja hälytysten vastaanottopalvelua yhtenä kokonaisuutena muun ohella sen vuoksi, että vuoden 2023 alusta lukien Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa sosiaali-, terveys-, ja pelastustoimen palveluiden järjestämisestä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Turvapuhelinhälytysten vastaanottopalvelun hankinnan arvo on alittanut sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan kynnysarvon ja vastaanottopalvelu on muodostanut turvapuhelinjärjestelmään ja -laitteisiin nähden erillisen kokonaisuuden.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön vastineen myötä valittajalle on selvinnyt, että hankintayksikkö on tehnyt kaksi eri päätöstä; ensimmäisen turvapuhelinjärjestelmän ja turvapuhelinten ja lisälaitteiden hankkimisesta sekä erillisen päätöksen ja hankintasopimuksen turvapuhelinhälytysten vastaanottopalvelusta. Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti jakamalla turvapuhelinten vastaanottojärjestelmän ja tähän liittyvän hälytysten vastaanottopalvelun kahdeksi erilliseksi hankinnaksi. Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti pilkkonut hankinnan osiin. Turvapuhelinhälytysten vastaanottopalvelu on ollut kiinteä osa turvapuhelinvastaanottojärjestelmää. Mikäli turvapuhelinjärjestelmää ja turvapuhelinten hälytysten vastaanottopalvelua olisi arvioitu yhtenä kokonaisuutena, olisi hankinnan kokonaisarvo ylittänyt hankintasäännösten mukaiset kynnysarvot. Molempien hankintakokonaisuuteen kuuluvien osien ennakoitu arvo on lisäksi arvioitu liian alhaisiksi, koska niissä ei ole otettu huomioon hankintasopimuksiin kuuluneita kahden vuoden optioita. Turvapuhelimia ja lisälaitteita koskevan hankintasopimuksen ennakoitu arvo on todellisuudessa ollut ainakin 276.000 euroa ja hälytysten vastaanottamista koskevan hankintasopimuksen osalta 60.000 euroa.

Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti jättänyt kilpailuttamatta hälytysten vastaanottopalveluita koskevan hankinnan. Suorahankinnalle ei ole ollut hankintasäännösten mukaista perustetta. Kokonaisuus on aiemmin kilpailutettu, sillä hankintayksikkö on aiemmin hyödyntänyt hälytysten vastaanottopalveluiden osalta toista KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaa puitejärjestelyä, joka on turvapuhelinjärjestelmän lisäksi sisältänyt myös hälytysten vastaanottopalvelun.

Hankintayksiköillä on ollut puitesopimuksen perusteella valinnanvaraa tilattavien lisäpalveluiden suhteen. Puitesopimukseen liittyminen ei kuitenkaan ole ollut mahdollista siten, että hankintayksikkö on päättänyt jättää hankkimatta puitesopimuksen keskeisen kohteen eli turvapuhelinhälytysten vastaanottojärjestelmän.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö lakkaa olemasta vuoden 2022 lopussa, koska palvelun järjestäminen siirtyy hyvinvointialueelle.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Kysymyksenasettelu ja merkitykselliset oikeusohjeet

Hankintayksikkö on esittänyt, että valitus tulee jättää tutkimatta, sillä markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa käsitellä hälytysten vastaanottopalvelua koskevasta suorahankintapäätöksestä tehtyä valitusta. Hankintayksikön mukaan kysymys on ollut sosiaali- ja terveyspalveluja koskevasta hankinnasta, jonka osalta hankintasäännösten mukainen kynnysarvo ei ole ylittynyt. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että valituksenalaisissa hankintapäätöksissä tarkoitettuja hankintoja ei tule katsoa yhdeksi kokonaisuudeksi, eikä asiassa ole kyse hankintasäännösten vastaisesta hankinnan pilkkomisesta. Näin ollen hälytysten vastaanottopalvelua koskevan hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa määrittäessä ei ole tullut ottaa huomioon puitejärjestelyyn sisältyneen turvapuhelinlaitteita koskeneen kokonaisuuden arvoa.

Valittaja on esittänyt, että markkinaoikeudella on toimivalta käsitellä 2.11.2021 tehtyä suorahankintapäätöstä § 19 koskeva valitus, koska valituksenalaisissa hankintapäätöksissä tarkoitettuja hankintoja on arvioitava yhtenä kokonaisuutena, jonka ennakoitu arvo on ylittänyt hankintasäännösten mukaiset kynnysarvot riippumatta siitä, arvioidaanko hankintaa tavara- vai sosiaali- ja terveyspalveluita koskevana hankintana. Valittajan mukaan mainitut hankinnat on keinotekoisesti pilkottu osiin hankintasäännösten soveltamisen välttämiseksi.

Asiassa on edellä esitetyn perusteella 2.11.2021 tehdyn suorahankintapäätöksen osalta arvioitava, onko markkinaoikeudella toimivaltaa tutkia valitusta ja tähän liittyen ovatko valituksenalaisissa hankintapäätöksissä tarkoitetut hankinnat muodostaneet yhden hankintakokonaisuuden, jonka ennakoitu arvo on ylittänyt hankintasäännöksissä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksesta annetun lain (hankintalaki) 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa kyseisessä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Pykälän 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hankintaan, joka koskee kahta tai useampaa 4 §:n 2–4 kohdassa ja liitteessä E tarkoitettua hankintalajia, sovelletaan hankintasopimuksen pääasiallisen kohteen mukaan määräytyviä säännöksiä. Hankinnan, joka koskee osaksi liitteessä E tarkoitettuja palveluja ja osaksi muita palveluja tai joka koskee osaksi palveluja ja osaksi tavaroita, pääasiallinen kohde on määritettävä palvelujen tai tavaroiden korkeimman ennakoidun arvon mukaan.

Hankintalain 25 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kansallinen kynnysarvo ilman arvonlisäveroa laskettuna on 60.000 euroa tavarahankinnoissa, palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa, jollei momentin 3–4 kohdassa toisin säädetä. Momentin 3 ja 4 kohdassa säädetään hankintalain liitteessä E tarkoitettuja palveluhankintoja koskevista kansallisista kynnysarvoista.

Hankintalain 25 §:n 2 momentin mukaan mainittua lakia ei sovelleta hankintasopimuksiin tai käyttöoikeussopimuksiin, joiden ennakoitu arvo alittaa kansalliset kynnysarvot.

Hankintalain 26 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 3 momentin perusteella tavarahankintoja koskeva tarkistettu EU-kynnysarvo ilman arvonlisäveroa laskettuna on vuonna 2021 ollut 214.000 euroa muiden kuin momentin 1 kohdassa tarkoitettujen hankintayksiköiden tavarahankinnoissa, palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa.

Hankintalain 26 §:n 2 momentin mukaan vähintään EU-kynnysarvojen suuruisiin hankintoihin sovelletaan, mitä lain 1–10 ja 14–16 luvussa säädetään hankintasopimuksista. Vähintään EU-kynnysarvon suuruisissa hankinnoissa on noudatettava jotain mainitun lain 5 luvussa tarkoitettua menettelyä.

Hankintalain 27 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.

Hankintalain 27 §:n 3 momentin mukaan, jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien osien ennakoitu arvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo on vähintään kansallisen kynnysarvon tai EU-kynnysarvon suuruinen, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä.

Hankintalain 31 §:n mukaan hankintaa ei saa pilkkoa eriin tai laskea sen arvoa poikkeuksellisin menetelmin mainitun lain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin yhdistellä keinotekoisesti mainitun lain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankintalain 31 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 121–122) mukaan hankinnan jakamisen osiin tulee perustua todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin, jotka hankintayksiköiden tulee pystyä näyttämään tarvittaessa toteen. Lähtökohtana arvioinnissa on luontevan hankintakokonaisuuden määrittely. Luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulee katsoa kuuluvan samaan hankintakokonaisuuteen. Huomiota voidaan kiinnittää ajanjaksoihin, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina suunnitelmallisessa hankintatoimessa. Pykälän vastaista on siten esimerkiksi pilkkoa samanlaisista tavaroista koostuva hankinta osissa kilpailutettavaksi lain säännösten välttämisen tarkoituksessa. Myös ilman kilpailuttamista samanaikaisesti tai lyhyehkön ajan kuluessa tilattavien samanlaisten tavaroiden, palvelujen tai rakennustöiden osalta kysymyksessä voidaan katsoa olevan pilkkomiskiellon vastainen menettely. Toistuvat hankinnat voidaan toteuttaa esimerkiksi puitejärjestelyin.

Hankintapäätökset

Hankintayksikön 29.10.2021 tekemässä hankintapäätöksessä § 124 on todettu muun ohella seuraavaa:

”Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolla on mahdollisuus liittyä ilman erillistä kilpailutusta KL-Kuntahankintojen kilpailuttamaan turvapuhelinhälytysten vastaanottojärjestelmää koskevaan puitesopimukseen KLKH089, joka sisältää turvapuhelimet lisälaitteineen. Puitejärjestelyssä toimittajana on Tunstall Oy. Sopimuksessa on 6 kuukauden irtisanomisaika.

Sopimuskausi nykyisen palveluntuottajan AddSecure Smart Care Oy:n on päättymässä 17.12.2021. Palveluntuottajan vaihtuminen edellyttää turvapuhelinlaitteiden ja muiden turvahälytinlaitteiden vaihtamista. Tunstall Oy järjestää uusien laitteiden käyttöönottokoulutuksen ja toimittaa uudet laitteet kotihoitopisteisiin.”

Hankintayksikön 2.11.2021 tekemässä suorahankintapäätöksessä § 19 on todettu muun ohella seuraavaa:

”Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on päättänyt hankkia turvapuhelinhälytysten vastaanottojärjestelmän turvapuhelimineen ja lisälaitteineen KL-Kuntahankintojen kilpailuttamalla puitesopimuksella Tunstall Oy:lta. Edellä mainittuun hankintaan liittyen on nyt tarkoituksenmukaista ja kokonaisratkaisun sujuvuuden varmistamiseksi perusteltua hankkia hälytyskeskuspalvelu suorahankintana samalta yritykseltä kuin laitteetkin. Hankinnan arvo koko sopimuskaudelle on noin 25.000 euroa.”

Asian arviointi

Edellä hankintalain 146 §:n 1 momentissa kuvatulla tavalla markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalain soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa. Hankintalain säännösten soveltamisen edellytyksenä on edellä hankintalain 25 §:n 2 momentissa säädetyn mukaisesti puolestaan muun ohella se, että hankinnan ennakoitu arvo on vähintään hankintalain 25 §:n 1 momentissa säädetyn ja kyseiseen hankintaan soveltuvan kansallisen kynnysarvon suuruinen.

Markkinaoikeus toteaa, että se voi toimivaltaansa ja hankintalain soveltumista koskevassa arvioinnissaan pitää kahtena eri hankintamenettelynä toteutettua hankintaa yhtenä hankintana, jos eri hankintamenettelyjen kohteina olevien hankintojen katsotaan muodostavan hankintalain 31 §:n esitöissä tarkoitetulla tavalla luontevan hankintakokonaisuuden. Markkinaoikeus ei ole luontevaa hankintakokonaisuutta, hankinnan ennakoitua arvoa ja siihen liittyen toimivaltaansa arvioidessaan sidottu hankintayksikön tekemien suorahankintapäätösten kohteina olleiden hankintojen laajuuteen tai oikeudenkäynnin osapuolten väitteisiin tästä laajuudesta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan 2.11.2021 tehdyssä suorahankintapäätöksessä tarkoitetun hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 25.000 euroa, joka alittaa hankintalain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tavara- ja palveluhankintojen koskevan kansallisen kynnysarvon sekä hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyn sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan kansallisen kynnysarvon. Näin ollen itsenäisenä hankintana tarkasteltuna kyseinen hankinta jäisi hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle, eikä markkinaoikeudella olisi toimivaltaa käsitellä sitä koskevaa valitusta.

Jos taas katsotaan, että valitustenalaisissa hankintapäätöksissä tarkoitetut hankinnat muodostavat edellä hankintalain 31 §:n esitöissä tarkoitetun luontevan hankintakokonaisuuden ja hankintoja on siten tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena, tällaisen yhtenä kokonaisuutena tarkastellun hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittäisi hankintalain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tavara- ja palveluhankintojen kansallisen kynnysarvon, koska asiassa esitetyn selvityksen perusteella 29.10.2021 tehdyssä hankintapäätöksessä tarkoitetun hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ollut 115.000 euroa ja edellä todetulla tavalla hankintapäätöksessä 2.11.2021 tarkoitetun hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 25.000 euroa. Markkinaoikeudella olisi toimivalta käsitellä tällaisesta hankintakokonaisuudesta tehty valitus, jos hankintaa pidettäisiin hankintalain 25 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisena tavara- ja palveluhankintana.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja että sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset hankintamenettelyn avoimuudesta ja syrjimättömyydestä, hankinnan ennakoidun arvon laskemisesta sekä kiellosta pilkkoa hankinta osiin hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankintalain 31 §:n esitöissä on edellä kuvatulla tavalla tuotu kielletyn hankinnan pilkkomisen arvioinnissa esiin luontevan hankintakokonaisuuden määrittely siten, että luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulee katsoa kuuluvan samaan hankintakokonaisuuteen. Tältä osin huomiota voidaan esitöiden mukaan kiinnittää ajanjaksoihin, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina suunnitelmallisessa hankintatoimessa. Pykälän esitöissä on kiinnitetty huomiota myös erillisinä toteutettujen hankintojen ajalliseen yhteyteen siten, että ilman kilpailuttamista samanaikaisesti tai lyhyehkön ajan kuluessa tilattavien samanlaisten tavaroiden, palvelujen tai rakennustöiden osalta kysymyksessä voidaan katsoa olevan pilkkomiskiellon vastainen menettely.

Edellä esitetyn perusteella asiassa on siten arvioitava, onko 2.11.2021 tehdyssä suorahankintapäätöksessä tarkoitetun hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa tullut ottaa huomioon osin tai kokonaan 29.10.2021 tehdyssä hankintapäätöksessä tarkoitetun hankinnan ennakoitu arvo ja vastaavasti toisinpäin.

Suorahankintapäätöksessä 2.11.2021 tarkoitetussa hankinnassa on päätöksen perusteella ollut kyse valitulta tarjoajalta ostettavasta turvapuhelinpalveluun liittyvästä hälytysten vastaanottopalvelusta.

Hankintapäätöksessä 29.10.2021 tarkoitetussa hankinnassa on päätöksen perusteella ollut kyse siitä, että hankintayksikkö on päättänyt liittyä KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan turvapuhelinten vastaanottojärjestelmää koskevaan puitejärjestelyyn 17.12.2021 alkaen. Hankintayksikkö on hankintapäätöksen mukaan päättänyt hankkia puitesopimuksen kautta ainoastaan itse turvapuhelinlaitteet ja muut turvahälytinlaitteet.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön 2.11.2021 tekemässä suorahankintapäätöksessä tarkoitettu hankinta on koskenut hälytysten vastaanottopalvelua, kun taas hankintayksikön 29.10.2021 tekemässä hankintapäätöksessä tarkoitettu hankinta on koskenut pääasiassa turvapuhelinlaitteita.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on edellä hankintalain 31 §:n esitöissä kuvatulla tavalla velvollisuus näyttää toteen, että hankinnan jakaminen osiin on perustunut todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin. Hankintalain 31 §:n esitöissä on lisäksi korostettu suunnitelmallisen hankintatoimen merkitystä vertailukohtana, kun arvioidaan esimerkiksi ajanjaksoja, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina.

Vaikka valituksenalaisissa hankintapäätöksissä tarkoitetut hankinnat ovat koskeneet sinänsä eri kohteita, ovat mainitut kohteet eli yhtäältä hälytysten vastaanottopalvelu ja toisaalta turvapuhelinlaitteet liittyneet samaan tarjottavan palvelun käyttöön hankintayksikössä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole käynyt ilmi, että turvapuhelinten käyttö ei edellyttäisi myös hälytysten vastaanottopalvelua tai toisinpäin tai että pelkillä turvapuhelimilla tai vastaavasti hälytysten vastaanottopalvelulla olisi yksinään minkäänlaista merkitystä hankintayksikölle. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole ilmennyt aihetta todeta, että hankintayksiköllä olisi ollut todellinen tarve hankkia yhtäältä hälytysten vastaanottopalvelut ja toisaalta itse turvapuhelinlaitteet käytännössä samanaikaisesti toteutetuissa eri hankintamenettelyissä ja hankintasopimuksin siten, että turvapuhelinten ennakoitua arvoa ei olisi tullut ottaa huomioon hälytysten vastaanottopalveluja koskevassa hankinnassa ja sen ennakoitua arvoa arvioitaessa ja vastaavasti toisinpäin. Markkinaoikeus katsoo, että hälytysten vastaanottopalvelu ja turvapuhelinlaitteet muodostavat yhden kiinteän hankintakokonaisuuden, mihin viittaa hankintojen edellä todettu keskinäinen riippuvuus ja niiden samanaikainen kilpailuttaminen sekä se, että vastaanottopalveluilla ja turvapuhelinlaitteilla on sama toimittaja.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintaan, joka koskee kahta tai useampaa hankintalajia, sovelletaan hankintasopimuksen pääasiallisen kohteen mukaan määräytyviä säännöksiä hankintalain 7 §:n 1 momentissa todetulla tavalla. Hankintapäätösten ja asiassa esitetyn muunkin selvityksen perusteella hankinnan kohteena ovat olleet ensinnäkin turvapuhelinlaitteet ja turvapuhelinlaitteisiin liittyvät muut turvahälytinlaitteet. Edellä luontevan hankintakokonaisuuden arvioinnista todettu huomioon ottaen hankintaan on sisältynyt lisäksi hälytysten vastaanottopalvelu. Edellä hankinnan ennakoidun kokonaisarvon laskemisesta todettu huomioon ottaen markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kokonaisarvosta suurin osa on kohdistunut tavaroihin. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintakokonaisuudessa on ollut kysymys hankintalain mukaisesta tavarahankinnasta.

Hankintayksikön 2.11.2021 tekemässä suorahankintapäätöksessä on edellä kuvatulla tavalla todettu, että päätöksellä hankitaan päätöksen kohteina olevia palveluita yhteishintaan 25.000 euroa, ja hankintayksikön 29.10.2021 tekemässä hankintapäätöksessä on todettu, että hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin 115.000 euroa. Valittaja on esittänyt, että kysymyksessä hankinnan ennakoitu arvo on molempien hankinnan osien osalta ollut ilmoitettua korkeampi, koska ilmoitetuissa arvoissa ei ole otettu huomioon hankintasopimuksiin sisältyneitä optiokausia. Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön esittämän mukaan sen toiminta lakkaa vuoden 2022 lopussa. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön hankintakokonaisuuteen sisältyneiden osien ennakoiduista arvoista tekemän ilmoituksen oikeellisuutta ei ole hankintasopimuksiin sinänsä sisältyneistä optiokausista huolimatta syytä epäillä.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että nyt kyseessä olevan luontevan hankintakokonaisuuden arvo ylittää hankintalain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kansallisen kynnysarvon tavarahankinnoissa.

Kun edellä kuvatulla tavalla muodostuneen hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää hankintalain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kansallisen kynnysarvon, valituksenalaisissa hankintapäätöksissä tarkoitetun hankinnan on katsottava kuuluvan hankintalain soveltamisalaan, ja valitus on otettava tutkittavaksi molempien valituksenalaisten päätösten osalta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja toissijaisesti lyhentää hankintasopimuksen kestoa sekä määrää hankintayksikölle seuraamusmaksun.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Edellä mainitun pykälän 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E mukaisia palveluja koskevassa hankinnassa ja käyttöoikeussopimuksessa sekä EU-kynnysarvon ylittävässä muussa hankinnassa.

Nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa hankintayksikön 2.11.2021 tekemässä suorahankintapäätöksessä on edellä kuvatulla tavalla todettu, että päätöksellä hankitaan päätöksen kohteina olevia palveluita yhteishintaan 25.000 euroa, ja hankintayksikön 29.10.2021 tekemässä hankintapäätöksessä on todettu, että hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin 115.000 euroa. Näin ollen hankintakokonaisuuden ennakoitu arvo on edellä todetusti ylittänyt hankintalain 25 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon mutta se ei ole ylittänyt hankintalain 154 §:n 3 momentissa tarkoitettuja kynnysarvoja. Näin ollen ja kun otetaan huomioon edellä hankintalain 154 §:n 3 momentissa tarkoitetuista seuraamuksista säädetty, asiassa ei voida määrätä valittajan vaatimaa tehottomuusseuraamusta, sopimuskauden lyhentämistä tai seuraamusmaksua siinäkään tapauksessa, että hankintayksikön katsottaisiin menetelleen nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa hankintasäännösten vastaisesti.

Edellä mainituilla perusteilla valitus on pääasian osalta hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Esko Pakka.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1.3.2024 taltionumero 551/2024.