Asian tausta

Hansel Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö tai Hansel) on ilmoittanut 16.6.2021 julkaistulla ja 25.6.2021 korjatulla EU-hankintailmoituksella nopeutetulla avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta autojen huolto- ja rahoitusleasingpalveluiden sekä muiden näihin liittyvien palveluiden hankinnasta 24 kuukauden puitesopimuskaudelle ja enintään kahden vuoden optiokaudelle.

Hansel Oy on 22.10.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Arval Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 114.000.000–139.500.000 euroa.

Markkinaoikeus on 17.12.2021 antamallaan välipäätöksellä numero H321/2021 hylännyt Hansel Oy:n vaatimuksen sen 22.10.2021 asiassa tekemän hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Markkinaoikeus on 1.2.2022 antamallaan välipäätöksellä numero H23/2022 hylännyt Hansel Oy:n hakemuksen asian määräämisestä kiireelliseksi.

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Lease Plan Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.186,25 eurolla, lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä, viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö, sen liitteenä ollut hintalomake ja hankintayksikön vastaukset tarjoajien lisäkysymyksiin ovat olleet epäselviä, eikä hankintayksikkö ole siten voinut saada tarjouspyyntönsä perusteella yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Koska tarjouksen hintalomakkeella ei ole pyydetty ilmoittamaan hankintaan kuuluvia kertaluonteisia kulueriä erillisinä erinä, niiden sisältyminen tarjoajien tarjouksissaan antamiin hintoihin on jäänyt epäselväksi. Hankintayksikön on ollut tästä syystä mahdotonta erottaa, mistä tekijöistä tarjoajien ilmoittama huoltokustannuksen hinta on koostunut.

Tarjoajat ovat kohdistaneet hankintamenettelyn aikana tarjouspyyntöön kysymyksiä saamatta kuitenkaan hankintayksiköltä kysymyksiin 2 ja 4 yksiselitteisiä vastauksia. Kysymykseen 2 annettu vastaus on jättänyt epäselväksi, onko renkaiden uusimiseen liittyvät kustannuserät tullut sisällyttää hintakomponentteihin vai onko tarjoaja voinut sisällyttää ne rahoitettavaan pääomaan, ja kysymykseen 4 annettu vastaus on jättänyt epäselväksi sen, mitkä leasingpalvelun kustannustekijät on tullut sijoittaa hintakomponentteihin ja mitkä rahoitettavaan pääomaan.

Hankintapäätöksestä ja sen liitteenä olevasta hintavertailutaulukosta on havaittavissa, että hintavertailussa vertailtujen kahden tarjouksen tiedot eivät ole vastanneet toisiaan. Valittajan ja voittaneen tarjoajan huoltoleasingpalveluiden laskennallisten painotettujen vuokrien kokonaishinnassa on ollut noin 1,85 miljoonan euron ero. Näin merkittävä hintaero on ollut seurausta siitä, että valittaja on sisällyttänyt tarjoukseensa huoltoleasingpalveluiden osalta tarjouspyynnössä luetellut kattavat palvelut ja kustannukset, jotka tarjouskilpailun voittanut tarjoaja näyttäisi jättäneen pois omasta tarjouksestaan.

Tarjousten välinen erittäin merkittävä hintaero ei selity tarjoajien palveluiden hinnoissa olevilla eroilla. Ero on johtunut yksinomaan siitä, että tarjoajat ovat ilmoittaneet hankinta-asiakirjojen epäselvyyden ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi eri kustannuslajeja tarjouspyynnön hintaliitteen välilehtien B–F ”Huoltokustannus (€/km)” -sarakkeessa. Tämä estää hankintayksikköä tai muitakaan tahoja myöhemmin selvittämästä, mitkä kaikki kustannuslajit annettuun hintaan on kulloinkin sisällytetty.

Voittanut tarjoaja on valittajan käsityksen mukaan sisällyttänyt sekä lisärengas- että uusintarengassarjojen kustannukset rahoitettavaan määrään, kun taas valittaja on sijoittanut uusintarengassarjojen kustannukset osaksi huoltokustannuksia. Riippumatta siitä, miten tarjoajat ovat menetelleet, epäselvä tarjouspyyntö on johtanut edellä mainittujen kuluerien sijoittamisen osalta joka tapauksessa siihen, että tarjoajat ovat voineet ymmärtää tarjouspyynnön toisistaan poikkeavalla tavalla.

Tarjouspyynnön epäselvyys on koskenut myös tiettyjen automallien hinnoittelua hintaliitteellä. Mercedes-Bentz EQV:n ja V-sarjan autoja ei löydy maahantuojan hinnastoista autoverollisten hintojen perusteella. Tarjouspyynnön perusteella on jäänyt epäselväksi, mistä autoista on kysymys ja miten ne on tullut hinnoitella, kun autoveron eroavaisuus on ollut listahintaan verrattuna noin 20.000 euroa. Kyseisten autojen osuus vertailussa käytetystä kokonaisvuokrasta on ollut kuusi prosenttia, joten epäselvyys on ollut merkittävä.

Vastine

Vaatimukset

Hansel Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.250,15 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on määritelty yksiselitteisesti, mitkä kustannuserät ovat sisältyneet rahoitettavaan määrään ja mitä eriä on sisältynyt rahoitettavan määrän ulkopuolisiin leasingtoimittajan vastuulla oleviin huoltokustannuksiin. Tarjouspyynnön liitteestä 1 ”Hankinnan kohde ja vähimmäisvaatimukset” on käynyt ilmi, että rahoitettava määrä on sisältänyt autotoimittajan veloittamat kulut ja että rahoitettavaan määrään eivät ole sisältyneet leasingtoimittajan vastuulla olevat vuokrakaudella tavanomaisessa käytössä kulumisesta aiheutuneet renkaiden vaihdot ja -uusinnat vanteineen, tasapainotuksineen ja rengastöineen. Näin ollen ero on ollut selvä hankinnan yhteydessä autotoimittajalta hankittujen uuden auton varusteiden, kuten lisärenkaiden, ja auton käytön aikana tavanomaisesta kulumisesta johtuvien renkaiden uusintojen ja vaihtojen välillä.

Hankintayksikön tarjoajien lisäkysymyksiin antamissa vastauksissa on korostettu niitä tarjouspyynnön kohtia, joilla on ollut merkitystä rengaskustannusten määräytymisessä. Vastauksissa on painotettu eroa rahoitettavan asiakkaan autotoimittajalta hankkiman lisärengassarjan ja tavanomaisessa käytössä kulumisesta johtuvien renkaiden uusinnan ja vaihtojen välillä.

Tarjousten hintaerot ovat tarjouskilpailuissa tavallisia. Voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjousten kokonaisvertailuhinnan ero on ollut noin 14 prosenttia. Tämä ei ole tavanomaisesta poikkeava hintaero huomioon ottaen hankinnan kohteena olevat palvelut. Huoltoleasingpalvelun, jossa toimittaja vastaa jäännösarvosta, hinnoittelu koostuu huoltokustannusten lisäksi eri hinnoittelukomponenteista (jäännösarvoprosentti, jäännösarvopoikkeama-prosentti ja korkomarginaali). Erityisesti autojen jäännösarvojen määrittäminen voi vaihdella huomattavasti eri tarjoajien välillä riippuen siitä, kuinka suuriksi ne arvioivat käytettyjen autojen arvot vuokrakauden päättyessä. Tarjousten hintaero ei ole johtunut tarjouspyynnön epäselvyydestä, vaan tarjoajat ovat hinnoitelleet tarjouksensa oman hinnoittelustrategiansa mukaisesti.

Tarjouspyynnön hintalomakkeella on todettu, että vuokra-ajan hintakomponentit ovat automallikohtaisia ja että hinnoiteltavat automallit on yksilöity hintalomakkeen välilehtien B–F sarakkeessa C. Autoluokassa 7 ”Suuret tila-autot ja pikkubussit” hinnoiteltavat automallit Mercedes-Bentz EQV ja V on yksilöity yksiselitteisesti omilla automallikohtaisilla riveillään mainittujen välilehtien sarakkeessa C. Hintalomakkeella ilmoitettuja esimerkinomaisia autojen hankintahintoja on käytetty vain tarjousten vertailussa. Puitesopimustoimittaja rahoittaa puitesopimuskaudella leasingkohteen kulloinkin toteutuvan hankintahinnan mukaisesti. Autojen maahantuojien hinnastot eivät siten ole olleet hinnoittelun perusteena. Lisäksi, toisin kuin valituksessa on esitetty, maahantuojan hinnastosta löytyvät automallien Mercedes-Bentz EQV ja V osalta kokonaishinnat, jotka sisältävät arvonlisäveron ja arvioidun autoveron.

Hankintayksikkö on järjestänyt kysymyksessä olevasta tarjouskilpailusta markkinakartoituksen, jonka yhteydessä tarjouspyyntöluonnoksesta on esitetty potentiaalisille tarjoajille kysymyksiä. Sekä voittanut tarjoaja että valittaja ovat osallistuneet kyseiseen markkinakartoitukseen. Valittaja on todennut tuossa yhteydessä, että rengaskustannusten määräytyminen on ollut tarjouspyyntöluonnoksessa selvä. Tarjouspyyntöluonnos on ollut lähes identtinen julkaistun tarjouspyynnön kanssa. Asiassa ei näin ollen ole uskottavaa, että tarjouspyyntöasiakirjat olisivat olleet epäselviä valittajalle, joka on ollut myös mainittujen leasingpalveluiden aikaisempi puitesopimustoimittaja.

Tarjouspyynnössä on annettu tarjoajille kaikki ne tiedot, joilla on ollut olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten laatimisessa. Hansel ei ole ylittänyt harkintavaltaansa siinä, miten se on määrittänyt tarjouspyynnössä hintojen pyytämisen tavan. Tarjouspyyntö on ollut selvä ja tuottanut yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Kuultavan lausunto

Arval Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.632,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyynnöstä ja hankintayksikön lisäkysymyksiin antamista vastauksista on ilmennyt, millaista palvelua Hansel on ollut kilpailuttamassa ja mitkä kustannukset on tullut sisällyttää hintoihin. Valittaja on ollut kysymyksessä olevan palvelun aikaisempana toimittajana erinomaisen hyvin selvillä Hanselin palvelumallista sekä kilpailutuksen sisällöstä. Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä.

Jos tarjouspyyntöasiakirjat olisivat olleet niin epäselviä kuin valittaja on pyrkinyt esittämään, tarjoajat olisivat esittäneet hankintayksikölle huomattavasti nyt tehtyjä neljää kysymystä enemmän selventäviä kysymyksiä.

Kuultavan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja sisältänyt kaikki tarjouspyynnössä edellytetyt palvelut. Kuultavan ja valittajan tarjousten hintaero, joka ei ole ollut poikkeuksellisen suuri, on perustunut kilpailutilanteeseen ja kyseessä olevan puitejärjestelyn suureen merkitykseen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön liitteen 1 ”Hankinnan kohde ja vähimmäisvaatimukset” kohdassa 2 on käsitelty huoltoleasingpalvelun osalta tarjoajan vastuun piiriin kuuluvia palveluita eikä sitä, sisällytetäänkö kesä- ja talvirenkaiden kustannukset rahoitettavaan määrään. Leasingsopimuskaudella on mahdollista, että asiakkaan hankkima lisärengassarja, vanteineen tai ilman, lisätään rahoitusleasingsopimuksen rahoitettavaan määrään. Tarjouspyyntö ja hankintayksikön vastaukset eivät ole yksiselitteisesti vastanneet kysymykseen, voiko näin menetellä, mistä syystä valittaja on varmuuden vuoksi sisällyttänyt mainitut kustannukset huoltokustannuksiin.

Kuultava ei ole lausunnossaan kiistänyt valittajan oletusta siitä, että uusintarengas- tai leasingkauden kustannukset on sen tarjouksessa huomioitu rahoitettavassa määrässä. Tarjoajat ovat siten todennäköisesti ymmärtäneet näiden kustannuserien käsittelyn toisistaan poikkeavasti ja tarjouspyyntö on joka tapauksessa ollut tältä osin epäselvä. Tilanne on vastannut hankintayksikön nyt kysymyksessä olevasta hankinnasta aiemmin järjestämää tarjouskilpailua, joka on keskeytetty tarjouspyynnön epäselvyyden vuoksi.

Tarjoajan markkinakartoituksen aikana hankintayksikölle antamilla vastauksilla ei ole asian arvioinnin kannalta merkitystä eivätkä ne estä tarjoajaa myöhemmin vetoamasta sittemmin todettuun tarjouspyynnön epäselvyyteen.

Hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset on hylättävä. Hankintayksikön oikeudenkäyntierittelyn mukainen työtuntimäärä on ollut kohtuuttoman suuri ottaen huomioon, että valitus on kohdistunut hankintayksikön omien hankinta-asiakirjojen tulkintakysymyksiin.

Hansel on asian lopputuloksesta riippumatta velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut siltä osin kuin ne kohdistuvat Hanselin hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta esittämään pyyntöön, jonka markkinaoikeus on välipäätöksellään hylännyt.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että markkinaoikeuden välipäätöksen lopputuloksella ei ole merkitystä päätettäessä täytäntöönpanolupahakemukseen liittyvien oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kohdentumisesta, vaan mainittujen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määräytyy pääasiaratkaisun lopputuloksen mukaan. Näin ollen, jos valitus hylätään, valittajan on korvattava Hanselin täytäntöönpanolupahakemukseen liittyvät oikeudenkäyntikulut.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän johdosta arvioitava, onko kysymyksessä oleva puitejärjestelyä koskeva tarjouspyyntö ollut riittävän selvä siten, että sen perusteella on voitu antaa hintatietojen osalta keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikön on valittava toimittajat puitejärjestelyyn hankintalain mukaisella hankintamenettelyllä noudattaen, mitä hankintamenettelyjen käyttöedellytyksistä ja kilpailutuksen menettelyvelvoitteista säädetään.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset (kohta 1), keskeiset sopimusehdot (kohta 11) sekä muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä (kohta 12). Pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 165) mukaan tarjouspyynnössä ilmoitettavat tiedot riippuvat hankinnan sisällöstä, koosta ja luonteesta. Lähtökohtana on hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaisesti, että tarjoajilla on riittävät tiedot vertailukelpoisten tarjousten tekemiseen.

Tarjouspyyntöasiakirjojen keskeinen sisältö

Hansel on pyytänyt 16.6.2021 julkaistulla ja 25.6.2021 korjatulla EU-hankintailmoituksella tarjouksia puitejärjestelynä toteutettavasta autojen huolto- ja rahoitusleasingpalveluiden sekä muiden näihin liittyvien palveluiden hankinnasta Suomessa puitejärjestelyyn liittyneille asiakkaille tarjouspyyntöasiakirjoissa tarkemmin määritellyn mukaisesti 24 kuukauden puitesopimuskaudelle ja enintään kahden vuoden optiokaudelle. Kilpailutuksen perusteella on ilmoitettu muodostettavan puitejärjestely, johon valitaan yksi toimittaja. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnan perusteeksi on ilmoitettu kokonaisvertailuhinnaltaan halvin hinta.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut ehdot” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjotut palvelut täyttävät tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitetyt vaatimukset.

Tarjoaja vakuuttaa, että se tuottaa tarjoamillaan hinnoilla sopimuskauden alkaessa ja sopimuskauden aikana vähimmäisvaatimukset täyttävät palvelut.

Huoltoleasingpalvelun sisältö on määritelty tarjouspyyntöasiakirjoissa, erityisesti liitteen ’Hankinnan kohde ja vähimmäisvaatimukset’ luvussa 2. Tarjoaja vakuuttaa, että tarjotut hinnat ja hintakomponentit sisältävät liitteen ’Hankinnan kohde ja vähimmäisvaatimukset’ luvussa 2 määritellyn vähimmäisvaatimusten mukaisen huoltoleasingpalvelun.

Huoltoleasingpalvelun sisältö ja rahoitettavaan määrään sisältyvät erät on määritelty tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjottujen hintojen tulee sisältää vähimmäisvaatimusten mukainen huoltoleasingpalvelu.

Tarjoaja vakuuttaa ymmärtävänsä, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei oteta kantaa siihen, missä Huoltoleasingpalvelun Hintakomponentissa (marginaaliprosentti (%), jäännösarvoprosentti (%), jäännösarvopoikkeamaprosentti (%) ja huoltokustannus (€/km) tarjoaja huomioi huoltoleasingpalveluun sisältyviä kustannustekijöitä. Esimerkki: Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei oteta kantaa siihen, missä Hintakomponentissa tarjoaja huomioi renkaiden huoltokustannukset. Hintakomponentit on määritelty liitteen A ’Puitesopimusmalli’ kohdassa 2.7.

Tarjoaja hyväksyy tarjouspyynnön liitteenä olevat sopimusehdot ja on ottanut ne huomioon tarjousta tehdessään.

Tarjoaja vakuuttaa, että sopimusehtoihin ei ole tehty mitään muutoksia, varaumia, lisäyksiä tai poistoja.”

Edellä olevat ehdot on ilmoitettu edellä mainitussa tarjouspyynnön kohdassa viidennen kappaleen mukaista ehtoa lukuun ottamatta tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksiksi.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on todettu tarjouksen kokonaisvertailuhinnan osalta seuraavaa:

”Tarjoajan tulee ilmoittaa tässä kohdassa tarjouksen kokonaisvertailuhinta, joka muodostuu liitteelle 2 ’Hintalomake’, välilehdelle ’Yhteenveto’, soluun C20

[– –]

Tarjoajan tulee ladata tähän tarjouspyynnön liite ’Hintalomake’ Excel-muodossa ohjeiden mukaisesti täytettynä.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa 5.3 ”Tarjousten vertailu” on ilmoitettu, että tarjousten vertailu tehdään kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” kuvatulla tavalla.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan kokonaisvertailuhinta muodostuu liitteen ’Hintalomake’ välilehdelle ’Yhteenveto’ kohtaan ’Tarjouksen kokonaisvertailuhinta’ (solu C20). Tarjoajan tulee ilmoittaa tarjouksen kokonaisvertailuhinta Hanki-palvelun välilehdellä ’Hankinnan kohteen tietojen syöttö’ (tarjouspyynnön kohta ’Hankinnan kohteen kriteerit’).

Kokonaisvertailuhinta muodostuu seuraavien summasta:

1. Rahoitusleasingpalvelun laskennalliset painotetut vuokrat yhteensä,
2. huoltoleasingpalvelun laskennalliset painotetut vuokrat yhteensä sekä
3. toimenpidemaksujen ja erikseen tilattavien lisäpalveluiden painotetut hinnat yhteensä.

Kokonaisvertailuhinnan muodostuminen on kuvattu liitteen ’Hintalomake’ välilehdellä ’Ohje’.”

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Hankinnan kohde ja vähimmäisvaatimukset” luvussa 1 ”Yleistä hankinnan kohteesta” on todettu seuraavaa:

”Tässä dokumentissa on kuvattu hankinnan kohde ja sen vähimmäisvaatimuksia. Tämän puitejärjestelyn perusteella tehtävien leasingsopimusten vähimmäisvaatimuksia on kuvattu puitesopimuksessa ja muissa liitteissä, kuten esimerkiksi liitteessä ’Leasingpalvelun ehdot’.

Puitejärjestelyn kohteena ovat autojen leasingpalvelut, jotka sisältävät huoltoleasingpalveluiden ja rahoitusleasingpalveluiden tuottamisen puitejärjestelyyn liittyneille Asiakkaille Suomessa sekä muut näihin liittyvät palvelut puitesopimuksessa ja sen liitteissä tarkemmin määritellysti.

Huoltoleasingin ja rahoitusleasingin rahoituksen kohteena on auto tehdaslisävarusteineen ja tavanomaisine tarvikkeineen asiakkaan valitseman varustelutason mukaisesti sekä kohtien 2.1. ’Auton varustelut, huoltoleasing’ sekä 3.1. ’Auton varustelut, rahoitusleasing’ mukaisesti varusteltuna.

Selvyyden vuoksi todetaan, että rahoituksen kohteena olevan auton hankintahinta on osa rahoitettavaa määrää. Autotoimittajan mahdollisesti perimät toimitusmaksut tai muut kulut, kuten asiakkaan mahdollisesti hankkima lisärengassarja, sisällytetään myös rahoitettavaan määrään. Rahoitettavan auton vuokra (huoltoleasing ja rahoitusleasing) lasketaan puitesopimuksen mukaisesti.”

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Hankinnan kohde ja vähimmäisvaatimukset” luvussa 2 ”Autojen huoltoleasingpalvelun vähimmäisvaatimukset” on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

”Huoltoleasingpalvelua tulee tarjota henkilö-, paketti- ja ns. kevyt kuorma-autoille joiden kokonaismassa on enintään 7 000 kg. Huoltoleasingpalvelun kohteena olevat autot ovat uusia.

Huoltoleasingpalvelussa toimittaja omistaa auton ja vastaa sen jäännösarvosta, huolto- ja korjauskuluista sekä renkaiden huoltokuluista ja katsastusmaksuista vuokrakaudella tässä dokumentissa ja puitesopimuksessa sekä sen liitteissä määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

Selvyyden vuoksi todetaan, että:

- Tämä puitejärjestely ei koske rahoituksen kohteena olevia autoja, vaan ainoastaan niihin kohdistuvia leasingpalveluita.
-Tämä puitejärjestely ei koske leasingpalveluita muille ajoneuvoille tai työkoneille tai autoille, joiden kokonaismassa on yli 7000 kg.
-Hankinnan kohde ei sisällä autojen vakuutusturvia/tuotteita tai tankkauskortteja/polttoainekortteja.

[– –]

Huoltoleasingpalveluun sisältyy seuraavat:

[– –]

Auton normaalista kulumisesta tavanomaisessa käytössä johtuvat huolto-, ylläpito- sekä korjaustoimenpiteet sekä huoltoleasingsopimuksen voimassaoloaikana liitteen 3 ’Leasingpalvelun ehdot’ mukaisesti:

- auton huolto-ohjekirjan mukaiset määräaikaishuollot,
- auton tavanomaisessa käytössä normaalista kulumisesta aiheutuneet tekniset huollot ja korjaukset sekä varaosien vaihdot. Toimittaja vastaa auton pyyhkijänsulkien, polttimoiden ja muiden kulutusosien tavanomaisesta käytöstä johtuvasta kulumisesta ja niiden vaihtojen aiheuttamista kustannuksista.
- auton nestetäydennykset määräaikaishuollossa (mm. Adblue-liuos),
- auton öljyn-, voiteluaineiden ja jäähdytysnesteen lisäykset, jotka ovat aiheutuneet auton normaalista käytöstä,
- auton renkaiden kausivaihdot rengastöineen (pois lukien kevytkuorma-autot),
- auton kesä- ja talvirenkaiden tavanomaisessa käytössä kulumisesta johtuvat uusinnat ja vaihdot vanteineen, tasapainotuksineen ja rengastöineen (pois lukien kevytkuorma-autot). Asiakkaan hankkiessa kesä- ja talvirenkaat, kuuluvat ne huoltoleasingin huoltovastuun piiriin.”

Tarjouspyynnön liitteenä 2 on ollut hintalomake, johon tarjoajan on tullut täydentää hintalomakkeessa pyydetyt tiedot hintalomakkeen välilehdellä ”Hintalomakkeen ohje” annettujen ohjeiden mukaisesti. Hintalomakkeessa ilmoitetun mukaan lomaketta ei ole saanut muuttaa. Kaikkia hintalomakkeen palveluita on tullut tarjota, pois lukien odotusautopalvelu, ja kaikkiin lomakkeen keltaisiin soluihin on tullut täyttää pyydetty tieto.

Hintalomakkeen välilehdellä ”Hintalomakkeen ohje” on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

”Ajokilometrikohtaisilla välilehdillä B-F ilmoitettuja esimerkinomaisia autojen hankintahintoja (sarakkeet D, E ja G) käytetään vain tarjousten vertailuhinnan laskemisessa. Vertailussa käytettävä auton vähittäismyyntihinta ei sisällä tehdaslisävarusteita tai autoon jälkikäteen asennettavia varusteita. Hintalomakkeella annettuja automallikohtaisia Hintakomponentteja sovelletaan puitesopimuskaudella kaikkiin automallin tyyppeihin.

Puitesopimuskaudella asiakas valitsee rahoitettavan auton varusteineen ja auton rahoitettava määrä määräytyy asiakaskohtaisesti asiakkaan tekemän erillisen hankinnan perusteella. Puitesopimuskaudella asiakkaan leasingsopimuksia hinnoitellessaan toimittaja käyttää vuokran laskennassa hintalomakkeen mukaisia hintakomponentteja.

[– –]

Huoltoleasingpalvelun kokonaisvertailuhinnan laskeminen

Huoltoleasingpalvelun sisältö ja rahoitettavaan määrään sisältyvät erät on määritelty tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjottujen hintojen tulee sisältää vähimmäisvaatimusten mukainen huoltoleasingpalvelu. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei oteta kantaa siihen, missä seuraavista Hintakomponenteista (marginaaliprosentti (%), jäännösarvoprosentti (%), jäännösarvopoikkeamaprosentti (%) ja huoltokustannus) tarjoaja huomioi huoltoleasingpalveluun sisältyviä kustannustekijöitä. Esimerkki: Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei oteta kantaa siihen, missä Hintakomponentissa tarjoaja huomioi renkaiden huoltokustannukset.

Tarjoajan tulee huomioida, että autot hinnoitellaan hintalomakkeella merkki- ja mallikohtaisesti riippumatta autotyypistä.

[– –]

Kokonaisvertailuhinnan muodostuminen:

Tarjoajan kokonaisvertailuhinta muodostuu välilehden ’Yhteenveto’ soluun C20. Kokonaisvertailuhinta muodostuu seuraavien summasta: 1) Rahoitusleasingpalvelun laskennalliset painotetut vuokrat yhteensä (Välilehti ’A Marginaalit’), 2) huoltoleasingpalvelun laskennalliset painotetut vuokrat yhteensä (Välilehtien B-F kaikkien autoluokkien laskennalliset painotetut vuokra-ajan vuokrat yhteensä) sekä 3) maksujen ja muiden erikseen tilattavien lisäpalveluiden painotetut hinnat yhteensä (Välilehti ’G Maksut ja muut palvelut’).

Tarjoajan tulee ilmoittaa kokonaisvertailuhinta Hanki-palvelussa välilehdellä ’Hankinnan kohteen tietojen syöttö’. Hintalomake tulee ladata tarjouksen liitteeksi Excel-muodossa Hanki-palvelun välilehdellä ’Hankinnan kohteen tietojen syöttö’. Mikäli Hanki-palvelussa ilmoitetun kokonaisvertailuhinnan ja hintalomakkeen kokonaisvertailuhinnan välillä on ristiriitaa, pätee hintalomakkeen kokonaisvertailuhinta.”

Tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti tarjoajilla on ollut mahdollisuus esittää tarjouspyyntöä ja tarjousmenettelyä koskevia kysymyksiä hankintayksikölle Hanki-palvelun välilehdellä ”Kysymykset ja vastaukset”. Hankintayksikölle esitetyissä lisätietokysymyksissä ja vastauksissa on todettu muun ohella seuraavaa:

”2. Kysymys:

Tuleeko Liite 2 Hintalomakkeella ilmoitettavien vuokra-ajan vuokrien hinnoittelussa huomioida muiden kuin kevytkuorma-autojen osalta renkaiden uusinnat, vaihdot vanteineen, tasapainotuksineen ja rengastöineen? (Kyllä/Ei)

Vastaus:

Tarjouspyynnön liitteessä 1 ’Hankinnan kohde ja vähimmäisvaatimukset’, luvussa 2 ’Autojen huoltoleasingpalvelujen vähimmäisvaatimukset’ kohdassa ’Huoltoleasingpalveluun sisältyy seuraavat:’ todetaan, että huoltoleasingpalveluun sisältyy muun ohella:

’auton kesä- ja talvirenkaiden tavanomaisessa käytössä kulumisesta johtuvat uusinnat ja vaihdot vanteineen, tasapainotuksineen ja rengastöineen (pois lukien kevytkuorma-autot). Asiakkaan hankkiessa kesä- ja talvirenkaat, kuuluvat ne huoltoleasingin huoltovastuun piiriin.’

Tarjouspyynnön mukaisesti tarjoajan hinnoittelun tulee sisältää vähimmäisvaatimusten mukainen palvelu. Tämä tarkoittaa sitä, että tarjoajan tulee huomioida kaikki vähimmäisvaatimukset huoltoleasingpalvelun hinnoittelussaan.

[– –]

4. Kysymys:

[– –]

Eikö auton hankintahinta ole osa Liite A Puitesopimusmalli kohdassa 2.6 määrittelyissä mainittuja hintoja? Ko. kohdassa todetaan että ’Hinnat tarkoittavat leasingpalvelun vuokran laskennassa käytettäviä hintakomponentteja.’ Seuraavassa kohdassa 2.7 määritetään hintakomponentit, joihin siis hinnat määrityksen mukaan kuuluu. Eikö auton hankintahinta ole huoltoleasingpalveluun sisältyvä kustannustekijä (hintakomponentti)?

Vaikuttaa siltä, että tarjouspyynnössä ensin pyydetään vakuuttamaan ymmärrystä sille, että materiaalissa ei olisi merkitystä sillä miten tarjoaja hinnoittelee leasingpalvelun, mutta toisessa kohtaa määritetään kuitenkin että auton hankintahinta on osana rahoitettavaa määrää.

Voiko tarjoaja siis päättää, että ovatko marginaaliprosentista (%), jäännösarvoprosentista (%), jäännösarvopoikkeamaprosentista (%) ja huoltokustannuksesta (€/km) muodostuva kokonaissumma itseasiassa vapaasti sisällytettävissä osaksi auton rahoitettavaa määrää tai osaksi auton huoltokustannuksia tai jaettu jopa niiden kesken? Entä onko Autotoimittajan mahdollisesti perimät toimitusmaksut tai muut kulut, kuten asiakkaan mahdollisesti hankkima lisärengassarja osana auton hankintahintaa itseasiassa hinnoiteltavissa täysin vapaasti huoltoleasingpalveluun sisätyvinä kustannustekijöinä?

Onko tarkoitus siis kertoa tarjoajille hinnoittelun valinnan vapaudesta? Vai ovatko hinnoittelukomponenttien käyttö rajattu tai määritetty tarkasti?

Vastaus:

[– –]

Tarjouspyynnön liitteessä A Puitesopimusmalli on määritelty kohdassa 2.6 Hinta ja kohdassa 2.7 Hintakomponentti seuraavasti:

’Hinnat tarkoittavat leasingpalvelun vuokran laskennassa käytettäviä hintakomponentteja sekä leasingpalveluun liittyviä maksuja ja muiden puitesopimuksen kohteena olevien erikseen tilattavien lisäpalveluiden hintoja.’

’Hintakomponenteilla tarkoitetaan leasingpalvelun vuokran laskennassa käytettäviä Marginaaliprosentteja (Huoltoleasingin marginaaliprosentti ja Rahoitusleasingin marginaaliprosentti), Jäännösarvoprosentteja (Jäännösarvo (%)), jäännösarvopoikkeamaprosenttia ja Huoltokustannuksia (€/km). Hintakomponenttien arvot on ilmoitettu liitteessä 2 ’Hintaliite’.’

Edellä kuvattujen määritelmien mukaisesti auton hankintahinta ei ole liitteessä A Puitesopimusmalli kohdissa tarkoitettu Hinta tai Hintakomponentti.

Selvyyden vuoksi todetaan, että auton hankintahinta on osa Puitesopimusmallin kohtien 12.6 ja 12.7 laskentakaavoissa vuokran laskennassa käytettävää tekijää ’PV’ (kaavassa PV=rahoitettava määrä).

[– –]

Tarjoaja voi määritellä tarjouksessaan oman hinnoittelustrategiansa mukaan sen, miten hinnoittelee eri Hintakomponentit.

Rahoitettava määrä on autotoimittajan veloittama kulu, joka määräytyy asiakkaan hankinnan mukaisesti. Auton rahoitettava määrä muodostuu asiakkaan valitseman auton ja varusteiden sekä Autotoimittajan veloittamien hintojen mukaisesti. Tarjoaja hinnoittelee tarjouksessaan vuokran laskennassa käytettävät Hintakomponentit, jotka on määritelty Puitesopimusmallin kohdassa 2.7.

[– –]

Esimerkki auton leasingrahoituksesta:

Asiakas on tehnyt kevennetyn kilpailutuksen Hanselin Autot palveluineen -yhteishankinnan sisällä, jossa asiakkaan autoksi valikoituu auto A varusteineen.

Auto A:n hankinta sisältää auton asiakkaan valitseman varustelutason mukaisesti varusteltuna, asiakkaan valitseman lisärengassarjan sekä autotoimittajan toimitusmaksun. Autotoimittaja luovuttaa auton asiakkaalle asiakaan valitseman varustelutason mukaisesti varusteltuna, rekisteröitynä ja katsastettuna. [– –] Edellä esitetty auton hankintahinta on tällöin puitesopimusmallin kohdissa 12.6 (Huoltoleasing) ja 12.7 (Rahoitusleasing) tarkoitettu ’PV’ (PV = rahoitettava määrä).

Euromääräinen vuokra (PMT = maksuerä) muodostuu puitesopimusmallin kohtien 12.6 ja 12.7 mukaisesti. Vuokran laskennassa Hintakomponentteina käytetään tarjoajan tarjouksessa ilmoittamia hintakomponentteja.”

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut tarjousten hinnoittelua koskevien määrittelyjen osalta epäselvä, mikä on johtanut siihen, ettei asiassa ole mahdollista tietää, mistä tekijöistä tarjoajien tarjouksissaan ilmoittama huoltokustannuksen hinta on koostunut. Valittajan mukaan Hanselin kysymykseen 2 antama vastaus on jättänyt epäselväksi sen, onko renkaiden uusimiseen liittyvät kustannuserät tullut sisällyttää hintakomponentteihin vai onko tarjoaja voinut sisällyttää ne rahoitettavaan pääomaan, ja Hanselin kysymykseen 4 antama vastaus on jättänyt epäselväksi sen, mitkä leasingpalvelun kustannustekijät on tullut sijoittaa hintakomponentteihin ja mitkä rahoitettavaan pääomaan. Lisäksi valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön epäselvyys on koskenut myös tiettyjen automallien hinnoittelua hintaliitteellä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut selvä ja tuottanut yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa on määritelty yksiselitteisesti, mitkä kustannuserät ovat sisältyneet rahoitettavaan määrään ja mitä eriä on sisältynyt rahoitettavan määrän ulkopuolisiin leasingtoimittajan vastuulla oleviin huoltokustannuksiin. Hankintayksikön mukaan tarjousten hintaero ei ole johtunut tarjouspyynnön epäselvyydestä.

Kuultava on esittänyt, että tarjouspyynnöstä ja hankintayksikön lisäkysymyksiin antamista vastauksista on ilmennyt, millaista palvelua Hansel on ollut kilpailuttamassa ja mitkä kustannukset on tullut sisällyttää hintoihin, eikä tarjouspyyntö ole ollut epäselvä.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintasäännösten vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja että hankintayksikölle ei anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten arvioinnissa. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on hankintayksiköllä.

Oikeuskäytännössä on annettu merkitystä sille, miten alalla ammattimaisesti toimivat tahot ovat voineet ymmärtää tarjouspyynnön. Tarjouspyyntö voi lähtökohtaisesta vaikeatulkintaisuudesta huolimatta olla sellainen, ettei sitä lähemmässä tarkastelussa ole kuitenkaan pidettävä alalla ammattimaisesti toimivalle taholle epäselvänä tai muutoin tarjousten yhteismitallisuutta ja vertailukelpoisuutta vaarantavana.

Kysymyksessä oleva tarjouspyyntöaineisto on ollut laaja ja sisältänyt runsaasti hintojen ilmoittamiseen liittyviä ohjeita ja määrittelyjä. Tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti tarjoajan on tullut ladata tarjoukseensa täyttämänsä hintalomake. Tarjousten vertailuperusteena käytetty kokonaisvertailuhinta on muodostunut tarjoajan hintalomakkeeseen täyttämien hintatietojen perusteella hintalomakkeen välilehdelle ”Yhteenveto” soluun C20. Kokonaisvertailuhinta on muodostunut rahoitusleasingpalvelun laskennallisten painotettujen vuokrien, huoltoleasingpalvelun laskennallisten painotettujen vuokrien sekä toimenpidemaksujen ja erikseen tilattavien lisäpalveluiden painotettujen hintojen yhteissummasta.

Tarjouspyynnön ehtojen mukaan tarjottujen hintojen on tullut sisältää tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusten mukainen huoltoleasingpalvelu ja muut vähimmäisvaatimukset täyttävät palvelut. Tarjouspyynnön liitteessä 1 ”Hankinnan kohde ja vähimmäisvaatimukset” on edellä todetun mukaisesti todettu, että huoltoleasingin ja rahoitusleasingin rahoituksen kohteena on auto tehdaslisävarusteineen ja tavanomaisine tarvikkeineen asiakkaan valitseman varustelutason mukaisesti ja että rahoituksen kohteena olevan auton hankintahinta autotoimittajan perimine muine kuluineen on osa rahoitettavaa määrää. Huoltoleasingpalvelun osalta samassa tarjouspyynnön liitteessä on vastaavasti ilmoitettu, että huoltoleasingin huoltovastuun piiriin kuuluvat vuokrakaudella auton tavanomaisesta käytöstä johtuvat huolto-, ylläpito- ja korjaustoimenpiteet, kuten auton renkaiden kausivaihdot sekä auton kesä- ja talvirenkaiden uusinnat ja vaihdot vanteineen, tasapainotuksineen ja rengastöineen.

Hansel on lisätietokysymykseen 2 antamassaan vastauksessa vahvistanut, että asiakkaan hankkimat kesä- ja talvirenkaat kuuluvat huoltoleasingin huoltovastuun piiriin. Hanselin lisätietokysymykseen 4 antamasta vastauksesta on puolestaan ilmennyt, että rahoitettava määrä on autotoimittajan veloittama kulu, joka määräytyy asiakkaan hankinnan mukaisesti, ja että auton rahoitettava määrä muodostuu asiakkaan valitseman auton ja varusteiden sekä autotoimittajan veloittamien hintojen mukaisesti. Kysymykseen 4 annetussa vastauksessa on tuotu lisäksi esiin, mitä hintakomponenteilla on tarjouspyynnön liitteenä olleen puitesopimusluonnoksen määritelmän mukaan tarkoitettu ja että auton hankintahinta ei ole tässä määritelmässä tarkoitettu hintakomponentti.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjoajien on tullut edellä tarjouspyyntöasiakirjojen sisällöstä selostetun ja hankintayksikön tarjoajien lisätietokysymyksiin antamien vastausten perusteella ymmärtää, mitä sisältyy yhtäältä rahoitettavaan määrään ja toisaalta sen ulkopuolisiin leasingtoimittajan vastuulla oleviin huoltokustannuksiin, ja näin ollen myös se, miten valittajan viittaamat renkaiden uusimiseen liittyvät kustannuserät on tullut tarjouksessa ilmoittaa. Valittajan valituksessaan viittaamien huoltokustannusten osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa on tuotu myös selvästi esiin, että tarjouspyynnössä ei ole otettu kantaa siihen, missä huoltoleasingpalvelun hintakomponentissa (marginaaliprosentti, jäännösarvoprosentti, jäännösarvopoikkeamaprosentti ja huoltokustannus) tarjoaja huomioi huoltoleasingpalveluun sisältyviä kustannustekijöitä. Viimeksi mainitun seikan ei kuitenkaan ole katsottava vaikuttaneen tarjoajien antamien tarjousten kokonaisvertailuhintojen vertailukelpoisuuteen. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että tarjouspyyntö olisi ollut valittajan esittämällä tavalla epäselvä automallien hinnoittelun osalta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole valittajan esittämin tavoin ollut tarjousten hinnoittelua koskevien määrittelyjen osalta epäselvä, eikä se ole estänyt yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten tekemistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu pääasiaratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava Arval Oy joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asiassa annettuihin välipäätöksiin nähden kohtuulliseksi harkitsemalla 5.000 eurolla ja Arval Oy:n määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut 2.632,50 eurolla.

Asiassa annettu pääasiaratkaisu huomioon ottaen valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan. Tässä arvioinnissa ei ole merkitystä markkinaoikeuden välipäätösten lopputuloksilla.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Lease Plan Finland Oy:n korvaamaan Hansel Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen ja Arval Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.632,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Pasi Yli-Ikkelä ja Pertti Lenkkeri.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta